Ulkona -1
Tuloilma 20,3
Poistoilma 23,6
Jäteilma 6,8 kosteus 38%
Kaikki mittaukset koneen omilla antureilla.
iv-koneessa tuloilman lämpötila säädetty 20 asteeseen,asunnossa n. 22 astetta, sähkövastus pois päältä.
Talteenotto nyt n. 70%,talteenoton pitäisi olla n. 90% jotta tuloilma 20 asteista.
Kysymys,sekoittuuko poistoilmaa tuloilmaan jolloin sen lämpötila nousee?
Ulkona pitää olla yli -5 astetta pakkasta ennen kuin tuloilman lämpötila tippuu alle 20 asteen.
Enervent mittauksia
ECO EDE
80
5373
Vastaukset
- Täh?
Mikä oli jutun idea?
- ECO EDE
Väännetään rautalangasta jotta penaalin tylsimmätkin tajuaa;)
Miksi tuloilma on yli 20 asteista vaikka mittausten perusteella näin ei pitäisi olla,eli sekoittuuko esim. poistoilmaa tuloilmaan jolloin sen lämpötila nousee?- 54332
Kiekkokoneessa on kiertoilmaperiaate kun kiekko pyröii eli poistoilmaa sekoittu ulkoilmaan ja esilämmittää sitä ja siten saada noit huuhaa prosenttilukemia kennolle, vaikka juj on kiertoilmassa eikä kennossa.
- LTR-3 AC
Täällä näyttää koneen mittareissa tällä hetkellä.
ulkoilma 0c
tuloilma 22c (pyynti sähkövastuksella 22c)
poistoilma 19c
jäteilma 3c
Sitten kun mitataan ulkoilma ja jäteilma kanavasta siitä kohtaa joka tulee ja poistuu talon lämpöeristeiden sisäpuolelle, kone on lämpöisessä tilassa ja ulkoilma jäteilmakanavat kulkevat muutamia metrejä armafeksillä eristettynä, tulokset on.
ulkoilma -2,8c
jäteilma 4,8c
Tuloilma venttiilistä mitattuna on 20,2c ja talon sisälämpö on eri mittauspaikoista katsottuna 19c - 22c välillä.- LTR-3 AC
Kosteus näyttää koneella 37%
- ECO EDE
Sulla toi poistoilman lämpötila alhainen,ilmeisesti meillä paremmin eristetty putkisto koska ei viilene matkalla.
Kun kävin yläpohjassa tutkimassa asiaa totesin että putkisto käytännössä lämpöisessä tilassa ,vaikkakin höyrynsulun ulkopuolella,koska lämpötila puhallusvillassa putkien kohdalla n. 15 astetta.
Onkohan vain niin että kosteuden mukana siirtyvä lämpö nostaa tuloilman lämpötilaa ja kennon ohivirtaus nostaa lisää.
Tällä hetkellä:
ulkoilma -3,2
tuloilma 20,1
poistoilma 23,2
jäteilma 4,1- A Kustikko
Ei kosteuden mukana siirtyvä lämpö vaikuta tuloilman lämpötilaan, vaikka se vähentää poistoilman lämpötilan laskua.
Oletko arvioinut puhaltimen lämmittävää vaikutusta ja ilmavirtasuhteita, joilla molemmilla on merkitystä?
- LTR-3 AC
Itseasiassa ei ole tulo ja poistoputkia eristetty ollenkaan kun kulkevat pinta-asennuksena vanhassa talossa ja poisto imee ilman talon kylmimmistä paikoista.
Ulkoilma ja jäteilma kanavat pintana myös ja armafleksillä eristetty, menevät seinän läpi pihalle molemmat.
Pakkanen kiristynyt, tällä hetkellä täällä koneen näytössä ulkoilma -3c ja jäteilma 0c. - 524uhwwg
Tottakai iv koneesta kuin koneesta saadaa huimia lukemia, jos huonelämpö on 24. Heitäppä uudet lukemat huonelämmöllä 20. Eip äole enää hyösuhteet ja muut niin hulppeat kuin kuvittelet.
- ECO EDE
Edelleen huone lämpötila n 22 astetta tai jos oikein aletaan pilkkua viilaamaan niin makkareissa haku 21 astetta,oh keittiö 21,5 astetta ja muissa tiloissa ei rajoitusta tai on oikeastaan kun maalämpöpumppu säädetty 21,5 asteeseen.
Mutta kun se lämpö tupaa nousemaan ylös päin ja näin ollen katonrajassa n 22,5-23,0 astetta lämmintä, käyppäs joskus kokeilemassa yläpohjassa kuinka lämmintä on puhallusvillan alapuolella eli höyrynsulun yläpinnassa.
Toisaalta hyötysuhteeseen ei vaikuta onko poistoilma 20 vai 24 astetta, se vaikuttaa kyllä tuloilman lämpötilaan.
Enerventin vuosihyötysuhde on n. 73% http://www.enervent.fi/data/fi/datasheets/VTT_sertifikaatti_LTR3_ecoED.pdf
Ja miksi huonelämpötilan pitäisi olla 20 astetta? kylmähän silloin tulee tosin jos tarvii sähköä säästää niin silloin ymmärrän;)- LTR-3 AC
Joo no en ole ton edellisen kanssa ollenkaan samaa mieltä kyllä se hyötysuhde paranee kun huonelämpöä pudottaa, silloinhan poistoilman lämpö siis tippuu ja sitä kautta jäteilman lämpö tippuu eli ulkoilman ja jäteilman lämpötila ero pienenee.
Loppupelissähän tässä on kyse siitä kuinka paljon talo ilmanvaihtokone lämmittää sitä ulkoilmaa jonka ottaa sisäänsä ja sitten puhaltaa jäteilmana pois.
Eli vielä rautalangasta vääntäen, jos ulkoilman lämpö on vaikka 0c kun se tulee talon eristekerroksen sisäpuolelle ja on edeleen 0c kun jäteilmana poistuu talon eristekerroksen ulkopuolelle niin silloin voidaan puhua ilmanvaihdossa 100% lämmöntalteenoton hyötysuhteesta, noi koneen omat hyötysuhdelukemat nyt on mitä on.
- LTR-6
Jaaha.
Tuloilman hyötysuhde näyttää olevan
(tt-tu)/(ts-tu)*100
(20,3 - -1)/(23,6- -1) * 100)= 87%
Poistoilman hyötysuhde näyttää olevan
(ts-tj)/(ts-tu)*100
(23,6-6,8)/(23,6--1) * 100 = 68%
Jäteilmaa sekoittuu hieman raitisilmaan, mutta ei niin paljoa, että sillä olisi juurikaan merkitystä.
Asiaan vaikuttaa erittäin paljon ilmanvuodot, kosteusprosentti sisällä, sekä se kulkevatko kanavasi lämpimässä, vai kylmässä tilassa.
=> Jos sinulla kulkevat kanavat lämpimässä ja sisäilma on kosteaa ja/ tai talossa ilmavuotoja, niin arvot voivat hyvinkin pitää paikkansa.
En tiedä mitenkä kyseiset mittarit mitaavat ja esim. puhallin nostaa lämpötilaa hyvinkin asteella. Voisin veikata tosin, että anturi on ennen puhallinta.- A Kustikko
Tässäkin laskelmassa on joko tahallaan tai vahingossa unohdettu:
- ilmavirtojen suhde
- kondensoitumisesta johtuva pienempi poistopuolen lämpötilan lasku
- puhallinmoottoreiden aiheuttama lämpötilan nousu.
joten väite _laskelman perusteella_ sekoittumisesta on väärä. - LTR-6
A Kustikko kirjoitti:
Tässäkin laskelmassa on joko tahallaan tai vahingossa unohdettu:
- ilmavirtojen suhde
- kondensoitumisesta johtuva pienempi poistopuolen lämpötilan lasku
- puhallinmoottoreiden aiheuttama lämpötilan nousu.
joten väite _laskelman perusteella_ sekoittumisesta on väärä."Tässäkin laskelmassa on joko tahallaan tai vahingossa unohdettu:
- ilmavirtojen suhde
- kondensoitumisesta johtuva pienempi poistopuolen lämpötilan lasku "
Ja kun satuin kirjoittamaan
"Asiaan vaikuttaa erittäin paljon ilmanvuodot, kosteusprosentti sisällä, sekä se kulkevatko kanavasi lämpimässä, vai kylmässä tilassa."
Kun puhut ilmavirtojen suhteesta, niin mitä muuta tämä on kuin ilmavuotoja? Mitäköhän tuo kosteusprosentti tuossa lauseessa merkitsee?
"- puhallinmoottoreiden aiheuttama lämpötilan nousu."
