Kristikunta on aina viettänyt erilaisia juhlia.
Juhlista osalla on ollut jumalallinen asetus ja osa on ihmisten itsensä asettamia juhlia.
Vanhan Testamentin puolella on kaksi kohtaa jossa Jumala oli kyllästynyt ihmisten juhliin jotka eivät olleet Herran asettamia.
Kun Jumala suuttui kansan juhlintaan, oli asiayhteys aina sama; - Kansa ei ollut kuuliainen Jumalalle. Asiayhteyden voimme havaita lukemalla Raamattua ko. jakeiden ympäriltä. (Jes 1:11-20, Hoos 2:13 )
Jumala on hyväksynyt juhlien vieton vasta sitten kun kansa on sydämestään kuuliainen Jumalalle ja -uskollinen Jumalan tahdolle.
Jumala ei ole halunnut ottaa vastaan uhrejakaan ennen kuin on sopinut riidat kaikki lähimmäisensä kanssa.
Jumala ei halunnut tietenkään poistaa itse asettamiaan juhlapäiviä, ja siitä vakuuttaakin näin kysymyksessä viikottaisesta lepopäivästä; Jes 58:13-14.
Apostoli Paavali oli pahoillaan kun uskoon tulleet pitivät silmällä "päiviä, kuukausia, juhla-aikoja, ja määrävuosia." (Gal 4:8-10) Mistä siinä on kysymys? Tuohon aikaan oli runsaasti kreikkalais-roomalaisia pakanallisia juhlia. Luonnollisesti Paavali tarkoitti tässä ihmisten asettamia juhlia. (Matt 15:1-9)
"Alkeisvoimat" (Gal 4:9) olivat luontoon liittyviä palvontamenoja. Astrologia oli käytössä palvonnassa. Filosofiaankaan uskovainen ei voi turvatua pelastuksen keinoina. Juhliin liityi aina valtava määrä erilaisia ihmisten tekemiä yksityiskohtaisia määräyksiä miten juhlia tuli viettää. Jeesus ja Paavali taistelivat näitä fariseusten asettamia määräyksiä vastaan.
Nykyisinkin meillä on suuri määrä erilaisia liputus- ja uskonnollisessa mielessä vietettäviä juhlapäiviä. Ihmiset ovat nämä juhlat asettaneet itse itselleen.
On kuitenkin silloin miettittävä asioita mitä näihin juhliin liittyy uskon ja pelastuksen kannalta.
Jumalan lain asettama lepopäivä on ollut aina voimassa maailman luomisesta lähtien. Jumalan valtakunnan perustuslakikin on aina ollut voimassa. (1 Moos 2:2-3, Matt 5:17-18, Room 3:31, Luuk 16:17, 1 Kor 7:19, Jaak 2:8-13, 1 Joh 2:3-5, 3:4, 5:3, Ilm 14:12, 12:17) Laki on voimassa ajan loppuun saakka.
Voidaan sanoa että Raamatullisia jumalallisen asetuksen juhlia uuden liiton aikana ovat vain lepopäivä, sekä kristillinen kaste ja ehtoollinen ovat juhlia jotka Jeesus asetti kuolemansa ja ylösnousemuksensa muistoksi. (Matt 26:26-30, Luuk 22:14-20, Room 6:3-14, 1 Kor 11:23-29)
Juhlaa ylösnousemuksen muistoksi ei ole asetettu Raamatussa.
Uuden liiton ajalle ei ole joulusta eikä edes pääsiäisestäkään asetusta.
Kuitenkin joulua ja pääsiäistä vietetään. Juhlien vietossa on huomioitava että ne vietetään oikeassa hengessä. Juhlat sisältävät tapoja ja perinteitä joiden mielekkyyttä on jokaisen mietittävä itse. Juhlia on kalentereissa yllin kyllin monenlaista aina ihmiskunnan historiassa ollut.
Juhlien hengellisellä uskovaisella ohjaa Jumalan Henki sydämessä kuten kaikkea muutakin hengellisyyttä. (Hes 36:26-27, Hebr 8:10)
Tarkkoja säädöksiä ei voida asettaa kaikessa.
Hyvää Joulua
t. Jari
Juhlista osalla on ollut jumalallinen asetus ja osa on ihmisten itsensä asettamia juhlia.
