Ihastunut toiseen mieheen

"En haluaisi olla pettäjä, en myöskään huonossa parisuhteessa, en halua kuitenkaan erota, enkä aloittaa uutta suhdetta"

Onhan tuossa valinanvaraa.Ei vaiskaan...Mitäs jos nyt kuitenkin antaisit ajan kulua ihan rauhassa etkä pelaa sen Peten kanssa niin kauan kun oot sen miehes kanssa.
Jos sitten joskus myöhemmin se Petri vielä vaan pyörii mielessäs niin sitten voit alkaa harkita suhdettasi seurustelusi kanssa.Ei ois sinustakaan kivaa jos seurustelukumppanisi pelais toisen kanssa.Anna ajan kulua.

Kuulostaa erittäin tutulta tilanteelta. Tosiaan, anna ajan kulua, äläkä pelaa tämän ihastuksesi kanssa mitään peliä.

Itsekin löydän yhtymäkohtia omasta elämästäni kuvailemaasi tilanteeseen. Eräs nainen, kutsutaan häntä vaikkapa Eevaksi, on saanut ajatukseni sekaisin. Olen kertonut ihastuksissani kaikenlaista itsestäni, mutta Eeva on ollut pidättyväisempi, enkä tiedä hänestä oikeastaan paljonkaan. Tilanteeni eroaa omastasi sen verran, etten tiedä näinkö häntä enää jatkossa. Tavallisesti antaisin asioiden kehittyä ajan kanssa, mutta tilanteen akuutti olemus pakottaa minut ottamaan asian esille.

Vako vaan jakoon.

Itse olin juuri äsken samanlaisessa tilanteessa. Oma mies oli kaikkea mitä vaan haluta saattoi: huomaavainen hellä.. ja huomasi että olin hänelle kaikki kaikessa. Jossain vaiheessa vaan tunteet alkoivat hiipumaan ja välillä halusinkin jopa vältellä hänen suudelmiaan.
Sitten ilmestyi kouluumme vaihtareita joiden kanssa rupesin viettää enemmän aikaa kuin mieheni. Lopulta päädyin viettää aikaa tietyn vaihtarin kanssa, koska meillä vaan loksahti ja hän oli todella kiinnostava tyyppinä... Mitään ei kuitenkaan tapahtunut enkä kokenut olevani ihastunut(kielsin kait).

Lopulta päätin, että se ei ole oikein miestäni kohtaan jos ennen nukkumaan menoa, jopa suudellessa mietin että onko tässä järkeä jos intohimo on hävinnyt. Erosin hänestä lopulta, mutta koin sen parhaaksi miestäni kohtaan kun lopetin suhteen vielä ennen, kun mitään suurempaa vahinkoa oli ehtinyt käymään.

En tiedä omasta tunnemaailmastasi, mutta kokemuksesta voin sanoa, että sitä intohimoa on vaikea enää takaisin saada, eikä sitä pitäisikään hakea, sen pitää vain tulla. Ja jos ei ole tullakseen niin sitten niin ei ole enää tarkoitettu ja neuvoisin sinua miettimään onko sun kohdalla mahdollista edetä miehesi kanssa tunteiden kanssa aina vaan syvemmälle, jos vastaus on ei niin voisin sanoa että loppu häämöttää..

Ja tästä "petristä" vielä. Se pyörii todennäköisesti mielessäsi myös siksi, kun hän on jonkinnäköinen kielletty hedelmä, joka on saavuttamattomissa. Sitä saattaa joskus "haluta mitä ei voi saada" ihan vain sen takia. Itse huomasin itsessäni ainakin tämän piirteen. Kun sinua käsketään olemaan miettimättä omenaa, mitä mietit? ;)

Mulla on myös samanalinen tilanne päällä, mutta ei kyll noin paha. Ite oon kans ihastunut yhtee meijän luokkalaisee jätkää ja kumminkin seurustelen.
Koska seurustelen niin ajattelin, että on parempi puhua tästä miesystäväni kanssa ja minähän sitten kerroin hänelle, että olen ihastunut. Nyt hän mököttää ja sanoo miettivänsä asiaa. Itse en haluaisi erota miehestäni, sillä hän on parasta mitä minulle on ikinä sattunut ja kun vielä muistetaan, että tämä ihastus on varmasti katoavaa niin en näkisi mitään syytä vaihtaa miestäni tähän ihastukseeni. Lisäksi en edes voisi vaihtaa, sillä ihastus on jo varattu.
Intohimoa löytyy jos sitä vaa jaskaa etsiä ja odottaa :)
Ollaan nuoria ja rakastuneita ja mun mielipide on se, että jos vaan mahollista niin on sen nykyisensä kanssa, sillä sen kanssa usein paras olla :)
Ihastukset kun ovat ohimeneviä.