Ja kirjoitin
"En tiedä mitenkä kyseiset mittarit mitaavat ja esim. puhallin nostaa lämpötilaa hyvinkin asteella. Voisin veikata tosin, että anturi on ennen puhallinta."
Tuon jätin huomioimatta, koska jos anturit ovat koneen sisällä oletan niiden olevan ennen puhaltimia, jolloin ne eivät lukuihin vaikuta. Jos olen väärässä, niin lähetätkö linkkiä kiitos.
Eli en unohtanut asioita tahallaan, enkä vahingossa, vaan ne lukivat tekstissä. Asia vielä kerrattiin
"=> Jos sinulla kulkevat kanavat lämpimässä ja sisäilma on kosteaa ja/ tai talossa ilmavuotoja, niin arvot voivat hyvinkin pitää paikkansa."
Oletko varma, että ymmärsit lukemasi? Minusta tuntuu, että et.
Tätä en vastaavasti minä ymmärtänyt
"joten väite _laskelman perusteella_ sekoittumisesta on väärä."
Koska pienkiinteistöihin myytävissä koneissa ei tyhjäksipuhallussektoria ole, niin takaisin palautuvat ilman määrä on helppo laskea. Koneen kennon tilavuus x nopeus/ vaihtuva ilmamäärä.
- LTR-3 AC
Täällä näyttää koneen mittareissa tällä hetkellä.
ulkoilma -10c
tuloilma 22c (pyynti sähkövastuksella 22c)
poistoilma 19c
jäteilma -5c
Sitten kun mitataan ulkoilma ja jäteilma kanavasta siitä kohtaa joka tulee ja poistuu talon lämpöeristeiden sisäpuolelle, kone on lämpöisessä tilassa ja ulkoilma jäteilmakanavat kulkevat muutamia metrejä armafeksillä eristettynä, tulokset on.
ulkoilma -13,0c
jäteilma -3,2c
Tuloilma venttiilistä mitattuna on 20c ja talon sisälämpö on eri mittauspaikoista katsottuna 19c - 22c välillä.- lämpömittaus
Ulkoilma -10
Tuloilma 23
Poistoilma 26
Jäteilma -1
Ilto R120, ei jälkilämmitystä. Koneen poistoteho 85l/s.
- ECO EDE
Nyt täällä näin:
ulkoilma -10,2
tuloilma 19,3
poistoilma 22,6
jäteilma 0,9
poisto kosteus 31%
Sähkövastus pois päältä.
mitattu poisto 70% teholla 76L ja tulo 72L,jos ilmavirrat säädetty arvoihinsa miten talon mahdolliset ilmavuodot muka vaikuttavat talteenotoon?jos ei säädetty niin esim. suuri poisto suhteessa tuloon lämmittää tuloilmaa paremmin,onko näin?silloin suuri alipaine repii ilmaa rakenteista.- LTR-3 AC
Kosteus jäi taas pois eli näyttää nyt 39% ja eilen oli saunan jälkeen 52%
- Kysympä vaan?
Tuli tässä mieleen, että miksi tuloilma ja poistoilma putkia ei vedetä sisäkkäin, silloin saataisiin tulevaa ilmaa esilämmitettyä? Eli tuloilmaputki 160 mm 300 mm poistoilmaputken sisässä.
- ei ei harmi harmi
Kannattais miettiä itse ennen kysymistä, ettei tule kysyttyä hölmöjä.
- Kysympä vaan?
Mikä tässä on niin tyhmää? Ristivirtauskennossa on sama periaate ja lisäksi pääsisi yhden putken eristämisellä.
- LTR-3 AC
No sivusta seuranneena tulee ekas mieleen mahdollinen kosteuden tiivistyminen ja jäätyminen jäteilmaputkeen, josta se pääsisi siis sulamaan vasta kun ulkoilman lämpö nousee yli 0c eli riskinä jäteilmaputken jäätyminen umpeen ja sulamisvedet mihin ne valuu.
Toinen ongelma vois olla että putkien pitäsi kuitenkin mennä aika pitkän matkaa sisäkkäin et siinä tapahtuisi edes jonkinlaista lämmön siirtoa ja kuitenkin ulkoilman otto ja jäteilman poisto pitäis olla mahdollisimman kaukana toisistaan eli putkivetoa tulee aika paljon.
Mutta tee oma prototyyppi ja kokeile toimiiko ja mitä ongelmia tulee, silloinhan se selviää, eipä sitä olis kukaan uskonut että ilmalämpöpumpun ulkoyksikön voisi sijoittaa alapohjaan ennekuin näin julkaistiin TM- lehdessä.
Mä olen kuitenkin aika tyytyväinen ton Enervent koneen lämmöntalteenottoon vaikka kyllähän toi vähän harmittaa kun ulkoilman ollessa -13c niin jäteilma lähtee pihalle -3,2c eli 9,8 astetta tapahtuu lämpenemistä eli täysin hukkaan menevää energiaa.- ei ei harmi harmi
"Kysympä vaan?" kirjoittaa tulo/poistoputkista, ei jäte/ulkoilmaputkista.
- LTR-3 AC
ei ei harmi harmi kirjoitti:
"Kysympä vaan?" kirjoittaa tulo/poistoputkista, ei jäte/ulkoilmaputkista.
No niinpäs onkin, pitäs näköjään lukea ja ymmärtää luettu paremmin:)
No siinä tapauksessa hommassa ei ole mitään järkeä niissä putkissahan kulkee yleensä samanlämpöiset ilmat. - harmi harm
ei ei harmi harmi kirjoitti:
"Kysympä vaan?" kirjoittaa tulo/poistoputkista, ei jäte/ulkoilmaputkista.
Varsinainen saivartelija. Jäte viedään kaatopaikalle, mistä alkaen ilmaa on ruvettu sinne viemään.
- ei ei harmi harmi
harmi harm kirjoitti:
Varsinainen saivartelija. Jäte viedään kaatopaikalle, mistä alkaen ilmaa on ruvettu sinne viemään.
Rakennuksesta poistettava ilma on nimeltään jäteilma, piste. Harva sitä kuitenkaan kaatopaikalle kuljettaa.
Ei ole lukija velvollisuus arvailla mitä toinen tarkoittaa. siksi noita asioita on määritelty. Tulo/poisto-ajatus voi olla mahdollinen jälkilämmityspatterin sijaan.
Tosin kanavat kulkevat eri paikkoihin.
Alkuperäisessä esityksessäsi oli pari muutakin hölmöylyä:
- 300 mm halkaisijaista kanavaa ei valmisteta
- jos kanavat kuitenkin olisi 160 ja 300 mm, olisi sisäkanavan pinta-ala 0,02 m2 ja väliin jäävän rengaskanavan pinta-ala 0,05 m2, ts mitoitus olisi aivan pielessä.
Kuten yllä aikaisemmin on todettu, järkevän lämmönsiirron aikaansaaminen edellyttäisi purkipituuksia, jotka ei olisi mahdollista mahduttaa minnekään. Pelkkä siirtopinta-ala ei ratkaise vaan myös raon leveys, jossa ilma kulkee. Tuollainen putkiviritys on siihen mahdollisimman epäedullinen.
Ei noita siirtimiä huvin vuoksi ole valmistettu tuon muotoisiksi.
- 69T
Pari olennaista asiaa niin tästä keskustelusta voi tulla jotain järkevää.
1. Enervent mikä ECO EDE? Pelikan, LTR, Plaza....
2. 70% käyntiteho ei kerro mitään, koska EDA-ohjauksessa tulo- ja poistoilmapuhaltimen nopeudet säädetään perusasetuksissa tarpeen mukaan. Poisto voi olla 70% ja tulo 60-80% riippuen konetyypistä, suodattimista ja kohteesta.
Ulkomuistista oman Pingvin ECO EDEn arvot asteen tarkkuudella eiliseltä (8.1). Käyntinopeus 50% (eli poisto 50% ja tulo 54%). Sisälämpötilat haarukassa mh 20,5 -> ph 23,5C.
raitisilma: -11C
LTO tulo: 19C
tulo: 17C (pyynti 17C)
poisto: 22C
jäteilma: -9C
tulon hyötysuhde: 86%
poiston hyötysuhde: 90%- ragentaja
Ihmeelliseltä vaikuttaa tuo jäteilma -9 astetta suhteessa tuloon -11..
- tulee hometta kohta
Ei ihmekään että jäteilman lämpötila alhainen jos tulo suurempi kuin poisto...
talossa on myös silloin ylipaine. - 69T
Taas yksi kaikentietävä... Pingviinin teho on 87/-92 l/s eli tulon max. on 5 l pienempi kuin poisto. Yleensä IV-koneiden tulo-/poistotehot on yhtä suuret jolloin yleensä tulo on pienempi kuin poisto, Pingviinissä näin ei ole. Loppujen lopuksi oikeat arvot ovat aina tapauskohtaisia riippuen kohteesta. Yo. puhallinsuhde on oikein ts. talossa on alipaine, säädettynä, mitattuna ja todennettuna. Hyötysuhde on kyllä aika tapissa, ei voi valittaa....
