Mitä ymmärrätte energiantuotannon luottavuudella, eri energialähteillä? Esimerkiksi
- ydinvoima
- hiilivoima
- tuulivoima
- vesivoima
- aurinkovoima
Minä ymmärrän sillä lyhyesti sanoen sitä, että tuotantolaitos toimii suunnitellusti myös muuttuvassa ympäristössä ja odotettavissa olevissa häiriö/vikatilanteissa.. Suunnittelun täytyy tietenkin olla jotenkin järkevää.
- ydinvoima
- hiilivoima
- tuulivoima
- vesivoima
- aurinkovoima
Minä ymmärrän sillä lyhyesti sanoen sitä, että tuotantolaitos toimii suunnitellusti myös muuttuvassa ympäristössä ja odotettavissa olevissa häiriö/vikatilanteissa.. Suunnittelun täytyy tietenkin olla jotenkin järkevää.
Vastaukset 28
Vanhimmat
Loppukäyttäjänä minua enemmän kiinnostaa kuinka luotetavasti saan energiaa. Minua ei sinänsä kiinnosta pennin vertaa toimiiko joku tekninen ratkaisu suunnitellusti.
Eli ei hirveästi lohduta jos tuulivoimala toimii suunnitellusti ja ei tuota energiaa tyynellä kelillä.
Sähkön käyttäjän tulee saada jännitettä käyttöpisteisiinsä luotettavasti ja katkottomasti.Jakeluverkkoon sähköä tulee kantaverkosta ja siihen erilaisista voimaloista joko Suomessa tai tuontina.Näiden voimaloiden yhteistuotannon tulee olla luotettavaa,oikealaatuista ja katkotonta.Ukonilmat tai myrskyt aiheuttavat tosin luotettavuuteen ajoittaisia häiriötekijöitä,joille emme inhimillisesti katsoen mahda mitään.Tässä lyhyesti tuotannon luotettavuudesta.
ja lyhyestä vastauksesta kysymykseen.Noinhan se todellisuudessa Suomessa on sähkön luotettavuus.Pohjoismaat ovat samalla tasolla.Maailman eri valtioissa tilanne on täysin toinen.
Luotettavuus voidaan määritellä eri tavoilla tapauskohtaisesti.
Tässä yhteydessä mielestäni hyvä määrittely luotettavuudelle on:
Luotettavuus = " Todennäköisuus, että järjestelmä suoriutuu suunnitelluista toiminnoista halutun ajan määritellyissä olosuhteissa."
Suomalaisten ydinvoimaloiden luotettavuus on lähes 100%. Erittäin harvoin ydinvoimalat eivät suoriudu suunnitelluista toiminnoista = asetetuista tuotantotavoitteista.
(Vuosihuoltojen aikana laitokset ovat poissa käytöstä, mutta suunniteltu tuotantotavoitehan on silloin nolla.)
Entäs tuulivoimalat ?
Tuulivoimaloiden tuotannon luotettavuus on huono johtuen siitä, että tuotanto vaihtelee tuotantotavoitteista riippumatta. Vaihtelua ei voida tietää kovinkaan hyvin etukäteen. Tuuliolosuhteet voidaan ennustaa luotettavasti vain lähipäiville.
Seurauksena huonosta ennustettavuudesta tuulisähköä saadaan jonakin päivänä 100% tuuligeneraattorin nimellistehosta, jonakin toisena päivänä 0% .
Joten tuuli-tai aurinkovoiman pettäessä tulee olla korvaava voimala heti käytössä,kunnes sääolot muuttuu.
Fukushimnn sääolot?
"Joten tuuli-tai aurinkovoiman pettäessä tulee olla korvaava voimala heti käytössä,kunnes sääolot muuttuu. "
Mitä tarkoitat "tuuli- tai aurinkovoiman pettämisellä", joku esimerkki?
Minä ymmärrän, että Fkushimassa petti neljä ydinreaktoria, oikein kunnolla. ja nyt sinne aiotaan lisätä tuulivoimaa!
Tuleeko niistä Fukushinab pettäneistä ydinreaktoreista vielä sähköä, kun sääolot siellä muuttuu?
Miten arvioitte tuulivoiman (tuulimyllyn) luotettavuutta?
Pieni vinkki: 100% luotettavuus ei tarkoita sitä, että tuulimylly tuottaa nimellisteholla tai edes sitä lähellä, sähköä 100% ajasta.esimerkiksi päivän, kuukauden tai vuoden. Jonkinlaisena poikkeuksena tuohon voi olla tekniikka, jolla tuulivoimalla tuotetaan sähköä vaikka täysin tuulettomalla säällä, mutta siitä nyt ei ole kysymys, vaan ihan perinteisistä sähköä tuottavista tuulimyllyistä, joita Suomesakin harvakseen on.
uusiutuvien aiheeksi,mutta siellä tämä olisi hyvänkin keskustelun aihe.
