Kesämökin vesioikeus ja vesijättömaa

Vai kuuluu aina...Soitto maanmittauslaitokseen selventäisi paljon asioita..

Sinulla tilanne siis on sellainen, että sinulla on osuus jakokunnan omistamaan vesialueeseen. Kiiteistörekisteriotteessa tämä ilmenee kohdassa "osuudet yhteisiin". Näin se usein on.

Mutta onko se todella niin vaikea ymmärtää, että tilanne ei aina ole tämä?

Kaikki vesialueet eivät ole jakokuntien omistuksessa. Piste.

Yksityisen omistamaan kiinteistöön voi kuulua sekä maa-alueita että vesialueita. Ja kun kiinteistöön kuuluu vesialue, on se eri asia kuin tuossa yllä kuvattu "osuudet yhteisiin" -tilanne. Miten tämä voi olla näin vaikea käsittää osalle ihmisiä?

Ei mökkiläisillä ole omia vesialueita mökkinsä edustalla ainakaan järvialueella.
Osakaskuntien yhteisomistuksessa ne ovat.

Meren rannikolla vanhat kantatilat ja niistä lohkotut saattavat omistaa omia vesialueita mutta harvinaista se on.

Noita kesämökkitontteja on niin monenlaisia, kuten muitakin kiinteistöjä. Usin on tilanne niin, että sillä kesämökkikiinteistöll on pieni osuus yhteisiin alueisiin, joka tarkoittaa tuolloin, että se voi sisältää vesialueita ja maa-alueita, jotka käsittävät yleensä vesijättöjä, mutta myös mm. yhteislaitumia. Joillakin kiinteistöillä on osuus vain vesialueisiin, näin on tilanne, jos kauppakirjoja laadittaessa on myytävälle määräalalle myyty vain oikeus yhteisiin vesialueisiin tai kantatilalla ei ole ollutkaan muita yhteisiä osuuksia, kuin vesialueisiin.
Rannalla olevassa kiinteistössä ei ole itsestään selvyytenä, että siihen kiinteistön kohdalla olevaan vesialueeseen olisi mitään oikeutta, se yhteinen osakaskunnan omistama vesialue voi sijaita ihan jossakin toisaalla, mihin ko. kiinteistöllä on osuudet ja sama koskee myös kiinteistön omaakin vesialuetta, jos on jaetut vesialueet, ei ole itsestään selvyy, että se omakaan vesialue sijaitsee siinä kiinteistön kohdalla.
Osuus yhteisistä alueista voi olla myös joskus yllättävän suurikin, jos kantatilasta ei ole myyty määräalakauppojen yhteydessä osuuksia yhteisiin alueisiin tai niitä on myyty enemmän kuin manttaalin mukainen osuus. Näitä osuuksia yhteisiin alueisiin voidaan myös myydä erikseen, eikä myöskään tuo määräalakaupassa yleisesti käytetty manttaalin mukainen osuus ole mikään pakollinen määrä, osuuksia voidaan myydä jollakin muulla määrällä.
On myös mahdollista ostaa vesijättöä osakaskunnalta, jos vain osakaskunta sitä suostuu myymään, vaikka ei omistaisikaan kiinteistöä juuri siltä kohdalta, tämäkin tuo joskus mielenkiintoisia tilanteita.

Kaikista varmin on selvittää oman kiinteistön osuudet yhteisiin alueisiin ja mahdolliset omat vesialueet kiinteistörekisteriotteesta. Maanmittauskonttorilta selviää sitten missä ne alueet sijaitsee, ne voivat joskus olla yllättävän kaukanakin.

Aloittajan tietämys myös tuosta vesialueiden omistamisesta tuntuu olevan ihan samalla tasolla... Eli väitteet aika kaukana todellisuudesta.

Ei sitä myy kalastuskunta, vaan osakaskunta.

Tarkemmin sen myy Jakokunta.

Woldemar2567p9 kirjoitti:

Tarkemmin sen myy Jakokunta.

