Poista
Mitä mieltä olette suurista perheistä? Se on toisaalta suuri rikkaus, on paljon sisaruksia, oppii kunnioittamaan muita ja tekemään kotitöitä. Lasten kannalta se on ihan ok, tietysti tulee riitoja ym,mutta niitä voi sopia.
Minulla on paljon sisaruksia,se on toisaalta hyvä asia.Kaikki ovat terveitä.
MUTTA. Entä vanhempien terveys? Varsinkin äideillä. Ihmettelen miten he jaksavat? Kuinka vanhemmat jaksavat hoitaa kaikkia perheessä? Jos on yli 5 lasta, saattaa käydä niin että kasvatuksesta tulee rankkaa, ja toinen vanhemmista väsyy. Omassa perheessä tuo on ainakin huomattavissa. Isä on aina jossakin ja äiti joutuu huoltamaan yksin kaikki 8. Tietenkään isompia lapsia ei tarvitse " hoitaa" niinkuin pienempiä. Isommat joutuvat hoitamaan pienempiä. Se on ihan hyvä jos voivat, mutta eikö sekin ole ymmärrettävää että isommilla lapsillakin on omat tekemisensä, harrastukset ja kaverit.
Olen sitä mieltä että suurperheiden äidit sairastuvat helpommin esim.skitsofreniaan tai henkiseen masennukseen. Ihmettelen miksi lestadiolaisvanhemmat ( kuten omatkin vanhempiani) hankkivat niin paljon lapsia jos eivät pysty niistä huolehtimaan? Jos on yli 8 lasta, on luultavaa etteivät vanhemmat jaksa huolehtia kaikista niin paljon. Osa lapsista jää vähemmälle. Monissa perheissä isät jättävät suureman vastuun äideille,koska kuvittelevat että lasten hoito kuuluu äideille.
Mitä sitten jos alle kouluikäisiä lapsia on 4-5 ? Kuka niistä sitten huolehtii jos äiti väsyy? Eikö kannattasi miettiä ennen kuin hankkii ison perheen, että onko valmis huolehtimaan siitä?? Kaikki naiset eivät ole samalla henkisellä tasolla, eivätkä välttämättä kestä kymmenen lapsen syntymää tai kasvatusta. Ihmettelen sitä, miksi jumala sallii lasten syntyä perheisiin, jossa on jo muutenkin paljon lapsia.
Ihmettelen, miksi vanhemmat haluavat lisää lapsia kun ovat jo muutenkin väsyneet perheen kanssa. Pelkään äitini terveyden puolesta! Sanokaa mitä mieltä olette!
Mitä mieltä olette suurista perheistä? Se on toisaalta suuri rikkaus, on paljon sisaruksia, oppii kunnioittamaan muita ja tekemään kotitöitä. Lasten kannalta se on ihan ok, tietysti tulee riitoja ym,mutta niitä voi sopia.
Minulla on paljon sisaruksia,se on toisaalta hyvä asia.Kaikki ovat terveitä.
MUTTA. Entä vanhempien terveys? Varsinkin äideillä. Ihmettelen miten he jaksavat? Kuinka vanhemmat jaksavat hoitaa kaikkia perheessä? Jos on yli 5 lasta, saattaa käydä niin että kasvatuksesta tulee rankkaa, ja toinen vanhemmista väsyy. Omassa perheessä tuo on ainakin huomattavissa. Isä on aina jossakin ja äiti joutuu huoltamaan yksin kaikki 8. Tietenkään isompia lapsia ei tarvitse " hoitaa" niinkuin pienempiä. Isommat joutuvat hoitamaan pienempiä. Se on ihan hyvä jos voivat, mutta eikö sekin ole ymmärrettävää että isommilla lapsillakin on omat tekemisensä, harrastukset ja kaverit.
Olen sitä mieltä että suurperheiden äidit sairastuvat helpommin esim.skitsofreniaan tai henkiseen masennukseen. Ihmettelen miksi lestadiolaisvanhemmat ( kuten omatkin vanhempiani) hankkivat niin paljon lapsia jos eivät pysty niistä huolehtimaan? Jos on yli 8 lasta, on luultavaa etteivät vanhemmat jaksa huolehtia kaikista niin paljon. Osa lapsista jää vähemmälle. Monissa perheissä isät jättävät suureman vastuun äideille,koska kuvittelevat että lasten hoito kuuluu äideille.