- ei ei harmi harmi
Olen samaa mieltä nimim. "tulee hometta kohta" kanssa.
Jos tuloilman hyötysuhde on pienempi kuin poiston, on tuloilmavirta suurempi kuin poistoilmavirta.
Jos talo on tarkkaan säädetty, mitattu jne, ja alopaine todennettu, eivät mittarit näytä sijaintipaikkojensa keskimääräistä lämpötilaa.
Pingviinin tehoilla 87/-92 ei ole tässä asiassa mitään tekemistä. Ilmavirtojen lopullisen arvon määrää kojeen ja kanaviston yhteenlasketut painehäviöt puhallinkäyrään nähden. Tulo-ja poistopuolen vastukset voivat erota suurestikin mm venttiileistä ja suodattimista johtuen. - Pingvin ECO EDE
Kun eräässä viestissä mainittiin että talon ilmavuodot vaikuttavat talteenottoon niin kokeilin asiaa.
Ikkuna auki n. pari tuntia ja ainoa havaittava muutos oli että jäteilman lämpötila nousi pari kymmenystä eli ei mitään merkitystä.
Kokeilin myös kun pistin poiston 30% ja tulon 33% muuttui talo heti ylipaineiseksi ja poistoilman lämpötila laski rajusti myös tuloilman lämpötila laski ,normaalit arvot ovat poisto 33% ja tulo 30%.
On varmaan mahdollista että venttiileiltä mitatut ilmamäärät ovat nimim. 69T
talossa oikein mutta painehäviö tulopuolella vaatii enemmän kierroksia kuin poisto tai sitten putkistossa on tulopuolella vuotoa.
Koneeseen säädetty suurempi tulo aiheuttaa jäteilman lämpötilan laskua, ainakin poikkeaa meidän muiden lämpötiloista huomattavasti.- LTR-6
Jos ilmavuotoja on muutenkin tarpeeksi, niin eipä tuolla ikkunan avaamisella ole merkitystä. Jos ikkunan avaa alakerrasta, niin aivan varmasti tuolta pukkaa ilmaa sisään, jonka reitti on koneen kautta ulos.
Enerventin sivuilta löytyy esim. eri hyötysuhteet eri ilmavuodoilla.
Ei noissa putkistoissa ole juurikaan vuotoja, ei ainakaan, jos edes osittain oikein tehty.
Useissa koneissa voi tuloilmaa pienentää luokkaa 0-20%. Säädön voi joko tehdä koneen kierroksi pienentämällä, tai venttiilejä kuristamalla.
Mitä venttiilien mittauksiin tulee, niin ne ovat nyt vähän niin ja näin.
Mitä tarkoitat tuolla 33%, jos et koneen tehoja? Eri asia 33%/30% kuin esim. 66%/60%. - Pingvin ECO EDE
LTR-6 kirjoitti:
Jos ilmavuotoja on muutenkin tarpeeksi, niin eipä tuolla ikkunan avaamisella ole merkitystä. Jos ikkunan avaa alakerrasta, niin aivan varmasti tuolta pukkaa ilmaa sisään, jonka reitti on koneen kautta ulos.
Enerventin sivuilta löytyy esim. eri hyötysuhteet eri ilmavuodoilla.
Ei noissa putkistoissa ole juurikaan vuotoja, ei ainakaan, jos edes osittain oikein tehty.
Useissa koneissa voi tuloilmaa pienentää luokkaa 0-20%. Säädön voi joko tehdä koneen kierroksi pienentämällä, tai venttiilejä kuristamalla.
Mitä venttiilien mittauksiin tulee, niin ne ovat nyt vähän niin ja näin.
Mitä tarkoitat tuolla 33%, jos et koneen tehoja? Eri asia 33%/30% kuin esim. 66%/60%.Kun mitattu ilmavuotoluku on 0,8 l/h en pidä sitä hirveän suurena ja kyllähän avoimesta ikkunasta pukkaa ilmaa vähän hemmetisti enemmän.
Kuten tuolla alempana ilmenee on tuo 33/30 poiston ja tulon suhde ei koneen teho.
30:33x100=91% 60:66x100=91% mitäs eroa noissa on??
Puhaltimien perus nopeusero tuo 33/30 jos koneen teho 70% on poisto 70% ja tulo 63,7%
Suoraan EDE-käyttöohjeesta:
Tulo- ja poistopuhaltimen nopeusero asetetaan perusnopeusvalikossa.
Asetetut luvut eivät määrää puhallinnopeutta, pelkästään
puhaltimien nopeuseroa - LTR-6
Pingvin ECO EDE kirjoitti:
Kun mitattu ilmavuotoluku on 0,8 l/h en pidä sitä hirveän suurena ja kyllähän avoimesta ikkunasta pukkaa ilmaa vähän hemmetisti enemmän.
Kuten tuolla alempana ilmenee on tuo 33/30 poiston ja tulon suhde ei koneen teho.
30:33x100=91% 60:66x100=91% mitäs eroa noissa on??
Puhaltimien perus nopeusero tuo 33/30 jos koneen teho 70% on poisto 70% ja tulo 63,7%
Suoraan EDE-käyttöohjeesta:
Tulo- ja poistopuhaltimen nopeusero asetetaan perusnopeusvalikossa.
Asetetut luvut eivät määrää puhallinnopeutta, pelkästään
puhaltimien nopeuseroaJos ikkunan avaa ja tuolta puhaltaa ilmaa sisään, niin osannet varmaan kertoa mistä tuo ilma poistuu talosta, jos se ei tee sitä koneen kautta?
"Kuten tuolla alempana ilmenee on tuo 33/30 poiston ja tulon suhde ei koneen teho."
Itselläni kyseistä konetta ei ole, mutta yleisesti valitaan suhde jollakin välillä. Joissakin koneissa eri puhalinnopeuksille pystyy valitsemaan omat suhteensa.
En tiedä kuinka tuo luku syötetään kyseisessä koneessa, mutta yleensä se on prosenttiluku kuinka paljon tulopuhallin eroaa. Säädetään alueella -20% - 10%. Voihan olla, että tuo on tehty käyttäjää helpottamaan, jos joku ei prosenttilaskuja osaa, vaan voi syöttää suoraan ilmamäärät koneeseen.
Kun kirjotitelet tällaista
"Kokeilin myös kun pistin poiston 30% ja tulon 33% muuttui talo heti ylipaineiseksi ja poistoilman lämpötila laski rajusti myös tuloilman lämpötila laski ,normaalit arvot ovat poisto 33% ja tulo 30%."
Niin voisitko hieman tätäkin selittää, eli miksi poistoilman lämpötila laskee? - Pingvin ECO EDE
LTR-6 kirjoitti:
Jos ikkunan avaa ja tuolta puhaltaa ilmaa sisään, niin osannet varmaan kertoa mistä tuo ilma poistuu talosta, jos se ei tee sitä koneen kautta?
"Kuten tuolla alempana ilmenee on tuo 33/30 poiston ja tulon suhde ei koneen teho."
Itselläni kyseistä konetta ei ole, mutta yleisesti valitaan suhde jollakin välillä. Joissakin koneissa eri puhalinnopeuksille pystyy valitsemaan omat suhteensa.
En tiedä kuinka tuo luku syötetään kyseisessä koneessa, mutta yleensä se on prosenttiluku kuinka paljon tulopuhallin eroaa. Säädetään alueella -20% - 10%. Voihan olla, että tuo on tehty käyttäjää helpottamaan, jos joku ei prosenttilaskuja osaa, vaan voi syöttää suoraan ilmamäärät koneeseen.
Kun kirjotitelet tällaista
"Kokeilin myös kun pistin poiston 30% ja tulon 33% muuttui talo heti ylipaineiseksi ja poistoilman lämpötila laski rajusti myös tuloilman lämpötila laski ,normaalit arvot ovat poisto 33% ja tulo 30%."
Niin voisitko hieman tätäkin selittää, eli miksi poistoilman lämpötila laskee?Totta kai ikkunasta tuleva ilma poistuu iv-koneen kautta en ole muuta väittänytkään,silti suurikaan ilmavuoto eli ikkuna auki ei muuttanut juurikaan talteenoton tehoa.
Toiseen kysymykseesi vastaus on, tarkoitin jäteilmaa en poistoilmaa.
Ja sehän johtuu siitä kun suurempi ulkoilman määrä jäähdyttää kennoa ja poistoilman pienempi määrä ei riitä lämmittämään tuloilmaa ja kennoa riittävästi.
