Jos pelottaa, noin yleensä.

Ajattelin kertoa tänne ratsastusharrastusta harkitseville omista kokemuksista.
Ensimmäinen tutustumiseni hevosiin oli joskus 8-vuotiaana talutuksessa, pienen ponin selässä. Sittemmin minussa kasvoi kuin itsestään pelko, jos lähden ratsastamaan, jos hevonen vaikka potkii tai puree (mitä ne eivät kai muutenkaan tee) tai putoan selästä. Noh, seuraavan kerran kävin tallilla ystäväni kanssa auttamassa häntä hevosen hoitamisessa, olimme 11 tai 12 vuotiaita, en nyt tarkkaan muista. En silloin sentään ratsastanut ja pelkäsin hieman jos hevonen vaikka potkaisee. Hevonen oli kuitenkin ihan kiltti, vaikka olikin hieman isohko, muistan harjanneeni sen silloin, ei muuta, kun en hevosista silloin vielä niin paljon tiennyt.
17-vuotiaana olin ratsastamassa ryhmässä Islannin hevosilla maastossa, silloin kiinnostuin ratsastamisesta enemmän. Myöhemmin samana syksynä kävin tunnilla serkkuni kanssa.

Nyt vuosien jälkeen, viime maanantaina päätin lähteä alkeiskurssille, koska aikoinaan pidin maastossa ratsastuksesta, ja pienen kokemukseni takia tiesinkin jo, että minua tuskin päästettäisiin ratsastamaan yksin maastoon. Ensimmäisellä tunnilla hevonen laitettiin ratsastus kuntoon, nuoruudessa olleet pelkoni putoamisesta, puraisemista tai potkimisesta palasivat kummittelemaan mieleeni, mutta kun sain laittaa yhden hevosen alusta loppuun opastuksen jälkeen ratsukuntoon, pelko ja jännitys karisivat silmänräpäyksessä.
Ensi viikolla alkaa sitten ratsastus ja halutessa voi laittaa tuntihevosensa valmiiksi alusta lähtien.

Eli, jos olet kiinnostunut ratsastuksesta vähänkään, mutta pelkäät jotain hevosissa, rohkeasti vain yrittämään, saatat yllättyä. Kannattaa varmasti kertoa ohjaajalle, mikä on kokemuksesi hevosista ja mahd. peloista jos niitä on. Voithan aluksi mennä myös ratsastustunnille, mutta jos on yhtään tahtoa, suosittelen alkeiskursseja, jos tallillanne sellaisia on alkamassa! :)

Ja jos tämän sattuu lukemaan joku miespuolinen henkilö, joka olisi tästä harrastuksesta kiinnostunut, en tiedä, mikä on nykykäsitys miesten suhteen ratsastajina. Ennen miehiä on ollut enemmänkin ratsailla, mutta kuten ratsastus on enemmän ollut naispuolisten harrastus, on tästä mitä ilmeisemmin tullut eräänlainen stereotypia, ettei miehet ratsasta. Minulla on pari miespuolista ystävää, jotka käyvät aina joskus ratsastamassa. Toki jossain ala-asteella sen ikäiset tytöt pitävät naurettavana jos näkevät pojan ratsailla, mutta mitäs siitä välittämään. Tällaiset stereotypiat pitäisi heti alkuun karistaa pois, kyllä ratsastaminen voi olla ihan yhtälailla miestenkin harrastus :)