Mitä sitten jos alle kouluikäisiä lapsia on 4-5 ? Kuka niistä sitten huolehtii jos äiti väsyy? Eikö kannattasi miettiä ennen kuin hankkii ison perheen, että onko valmis huolehtimaan siitä?? Kaikki naiset eivät ole samalla henkisellä tasolla, eivätkä välttämättä kestä kymmenen lapsen syntymää tai kasvatusta. Ihmettelen sitä, miksi jumala sallii lasten syntyä perheisiin, jossa on jo muutenkin paljon lapsia.
Ihmettelen, miksi vanhemmat haluavat lisää lapsia kun ovat jo muutenkin väsyneet perheen kanssa. Pelkään äitini terveyden puolesta! Sanokaa mitä mieltä olette!
Vastaukset 31
Vanhimmat
"...miksi jumala sallii lasten syntyä perheisiin, jossa on jo muutenkin paljon lapsia.... Ihmettelen, miksi vanhemmat haluavat lisää lapsia kun ovat jo muutenkin väsyneet perheen kanssa. Pelkään äitini terveyden puolesta! Sanokaa mitä mieltä olette..."
Oman kokemukseni mukaan tuo syntyvyyden rajoittamattomuus on iskostettu niin syvälle meidän sisimpäämme, että on lähes mahdotonta ajatella rajoittavansa lasten tuloa.
Mielestäni näin jälkiviiisaana (minullakin on suuri perhe) totean, että jouduimme tosi tiukalle niin henkisesti kuin taloudellisestikin. Ja tukea ei kyllä saatu juuri nimeksikään, lähes omin voimin piti yrittää selvitä ja aivan "rimaa hipoen" selvisimme. Rima väpättää vieläkin, vaikka yli puolet lapsista on jo muuttanut kotoa poiskin. Kyllä vedimme molemmat itsemme lähes totaaliseen loppuun.
Muta me selvisimme, sittenkin. Toisin kävi joillekin tuttavaperheille, joista lapsia joutui huostaanotetuiksi tai vanhemmat erosivat tai tapahtui jotain vielä isompia tragedioita.
En usko, että hyvä Jumala tällaistakaan voi tarkoittaa. Jos homma käy yli voimavarojen, nyt olen sitä mieltä, että lasten hankinnassa on pidettävä taukoja. Tämä onnistuu hyvin ehkäisemättäkin -päiviä laskemalla.
Toki rakastamme kaikkia lapsiamme suuresti, mutta kipeää tekee kuulla tuttavapiiristä noita toisenlaisia uutisia, jotka johtuvat vanhempien yliväsymisestä. Ei Jumala sellaista pahaa voi tarkoittaa kenellekään, ei ainakaan lapsille!
Nuorten pariskuntien olisi syytä lukea tämä kirjoitus. Niin kauan kuin lapsia on alle 5 - 7, on se vielä siedettävää ja vieläpä hauskaa. Mutta kun ruvetaan lähestymään kymmentä jälkeläistä, niin homma menee puurtamiseksi ja jatkuvaksi kamppailuksi.
Muistakaa, että lasten hyvinvointi on pääasiassa vanhempien vastuulla. Silloin pitää myös tuntea vastuunsa.
Niin, toisaaltahan lapsien syntymistä ei saisi estää, mutta ei sitä raamatussa kielletä ettei sais ehkäistä. Kyllä raamatussa on jotain siihe viittaavaa on , että jumalan valtakunta on lasten kaltainen ja pitäisi uskoa lapsen lailla. Mutta eihän se kuitenkaan tarkoita että lapsia pitäis olla niin paljon.
Toisaalta, on parempi hyväksyä lasten syntyminen eikä alkaa sitä itse säännöstelemään. Vaikea kyllä tästä sanoa mitään koska itsellä ei ole vielä lapsia.
Niin, raamatussa ei sanota missään mitään siihen suuntaan, etteikö lasten tuloa voisi rajoittaa. Minäkin olen vasta tässä myöhäisiiällä sen verran enemmän tutustunut itse raamattuun ja sen sanomaan, että on ollut pakko myöntää tuon suhteen tosiasia.
Kysymys kuuluukin, miksi vaikkapa jonkun nuoren vastavalmistuneen terveyskeskuslääkäri"hupakon" mielipiteen pohjalta hyväksymme ehkäisyn, kun taas valtava oma lasten kasvatuskuorman aiheuttama, alleen lähes musertavakin väsymys ei muka anna siihen oikeutta??
