Päivämiehessä on kulemma ke 12.10. 2011 seuraavanlainen "anteeksipyyntö":
"Lehdistötiedote 12.10.2011
SRK:n historiatyö jatkuu
Ari-Pekka Palolan kirjoittama Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistyksen historian toinen osa, Evankeliumin työ laajenee julkistettiin 8.10 2011 Siikatörmällä. Nyt julkaistu teos päättyy vuoteen 1961. Edellinen osa, Kahden kuoren suojassa, käsitteli SRK:n organisaation vaiheita vuosina 1906–1946.
Julkistamisen jälkeen SRK:n johtokunta kävi alustavaa keskustelua historiatyön jatkosta ja totesi että työ edellyttää 1970-luvun tapahtumien kriittistä ja avointa tarkastelua.
Menneisyydestä on syytä ottaa oppia
Johtokunta totesi, että menneisyydestä on syytä ottaa oppia. Tosiasioita on kyettävä kohtaamaan avoimesti ja rehellisesti silloinkin, kun ne eivät ole meille mieluisia. Tämä koskee myös niin sanottuja hoitokokouksia, joiden taustalla on 1960-luvun laaja monin eri tavoin uskonyhteisöön vaikuttanut yhteiskunnallinen arvomurros. Keskiolut vapautui 1969, televisiosta tuli uusi ilmiö maaseudulla, ja 1970-luvun alussa alkoi kunnallinen ehkäisyneuvonta. Suhtautumista televisioon, syntyvyyden säännöstelyyn ja keskiolueen jouduttiin pohtimaan yhdessä.
Keskusteluissa saatiin kokea kaivattua sielunhoitoa. Valitettavasti vuosikymmenen puolesta välistä alkaen ns. hoitokokouksissa ilmeni myös vieraita piirteitä, kuten opillisia harhoja ja niistä johtuneita väärinkäytöksiä.
Johtokunta pahoittelee esiintyneitä oppiharhoja ja väärinkäytöksiä ja toteaa: ”Yhteisö koostuu yksilöistä, niin myös uskovien yhteisö. Kun yksittäiset kristityt erehtyvät, vika ei ole seurakunnan”.
Hoitokokouksissa koettiin siunauksen hetkiä aina silloin, kun elävä evankeliumi sai katkoa puristavat sisäiset siteet. Se, mitä Jumala puhdisti, on tuottanut hyvää hedelmää."
zzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzz
Eihän tässä pyydetä mitään anteeksi! Omista vaikeuksista syytetään yhteiskunnallista murrosta eli kaikki pannaan uskottomien pötköjen syyksi.
Seurakunta näyttää edelleen olevan erehtymätön, sen jäsenet vain erehtyvät. Henkivaltaoppi julistetaan nyt vääräksi, vaikka 1970-luvulla juuri tuota oppia pidettiin oikeana ja niinpä se johti ns. hoitokokouksiiin, jotka tosiasiassa olivat uskonnollisia vainoja. Hoitokokousten koko perusta olikin siten tosiasiassa väärä, vaikka "erehtymätön seurakunta "eli vl-kristillisyys ei sitä tietenkään vieläkään myönnä.
SRK.n nyt laatimasta erittäin epäselvästä, ylimalkaisesta ja monella tavalla tulkittavissa olevasta anteeksipyynnöstä ei seuraa mitään muuta kuin uusia sotkuja. Liikkeen kannattaisi nyt palkasta viestinnän ammattilaisia laatimaan kunnollisia lehdistötiedotteita.
.
"Lehdistötiedote 12.10.2011
SRK:n historiatyö jatkuu
Ari-Pekka Palolan kirjoittama Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistyksen historian toinen osa, Evankeliumin työ laajenee julkistettiin 8.10 2011 Siikatörmällä. Nyt julkaistu teos päättyy vuoteen 1961. Edellinen osa, Kahden kuoren suojassa, käsitteli SRK:n organisaation vaiheita vuosina 1906–1946.
Julkistamisen jälkeen SRK:n johtokunta kävi alustavaa keskustelua historiatyön jatkosta ja totesi että työ edellyttää 1970-luvun tapahtumien kriittistä ja avointa tarkastelua.
Menneisyydestä on syytä ottaa oppia
Johtokunta totesi, että menneisyydestä on syytä ottaa oppia. Tosiasioita on kyettävä kohtaamaan avoimesti ja rehellisesti silloinkin, kun ne eivät ole meille mieluisia. Tämä koskee myös niin sanottuja hoitokokouksia, joiden taustalla on 1960-luvun laaja monin eri tavoin uskonyhteisöön vaikuttanut yhteiskunnallinen arvomurros. Keskiolut vapautui 1969, televisiosta tuli uusi ilmiö maaseudulla, ja 1970-luvun alussa alkoi kunnallinen ehkäisyneuvonta. Suhtautumista televisioon, syntyvyyden säännöstelyyn ja keskiolueen jouduttiin pohtimaan yhdessä.