Jos pakkasella käyttää takkakytkintä,eli taloon tehdään hetkellinen ylipaine,romahtaa tuloilman ja jäteilman lämpötila samatien. - 69T
Pingvin ECO EDE kirjoitti:
Kun mitattu ilmavuotoluku on 0,8 l/h en pidä sitä hirveän suurena ja kyllähän avoimesta ikkunasta pukkaa ilmaa vähän hemmetisti enemmän.
Kuten tuolla alempana ilmenee on tuo 33/30 poiston ja tulon suhde ei koneen teho.
30:33x100=91% 60:66x100=91% mitäs eroa noissa on??
Puhaltimien perus nopeusero tuo 33/30 jos koneen teho 70% on poisto 70% ja tulo 63,7%
Suoraan EDE-käyttöohjeesta:
Tulo- ja poistopuhaltimen nopeusero asetetaan perusnopeusvalikossa.
Asetetut luvut eivät määrää puhallinnopeutta, pelkästään
puhaltimien nopeuseroaSorry, mutta jos koneen perusnopeus on 33/30 (perusasetuksissa) ja käyttönopeus 70% niin puhaltimet pyörivät nopeudella 70/67%. Nopeusero säilyy muuttumattomana koneen käyttötehosta riippumatta. Tuo nopeusero ei siis ole suhteellinen vaan suoraan asetettu ero. Siksi esim. tuolla asetuksella koneen max.teho voi 100/97%. Tuokin kyllä selviää jos lukee manuaalin kokonaan.
- LTR-6
Pingvin ECO EDE kirjoitti:
Totta kai ikkunasta tuleva ilma poistuu iv-koneen kautta en ole muuta väittänytkään,silti suurikaan ilmavuoto eli ikkuna auki ei muuttanut juurikaan talteenoton tehoa.
Toiseen kysymykseesi vastaus on, tarkoitin jäteilmaa en poistoilmaa.
Ja sehän johtuu siitä kun suurempi ulkoilman määrä jäähdyttää kennoa ja poistoilman pienempi määrä ei riitä lämmittämään tuloilmaa ja kennoa riittävästi.
Jos pakkasella käyttää takkakytkintä,eli taloon tehdään hetkellinen ylipaine,romahtaa tuloilman ja jäteilman lämpötila samatien."Totta kai ikkunasta tuleva ilma poistuu iv-koneen kautta en ole muuta väittänytkään,silti suurikaan ilmavuoto eli ikkuna auki ei muuttanut juurikaan talteenoton tehoa"
Näin, jos talossa ei ole juurikaan alipainetta. Eli kun ikkunan aukaisee, niin tuolta ei ilmaa juurikaan virtaa sisään. Tällöin ei ilmaa virtaa sisään, jolloin se ei vaikuta lämpötiloihinkaan. Lisäisin teikäläisenä poistoa.
"Jos pakkasella käyttää takkakytkintä,eli taloon tehdään hetkellinen ylipaine,romahtaa tuloilman ja jäteilman lämpötila samatien"
Tuohan on ymmärrettävää. Tuolloinhan tuloilmapuhallin menee täysille ja poisto pyörii minimillään 15min? ajan. - Pingvin ECO EDE
LTR-6 kirjoitti:
"Totta kai ikkunasta tuleva ilma poistuu iv-koneen kautta en ole muuta väittänytkään,silti suurikaan ilmavuoto eli ikkuna auki ei muuttanut juurikaan talteenoton tehoa"
Näin, jos talossa ei ole juurikaan alipainetta. Eli kun ikkunan aukaisee, niin tuolta ei ilmaa juurikaan virtaa sisään. Tällöin ei ilmaa virtaa sisään, jolloin se ei vaikuta lämpötiloihinkaan. Lisäisin teikäläisenä poistoa.
"Jos pakkasella käyttää takkakytkintä,eli taloon tehdään hetkellinen ylipaine,romahtaa tuloilman ja jäteilman lämpötila samatien"
Tuohan on ymmärrettävää. Tuolloinhan tuloilmapuhallin menee täysille ja poisto pyörii minimillään 15min? ajan.Et edes halua ymmärtää asiaa,tietenkin tuosta avoimesta ikkunasta tulee ilmaa sisään kun on alipaine talossa mutta ei se talteenoton tehoa muuta vaan laskee huonelämpötilaa,tosin talon lämmitysjärjestelmä nostaa lämmitystehoa ja ajan kanssa huonelämpötila nousee takaisin hakuarvoonsa.
Vaipan ilmanpitävyys vaikuttaa kuitenkin välillisesti myös poistoilman lämmöntalteenoton vuosihyötysuhteeseen. - LTR-6
Pingvin ECO EDE kirjoitti:
Et edes halua ymmärtää asiaa,tietenkin tuosta avoimesta ikkunasta tulee ilmaa sisään kun on alipaine talossa mutta ei se talteenoton tehoa muuta vaan laskee huonelämpötilaa,tosin talon lämmitysjärjestelmä nostaa lämmitystehoa ja ajan kanssa huonelämpötila nousee takaisin hakuarvoonsa.
Vaipan ilmanpitävyys vaikuttaa kuitenkin välillisesti myös poistoilman lämmöntalteenoton vuosihyötysuhteeseen.Väännetäänpä hieman rautalangasta.
Jos oletetaan LTO:n kautta tulevan sisään ilma 2 yksikkö ja samaten ulos menevän 2 yksikköä. Kennon hyötysuhde vaatimattomat 50%. Ilmavirran ovat yhtä isot. Yhtä paljon sisäilmaa joka lämmittää ulkoilmaa. Sisään tulee siis yhtä lämmintä ilmaa, kuin mikä sisäilman lämpötila on. Hyötysuhde 50%.
Vaihtoehto 2. Kennon, jonka hyötysuhde kyseinen 50%, kautta tulevaa ilmaa on edelleen 2 yksikköä. Pidetään ikkunaan auki, josta tulee lisäksi sisälle taloon 1 yksikköä. Kennon läpi virtaa ulos yhteensä 3 yksikköä. Kennon ohi virtaa siis sisään 2 ja ulos menee 3 yksikköä. Hyötysuhteeksi saadaan 75%.
Eli eiköhän tuo tuota talteenoton tehoa muuta. Manuaalista näet esim. eri hyötysuhteen eri ilmasuhteille. Ainakin ennen löytyi käppyrät tulo/poistoilmansuuhteelle 1,0 ja 0,85. Kyseisellä käppyrällä tarkoitetaan juuri yllä kirjoittamaani asiaa. - voihan sentään ...
LTR-6 kirjoitti:
Väännetäänpä hieman rautalangasta.
Jos oletetaan LTO:n kautta tulevan sisään ilma 2 yksikkö ja samaten ulos menevän 2 yksikköä. Kennon hyötysuhde vaatimattomat 50%. Ilmavirran ovat yhtä isot. Yhtä paljon sisäilmaa joka lämmittää ulkoilmaa. Sisään tulee siis yhtä lämmintä ilmaa, kuin mikä sisäilman lämpötila on. Hyötysuhde 50%.
Vaihtoehto 2. Kennon, jonka hyötysuhde kyseinen 50%, kautta tulevaa ilmaa on edelleen 2 yksikköä. Pidetään ikkunaan auki, josta tulee lisäksi sisälle taloon 1 yksikköä. Kennon läpi virtaa ulos yhteensä 3 yksikköä. Kennon ohi virtaa siis sisään 2 ja ulos menee 3 yksikköä. Hyötysuhteeksi saadaan 75%.
Eli eiköhän tuo tuota talteenoton tehoa muuta. Manuaalista näet esim. eri hyötysuhteen eri ilmasuhteille. Ainakin ennen löytyi käppyrät tulo/poistoilmansuuhteelle 1,0 ja 0,85. Kyseisellä käppyrällä tarkoitetaan juuri yllä kirjoittamaani asiaa.Outoa rautalankaa
" Kennon läpi virtaa ulos yhteensä 3 yksikköä. Kennon ohi virtaa siis sisään 2 ja ulos menee 3 yksikköä. Hyötysuhteeksi saadaan 75%. "
Tämä ei pidä lainkaan paikkaansa, jos lähtötilanteessa hyötysuhde on 50%. - LTR-6
voihan sentään ... kirjoitti:
Outoa rautalankaa
" Kennon läpi virtaa ulos yhteensä 3 yksikköä. Kennon ohi virtaa siis sisään 2 ja ulos menee 3 yksikköä. Hyötysuhteeksi saadaan 75%. "
Tämä ei pidä lainkaan paikkaansa, jos lähtötilanteessa hyötysuhde on 50%.Sorry. Oikea vastaus 67%.
- voihan sentään ...
LTR-6 kirjoitti:
Sorry. Oikea vastaus 67%.