Entä miksi hyväksymme lapsettomuushoidot? Eikö se ole Jumalan asia päättää, kuka saa lapsia ja kuka ei? miksi?
Olet oikeassa että SRK:n ehkäisemättömyys-normi on ihan hatusta vetäisty ja pahasti ristiriitainen just esim. lapsettomuushoitojen sallimisen kanssa. Joka yhtään syvemmin perehtyy raamattuun näkee tämän kyllä.
Tähän haluaisin sanoa, että miksi hoidat tartuntatauteja antibiotilla, jos näin ajattelet?
Lapsettomuuden hoidossa, jos pysytään eettisesti hyväksyttävissä rajoissa, ei ole kyse sen kummemmasta. Yhtään lasta ei ole syntynyt ilman Jumalan antamaa elämän henkeä. Kokonaan toinen asia on miettiä voiko esim. hedelmöittää alkioita, joita ei aiota istuttaa kohtuun.
Miksi Raamattu salli vanhan testamentin aikaan ottaa toisen vaimon hedelmättömän sijalle?
"Yhtään lasta ei ole syntynyt ilman Jumalan antamaa elämän henkeä."
Kyllä minun lapset ovat ainakin syntyneet ihan perinteisellä. Ei näkynyt ketään jumalista paikalla silloin kun tahti oli kovimmillaan... tähtiä näkyi hetken verran.
Vl-kaniperheissä usein kaikki perheenjäsenet voivat pahoin.
Olen suurperheen nuoremmasta päästä, ja en kyllä ole koskaan kokenut
rikkautena,että minulla on paljon sisaruksia. Osaa sisaruksistani en koe edes "tuntevani",ovathan he muuttaneet pois kotoa ennenkuin olen syntynyt.Koska en käy suviseuroissa ymv. ja asumme eri puolilla Suomea,en ole osaa sisaruksista nähnytkään lähes kymmeneen vuoteen.
Ajoittain tulee mieleen,että vain ne kolme-neljä sisarusta,joiden kanssa olen "samaa ikää",ovat minulle oikeita sisaruksia.Nämä vanhemmat sisarukset ovat lähinnä "setiä ja tätejä",voisivathan he ikänsä puolesta olla vaikka vanhempiani.Vanhempani ovat kuolleet jo itseni ollessa nuori.
En mitenkään voi ymmärtää,miksi vanhempani iäkkäänäkin yhä suostuivat hankkimaan lapsia,ihan vaan sen takia,kun olivat vanhoillis-lestadiolaisia.Äiti usein puhui siitä,miten raskasta oli suurperheen kasvattaminen.Koen olevani tavallaan sellainen "uskonpakosta synnytetty",ei niinkään rakkaudesta.
Miettikää nyt synnytysiässä olevat,millä perusteella lapsia synnytätte.
Älkää ainakaan lapselle kertoko,että syytön lapsi on saattanut äidin väsymyksen tilaan.Vaikka kyllä lapsi näkee ja vaistoaa äidin väsymyksen.
Olen sen verran kärsinyt suurperheen lapsena olosta,että en missään tapauksessa lähtenyt suurperheen vanhemmaksi.Jos alkaa lapsia synnyttämään,tulee myös olla vastuullinen ja huolehtia,että lapsi saa rakkautta, ja että jaksaa kantaa vanhemmuutensa.
"...kyllä lapsi näkee ja vaistoaa äidin väsymykse..."
Niin näkee -ja kärsii syvästi. Lapsi haluaisi aina, että äitillä on hyvä ola. Tässä mielessä lapsella on herkempi vaisto kuin meillä aikuisilla.
"...Jos alkaa lapsia synnyttämään,tulee myös olla vastuullinen ja huolehtia,että lapsi saa rakkautta, ja että jaksaa kantaa vanhemmuutensa..."
No nimenomaan näin! Jos kasvatusvastuu alkaa käymään ylivoimaiseksi, on pidettävä väliä ja annettava voimille mahdollisuuden palautua. Lapsi tarvitsee huolenpitoa, huomiota ja rakkautta! Miten tällaista on mahdollista antaa lapselle, jos on umpipuhki väsynyt ja pitkäaikaisten kuormien alla uupunut, viitä vaille psyykkisessä lamassa (tai jo siinä)?
Kiitos hyvästä kirjoituksesta!
Tottakai sisarukset ovat suuressa perheessä tärkeitä ja olisi hienoa jos sisarusten kanssa saa rakennettua läheiset välit.