Raamatussakin käytetään vertauksia selvittämään asioita. Miksipä ei vertaus olisi paikaalln tässäkin yhteydessä:
Olkoon erikoinen kahvinkeitin, jonka nimellisteho ja samalla maksimiteho on 1000 W. Tämä kahvinkeitin on sillä tavalla erikoinen , että sen teho vaihtelee ennalta arvaamattomasti välillä 0 - 1000 W. Pitkän käyttökokomuksen perusteella keittimen tehon todetaan olevan keskimäärin 200 W.
Tuon erikoisen kahvinkeittimen käyttäjä ei edellisenä iltana voi tietää, saako hän aamulla kahvinsa keitetyksi. Jonakin aamuna keitin ei kuumene lainkaan, jonakin toisena aamuna teho on täydet 1000 W, muulloin teho on jotain välillä 0 - 1000W.
Mikä avuksi, jotta saisi joka aamu kahvin keitettyä?
Helpointa on keittää kahvi hellalla tai muulla laitteella, josta saa tarvittavan 1000 W tehon. Toinen mahdollisuus on ostaa varalle useita erikoiskahvinkeittimiä. Ehkä ainakin joku niistä antaa tarvittavat 1000 W. Joskus erikoiskeittimien yhteisteho on jopa monin kertaisesti se, mitä kahvinkeittoon tarvitaan.
Kysymys: Mikä on erikoiskahvinkeittimen luotettavuus ?
Varmaankaan ei tarvitse erikseen lisätä, että tuulivoimalan sähköntutannon luotettavuus Suomessa on sama kuin vertauksen erikoiskahvinkeittimen kuumennustehon luotettavuus.
Niin tämäkin (koska jutussa jotain kehittyvää)
"Tämä menee
uusiutuvien aiheeksi,mutta siellä tämä olisi hyvänkin keskustelun aihe."
Tämä juttu /1/ varmuudella, koska
______________
Se teknologia kehittyy, joka tuottaa säästöä
1: http://keskustelu.suomi24.fi/node/10147123
Ydinvoimalan luotettavuus
Jonkinlaisen käsityksen ydinvoimalan luotettavuudesta saa maailman suurimman ydinvoimalan, Japanissa, taannoisen 7 reaktorin noin kahden vuoden seisokista turvallisuussyistä (maanjäristyksen jälkeen), sekä saman valtion Fukushiman 4 reaktorin totaalisesta tuhoutumisesta vuonna 2011 tsunamin seurauksena. Molemmissa tapauksissa laitosten toiminnan epäluotettavuus ilmeni niiden yllättävänä tapahtumasarjana luonnonmullistuksissa.
Ydinvoimalan pitkät seisokkiajat vikatapauksissa ei ole mitenkään harvinaisia, ja net voivat kestää jopa useita vuiosia. Ne unohdetaan säännönmukaisesti, kun puhutaan ydinvoimalan luotettavuudesta.
tuotantomuodon voimaloiden huoltokatkoksia pidetä epäluotettavina.Kaikkia muita huolletaan paitsi ikiliikkujaa.
Korjausseisokit johtuvat vioista tai häiriöistå ---> laitos ei ole toiminut odotusten mukaisesti.
Omasta mielestänin vika tai häiriö on jotain odottamatonta. Jos korjausseisokissa vaihdetaan laakeri 20 000 h tunnin jälkeen huolto-ohjelman mukaisesti, niin ei kyseessä ole vika tai häiriö.
Lisäksi seisokeissa voidaan esim. päivittää osia hyötysuhteen nostamiseksi.
LED pysäytti ydinvoimalan merivesipumpun - vaarallisen epäluotettavaa
Ydinvoimaloiden usean vuoden seisokit.... hmmmm. Tyhmäähän olisi jättää tekemättä silloin se, mikä on järkevää silloin tehdä. Tilanne, josta seisokki aiheutui, on kuitenkin katsottava epäluettavuutta arvioiden
Kun Suomessa esimerkiksi pysäytettiin ydinvoimala, koska merkkilampun tilalle vaihdettu LED aiheutti järjestelmään häiriöitä, kyseessä oli sekä LEDin vaihdon suunnittelleen puutteelliset tiedot, että jäjestelmän turhaan kriittiinen toiminta siltä osin. Sellaista voi sanoa vaarallisen epäluotettavaksi.
Eli kyseessä ei ollut suunniteltu seisokki lampun osalta...
led on valodiodi,mutta menköön täällä lamppuna.Huoltoseisokit tehdään enakkosuunnitelman mukaisesti yleenä aikana jolloin siitä on vähiten haittaa.Näin toimitaan energiatuotannossa yleensäkin ja myös teollisuudessa.