Arvaus ei ole oikea, mutta vähän lähempänä. Täällä taas ollaan tietävinään, vaikka ei ole aavistustakaan aiheesta. Mistä näitä viisastelijoita tänne oikein jaksaa kiivetä?!
- LTR-6
voihan sentään ... kirjoitti:
Arvaus ei ole oikea, mutta vähän lähempänä. Täällä taas ollaan tietävinään, vaikka ei ole aavistustakaan aiheesta. Mistä näitä viisastelijoita tänne oikein jaksaa kiivetä?!
Tulee näemmä kirjoitettua liian nopeasti.
Tuo 67% tulisi, jos ilmavirrat olisivat 1:2.
Ilmavirtojen ollessa 2:3, mikä oli siis esimerkkini, hyötysuhde on 60%.
Olisiko nyt parempi, niin ei olla pelkästään tietävinään.
On hieman eri asia ymmärtää, että ilmavirtojen muuttuminen vaikuttaa hyötysuhteeseen ja toinen asia osata peräti laskea. Henkilö jolle vastasin ei osannut tuota ensimmäistä asiaa. Yritin opettaa tätä, enkä laskemista. Tämän takia jätin laskut pois. Sinulle selvästi tämä toinen asia oli se tärkeä, tai sitten ei. Asenteestesi päätellen ehkä päteminen oli se tärkein asia. Tällaisia pätijöitä tänne jaksaa kiivetä ikävä kyllä aina. - Rautalanka solmussa
LTR-6 kirjoitti:
Väännetäänpä hieman rautalangasta.
Jos oletetaan LTO:n kautta tulevan sisään ilma 2 yksikkö ja samaten ulos menevän 2 yksikköä. Kennon hyötysuhde vaatimattomat 50%. Ilmavirran ovat yhtä isot. Yhtä paljon sisäilmaa joka lämmittää ulkoilmaa. Sisään tulee siis yhtä lämmintä ilmaa, kuin mikä sisäilman lämpötila on. Hyötysuhde 50%.
Vaihtoehto 2. Kennon, jonka hyötysuhde kyseinen 50%, kautta tulevaa ilmaa on edelleen 2 yksikköä. Pidetään ikkunaan auki, josta tulee lisäksi sisälle taloon 1 yksikköä. Kennon läpi virtaa ulos yhteensä 3 yksikköä. Kennon ohi virtaa siis sisään 2 ja ulos menee 3 yksikköä. Hyötysuhteeksi saadaan 75%.
Eli eiköhän tuo tuota talteenoton tehoa muuta. Manuaalista näet esim. eri hyötysuhteen eri ilmasuhteille. Ainakin ennen löytyi käppyrät tulo/poistoilmansuuhteelle 1,0 ja 0,85. Kyseisellä käppyrällä tarkoitetaan juuri yllä kirjoittamaani asiaa."Pidetään ikkunaan auki,Hyötysuhteeksi saadaan 75%
Eipä taida esim. 0.9 tulo/poistoilmansuhteella auki olevasta ikkunasta tulla kolmanneksen lisää ilmaa,pitäisi olla hurja alipaine talossa,taitaa tulla n. 10% luokaa lisää.
Ai että talteenotto paranee kun esim ikkuna auki,kas kummaa kun kaikki julkaisut väittää että ilmavuodot laskee talteenoton vuosihyötysuhdetta??
"Sisään tulee siis yhtä lämmintä ilmaa, kuin mikä sisäilman lämpötila on. Hyötysuhde 50%"
Ai jaa,silloihan hyötysuhde olisi 100% kun ulkoilma 0
"Kennon ohi virtaa siis sisään 2 ja ulos menee 3 yksikköä"
Miksi se kennon ohi virtaa? läpihän se menee. - Jep Jep
LTR-6 kirjoitti:
Väännetäänpä hieman rautalangasta.
Jos oletetaan LTO:n kautta tulevan sisään ilma 2 yksikkö ja samaten ulos menevän 2 yksikköä. Kennon hyötysuhde vaatimattomat 50%. Ilmavirran ovat yhtä isot. Yhtä paljon sisäilmaa joka lämmittää ulkoilmaa. Sisään tulee siis yhtä lämmintä ilmaa, kuin mikä sisäilman lämpötila on. Hyötysuhde 50%.
Vaihtoehto 2. Kennon, jonka hyötysuhde kyseinen 50%, kautta tulevaa ilmaa on edelleen 2 yksikköä. Pidetään ikkunaan auki, josta tulee lisäksi sisälle taloon 1 yksikköä. Kennon läpi virtaa ulos yhteensä 3 yksikköä. Kennon ohi virtaa siis sisään 2 ja ulos menee 3 yksikköä. Hyötysuhteeksi saadaan 75%.
Eli eiköhän tuo tuota talteenoton tehoa muuta. Manuaalista näet esim. eri hyötysuhteen eri ilmasuhteille. Ainakin ennen löytyi käppyrät tulo/poistoilmansuuhteelle 1,0 ja 0,85. Kyseisellä käppyrällä tarkoitetaan juuri yllä kirjoittamaani asiaa.Jos poistoilma puhallin käy samalla nopeudella koko ajan,Esim. tulo 70l/s ja poisto 80l/s taitaa tuosta ikkunasta tulla toi 10l erotus vai miksi poistoilmaa alkaisi yht äkkiä poistumaan kolmannes enemmän?sehän vaatisi ylipaineen joka purkautuisi poiston kautta,tuskin pelkän ikkunan avaamisella saa suurta ylipainetta aikaiseksi.
Eiköhän taloon tulee tasan se litramäärä ilmaa joka sieltä poistuukin. - LTR-6
Rautalanka solmussa kirjoitti:
"Pidetään ikkunaan auki,Hyötysuhteeksi saadaan 75%
Eipä taida esim. 0.9 tulo/poistoilmansuhteella auki olevasta ikkunasta tulla kolmanneksen lisää ilmaa,pitäisi olla hurja alipaine talossa,taitaa tulla n. 10% luokaa lisää.
Ai että talteenotto paranee kun esim ikkuna auki,kas kummaa kun kaikki julkaisut väittää että ilmavuodot laskee talteenoton vuosihyötysuhdetta??
"Sisään tulee siis yhtä lämmintä ilmaa, kuin mikä sisäilman lämpötila on. Hyötysuhde 50%"
Ai jaa,silloihan hyötysuhde olisi 100% kun ulkoilma 0
"Kennon ohi virtaa siis sisään 2 ja ulos menee 3 yksikköä"
Miksi se kennon ohi virtaa? läpihän se menee."Eipä taida esim. 0.9 tulo/poistoilmansuhteella auki olevasta ikkunasta tulla kolmanneksen lisää ilmaa,pitäisi olla hurja alipaine talossa,taitaa tulla n. 10% luokaa lisää."
Heitin nyt jotain lukuja. Jos alakerrasta avaa ikkunan, niin sillä saa ylipaineen taloon, joten kyllä tuolta ikkunasta sitä virtaa. Yksikerroksisessa talossa ei niinkään paljoa.
"Ai että talteenotto paranee kun esim ikkuna auki,kas kummaa kun kaikki julkaisut väittää että ilmavuodot laskee talteenoton vuosihyötysuhdetta?"
Ilmavuodot nostaa koneen hyötysuhdetta. Talon energiankulutusta se toki lisää. Lueppas tekstisi uudestaan.
"Ai jaa,silloihan hyötysuhde olisi 100% kun ulkoilma 0 "
Olet oikeassa. Tein esimerkin alunperin 100% hyötysuhteella, mutta muutin ja tuo jäi.
"Miksi se kennon ohi virtaa? läpihän se menee."
Juuri kuten kirjoitat. Kirjoitin huonosti - voihan sentään ...
LTR-6 kirjoitti:
Tulee näemmä kirjoitettua liian nopeasti.
Tuo 67% tulisi, jos ilmavirrat olisivat 1:2.
Ilmavirtojen ollessa 2:3, mikä oli siis esimerkkini, hyötysuhde on 60%.
Olisiko nyt parempi, niin ei olla pelkästään tietävinään.
On hieman eri asia ymmärtää, että ilmavirtojen muuttuminen vaikuttaa hyötysuhteeseen ja toinen asia osata peräti laskea. Henkilö jolle vastasin ei osannut tuota ensimmäistä asiaa. Yritin opettaa tätä, enkä laskemista. Tämän takia jätin laskut pois. Sinulle selvästi tämä toinen asia oli se tärkeä, tai sitten ei. Asenteestesi päätellen ehkä päteminen oli se tärkein asia. Tällaisia pätijöitä tänne jaksaa kiivetä ikävä kyllä aina.Saat vielä 2 arvausta koska lähenee koko ajan.