Ne muuten korvaavat monelle keskipaikkeilla syntyneelle lapsukaiselle vanhempien ja isovanhempien puutetta!
Monet lestadiolaisperheen vanhemmista lapsista hoitavat pikkusisaruksia lähes täyspäiväisesti murrosiän kynnykseltä alkaen. Heillä saattaa olla aikuisen tasoista vastuuta.
Enkä nyt puhu mistään katkeruudesta vaan ihan tietoa on.
Isommilla sisaruksilla on sentään ollut vanhemmat - edes etäiset sellaiset. Mutta ne keskimmäiset ja nuoremmat lapset ovat ihan sisaruksien hoitamisen varassa.
Sitten taas loppupään muutama nuorin saa vanhemmilta taas jotain huomiota, jos suinkin vanhempien terveys vielä siinä vaiheessa kestää.
Ihan turha muuten höpistä jostain isovanhemmuudesta lestadiolaisperheessä, jossa on yli 10 lasta.
Kun kotona on vielä muutama pieni, iso lauma koululaisia ja murkkuikäisiä, 20 vuotta kulutettu raskaana, synnyttämässä ja lastenhoidossa, voitte olla sataprosenttisen varmoja, ettei siitä isoäidistä kovasti enää riitä nyhdettäväksi kymmenille lastenlapsilleen.
Lastenlapsia on yli 10-lapsisten vanhemmilla helposti 50-80, joten naurettavaa vängätä, että isovanhemmilla olisi aikaa ja voimia hoitaa seuraavaksi vieä lastenlapsiaan.
On ihan oikeasti jo aika paljon pyydetty, että se isovanhempi jaksaa muistaa kaikkien lastenlastensa nimet edes!
Kiitos vastauksistanne! olen kyllä ihan samaa mieltä. Sen huomaa kotonakin, että äidillä ei riitä aikaa kuunnella kaikkia jne. Yksi kaverini kerran sanoi että "jokainen lapsi on toivottu ja jumalan lahja.." Niin varmaan onkin, mutta onko vl kaniperheiden 15 tai 18 lapsi haluttu ja odotettu. EI VARMASTI ole, sehän on niin että niitä lapsia vain tulee jos ei estä!! ja vl naiset kasvatetaan siihen että pitää ottaa vastaan iso perhe. Itse ainakin aion pysyä uskovaisena, mutta en tässä asiassa! Naisten terveys on tärkeämpää kuin se että joutuu joka melkein vuosi olla raskaana!! eihän elämässä jää ollenkaan sellaista aikaa ettei ole lapsia, jos 20 vuotiaana saa ekan lapsen ja 46 vuotiaana viimeisen. Sitten on lapsenlapsia sen jälkeen jne. Kannattaisi miettiä sitä jo enne kuin menee naimisiin haluaako suuren perheen vai ei.
Eikä sisarusten välit pysy, jos on 15 lasta ja 20 vuotta nuorimamn ja vanhimman välillä!!
no just niin! aivan nappiin kirjoituksia. Ei ole oikein mitään lisättävää. Arki on juuri tuota.
Olemme kasvattaneet jo 30 vuotta lapsiamme ja kotona on vieläkin muutama. Lapsenlapsia on jo tuplasti omien lapsien määrä. Eläkeikä lähenee. Sen voi jokainen kohdalleen kuvitella, minkälaista on kasvattaa 35 vuotta omia lapsia, ja että onko sen putken jälkeen (ja vieläpä aikana) heti voimia alkaa täyspäiväisesti mummun ja papan roolissa hoitamaan lapsenlapsia. Sitähän nykynuoret odottaa -kyllä ne mummi ja vaari katsoo perään kun käydään asioilla tai illan vietossa!
Ei kannata pahastua, ei aina katso, sillä ei yksinkertaisesti usein jaksa enää sitä rumpaa!
Niinpä, vl-piireissä ei apua anneta, itse on joutunut yksin selviään ja niin saa lapsetkin siihen oppia.
Kerran ison vl-perheen tytär kertoi, että hänen äitinsä ei kestä enää mummuna lapsen itkua hetkeäkään. Hän ei voi edes yöpyä perheessä, jossa on pieniä lapsia.
Ymmärrän kyllä miksi, hän oli joutunut liian koville, liian suuren vastuun alle, yksin.
Minä kyllä kestän lapsen yöitkuja vaikka olen mummo. Olen terve ja aktiivinen edelleen...Käyn lapsenlapsen luona joka viikko ja yövynkin aina silloin kun lapsenvahtia tarvitaan yöaikaan heillä.