Ydinvoimalan huoltokatko: iso riski itsessään.
"Ei minkään
tuotantomuodon voimaloiden huoltokatkoksia pidetä epäluotettavina."
Ydinvoimaloiden osalta tuohon voi lisätä, että niille huoltokatkot ovat ovat iso riski itsessään. Paljonkin tulee häiriöitä huoltokatkosta aloittaessa, reaktorin alasajossa, huoltokatkon aikana, ja kun voimala taas käynnistetään. Syynä tietenkin mekaniikan itsensä saama alasajo/käynnistys-shokki, suuren, jopa lähes 1000, vierailevien työntekijöiden määrä lyhyellä aikaa, ja kiire päästä tahkoamaan rahaa. Eräs esimerkki;
"Tulipalo sulki reaktorin Olkiluodossa"
"Käyttöjohtaja Veijo Sundellin mukaan palo alkoi todennäköisesti keskiviikkoina päättyneen vuosihuollon vuoksi. "Eristeisiin pääsi todennäköisesti öljyä, joka syttyi", hän kommentoi HS:lle. "Yritämme saada reaktorin uudelleen käyntiin vielä tänään", hän jatkoi."
http://www.tekniikkatalous.fi/energia/tulipalo sulki reaktorin olkiluodossa/a28591
Vierastyöläisten käyttöön ydinvoimaloiden huoltokatkoissa on perusteltu syy: vakinaisten työntekijöiden säteilysuojelu (säteilylle altistumisten pitäminen sallituissa rajoissa). Eivät taida ydinvoimayhtiöt sitä myöntää.
Kun kukaan ei pysty ennakoimaan milloin tuulee ja milloin ei. Milloin aurinko paistaa pilvettömältä taivaalta ja milloin ei.
Suunnittele siinä sitten luotettavasti tuuli- ja aurinkoenergian tuotantoa.
Muuttuvatuotantoisten energialähteiden käytön mahdollisuudet sähkön tuotantoon eri olosuhteissa tunnettan hyvin, ja esim. tuulivoiman tuotanto kyetään ennakoivien mittausten ansiosta arvioimaan vuositasolla kohtuullisen hyvin. Kun tuulimylly tuottaa sähköä juuri niinkuin sen eri tuulisuusolosuhteissa on odotettukin toimivan, myllyn toiminta on luotettavaa.
Ei pidä sekoittaa keskenään yhden sähköntuotantolaitoksen ja koko sähköjärjestelmän luotettavuutta. Esimerkiksi Ruotsissa sähköjärjestelmä toimii ilmeisesti vähintään kohtuullisen luotettavasti, vaikka ainakin yksi sen osa, Ringhalsin ydinvoimala, on turvallisuussyistä pois toiminnasta.
Mikäli sähköjärjestelmä muodostuu pelkästään yhdestä tuulimyllystä ja sen sähkön kuluttavista laitteista, järjestelmä on juuri niin huono kuin se on suunniteltukin, eikä kukaan järkevä mene sanomaan järjestelmää, vielä vähemmän tuulimyllyä, epäluotettavaksi siksi että se ei tuota sähköä kaiken aikaa tai tuottaa sähköä silloin kun ei ole tarvetta sen kulutukseen. Jos joku niin kuitenkin tekee, hän ei ole ymmärtänyt tuulimyllyn toimintaedellytyksiä.
Tuulimyllyjen(kin) mahdollinen epäluotettavuus johtuu lähinnä erilaisista laitteiston vioista. Tuulipuistossa ei yhden myllyn vikaantuminen välttämättä edellytä välitöntä korjausta, ja niiden tuottoa laskettaessa se "etu", että korjaus voidaan suorittaa parhaiten sopivana ajankohtan, on otettu huomioon.
Mistähän puppugeneraattoriusta vastaaja tuonkin mökellyksen repäisi?
Tuulimylly tuottaa sähköä silloin tällöin se on kyllä totta.
Yksinkertaistetaan: karkean arvion tuulimyllyn luotettavuudesta saa siitä tiedosta, kuinka paljon tuulivoima tuottaa sähköä tuulisina aikoina. Tuulettomina aikoina ei tuulimyllyn odotetakaan tuottavan sähköä, eihän?
" Mitä ymmärrätte energiantuotannon luottavuudella,"
Kunnioita avaajan aihetta eli keskity energiatuotannon luotettavuuteen , ei energiaa tuottavan laitteiston luotettavuuteen.