Myös 67% suhteella 1:2 on ns ihan pihalla. LTR-6 kirjoitti:
"Eipä taida esim. 0.9 tulo/poistoilmansuhteella auki olevasta ikkunasta tulla kolmanneksen lisää ilmaa,pitäisi olla hurja alipaine talossa,taitaa tulla n. 10% luokaa lisää."
Heitin nyt jotain lukuja. Jos alakerrasta avaa ikkunan, niin sillä saa ylipaineen taloon, joten kyllä tuolta ikkunasta sitä virtaa. Yksikerroksisessa talossa ei niinkään paljoa.
"Ai että talteenotto paranee kun esim ikkuna auki,kas kummaa kun kaikki julkaisut väittää että ilmavuodot laskee talteenoton vuosihyötysuhdetta?"
Ilmavuodot nostaa koneen hyötysuhdetta. Talon energiankulutusta se toki lisää. Lueppas tekstisi uudestaan.
"Ai jaa,silloihan hyötysuhde olisi 100% kun ulkoilma 0 "
Olet oikeassa. Tein esimerkin alunperin 100% hyötysuhteella, mutta muutin ja tuo jäi.
"Miksi se kennon ohi virtaa? läpihän se menee."
Juuri kuten kirjoitat. Kirjoitin huonostiIkkunan avaamisen vaikutus on olennaisesti riippuvainen rakennuksen alipaineen suhteesta poistokanaviston kokonaispainehäviöön koje mukaanluettuna sekä puhaltimen ominaiskäyrästä.
Jos koje pystyy kehittämään ison alipaineen rakennukseen, on puhaltimen tuottokäppyrä sellainen, ettei ilman tilavuusvirta sitten paljoakaan muutu jos ikkunoita availlaan.- Pingvin ECO EDE
LTR-6 kirjoitti:
Tulee näemmä kirjoitettua liian nopeasti.
Tuo 67% tulisi, jos ilmavirrat olisivat 1:2.
Ilmavirtojen ollessa 2:3, mikä oli siis esimerkkini, hyötysuhde on 60%.
Olisiko nyt parempi, niin ei olla pelkästään tietävinään.
On hieman eri asia ymmärtää, että ilmavirtojen muuttuminen vaikuttaa hyötysuhteeseen ja toinen asia osata peräti laskea. Henkilö jolle vastasin ei osannut tuota ensimmäistä asiaa. Yritin opettaa tätä, enkä laskemista. Tämän takia jätin laskut pois. Sinulle selvästi tämä toinen asia oli se tärkeä, tai sitten ei. Asenteestesi päätellen ehkä päteminen oli se tärkein asia. Tällaisia pätijöitä tänne jaksaa kiivetä ikävä kyllä aina.Ensinnäkin taloni on yksikerroksinen joten ikkunan avaaminen ei saa suurta ylipainetta aikaiseksi,kuten alunperin kirjoitin aiheutti se avoin ikkuna pientä jäteilman lämpötilan nousua ei kuitenkaan merkittävää, muutama kymmenys.
Aivan varmasti LTO muuttuu jos kolmanneksen nousee poistoilman määrä tämähän on ihan selvä asia,mutta jos ilmanvaihto säädöissä ja alipaine pieni ,niin kuin tiiviissä talossa voi olla,ei pienellä ilmamäärän lisäyksellä ole kuin marginaalinen merkitys.
Toisaalta jos poistoilma lisääntyy vaikka siitä ikkunasta, paranee vain tuloilman lämpötilasuhde ja poistoilman laskee,Pingvin ottaa talteen esim. kun 50l/s ja ilmasuhde 1.0 80% ja kun ilmasuhde 0.85 on tulon lämpötilasuhde 86% ja poiston 73%,eli kokonais hyötysuhde tippuu,kolmanneksen poistoilman lisäys kuten esimerkissäsi oli tiputtaisi poistoilman lämpötilasuhteen 50%:sta 40%
Enerventin käppyröissä 1.0 ja 0.85 ilmasuhteilla puhutaan tuloilman lämpötilasuhteista koska ne näyttävät paremmilta kuin poistoilman vastaavat.
Nyt ulkona -13
tuloilma 17,1
poistoilma 22,6
jäteilma -1,4
poisto kosteus 31%
sähkövastus pois käytöstä
tuloilman lämpötilasuhde n. 85%
poistoilman lämpötilasuhde n. 69%
Enerventi käppyrän mukaan tuolla 0.85 ilmasuhteella talteenotto
pitäisi olla 86% ja 73% eli todelliset arvot lähes samat,erot tulee jo mittauksen epätarkkuudesta.
Jos arvot paljon poikkeavat tuosta on joko säädöt tai mittaukset pielessä. - ltr3ecoede
R_oi kirjoitti:
Ikkunan avaamisen vaikutus on olennaisesti riippuvainen rakennuksen alipaineen suhteesta poistokanaviston kokonaispainehäviöön koje mukaanluettuna sekä puhaltimen ominaiskäyrästä.
Jos koje pystyy kehittämään ison alipaineen rakennukseen, on puhaltimen tuottokäppyrä sellainen, ettei ilman tilavuusvirta sitten paljoakaan muutu jos ikkunoita availlaan.Meillä ikkunan auki jättäminen yön ajaksi aiheutti kännykän ja lompakon katoamisen joten en suosittele ;)
- ltr3ecoede
R_oi kirjoitti:
Ikkunan avaamisen vaikutus on olennaisesti riippuvainen rakennuksen alipaineen suhteesta poistokanaviston kokonaispainehäviöön koje mukaanluettuna sekä puhaltimen ominaiskäyrästä.
Jos koje pystyy kehittämään ison alipaineen rakennukseen, on puhaltimen tuottokäppyrä sellainen, ettei ilman tilavuusvirta sitten paljoakaan muutu jos ikkunoita availlaan.Meillä ikkunan auki jättäminen yön ajaksi aiheutti kännykän ja lompakon katoamisen joten en suosittele ;)
- 69T
Meillä ei ole vuotoa tulopuolella, tiedän että keskimääräistä tiiviimpi (mutta pitkä). Tulopuolella on 3 isoa kantikasta äänenvaimenninta 3 venttiilikohtaista joissa painetta häviää. Poistopuolella vain 2 pyöreää pari venttiilikohtaista. Tarkoitus oli saada äänetön järjestelmä jota se myös on. Lisäksi jos käy katsomassa Pingvinin tehokäyrät vaikka Enerventin sivuilta, niin huomaa että ne eivät ole samansuuntaiset joka alueella (paine/teho). Esim. nimim. Pingvin ECO EDE tehotaso 30% vs. meidän 50%. Tehojen pudottaminen
Uudehkossa talossa tietysti kokemuksia kertyy pikkuhiljaa ja pientä tasapainotusta pitää tehdä jossain kohtaa, vaikuttaako se tehosuhteisiin jää nähtäväksi.- Pingvin ECO EDE
Ei tuo 33% / 30% ole tehotaso vaan poiston ja tulon suhde,eli tulo n.90% poistosta koneen teho on meillä yleensä 60% maksimista.
Kun sulla tulo 54% ja poisto 50% on poisto n.93% tulosta riippumatta koneen nopeudesta.
- 69T
Sorry, ymmärsin väärin. Näköjään jäi yksi lausekin kesken eli "Tehojen pudottaminen" esim. tasan 50/50% aiheuttaa meillä jo suuren alipaineen ja esim. takka palaa "kituna".
Pingviinistä vielä eli jos käy Enerventin sivuilla teknisellä laskurilla tekemässä koneen teholaskelmat omilla kuutioilla, niin esim. meillä se antaisi käyntinopeudeksi tulo 62% ja poisto 57%. Mutta nuo ovat laskelmia.... - LTR-3 AC
Täällä näyttää koneen mittareissa tällä hetkellä.
ulkoilma -11c
tuloilma 22c (pyynti sähkövastuksella 22c)
poistoilma 19c kosteus 35%
jäteilma -7c
Sitten kun mitataan ulkoilma ja jäteilma kanavasta siitä kohtaa joka tulee ja poistuu talon lämpöeristeiden sisäpuolelle, kone on lämpöisessä tilassa ja ulkoilma jäteilmakanavat kulkevat muutamia metrejä armafeksillä eristettynä, tulokset on.
ulkoilma -14,4c
jäteilma -4,8c
Tuloilma venttiilistä mitattuna on 20,4c ja talon sisälämpö on eri mittauspaikoista katsottuna 19c - 22c välillä.