Tsemppii sulle!

Ihana kuulla, että en ole yksin tän asian kanssa.. Tuosta kirjotuksestani on nyt hieman päälle viikko ja kuluneen viikon yritin olla miettimättä tätä Petriä.. ja ehkä hieman välttelinkin häntä..
Tilanne ei ole kuitenkaan muuttunut.. mennyt ehkä jopa pahemmaksi.. minun on edelleen vaikea unohtaa Petri ja olla normaalisti onnellinen mieheni kanssa. Seksikin tuntuu vaikealta ja viimeksi tänään "kieltäydyin" seksistä itkien, kun Petri vaan on mielessä... :( Nyt miehenikin kiukuttelee ja ihmettelee, että mikä minulla on, eikä ihme..Olen keksinyt mitä erikoisempia selityksiä.. Petriä tuskin saisin omakseni, enkä kyllä tiedä haluaisinko lopulta edes.. :/

Tosiaan ahdistaa älyttömästi se, että kämppä joutuisi vaihtoon ja tavarat tms.. en halua erota, mutta miten nää tunteet saa järkevästi järjestykseen... ahdistaa.

Olen edelleen samassa tilanteessa.. mikään ei ole muuttunut.. lisää apua..? :'(

Parisuhde ja rakkaus on kaksi eri asiaa!!

Jotkut eivät yksinkertaisesti ymmärrä mitä rakkaus on..

Rakkaus on elämän lahja!! Sitä ei saa heitä roskiksi!

Älä seurustele väärän kanssa!

Tilanteeni on nyt edennyt siihen, että eroamme mieheni kanssa, uudet asunnotkin on jo tiedossa.. ja Petriä kohtaan tunnen edelleen suurta vetoa. Mutta en todellakaan tiedä mitä mieltä hän on minusta.

Muutama viikko sitten ajauduimme baarissa Peten kanssa halaamaan hyvinkin tunteikkaasti (halailimme vain, emme pusutelleet tai muuta) ja pidimme toisiamme salaa kädestä kiinni.. muutama tuttu sen taisi huomata, mutta eivät sanoneet mitään. Me olemme viettäneet paljon aikaa yhdessä nyt viime viikot, mutta Pete on "kiireinen" suosittu mies, jolla riittää kavereita ja nyt mietinkin mitä mieltä hän TODELLA on minusta.. Välillä tuntuu, että hän ehtii puhua ja olla kanssani vain silloin, kun ei ole mitään muuta, mutta välillä taas ne katseet ja vitsit joita hän heittää.. Ihania

Jos mies käyttäytyisi ikinä väkivaltaisesti, jättäisin sen heti!

Pete aloitti itse tänään puhumisen ja sanoi, ettei halua mitään muuta kuin olla ystävä... hymyilin ja sanoin, niin minäkin.. silti janoan halausta... :( aivan kuin kaksi eroprosessia olisi käynnissä.. :(

Siitäpä saat nenillesi ginyr senkin likainen hutsake. Toivottavasti miehesi löytää naisen joka häntä arvostaa ja sinä jäät lehdelle soitteleen ja katseleen kun pelimies pete pumppaa eri naisia... Eihän hän ees susta ole kiinnostunut. Kuka edes voisi kiinnostua huorasta joka vaihtaa miestä kuin sukkia.

no jo siis jos suhtesi sun kannalta edelliseen mieheen on vähän jääähtyny niin heivaa se pihalle.koska kiva likka saaa aina uutta miestä ja se sun heivaama mies saa kuitenkin jonkun naisen säälipisteillä...kuitenkaan ainpa joka susta välittää olet sinä itse joten pidä itsestäsi huolta..