Itse olen kasvattanut mieheni kanssa kaksi lasta. Nyt toisella on jo oma perhe ja nautin suuresti tästä elämänvaiheesta. En koskaan halunnut isoa perhettä eikä myöskään mieheni. Lapsen pitäisi saada kehittyä niin etät hänellä on vanhemmat joilla on aikaa ja voimia keskittyä lapsiin. ja on ihanaa että voimat ei ole loppu nyt kun saa olla mummo kahdelle pikkuiselle.
Meillä isä ei koskaan ottanut mitään muuta kantaa perheen hoitoon kuin rankaisi illalla töistä tullessaan väkivallalla "tottelematonta" lasta äidin näin pyytäessä. Yleensä hän hakkasi nyrkillä olkapäihin ja käsivarsiin, etteivät mustelmat näkyisi. Äitimme menetti otteensa perheen kanssa viidennen lapsen jälkeen. Siitä lähtien elämä oli yhtä helevettiä. Näin oli/on monessa muussakin vl-suurperheessä. Kuka nyt yksin jaksaisi hoitaa toistakymmentä lasta? Tosin useissa vl-perheissä on nykyään isäkin kotona päivät pitkät lapsia hoitamassa. Näissä perheissä on yleensä synnytystiheys suurempi kin muissa kun vanhemmat ovat koko ajan yhdessä ja jossain välissä aina ehtii saattaa uuden elämän alulle...
Missä joku sanoi, että lestadiolaisissa perheissä kasvatetaan rakkaudella.Kaikkea muuta, vanhemmilla todellakaan ole aikaa kaikille lapsille. Lestadiolaisperheissä, suurissa sellaisissa isät ovat väkivaltaisia ja hakkaavat lapsia ( ja jopa myös vaimoaan) Vanhemmat syyttävät lapsia kaikesta. Eikö se perheen hoitaminen ole heidän vastuullaan. eikä muilla lapsilla. Psykologisesti on todistettu että lapsi kiintyy jo vauvana hoitajaansa. esim äitiin. Jos äiti ei pysty hoitamaan lasta, tai ei välitä siitä, ei lasta ole silloin rakkaudella kasvatettu.
Ja miehet ,muistakaa!:
" isät, älkää herättäkö lapsissanne vihaa, vaan kasvattakaa ja ojentakaa heitä Herran tahdon mukaan."Ef. 6:4
"Miehet, rakastakaa vaimoanne, älkää kohdelko häntä tylysti."Kol. 3:21
"Isät, älkää aina moittiko lapsianne, etteivät he masentuisi "Kol. 3:21
"Katsokaa siis tarkoin, miten elätte: älkää eläkö tyhmien tavoin, vaan niin kuin viisaat." " Älkää olko järjettömiä, vaan ymmärtäkää, mikä on Herran tahto" [Sananl. 14:8; Room. 16:19; Kol. 4:5]
Ef. 5:17
Älkää olko järjettömiä, vaan ymmärtäkää, mikä on Herran tahto.
Älkää siis olko murheellisia, vaan iloitkaa, sillä Herra on teidän voimanne."
"...Lestadiolaisperheissä, suurissa sellaisissa isät ovat väkivaltaisia ja hakkaavat lapsia ( ja jopa myös vaimoaan)..."
No tuo nyt ei ainakaan pidä paikkaansa. Nuo ongelmat ovat lähinnä ei-vl alkoholiongelmallisissa perheissä
Lueppa tästä Lohen perheestä niin ennakkoluulosi alkaa näyttämään pöhköiltä
http://www.kaleva.fi/uutiset/jokainen-vauva-otetaan-vastaan-lahjana/787625
Minä ainakin tiedän paljon perheitä, joissa on paljon lapsia ja kasvatetaan kurilla ja hakataan lapsia! Ei se ole oikein!!! On tietysti myös perheitä. joissa kaikki asiat ovat hyvin ja on turvallista, mutta harvoissa suurperheissä lapset voivat hyvin..
ELÄ SIELLÄ SEURAA SIVUSTA VAAN TUTUSTU USEAMPAAN PERHEESEEN!!!!
TEKIN EI VL:llät OOTTE IHAN SAMANLAIN ERILLAISIA PERHEITÄ.