Poisto ja tulokanavat kulkevat pinta-asennuksena lämpimässä tilassa. - LTR-3 AC
Täällä näyttää koneen mittareissa tällä hetkellä.
ulkoilma -15c
tuloilma 22c (pyynti sähkövastuksella 22c)
poistoilma 19c kosteus 34%
jäteilma -10c
Sitten kun mitataan ulkoilma ja jäteilma kanavasta siitä kohtaa joka tulee ja poistuu talon lämpöeristeiden sisäpuolelle, kone on lämpöisessä tilassa ja ulkoilma jäteilmakanavat kulkevat muutamia metrejä armafeksillä eristettynä, tulokset on.
ulkoilma -17,8c
jäteilma -8,0c
Tuloilma venttiilistä mitattuna on 20,2c ja talon sisälämpö on eri mittauspaikoista katsottuna 19c - 21c välillä.
Poisto ja tulokanavat kulkevat pinta-asennuksena lämpimässä tilassa.- Pingvin ECO EDE
Paljonkohan mahtaa sulla olla tuloilman lämpötila ilman jälkilämmitystä?
Sulla toi jäteilman lämpötila alhaisempi, taitaa ilmavirtojen suhde olla pieni n. 0.90-0.95
ulko -16,4
tuloilma 17,4 ei jälkilämmitystä päällä
poistoilma 22,5 kosteus 30%
jäteilma -4
Kulutusmittarin mukaan Pingvin kuluttaa 50% teholla 65w
Kokeilen ilman jälkilämmitystä niin näkee miten LTO toimii,tämä on eka talvi uudessa talossa niin on vielä vähän säätämistä,lisäsin muutaman % poistoa alkuperäisestä,vielä pitää säätää maalämpöpumpun lämmityskäyrä ja säädin dynamiikka kohilleen,pakkaset tuli kuin tilauksesta.
- LTR-3 AC
Mulla pyöriin tulopuhallin nopeudella 2 ja poistopuhallin nopeudella 3 on siis ohjauspaneelissa 8 nopeutta.
Ulkoilma ja tuloilma kanavat ovat todella lyhyet vain noin 3 metriä yhteensä, tuloilma puhaltaa siis yhdestä reiästä sisään taloon.
Poistoilma ja jäteilmakanavia löytyy sitten varmaan 20 metriä eli sen takia täytyy poistoa pyörittää nopeudella kolme kun putkistossa jo niin paljon virtausvastusta.
Eli näillä nopeuksilla ja putkilla poistoa on enemmän kuin tuloa, on mitattu, mutta tarkempaa suhdetta en tiedä.
Mä testasin, sammutin jälkilämmityksen ja ohjauspaneelissa näyttää tälläsiä lukemia nyt.
Ulkoilma -15c
Jäteilma -9c
Poistoilma 19c kosteus 34%
Tuloilma 15c
Tuloilma venttiilistä mitatattuna 13,6c (voi olla et olis vähän vielä tippunut, mutta ei jaksanu odottaa) - Pingvin ECO EDE
Ero näyttäis olevan että meidän korkeampi sisälämpötila nostaa poistoilman/jäteilman lämpötilaa ja tosin myös tuloilman.
Nyt kauimmaisesta tuloilmaventiilistä mitattuna 17 astetta,ulkona -15 pakkasta ja ei jälkilämmitystä päällä,olen Enerventtiin todella tyytyväinen.
Voishan tuon jälkilämmityksen laittaa päälle niin ei tippuis kovilla pakkasilla tuloilma alle 17 asteen.
Vaikka pyöriväkenno paluttaa kosteutta niin silti pakkasten kiristyessä sisällä kosteus tippuu, nyt 28% - LTR-3 AC
Täällä näyttää koneen mittareissa tällä hetkellä.
ulkoilma -18c
tuloilma 22c (pyynti sähkövastuksella 22c)
poistoilma 19c kosteus 29%
jäteilma -12c
Sitten kun mitataan ulkoilma ja jäteilma kanavasta siitä kohtaa joka tulee ja poistuu talon lämpöeristeiden sisäpuolelle, kone on lämpöisessä tilassa ja ulkoilma jäteilmakanavat kulkevat muutamia metrejä armafeksillä eristettynä, tulokset on.
ulkoilma -21c
jäteilma -9,8c
Tuloilma venttiilistä mitattuna on 20,4c ja talon sisälämpö on eri mittauspaikoista katsottuna 19c - 21c välillä.
Poisto ja tulokanavat kulkevat pinta-asennuksena lämpimässä tilassa.
Kyllä sisäilman lämpöhän noihin lukemiin vaikuttaa heti, mutta tosiaan kuivaa on vaikka kierrättää kosteutta.
Todella tyytyväinen täälläkin ja kestää saunassakin käydä ilman kennon jäätymistä vaikka jäteilma noinkin paljon pakkasella. - LTR-3 AC
Täällä näyttää koneen mittareissa tällä hetkellä.
ulkoilma -20c
tuloilma 22c (pyynti sähkövastuksella 22c)
poistoilma 19c kosteus 30%
jäteilma -14c
Sitten kun mitataan ulkoilma ja jäteilma kanavasta siitä kohtaa joka tulee ja poistuu talon lämpöeristeiden sisäpuolelle, kone on lämpöisessä tilassa ja ulkoilma jäteilmakanavat kulkevat muutamia metrejä armafeksillä eristettynä, tulokset on.
ulkoilma -24c
jäteilma -11,6c
Tuloilma venttiilistä mitattuna on 20,2c ja talon sisälämpö on eri mittauspaikoista katsottuna 19c - 21c välillä.
Poisto ja tulokanavat kulkevat pinta-asennuksena lämpimässä tilassa. - Pingvin ECO EDE
ulkoilma -21,7
tuloilma 16,6 ei jälkilämmitystä
poistoilma 23 kosteus 34%
jäteilma -7
Kosteus nousi saunomisen aikana 58% ja kävin katsomassa miltä kenno näyttää silloin, kenno oli täysin kuiva eikä yhtää jäätä ,pakkasta kuitenkin yli -20
paljonkohan pitää ulkona olla pakkasta että kenno jäätyisi,tähän mennessä ei ole jäätynyt kertaakaan,tosin ensimmäinen talvi käytössä.
Ilmeisesti tuo automaattinen kosteustehostus toimii hyvin koska kenno pysyy sulana.- ECO_EDE
Asiasta kolmanteen. Mikä sulla on asetuksena "puhallinnopeudet - perusnopeus" kohdassa tulopuhaltimelle ja poistopuhaltimelle ?
Voi muutkin vastata ??? - Pingvin ECO EDE
ECO_EDE kirjoitti:
Asiasta kolmanteen. Mikä sulla on asetuksena "puhallinnopeudet - perusnopeus" kohdassa tulopuhaltimelle ja poistopuhaltimelle ?
Voi muutkin vastata ???Tällä hetkellä tulo 44% ja poisto 50%
Kone käy normaalisti 60% teholla - LTR-3 AC
Pingvin ECO EDE kirjoitti:
Tällä hetkellä tulo 44% ja poisto 50%
Kone käy normaalisti 60% tehollaHmmm eli tässä vanhassa koneessa kun on 8 nopeutta niin tulo 2 ja poisto 3 nopeudet tarkoittaa silloin huonolla matematiikalla ilmeisesti tulo 25% ja poisto 37,5%...niin ja poistoa pitää tosiaan olla noin paljon kun poistokanavisto ahdistaa enemmän kuin tulo.
Saunassa oltiin kaksi tuntia sitten ja poistoilman kosteus nyt 38%
- Ene rulez
Näin meillä:
ulko -10
lto tulo 15,6
poisto 22,9
jäte -2,9
poiston kosteus 19%
tulo hyötysuhde 74%
poisto hyötysuhde 77%
peruspuhallin nopeudet
tulo 70%
poisto 70%
käyttönopeus 70%
kone ltr-3 ede- Minä vain
Rahastahan kaikki on loppujen lopuksi kiinni, joten itse ajattelen asian näin.
Koska IV-kone on kuitenkin pakko olla olemassa ja sen pitää olla päällä, jotta
ilma vaihtuu ja talo ei homehdu, niin niin kauan, kuin se hoitaa hommansa ilman että vastus menee päälle ja talossa on haluamasi lämpötila, niin hyötysuhde on 100%.
Ihan vain niinku yksinkertaistettuna. Ihan sama mitä ne lasketut prosentit on.
En maksa niistä sähköyhtiölle. Ainoastaan kulutetusta sähköstä maksan.
Itsellä maalämmössä asetus 22 ja IV 19 ja sisällä alakerrassa keskimäärin 23,5 astetta ja yläkerrassa 21,5 astetta lämmintä ja vastus ei käy päällä juuri koskaan. Koska LTOssa riittää tehot puskemaan sisälle tarpeeksi lämmintä ilmaa kokoajan ilman vastustakin.
- näinjuurikin
huumorimiehiä :) hyvällä iv-koneella saisi juurikin tuota rahaa säästettyä! Nyt "Minä vain" kaveri lämmittää tuloilmaa pitämällä kuumana alakertaa ;).