Tuulimyllyn energian tuotannon luotettavuus on erittäin huono. Tuotanto vaihtelee lyhyessäkin ajassa välillä 0 - 100 % täysin riippumatta kulloisesta sähköenergian tarpeesta. Tuulivoimalan tuotannon luotettavuus on todellakin sama kuin millä luotettavuudella voi arvata tuulen voimakkuuden tunnin päästä, huomenna , ensi viikolla, ensi kuussa jne.
Ydinvoimaloiden energian tuotanto on tasaista ja luotettavaa.Tuotannon seisokit ovat suunniteltuja, etukäteen tiedossa olevia vuosihuoltoja ja polttoaineen vaihtoja.
Tuulimyllyn tekninen käytettävyys vaihtelee Suomessa 95%:n molemmin puolin.
Se on luettavissa VTT:n tuulivoimatilastoista tai julkaisusta W132.pdf
Lukeeko siellä myös miten tuulee ensi vuonna jonain päivänä?
Tuulimyllyn tekninen käytettävyys ja häirilöaika
Lainaukset termeistä: http://www.tuulivoimatieto.fi/sanasto
"Tekninen käytettävyys (%):
Laitoksen tekninen käytettävyys ilmaisee, kuinka monta prosenttia tietyn ajan jakson, esim. vuoden, tunneista itse tuulivoimala oli valmiina tuottamaan sähköä. Keskimääräistä käytettävyyttä laskettaessa sähköverkkohäiriöt vähennetään täten kokonaishäiriöajasta."
Ymmärrän tuon niin, että silloinkin, kun ei tuule lainkaan, mutta mylly on rikki, tekninen käytettävyys laskee. Tavallaan hyvä mittari erikoisesti yksittäisen myllyn kohdalla.
"Häiriöaika tunteina
Häiriöaikana tuulivoimala on poissa tuotantovalmiudesta huollon, vian, ohimenevän häiriön tai muun pysäytyksen vuoksi. Häiriöaikaan ei lasketa laitoksen normaalitoimintaan kuuluvia aikoja, jolloin tuulen nopeus on alle laitoksen käynnistymisnopeuden tai yli myrskyrajan, tai kun lämpötila on alle laitoksen toimintalämpötilarajan. Häiriöaikaan lasketaan mukaan sähköverkosta aiheutuneet seisokit, jotka eivät kuitenkaan vähennä laitoksen teknistä käytettävyyttä."
Tuossa taas huomioidaan se, että kun olosuhteista johtuen ei tuule, tuotantovalmiudella ei ole väliä.
Luotettavuuden kannalta:
- tekninen käytettävyys kertoo myllyn teknisen tuotantovalmiusajan (%) olosuhteista riippumatta
- häiriöaika kertoo ajan, jonka mylly on ollut pois käytöstä muuten kuin normaalihuollon ajan, silloin, kun olosuhteet mahdollistaisivat tuotannon. Tämä on se, jota itse ymmärrän tuulimyllyn luotettavuudella, tekninen käytettävyys tuo siihen pienen pohdinnnan tarpeen.
Suomessa tuulimyllyjen tekninen käytettävyys on n. 95%. Vielä riittävän hyvä, vaikkakin huonompi kuin suomalaisissa ydinvoimaloissa.
Sitä vastoin tuulimyllyn energian tuotannon luotettavuus on on erittäin huono. Tuotanto vaihtelee lyhyessäkin ajassa välillä 0 - 100 % täysin riippumatta kulloisestakin sähköenergian tarpeesta.
Tuulivoimalan tuotannon luotettavuus on sama kuin millä luotettavuudella voi arvata tuulen voimakkuuden tunnin päästä, huomenna , ensi viikolla, ensi kuussa jne.
" tuulivoiman tuotanto kyetään ennakoivien mittausten ansiosta arvioimaan vuositasolla kohtuullisen hyvin"
Tuulimyllyn LAITTEISTON luotettavuutta mittaa se, kuinka suuren osan suunnitellusta käyttöajasta tuulimylly toimii.
Tietääkö joku, kuinka suuren osan suunnitellusta käyttöajasta tuulimyllyt Suomessa vuodessa keskimäärin seisovat häiriöiden tai vikojen vuoksi ?
Tuulimyllyn SÄHKÖN TUOTANNON luotettavuutta mittaa se, kuinka paljon tuotanto ajallisesti vaihtelee. Tilastollinen arvio tuulimyllyjen vuosituotannosta (Suomessa keskimäärin noin 20 % nimellistehosta) ei tietenkään riitä tekemään tuulimyllystä luotettavaa sähkön toimittajaa.
Entäs ydinvoimalat ?
Suomalaisten ydinvoimaloiden LAIITEISTOJEN luotettavuus vuodessa on yli 99% ja SÄHKÖN TUOTANNON luotettavuus vuositasolla samoin yli 99%.