Keskusteluissa saatiin kokea kaivattua sielunhoitoa. Valitettavasti vuosikymmenen puolesta välistä alkaen ns. hoitokokouksissa ilmeni myös vieraita piirteitä, kuten opillisia harhoja ja niistä johtuneita väärinkäytöksiä.
Johtokunta pahoittelee esiintyneitä oppiharhoja ja väärinkäytöksiä ja toteaa: ”Yhteisö koostuu yksilöistä, niin myös uskovien yhteisö. Kun yksittäiset kristityt erehtyvät, vika ei ole seurakunnan”.
Hoitokokouksissa koettiin siunauksen hetkiä aina silloin, kun elävä evankeliumi sai katkoa puristavat sisäiset siteet. Se, mitä Jumala puhdisti, on tuottanut hyvää hedelmää."
zzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzz
Eihän tässä pyydetä mitään anteeksi! Omista vaikeuksista syytetään yhteiskunnallista murrosta eli kaikki pannaan uskottomien pötköjen syyksi.
Seurakunta näyttää edelleen olevan erehtymätön, sen jäsenet vain erehtyvät. Henkivaltaoppi julistetaan nyt vääräksi, vaikka 1970-luvulla juuri tuota oppia pidettiin oikeana ja niinpä se johti ns. hoitokokouksiiin, jotka tosiasiassa olivat uskonnollisia vainoja. Hoitokokousten koko perusta olikin siten tosiasiassa väärä, vaikka "erehtymätön seurakunta "eli vl-kristillisyys ei sitä tietenkään vieläkään myönnä.
SRK.n nyt laatimasta erittäin epäselvästä, ylimalkaisesta ja monella tavalla tulkittavissa olevasta anteeksipyynnöstä ei seuraa mitään muuta kuin uusia sotkuja. Liikkeen kannattaisi nyt palkasta viestinnän ammattilaisia laatimaan kunnollisia lehdistötiedotteita.
.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kun kolme piispaa kävi tapaamassa SRK:n johtoa elokuussa, sen jälkeen sitten tämä "pahoittelu" julkaistiin Päivämmiehessä ja nyt kotimaassa.
Eihän tuo ole mikään anteeksipyyntö vaan miehet tekee mitä piispat käski. mahdollisimman vähän mitään.
Kun SRK on nyt niin reippaasti myöntänyt virheensä ja syntinsä ja sen että tuli rikottua ihmisyyttä vastaan, niin varmaan se nyt marsssi myös poliisin pakelille ja sovittaa rikoksensa maallisenkin vallan edessä.
Hyvä kommentti Mopin palstalla: (Joosualta)
"Myös tämä ulostulo on suurta SRK-teatteria ja suoranaista jatkoa aikaisemmille tökeröille ulostuloille. SRK:n taktiikkana näyttää olevan myöntää ja tunnustaa vain sen verran, mitä liikkeen ulkopuoliset selvitykset tuovat esille lähihistoriasta ja joiden tietojen todenperäisyyttä SRK ei voi enää kiistää.
Mielestäni tämä on lapsellista, naurettavaa ja surkuhupaisaa SRK-teatteria. Tällä ulostulolla lienee yhteys piakkoin julkistettavaan Lapin yliopistossa tekeillä olevaan tutkimukseen ja muihinkin selvityksiin jotka käsittelevät SRK:n 1960-luvun jälkeistä toimintaa ja liikkeessä tänä aikana harrastettua henkistä ja hengellisestä väkivaltaa."
Mitähän SRK aikoo tehdä uhrien auttamiseksi? Tuskin mitään. Taitaa pelkkä pahoittelu riittää nyt kun varsinaista anteeksipyyntöä ei tullutkaan. Uhrien auttamiseksi ehkä tehtäisiin jotain, jos anteeksipyyntö olisi aito.
Näinhän se on, että ei kai se ole erehtymättömän seurakunnan syy, jos yksilöt erehtyvät. Korjatkoot yksilöt asiansa, jos elossa ovat. Mitä se uhrien asema SRK:lle kuuluu?
Oikeastaan aivan turhaan SRK:n johto pahoitteleekaan yksilöiden töppäyksiä.Eihän muutamien yksilöiden töppäykset ole Jumalan huoneenhallituksen asia.
Erikoista on että puhujienkokouksessa loppuvuodesta 2008 vallitsi "yksimielisyys" siitä että hoitokokoukset olivat "siunauksellisia"
http://freepathways.wordpress.com/2010/02/03/paivamies-1970-luvusta/
Erehtymätn seurakunta han ei erehdy. Se vaan muuttaa mieltään?