Vanhan Testamentin puolella on kaksi kohtaa jossa Jumala oli kyllästynyt ihmisten juhliin jotka eivät olleet Herran asettamia.
Kun Jumala suuttui kansan juhlintaan, oli asiayhteys aina sama; - Kansa ei ollut kuuliainen Jumalalle. Asiayhteyden voimme havaita lukemalla Raamattua ko. jakeiden ympäriltä. (Jes 1:11-20, Hoos 2:13 )
Jumala on hyväksynyt juhlien vieton vasta sitten kun kansa on sydämestään kuuliainen Jumalalle ja -uskollinen Jumalan tahdolle.
Jumala ei ole halunnut ottaa vastaan uhrejakaan ennen kuin on sopinut riidat kaikki lähimmäisensä kanssa.
Jumala ei halunnut tietenkään poistaa itse asettamiaan juhlapäiviä, ja siitä vakuuttaakin näin kysymyksessä viikottaisesta lepopäivästä; Jes 58:13-14.
Apostoli Paavali oli pahoillaan kun uskoon tulleet pitivät silmällä "päiviä, kuukausia, juhla-aikoja, ja määrävuosia." (Gal 4:8-10) Mistä siinä on kysymys? Tuohon aikaan oli runsaasti kreikkalais-roomalaisia pakanallisia juhlia. Luonnollisesti Paavali tarkoitti tässä ihmisten asettamia juhlia. (Matt 15:1-9)
"Alkeisvoimat" (Gal 4:9) olivat luontoon liittyviä palvontamenoja. Astrologia oli käytössä palvonnassa. Filosofiaankaan uskovainen ei voi turvatua pelastuksen keinoina. Juhliin liityi aina valtava määrä erilaisia ihmisten tekemiä yksityiskohtaisia määräyksiä miten juhlia tuli viettää. Jeesus ja Paavali taistelivat näitä fariseusten asettamia määräyksiä vastaan.
Nykyisinkin meillä on suuri määrä erilaisia liputus- ja uskonnollisessa mielessä vietettäviä juhlapäiviä. Ihmiset ovat nämä juhlat asettaneet itse itselleen.
On kuitenkin silloin miettittävä asioita mitä näihin juhliin liittyy uskon ja pelastuksen kannalta.
Jumalan lain asettama lepopäivä on ollut aina voimassa maailman luomisesta lähtien. Jumalan valtakunnan perustuslakikin on aina ollut voimassa. (1 Moos 2:2-3, Matt 5:17-18, Room 3:31, Luuk 16:17, 1 Kor 7:19, Jaak 2:8-13, 1 Joh 2:3-5, 3:4, 5:3, Ilm 14:12, 12:17) Laki on voimassa ajan loppuun saakka.
Voidaan sanoa että Raamatullisia jumalallisen asetuksen juhlia uuden liiton aikana ovat vain lepopäivä, sekä kristillinen kaste ja ehtoollinen ovat juhlia jotka Jeesus asetti kuolemansa ja ylösnousemuksensa muistoksi. (Matt 26:26-30, Luuk 22:14-20, Room 6:3-14, 1 Kor 11:23-29)
Juhlaa ylösnousemuksen muistoksi ei ole asetettu Raamatussa.
Uuden liiton ajalle ei ole joulusta eikä edes pääsiäisestäkään asetusta.
Kuitenkin joulua ja pääsiäistä vietetään. Juhlien vietossa on huomioitava että ne vietetään oikeassa hengessä. Juhlat sisältävät tapoja ja perinteitä joiden mielekkyyttä on jokaisen mietittävä itse. Juhlia on kalentereissa yllin kyllin monenlaista aina ihmiskunnan historiassa ollut.
Juhlien hengellisellä uskovaisella ohjaa Jumalan Henki sydämessä kuten kaikkea muutakin hengellisyyttä. (Hes 36:26-27, Hebr 8:10)
Tarkkoja säädöksiä ei voida asettaa kaikessa.
Hyvää Joulua
t. Jari
Vastaukset 1
Vanhimmat
Onko Jarlaulla tällaiset juhlavalmistelut käynnissä?
http://www.youtube.com/watch?v=UgMx2F41XD0&feature=related