Onko kukaan ollu tietämättään vanhan suhteen piristäjänä?

Paskamainen temppu, Ei muuta kun otat yhteyttä siihen avokkiin ja kerrot mitä mies teki.

Ottaisin kyllä yhteyttä tuohon avokkiin ja kertoisin mitä mies on puuhaillut ja mitä on puhunut tuosta avokista. Varmasti on puhunut sinusta pahaa avokille tai tietääkö tuo avokki edes sinun olemassaolostasi. Tietojen vertailu voisi olla hyödyllistä ja ainakin tulisi kaikille selväksi milläinen nilviäinen tuo mies on.

Temppu oli tosiaan ilkeä ja jokseenkin suunnitelmallinen. Mulla ei ole mitään tietoja avokista, voi olla ettei tiedä musta mitään. Valehtelihan mies mullekin loppuun asti hyvin taidokkaasti. On mahdollista, että hän myös tietää ja ehkä ruvennut kokemaan miehensä haluttavammaksi kun mies oli kanssani vähän aikaa. Tiedä noista. Kokemus on jättänyt itseeni kyllä arvet niin, etten oikeen osaa aloittaa tervettä uutta parisuhdetta. Enkä uskallakaan.

Saman olen kokenut! Yhteen muuttamisesta puhuttiin ja vaikka mistä suunnitelmista, että voitaisiin käydä laivalla ja matkustaa vaikka viikonloppureissu johonkin. Sitten selvisi että mies oli pitäny koko ajan yhteyttä entiseensä, ja palasikin sitten tämän luokse. Olin ilmeisesti vain laastari paikkaamaan jotain heidän riitaansa.

Paskamainen temppu, mutta minä en olisi enää yhteyksissä yhtään minnekään (avokkiin, mitä jotkut neuvoo) enkä jatkaisi ajan antamista ihmiselle joka sitä ei ansaitse. Ehkäpä he ansaitsevat toisensa, ei kai kukaan noin sokeakaan ole. Miksi haastaa itselleen riitaa ja roikkua miehessä, ketä ei edes halua, vai etkai sinä tuota luuseria enää ottaisi? Se avokkikin pitää miestä joka pettää ja ihan takuulla tietää sen. Ei ne usko ketkä ei usko, ja mitä se juoruaminen auttaisi muutenkaan.

Ajattele näin: hän on heikko ja tarvitsi vahvan naisen pitämään itsensä kasassa. Hänhän lähti sukulaisiinkin, joten hän tuntee kyllä häpeää ja katumusta, mutta ei vaan osaa toimia. Hänelle rangaistukset satavat itsestään, luuletko että hän nyt kehitti sosiaaliset taidot ja suhteen kasassa pitävät voimat itselleen ja kaikki menee ihanasti? Ajattele nyt edes vähän. Tuollainen ihminen pilaa aikaa myöten kaiken, tavalla tai toisella, eikä tuollainen ihminen osaa koskaan oikeasti suhteeseen antaa tai siitä saada. Jos hänen mielensä taso on tuota luokkaa että haetaan "tasoituksia" niin ehkäpä pidät häntä kivana seikkailuna, yhtenä panona ja muuten sellaisena kun hän on: tyhjäpäänä jonka perään ei kannata paljon itkeskellä. Hän kyllä hoitaa itse suhteensa retuperälle, aivan takuulla. Ei tuo muuhun voi johtaa.

Mitä arpia sinä nyt muka kannat? Nyt sitten asiat suhteutukseen. Kauanko olitte yhdessä? Ette suoraan sanottuna niin kauan, koska hän ei ole eronnut kauaa aikaa sitten, vai? Älä muuta noin nopeasti yhteen, älä heti usko romantiikkaan: se on ihanaa mutta valheellista. Nyt tiedät sen. Ei sinulla mitään kaikkinaista kokemusta ole yhden miehen jäljiltä. Kuten tiedät, ihmiset pettää, valehtelee ja suhteet epäonnistuu. Vai oletko niin viaton, että luulit, ettei niin koskaan käy? Olen pahoillani, mutta ihminen on täysin epäluotettava eläin, sinä odotat liikoja, joten katsot vääriä asioita. Älä liikaa sure, se kuuluu asiaan. Sinä et yhdestä suhteesta pilalle kulu ja särkynyt sydän kyllä korjaantuu: montakin kertaa. Nolous on joskus hyvä pitämään nöyränä ja tässähän häpeä ei ole sinun: hänhän valehteli, et sinä.

Mielummin olisit antanut miehesi uudelle kuin vanhalle? Mitä väliä, ihan oikeasti, mitä väliä? Niin, ylpeys, ei muuta. Mutta unohda se, pettäminen on pettämistä ei se kauniimmaksi muutu. Ja kun tulee turpaan, se pitää vaan kestää: ja palata entistä vahvempana.

Joten, anna olla, päästä irti, totea itsellesi, että olispas paska mäihä, itke itkusi ja jatka eteenpäin. Lopeta kaikki lapselliset "en ikinä enää uskalla" kun et kaikkea ole kokenut etkä nähnyt ja kuitenkin uskallat. Jos odotat jotain ulkoista voimaa korjaamaan itsesi, et ota opiksesi etkä nää selvemmin ensi kerralla. Kasva siis vahvemmaksi, ja muista että tästäkin olet selvinnyt.

Olen tosi pahoillani, että noin on käynyt, väärinhän tuo on siltä mieheltä. Täysi pas**han se on. Mutta älä itseäsi sulje pulloon sen takia. Kipu sattuu, mutta sellaista elämä vaan on, sinä kyllä kestät sen.
Muista, kyllä kaatua saa (ja jopa pitää) kunhan sieltä vaan nousee takaisin jaloilleen. Ei se elämä tuohon pääty :)

Sinun mukava miehesi oli MIELISTELIJÄ (ei kehdannut perua sovittua reissua sukulaisiin).Mielistelijä paljastuu siinäkin, että Sinulle hän haukkui avokkia. Yhteenmuuttamistoivettasi hänen myös kannatti ylläpitää, jos avokki ei olisikaan ottanut häntä takaisin. Mielistelijä on aina sitä mieltä, mikä hänelle kulloinkin on edullisinta!!! Tämä mielistelevä mies on todellisuudessa kavala mies!!!