Havahduit sitten 6 vuoden jälkeen ja sekin tieto meni väärin.

ei niinkään...jos vesijättömaa on rantaviivan voimakkaan vetäytymisen myötä leveä kannattaa ostaa pois. vesijättömaan takana olevalla maanomistajalla on oikeus tietyin ehdoin vaatia vesijättömaata tai sen osaa ostettavakseen. tuon vesijättömaan voi omistaa myös esim . vastarannan omistaja eikä siis aina osakaskunta..
hinnanmäärityksen kyllä tekevät maanmittaajat eivätkä ne aina ole ihan halpojakaan.

merenkurkussa vesijättömaat voivat olla mittaviakin...
ja eihän koskaan tiedä mitä jo kaavoittavaviranomainen 10-30v aikajänteellä keksii.

jättövesi kirjoitti:

ei niinkään...jos vesijättömaa on rantaviivan voimakkaan vetäytymisen myötä leveä kannattaa ostaa pois. vesijättömaan takana olevalla maanomistajalla on oikeus tietyin ehdoin vaatia vesijättömaata tai sen osaa ostettavakseen. tuon vesijättömaan voi omistaa myös esim . vastarannan omistaja eikä siis aina osakaskunta..
hinnanmäärityksen kyllä tekevät maanmittaajat eivätkä ne aina ole ihan halpojakaan.

merenkurkussa vesijättömaat voivat olla mittaviakin...
ja eihän koskaan tiedä mitä jo kaavoittavaviranomainen 10-30v aikajänteellä keksii.

Lue lisää

etuostooikeus säilyy kiinteistöllä joka 'omistaa' oikeuden jättömaahan, kukaan siis ei voi ostaa edes alkuperäinen omistaja tätä maata, jos se jättömaa on merkitty tontin omistuksen (lukeekos se jopa rasitustodistuksessa oikeudet...)
ihan sama siis tässä tapauksessa onko kyseessä valtio tahi kunta tai ex maanomistaja, yks hailee, laki on laki.

Edellinen luulee ja kertoo potaskaa.
Vesijättö ei ole sitä maata joka paljastuu veden vaihtelun seurauksena.

Vaan maata jossa rantaviiva on siirtynyt pysyvästi rajapyykkien ulkopuolelle.
Esim merenkurkussa on maannousema 8mm vudessa. Jokainen sukupolvi
joutuu sielä lunastamaa vesijätön jos haluaa olla rantatontin omistajana.

Itse lunastus tehdään viranomaistoimituksena yleensä siten että lunastushinta
menee kuluihin. Ei siitä vesialueen osakaskunnalle paljon hilloa jää.

alkakaa jo kirjoitti:

Edellinen luulee ja kertoo potaskaa.
Vesijättö ei ole sitä maata joka paljastuu veden vaihtelun seurauksena.

Vaan maata jossa rantaviiva on siirtynyt pysyvästi rajapyykkien ulkopuolelle.
Esim merenkurkussa on maannousema 8mm vudessa. Jokainen sukupolvi
joutuu sielä lunastamaa vesijätön jos haluaa olla rantatontin omistajana.

Itse lunastus tehdään viranomaistoimituksena yleensä siten että lunastushinta
menee kuluihin. Ei siitä vesialueen osakaskunnalle paljon hilloa jää.

Lue lisää

Järvialueella vesijättö syntyy joko järven kuivattamisen, vedenpinnan alentamisen tai umpeenkasvun takia. Kaikki nämä ovat nykyisin varsin harvinaisia tilanteita, kun ympäristöhallinto on päättänyt että nykyinen tilanne on paras mahdollinen ja sen muutokset estettävä.

Hyvin suurilla järvillä myös maan nousunopeuden ero eri puolilla järveä voi aiheuttaa rantaviivan vähittäistä siirtymistä, mutta se on paljon hitaampaa kuin merellä.

Nykyisin harvinaista kirjoitti:

Järvialueella vesijättö syntyy joko järven kuivattamisen, vedenpinnan alentamisen tai umpeenkasvun takia. Kaikki nämä ovat nykyisin varsin harvinaisia tilanteita, kun ympäristöhallinto on päättänyt että nykyinen tilanne on paras mahdollinen ja sen muutokset estettävä.

Hyvin suurilla järvillä myös maan nousunopeuden ero eri puolilla järveä voi aiheuttaa rantaviivan vähittäistä siirtymistä, mutta se on paljon hitaampaa kuin merellä.

Lue lisää

Ihan huuhaata. Maanmittaustoimituksissa lentotarkistus mittaa rajapyykkien paikat ja mittauksen yhteydessä kehittynyt vesijättö merkitään sen tontin alueelle,jonka eteen alue on muodostunut. Taloudellista arvoa vesijätöllä ei ole koska se on huonosti käyttöön kelpaavaa tulvinnan ym. Takia.
Oma mökkini sisältää 80 metriä rantaviivaa ja kahden järven kalastuskuntaosuuden, joista kalastusoikeus ja rantaoikeus ovat kaksi täysin eri asiaa !

alkakaa jo kirjoitti:

Edellinen luulee ja kertoo potaskaa.
Vesijättö ei ole sitä maata joka paljastuu veden vaihtelun seurauksena.