Meillä tasaisesti 21,5 ja iv-kone tuo 18 asteista ilmaa. Koneen (Enervent) mittaama hyötysuhde näyttää 1.11.2012-31.1.2013 ajalla 87%.- Minä vain
Enerventin Pandion ECO EDE käytössä ja rahaa säästyy.
En minäkään tyhmä ole.
Huvittaa vain nämä ainaiset tappelut prosenteista ja laskenta tavoista.
Mun mielestä talossa pitää olla niin lämmin, kuin itse tykkää, eikä niinkuin muut sanoo. Ja jos on varaa rakentaa tai ostaa talo, niin pitää olla varaa lämmittääkin sitä.
Itellä 212m2 lattialämmityksen piirissä ja 4 henkinen perhe, joka saunoo 4 kertaa viikossa jne.. Mielestäni pieniä laskuja kun kovimmillakin pakkasilla alle 200€ kuukausi. Ja huomioitavaa, että 27m2 autotallissakin on 18 astetta.
Näillä mennään niin kauan kuin rahaa piisaa.
Ja jos ootte mainoskuvissa huomioineet, kuinka lattialämmityksen kanssa niin ihanasti tepastellaan paljain jaloin, niin onnistuu vain jos lattiaan puskee tarpeeksi lämmintä, eli maalämpö ainakin meillä 21-22 kokeilin tiputtaa 20, niin sisälämpötila putos 22 asteeseen (eli ok), mutta laattalattioilla jääty jalat ilman villasukkia. - Minä vain
Minä vain kirjoitti:
Enerventin Pandion ECO EDE käytössä ja rahaa säästyy.
En minäkään tyhmä ole.
Huvittaa vain nämä ainaiset tappelut prosenteista ja laskenta tavoista.
Mun mielestä talossa pitää olla niin lämmin, kuin itse tykkää, eikä niinkuin muut sanoo. Ja jos on varaa rakentaa tai ostaa talo, niin pitää olla varaa lämmittääkin sitä.
Itellä 212m2 lattialämmityksen piirissä ja 4 henkinen perhe, joka saunoo 4 kertaa viikossa jne.. Mielestäni pieniä laskuja kun kovimmillakin pakkasilla alle 200€ kuukausi. Ja huomioitavaa, että 27m2 autotallissakin on 18 astetta.
Näillä mennään niin kauan kuin rahaa piisaa.
Ja jos ootte mainoskuvissa huomioineet, kuinka lattialämmityksen kanssa niin ihanasti tepastellaan paljain jaloin, niin onnistuu vain jos lattiaan puskee tarpeeksi lämmintä, eli maalämpö ainakin meillä 21-22 kokeilin tiputtaa 20, niin sisälämpötila putos 22 asteeseen (eli ok), mutta laattalattioilla jääty jalat ilman villasukkia.Lisäyksenä "kuumaan" alakertaan, jotta se nyt vain sattuu lämmetä enemmän, johtuen siitä, että kaikki kodinkoneet ja sauna on alakerrassa nostamassa lämpötilaa. Pelkästään kuivausrumpu joka pyörii tosi usein nostaa jo lämpöä alakerrassa puskiessaan kuumaa ilmaa.
Ja meillä on ilmanvaihto säädetty niin, että alhaalla enemmän poistoa kuin ylhäällä, joten lämpö ei karkaa yläkertaan. Tästä taas on etua kesällä, kun pysyy makuuhuoneet viileänä.
Kokeilin kerran A4 arkeilla tukkia alakerran poistoja ja vasta 2 rööriä tukittuani lämmin virtaus alkoi nousemaan portaikossa yläkertaan.
- InsinööriX
Tuotanoin: jos on kyse pyöriväkennnoisesta niin noilla koneen omilla antureilla/mittareilla ei ole paljoa todistusarvoa. Nimittäin ne on sijoitettu johonkin kohtaan sektoria, jonka lämpötila vaihtelee useita kymmeniä asteita. Ainoa oikea mittaus olisi mitata ulos/sisään ilmavirtauksen keskimääräinen lämpötila ennen/jälkeen koneen ja sitä nuo koneen omat mittarit eivät tee.
- LTR-3 AC
Näin juuri, mut ei niissä virhettä todelliseen ole kuin pari astetta.
Mulla oma mittaus tapahtuu talon eristekerroksen kohdalla keskeltä kanavaa ja ei sitten tänä talvenakaan tullu kunnon pakkasia kun edellisten vuosien ennätys on edelleen voimassa eli ulkoilma -24c ja jäteilma -11,6c. - pilkkuja pilkkuja
InsinööriV:n ajatus on vähän vajavainen. Ilmavirran nopeus ei ole sama roottori koko pinnalla joten lämpötilojen lisäksi pitäisi mitata nopeudet, jotta saataisiin painotettu keskiarvo.
Siksi riittävän etäältä kanavistosta mitattu arvo lienee luotettavampi, edellyttäen että ilma sekoittuu matkalla.
- epätitone
Liian pitkä ketju...
voisiko joku vääntää rautalangasta mitä eroa on
tulo hyötysuhde ja poisto hyötysuhde- 9+2
Poistoahan on enemmän säädetty kuin tuloa et saadaan asunto lievästi alipaineiseksi.
Eli tuloilma virtaa hitaammin kennon läpi siis kerkeää lämmittä enemmän, kuin nopeammin kennon läpi virtaava poistoilma jäähtyä, eli esimerkiksi tuloilma lämpenee -10c -> 10c siis 20c muutos, kun taas poistoilma jäähtyy 20c -> 5c eli 15c asteen muutos, siis tuloilma lämpenee enemmän kuin poistoilma jäähtyy, jollain tuloiman hyötysuhde on parempi ja muuta merkitystahän tällä ei ole kuin et sadaan mainoksissa näyttämään hienommalta kun ilmoitetaan tuloilman hyötysuhde.
- epätitone
eli siis jos tulohyötysuhde on isompi talo on alipaineinen toisin pain?
jos luvut samoja, silloin talo ei ole yli- eikä alipainen? karrikoidusti siis :)- 14+1
Juuri näin ja jos poistohyötysuhde on suurempi niin talo on ylipaineinen joka on huono asia.
- epätitone
voiko tuosta tulo ja poistohyötysuhteiden erosta päätellä jotain?
esim tilanne eiliseltä.
tulo hyötysuhde 89%
poisto hyötysuhde 77%
kun katsoin puhaltimien tehoja, niin tulon ja poiston ero oli vain 5%.- LTR-6
Aivan OK:lta näyttää. Puhaltimien erot eivät oikein kerro mitään.
Aika usein käytetään tiheämpää suodatinta tulossa, joka luonnollisesti lisää vastusta. Venttiilien asennoilla sitten tehdään säätö.
Venttiilit tulisi olla suhteellisen auki, ettei konetta tarvitse huudattaa turhan lujalla saman ilmavirran vaihtamiseen. Tuohon voi sitten käyttää tuota puhaltimien tehoeron säätämistä. Usein kuitenkaan säätäjät eivät tätä tee.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
On tiedossa, että venäjämieliset diggaavat diktatuurista venäjää
jossa ei esim. ole sanan- ja lehdistönvapautta. Mutta keitä nämä venäjän palvojat sitten ovat, ei heitä toki paljon ole192206Vihreiden, SDP:n ja Vasemmistoliiton kannattajista selvästi alle puolet on miehiä
ja silti joku punafeministi valitti kokoomuksen naiskannattajien puutteesta, vaikka siellä on enemmän naisia kuin punavi412107Belfastissa käynnissä kunnon persuilu
Joku random mamu tekee rikoksen, niin sikäläiset naamiopersut kostavat tuhoamalla kantaävestön omaisuutta. Liekö siellä301999Persujen kannatusromahdus tekee kesästä 2026 nautinnollisen
Satoi tai paistoi, niin Suomen kansalaisella on kuluvana kesänä syytä hymyyn. Niin upealta tuntuu persujen kannatusroma471406- 741346
Onko kaivattusi rohkeampi kuin sinä?
Vai oletko sinä rohkeampia? Mikä on rohkea teko, minkä sinä tai kaivattusi on tehnyt? Mitä siitä seurasi?46883Kaunein nimi
Mikä on mielestäsi kaunein miehen ja naisen nimi? Haluaisitko itse olla joku toisen niminen?56822Farmi-Amski ja Jucci Hellström - Sydämiä satelee - Onko tässä jotain enemmän?
Amskidamski Anne-Mari Tarkkio ja Jucci Hellström olivat samaan aikaan Farmi Suomi -realityssä. Nyt somessa on nähty mat8751- 52733
Rakastan sinua hiljaisuudessa
Rakastan sinua hiljaisuudessa. Olisit minun tai et, olen odottanut sinua vuosisatojen ajan. Ilman sinua sydämeni on yksi32718