Löysin todella kivan testin, tein sen ja nyt haluan jakaa tämän riemun myös teidän kanssa!
Kannattaa kokeilla, mutta muista tehdä ohjeiden mukaan.
Tämä on oikeesti hauska ja toimiva...
Kiinalainen juttu: Tämä on aika merkillistä, mutta
kannattaa kokeilla, jos on uhrata 3 minuuttia aikaa.

Lohikäärmeen vuosi, joka toivottaa sinulle menestystä
ja onnea!

NOUDATA TARKASTI SÄÄNTÖJA - JOS FUSKAAT, TÄMÄ EI TOIMI
JA TOIVOT ETTÄ ET OLISI KOSKAAN TEHNYT SITÄ!!!
Vain 3 minuuttia ja tulet
hämmästymään! Henkilö, joka lähetti minulle tämän
kertoi,että hänen
toiveensa toteutui jo 10 minuutin kuluttua. MUTTA ÄLÄ
FUSKAA!!!
Älä lue etukäteen, noudata vain sääntöjä järjestyksessä.
Ota esille kynä ja paperia:
Kun sinua pyydetään valitsemaan nimi,
valitse sellaisten henkilöiden nimiä, jota oikeasti tunnet
ja laita mitä tulee ensimmäisenä mieleen!

1. Kirjoita ensin numerot 1-11 allekkain.

2. Kirjoita numeroiden 1 ja 2 viereen ihan mitkä
tahansa luvut mitä päähän pälkähtää.

3. Kirjoita numeroiden 3 ja 7 viereen kahden
vastakkaisen sukupuolen henkilön nimeä.

4. Kirjoita numeroiden 4, 5 ja 6 viereen kenen tahansa
nimet(esim.ystävät, perhe jne.).

5. Kirjoita neljän musiikkikappaleen nimet numeroiden
8, 9,10 ja 11viereen.

6. Ja nyt, toivo jotain.

Tulokset tulossa!

Tässä avain tähän kaikkeen:

1. Sinun pitää kertoa tästä viestistä niin monelle
henkilölle kuin kohdassa 2 lukee.

2. Henkilö, jonka nimi on kohdassa 3, on se jota
rakastat.

3. Henkilö, jonka nimi on kohdassa 7 on joku josta
pidät kovasti mutta et
oikein ota hänestä selvää

4. Se kenestä välität eniten on kohdassa 4.

5. Henkilö, jonka nimi on kohdassa 5 tuntee sinut
erittäin hyvin.

6. Henkilö, jonka nimi on kohdassa! 6 tuo sinulle
onnea.

7. Kohdan 8 melodia kuuluu yhteen kohdan 3 henkilön
kanssa.

8. Kohdan 9 melodia taas on henkilölle kohdassa 7.

9. Melodia kohdassa 10 kertoo luonteestasi ja
ajatuksistasi.

10. Ja kohdan 11 melodia on se joka kertoo asenteestasi
elämään.

Lähetä tämä viesti eteenpäin 10 henkilölle tunnin
kuluessa siitä, kun
olet sen itse lukenut. Silloin toiveesi toteutuu. Ellet
lähetä käy päinvastoin kuin mitä toivoit.
Erittäin merkillistä,
mutta se tuntuu
toimivan!!!

Kaikkia viisastelijoita riittää tässä maailmassa, jotka kehoittavat sinua tekemään OIKEIN ja pitämään tunteesi kurissa. Hehän juuri ovat miinustaneet tekstisi.

Minä sanoisin, että sinun on tehtävä OIKEIN ja oikein tekeminen on sitä, että kuuntelet sydäntäsi ja olet onnellinen. Onni on suuri päämäärä ja väärän ihmisen kanssa eläminen, saati sellaisen kanssa naimisiin meneminen on VÄÄRÄ teko, koska se lisää onnettomuutta ja surua kahden ihmisen elämään.

On oikein erota, jos on väärän kanssa. Sen sijaan on väärin pistää tunteet kylmiksi ja "suck it up", koska se on suurinta epärehellisyyttä toista ihmistä kohtaan ja todellista julmuutta! Kukapa meistä haluaisi elää ihmisen kanssa, joka salaa rakastaa jotakuta toista.

Jeesustelijat eivät itse ymmärrä, mistä puhuvat, kuin tuomitsevat toiset!