Vaan maata jossa rantaviiva on siirtynyt pysyvästi rajapyykkien ulkopuolelle.
Esim merenkurkussa on maannousema 8mm vudessa. Jokainen sukupolvi
joutuu sielä lunastamaa vesijätön jos haluaa olla rantatontin omistajana.

Itse lunastus tehdään viranomaistoimituksena yleensä siten että lunastushinta
menee kuluihin. Ei siitä vesialueen osakaskunnalle paljon hilloa jää.

Lue lisää

hieman myöhässä tämä, mutta itselläni on korkea rantapenkka ja pyykit sijoitettu vesirajaan: mistäs minä maksan sen vesijätön? (vedenkorkeusvaihtelu 20-25cm.

Yleensä kaavassa tai kunnan rakennusjärjestyksessä määrätään, että rakennuksen lähin sallittu etäisyys mitataan keskivedenkorkeuden aikaisesta rantaviivasta. Eikö silloin voisi ajatella, että se rantaviiva on siellä vesijätön verran kauempana tontin rajasta? Vai onko erikseen määräystä, ettei vesijättöä oteta huomioon mitattessa etäisyyttä rakennukseen? Vesijättömailla sen tarkan rantaviivan paikan määritys ei tosin liene aina kovin helppoa.
Toisaalta rantarakentamislait ja asetukset kieltävät rakentamasta rannan puuttomille osille ja metsäisillä tonteillakin puusto pitää pääosin säilyttää, mikä ainakin estää rakentamisen puuttomille vesijättömaille. Asiallisesti toimivan rakennustarkastajan pitäisi varmistaa, että riittävä suojapuusto on olemassa rakennuksen ja rannan välillä ettei luonnonmaisema pilaannu. Monissa kunnissa kyllä annetaan rakentaa poikkeamaluvalla määräyksiä lähemmäs rantaa jos on olemassa pakottava syy kuten kapea tontti tai jyrkkä kallio, mutta silloin ehtona että erityisesti huolehditaan puuston säilymisestä rakennuksen ja rannan välillä. Kaupunkikeskustat, venesatamat yms. lienee poikkeuksia.

rantamökkiläinen kirjoitti:

Yleensä kaavassa tai kunnan rakennusjärjestyksessä määrätään, että rakennuksen lähin sallittu etäisyys mitataan keskivedenkorkeuden aikaisesta rantaviivasta. Eikö silloin voisi ajatella, että se rantaviiva on siellä vesijätön verran kauempana tontin rajasta? Vai onko erikseen määräystä, ettei vesijättöä oteta huomioon mitattessa etäisyyttä rakennukseen? Vesijättömailla sen tarkan rantaviivan paikan määritys ei tosin liene aina kovin helppoa.
Toisaalta rantarakentamislait ja asetukset kieltävät rakentamasta rannan puuttomille osille ja metsäisillä tonteillakin puusto pitää pääosin säilyttää, mikä ainakin estää rakentamisen puuttomille vesijättömaille. Asiallisesti toimivan rakennustarkastajan pitäisi varmistaa, että riittävä suojapuusto on olemassa rakennuksen ja rannan välillä ettei luonnonmaisema pilaannu. Monissa kunnissa kyllä annetaan rakentaa poikkeamaluvalla määräyksiä lähemmäs rantaa jos on olemassa pakottava syy kuten kapea tontti tai jyrkkä kallio, mutta silloin ehtona että erityisesti huolehditaan puuston säilymisestä rakennuksen ja rannan välillä. Kaupunkikeskustat, venesatamat yms. lienee poikkeuksia.

Lue lisää

No joo, meillä lukee rantaosayleiskaavassa että 20m2 saunarakennuksen saa tehdä 10m rantaviivasta ja mistään puista ei puhuta mitään!
Itsellä 7 m rannasta ja rakennustarkastaja vain totesi että eihän se kauemmas mahdu, johtuen jyrkästä rinteestä ja tuossa sen saunan paikka on, vaikka muualla tontilla olisi ollut loivempaa.

Tässä tietoa.
http://www.maanmittauslaitos.fi/kiinteistot/maanmittaustoimitukset/vesijaton-lunastaminen