MINULLAKIN OLISI TEISTÄ KARMEA KUVA JOS OISIN VAIN SIIIHEN YHTEEN JUOPPO PERHEESEEN TUTUSTUNUT. TE KAIKKI OLISITTA JUOPPOJA JOTKA EI HOIDA OMIA LAPSIA.
MUTTA KUN OLEN TUTUSTUNUT USEAMPAAN NIIN LÖYTYY TOSI IHANIA PERHEITÄ.
ETTÄ SILLAIN EI ARVOSTELLA NIIN ETTÄ KAIKKI ON SAMANLAISIA JOS JOKU PERHE ON NIIN JA EI ARVOSTELLA SIVUSTA!
Hyvä juttu tuosta Lohen perheestä :) voi kun kaikki jaksais ajatella noin! Mutta on siinä vamasti paljon vastuuta ja hoitamista! :O
Se on uutinen Kalevassa kun Pohjois-Suomesta on löytynyt hyvinvoiva VL-suurperhe.
Muistatteko sanonnan "Uskon kautta me ymmärrämme" .eikä "ymmärryksen kautta me uskomme" Siis ensin täytyy uskoa että voi ymmärtää !
Maapallon väkiluku nyt yli seitsemän miljardia ja seurauksia nähtävissä.
Että se siitä Raamatun kehoituksesta varjella maata.
Kyllä Jumala pitää omistaan huolen!!
ei pidä. sitä ei ole olemassa....kusessa ollaan kun määrä sen kuin lisääntyy vaiin
Muistatko'Ei ihminen elä ainoastaan leivästä, vaan jokaisesta sanasta, joka lähtee Jumalan suusta.'[5. Moos. 8:3 ; Viis. 16:26]
Jumalan sanaa täytyy kuunnella että pysyy uskomassa. Ei omien tekojen kauttta.
Autuaita puhdassydämiset: he saavat nähdä Jumalan. [Ps. 24:4; 1. Joh. 3:2,3; Ilm. 22:4]
Autuaita rauhantekijät: he saavat Jumalan lapsen nimen. [Sananl. 12:20; Room. 12:18; Jaak. 3:18] Autuaita ovat ne, joita vanhurskauden vuoksi vainotaan: heidän on taivasten valtakunta. [1. Piet. 3:14]
Sitä, joka jättää laista pois yhdenkin käskyn, vaikkapa kaikkein vähäisimmän, ja siten opettaa, kutsutaan taivasten valtakunnassa vähäisimmäksi. Mutta sitä, joka noudattaa lakia ja niin opettaa, kutsutaan taivasten valtakunnassa suureksi. [5. Moos. 28:1; Jaak. 2:10]
Minä sanon teille: ellette te noudata Jumalan tahtoa paljon paremmin kuin lainopettajat ja fariseukset, te ette pääse taivasten valtakuntaan. [Matt. 23:3; Luuk. 18:14]
Turha miettiä kauhuskenaarioita. Harvoin käy niin ettei jakseta ja silloin autetaan. Jokaisen oma valinta on se, haluaako suuren perheen. Monesti ihmisillä on täällä raskasta ja vaikeaa, muta ne vaikeudet harvoin johtuvat suuresta perheestä. Päin vastoin, usko ja suuri perhe suojaavat todella paljolta.
Vl-kaniperheet ovat tosi sairasta.
Oletko itse suurperheestä?? Millä perusteella muka isot perheet ovat onnellisia? Minun mielestä kyllä kaikkea muuta: lapsista on vaan vaivaa, raha ei riitä mihinkään ja tukea ei saa.. Suurissa perheissä on liikaa lapsia ja vanhemmat väsyvät ja olen edelleen sitä mieltä ettei aika riitä kaikille. Lapsi ei saa sitä rakkautta osakseen mitä hänen pitäisi saada. Kuritusta senkin edestä!! Lapselle tulee jo pienestä asti tunne ettei häntä hyväksytä,ja että "täytyy kai sitten elää näin kuin muutkin uskovaiset.!!" Ei mitään järkeä!!
Joissakin perheissä vanhemmat kurittavat lapsiaan liikaa. He eivät osaa kasvattaa rakkaudella. On varmasti myös onnellisia perheitä,mutta voin sanoa että se vain NÄYTTÄÄ siltä:mikään muu ei tuo iloa kuin USKo, ei ne lapset tuo mitään iloa. Jos olet eri mieltä meneppä viikoksi asumaan vl perheeseen niin katsotaan sitten mitä mieltä olet!! Et varmasti ainakaan kovin Onnellinen ole!!!......