Mutta mitä tähän Peteen tulee, niin sinun on havainnoitava häntä. Pete tekee omat päätöksensä, huolimatta sinun valinnoistasi. Jos hän sattuu valitsemaan samoin kuin sinä, te päädytte yhteen ja siitä rakkaus voi alkaa. Jos hän ei valitse sinua, niin sitten sinua odottaa kenties joku toinen tuolla vielä.

Tsemppiä ja voimia elämään!

Mulla on aika samanlainen tilanne... paitsi että meillä on myös vuodenikäinen lapsi, oma talo... olen korviani myöten ollut ihastunut yhteen tuttuun jo ainakin 4 vuotta, mutta nyt yhtenä baari-iltana törmäsimme toisiimmi ja kävi ilmi että molemmat ovat jo monen vuoden ajan haaveilleet toisistaan!! olemme sen jälkeen olleet paljon yhteydessä toisiimme... tätä hankaloittaa vielä että ihastus on perhetuttujemme äidin veli, joten tapaamme usein myös siellä... en uskalla tehdä päätöstä suuntaan enkä toiseen.. tuntuu etten ole onnellinen nykyisessä parisuhteessa,riitelemme jatkuvasti emmekä tee mitään asioita yhdessä... mutta jokin aviomiehessäni ihastuttaa yhä edelleen!! olen aivan sekaisin enkä tiedä mitä tehdä!! ja kun aviomiehelleni sanon että kaikki ei ole kunnossa niin sitten hän on pari päivää minua kohtaan kuin enkeli, tuo kukkia ja soitteleee töistä, siivoaa tekee ruokaa ym.... joten hänen tunteensa ovat varmaan kuin aina ennenkin :O En todella tiedä mitä tehdä :/

Minä olen nyt eronnut.

Samalla on muuten Petekin hieman kaikonnut mielestä..

Peteä en ole juuri ajatellut (tai en ainakaan yhtä tiiviisti), sen jälkeen kun hän ITSE kerran pyysi minut hänen luokseen yöksi, (olin siis jo eronnut ja olin baarissa). Noh menin sinne yöksi, hieman siinä pussailimme ja koskettelimme toisiamme ja sitten vain nukuimme. Ei sen kummempaa, mutta jotenkin tajusin vain, että eipä siinä mitään sydäntä sykähdyttävää ollutkaan. Petessä siis.

Nyt mietin vain, että oliko Pete minulle vain se tyyppi, jonka "avulla" tosiaan uskalsin nyt lopulta erota miehestäni... Olinko vain niin sokeasti haluamassa jotakin mitä en voi saada, tarkoitan siis Peteä, ja heti kun saan vähän, niin tajuan ettei minua nyt niin paljon kiinnostakaan..

MIKSI??!! OI miksi mieleni on näin vaikea..? Erostamme on nyt muutama kuukausi ja en ole mieheni perään itkenyt vielä kuin muutaman kyyneleen jäähyväisiksi. Taisi olla oikea ratkaisu tämä ero. Ainakin toistaiseksi vielä tuntuu siltä, vaikkei mieheni sitä olisi halunnutkaan.

Pian kai huomaan itkeväni hänen perään, kun hän on siirtynyt elämässään eteenpäin ja sitten olisin valmis antamaan hänelle taas kaikkeni (?!!?), NIINKÖ TÄMÄ TULEE MENEMÄÄN!? Onko minut tosiaan luotu ihmiseksi, joka aina vain haluaa sitä mitä ei voi saada, eikä tyydy koskaan siihen mitä on?

Mielessäni pyörii nyt paljon asioita... Peteäkään en näe koko kesänä ja emme ole Peten kanssa päälle kuukauteen nyt nähneetkään, sillä olemme kesän eri paikkakunnilla töissä. Tämäkin voi vaikuttaa siihen, ettei se Pete pyöri aivan samalla syötöllä mielessä, kuin syksyllä ja keväällä. Mitäs sitten ensi kouluvuosi tuokaan tullessaan ? Kysyn vain. Ihastunko "taas" häneen ja "roikun" hänessä vai viekö joku muu taas jalat alta?

- En tiedä.

Kuka näihin osaa vastata, sillä itse olen aivan liian tietämätön itsestäni juuri nyt. Kai se on vain odotettava, että aika näyttää.. .. ..

Minä olen aivan samanlaisessa tilanteessa tällä hetkellä. Olen seurustellut todella ihanan ihmisen kanssa nyt yli vuoden, mutta sitten eräänä päivänä pääsin töihin. Siellä oli tämä joku joka sai oikeasti sydämen läpättämää, kädet tärisemää ja muutenkin jalat olivat kuin löysää makaroonia. Nykyisen miehen kanssa ei ollut mitää tälläistä tunnetta, kun aloimme tapailemaan. Tämä Joku sattuu olemaan nyt työkaveri ja muutenkin todella hyvä kaveri töitten ulkopuolella. Ollaa välil käyty ihan kahvilla pari kertaa.. Jonkin ajan juttelun jälkeen huomattii, et meissä on aikalailla yhteisiä asioista.
Sain tietää myös, että tämä mies hakee myöskin samoihin aloihin kouluu, kuin minä :) jotenkin olen niin in love tähän mieheen, mutta koitan hillitä himoja, koska olen toistaiseksi varattu toiselle, mutta jokin minussa ei välitä suhteesta vaa kovasti potkii menemään eteenpäin tässä uudessa asiassa.

kuullostaa niin tutulta nämä tarinat. ihana kuulla etten ole yksin varattuna ja ihastuksissani. olen kaikin puolin hyvässä suhteessa,mutta tunnetasolla elämä tuntuu enemmän ystävyydeltä kuin parisuhteelta.. ehkä joku intohimon puute ajoi katselemaan muuta maailmaa. löysinkin sen,tosin henkilö on aivan päinvastainen,johon ns.normaalielämässä olisin silmäni iskenyt. silti jotenkin kaikki hänessä tuntuu hienolta ja upealta. olen toista vuotta aivan lääpälläni,mutta olen pitänyt asian vain juttelu-pohjalla. emme ole kahvitelleet yhdessä,emmekä muutakaan. olen ajatellut,että kyllä tämä menee ohi ajan kanssa,mutta tuntuu ettei menekään. en tiedä mitä pitäisi tehdä..

entä jos ei mene ohi kymmenessäkään vuodessa ? Pakkomielle vai?

Piiri pieni pyörii !!!

Aaaargh! Haluaisin hakata päätäni seinään, huutaa ja itkeä! Tämä on toivotonta! Kas kummaa, nyt on kulunut TASAN VUOSI siitä, kun tänne ensimmäisen kerran kirjoitin!!

Kesällä olin sitä mieltä, että hyvä että erottiin exäni kanssa.. Noh, koko kesä meni sitten rillutellessa ties missä. Kiersin kaikki festarit ja olin vapaa taas kuin taivaan lintu. Pidin itseni kiireisenä, etten oikeastaan edes ehtinyt ajatella exääni enkä oikein kyllä Peteäkään.

Pete oli siis kesän töissä eri paikkakunnalla, joten en nähnyt häntä kesällä. Soittelimme muutamaan otteeseen kyllä ja vaihdoimme kuulumiset. Sovimme, että menen käymään hänen luonaan loppukesästä, sillä en ollut koskaan aiemmin käynyt ko. paikkakunnalla. Olin Peten luona loppukesästä 3 yötä muuten vain käymässä ja minusta oli hauska huomata kuinka en ollut oikeastaan koko kesänä ajatellut Peteä, niin minun oli helpompi olla Peten kanssa ja pitää häntä VAIN kaverina. Reissulla huomasin TAAS ihastukseni nostavan päätään ja viimeisenä iltana kysyin Peteltä, että saisinko nukkua hänen vieressään, jolloin hän vastasi "Minulla on aamulla aikainen herätys, muuten kyllä"..... ... Kömmin sitten takaisin sohvalle..Mutta nuo sanat jäivät kaikumaan korvaani.. Mitä jos hänellä ei olisi ollut aikainen herätys? Olisinko sitten päässyt viereen? Vai oliko se taas kerran vain yksi tekosyy? ...

Noh...

Syksy tuli ja koulut alkoi (Petehän on siis opiskelukaverini). Ensimmäiset pari viikkoa koulussa meni hyvin ja tapailin vielä yhtä kolmatta miestä muutamaan otteeseen. Mutta se ei tuntunut yhtään miltään, joten päätin ettei ole syytä sotkea tähän soppaan enää yhtään lusikkaa. Syksy teki kovasti tuloaan ja pelkäsin, että kun arki koittaa, niin tunnen olevani yksin... Ja niinhän siinä sitten kävi.. Oli yksinäinen olo. En halunnut, joka ilta lähteä baariin, eikä minua huvita enää pelata mitään kenenkään kanssa. Minulla alkaa kuitenkin olemaan "jo jonkun verran ikää"... (en ole vanha, mutten kovin nuorikaan) ja haluaisin joskus lapsia. En todellakaan jaksaisi lähteä aivan uuden ihmisen kanssa punnitsemaan sovitaanko nyt yhteen vaiko ei...

Noh.. Exäni sitten alkoi soittelemaan ja päätimme tavata ja puhua asiat halki.. (Emme olleet siis tavanneet kertaakaan eron jälkeen). Puhelimessa kysyin tyhmänä exältäni , että onko hänellä ollut kesällä muita.. ja olihan hänellä. Tämä tieto pysäytti minut. Yhtäkkiä tajusin olevani mustasukkainen (vaikka kyllähän se oli odotettavissa, että hänelläkin elämä jatkuu). Aloin itkeä kovasti ja katumaan eroani. Exäni asuu nyt toisella paikkakunnalla, joten matkustin hänen luokseen. Oli heti niin ihanaa taas.. Olin hänen luonaan viikonlopun mutta sovimme että etenemme hitaasti, eikä aloiteta heti seurustelemaan.

Tämän viikonlopun jälkeen meillä oli koulussa opiskelijabileet, johon menin sitten yhdessä PETEN kanssa.. Meillä oli mielettömän hauskaa, näimme muitakin koulukavereita ja joimme melko paljon alkoholia illan mittaan. Yöllä baarissa tanssimme Peten kanssa todella lähekkäin ja suutelimme. Pete piti minua ihanasti takaa halausotteessa ja puristi kovaa. Pidimme toisiamme kädestä pyödässä, jossa istuimme muiden koulukavereidemme kanssa, niin etteivät muut huomanneet. (aaah, olisin voinut jäädä asumaan siihen hetkeen!!) Mutta aiemmasta hieman viisastuneena, en tällä kertaa halunnut "anella" Peteä vaan lähdin baarin jälkeen kiltisti yksin kotiin.

Voitte varmaan kuvitella miten tämä minun tarinani päättyy.. (tai siis jatkuu..)

Ei olla tietenkään Peten kanssa tuon illan tapahtumista mitään puhuttu.. ja itsekin sitten lopulta ajatellut, että antaa olla ja yrittänyt taas vaihteeksi unohtaa Peten..

Olen nyt siis matkustanut exäni luo useasti ja olen päättänyt yrittää hänen kanssaan vielä... MUTTA PRKELE! (anteeksi kielenkäyttöni..)

TAJUAN OLEVANI TASAN SAMASSA PISTEESSÄ TAAS, KUIN VUOSI SITTEN !!!!!!

Kertokaan nyt onko tämä pakkomielteistä? Menenkö terapeutille? En vain jaksa punnita koko ajan tunteitani, mutta kun en mahda niille mitään.
Toisaalta, mielestäni ei ole myöskään oikein, että rakastan miestäni, mutta olen syvästi ihastunut toiseen. En kuitenkaan haluaisi menettää miestäni, vaan saada suhteemme nyt toimimaan ja unohtaa Peten. Petrin unohtaminen tuntuu vain mahdottomalta, sillä näen häntä joka päivä! (.. ja edelleen salaa toivon, että Pete vielä joskus haluaisi minut..) :(

Olen hermoromahduspisteessä :'(

Mihin se vahva nainen on kadonnut, jonka aiemmin tunsin?

No sain sen kuvan noista teksteistä, että annat tuntemuksien viedä. Välillä tykkäät toisesta miehestä ja välillä exä kiinnosta..

Kiinnostus ja kyllästyminen vaihtelee.

Niin mitenhän tuossa sitten käy lopulta.

Mikä aloittajan tilanne on?

Olen pahoillani, mutta viestiesi perusteella vaikutat todella epämiellyttävältä haahuilijalta. Joku päivä tulet huomaamaan, ettei se Petri enää kiinnostakaan yhtään vaan kuvioissa on jälleen joku toinen jonka perään haihattelet. Sitten jatkat tätä samaa kuviota.

Sanon tämän siksi, että satuin kerran elämään monen monta vuotta erään naisen kanssa joka yhtäkkiä päättikin, ettei enää pidä minusta yhtään. Kuvioissa oli jo joku toinen mies johon hän oli kaulaansa myöten ihastunut. Erosimme, palasimme yhteen kun hän huomasikin rakastavansa minua yhä, petti minua tämän uusiosuhteemme aikana kyseisen herran kanssa, erosimme ja taas hetken kuluttua olimme yhdessä.

En kadu ensimmäistä parisuhdettamme. Olimme yhdessä monta kivaa vuotta ja ymmärrän täysin, että parisuhteet joskus päättyvät kun toinen löytää uuden tai mielenkiinto päättyy. Sen sijaan kadun, että haaskasin eromme jälkeen vuosia naiseni jahkailuun. Rakkauteni häntä kohtaan ei päättynyt ensimmäiseen eroomme vaan olin koko ajan kuin löysässä hirressä hänen suhteensa. En itse edennyt tänä aikana mihinkään. Yhteen palattuamme olin jälleen onneni kukkuloilla ja pyrin olemaan hänelle mahdollisimman miellyttävä kumppani ja käytin paljon aikaa hänen huomioimiseensa (toin kukkia yms.). Kaikki tämä oli turhaa. En enää tiedä missä naiseni nyt on. Sen tiedän, ettei sen miehen kanssa jonka perään niin kovin oli.

Kun lopulta erosimme viimeisen kerran (jokainen ero oli naisen aloitteesta) muutin toiselle paikkakunnalle. Minulta vei monta vuotta ennen kuin opin taas luottamaan naisiin ja nyt olen vihdoin löytänyt uuden kumppanin. Ja edelleen on pieni pelko (onneksi vain pieni) perseessä koko ajan, että tämäkin vielä lähtee toisen matkaan.

Nuoruus meni jahkailijan kanssa.

Täälläkin yksi epätoivoisen ihastunut ja varattu :( Ikävintä tässä on se, että olen jo ennättänyt pettää miestäni tämän ihastuksen kanssa. Ja olisin lähtenyt nykyisestä suhteesta jo ajat sitten, jos vain mieheni pystyisi päästämään minusta irti... Ehkä jos kertoisin tämän pettämisen niin vihdoinkin pääsisin vanhasta suhteesta eroon, mutta kun se toisen satuttaminen tuntuu niin vaikealta. Olen ollut jo pitkään masentunut asian suhteen ja jokin ratkaisu tässä olisi nyt tehtävät :(

Hei,

Olen alkuperäinen aiheen aloittaja ja muistan edelleen vielä 8 vuodenkin jälkeen tämän keskustelun. Olen aina välillä palannut lukemaan tätä täällä ja muistelemaan. Hyvällä tietenkin.

Tilanne on nyt se, että me olemme olleet Petrin kanssa yhdessä jo 5 vuotta ja odotan tällä hetkellä meidän ensimmäistä lastamme. En voisi olla onnellisempi. Onneksi uskalsin aikanaan kuunnella sydäntä ja valita oikein. Onneksi. Uskon myös vahvasti nyt siihen, että meille jokaiselle on yksi oikea. Sen tuntee kyllä sydämessään, kun hän tulee vastaan.
Mutta se, miten meidän tarina lopulta alkoi... Avain olikin siinä, että minä olin luovuttanut näennäisesti. Tein asioita, joista itse nautin, enkä välittänyt jatkuvasti Peten menoista Ja kysellyt perään. Näin hän kiinnostuikin minusta, tai oli kuulemma ollut jo kiinnostunut pitkään, mutta olin hänen mielestään ollut liian menevä (joka taas omalta osaltani oli ehkä osittain ns. esitystä). Hänelle tuli kuulemma se olo, että jos ei hän nyt tee aloitetta, niin tämä menee ohi ja hän menettää minut lopullisesti. Siitä meidän tarina alkoi.

Tämä tuntuu sadulta, kun mietin tätä näin jälkikäteen. <3