Maatalousyrittäjät unohdettu?

Sehän on helppoa.. Vaikkapa palkansaaja luopuu 56 vuotiaana työnteosta, niin onhan mahdollista, että jää loisimaan yhteiskunnan tuella. Kyllä siinä roikkuu siihen normaaliin eläkeikään saakka.
Vaihto ehto on: muutetaan nimikettä tai luopumistuki pannaan koskemaan kaikkia esim, palkansaajia. Olisihan kivaa, kun työnteko ei maistuisi, niin 56 vuotiaana voisi jäädä luopumistuelle.

Ei isäntä., kirjoitti:

Sehän on helppoa.. Vaikkapa palkansaaja luopuu 56 vuotiaana työnteosta, niin onhan mahdollista, että jää loisimaan yhteiskunnan tuella. Kyllä siinä roikkuu siihen normaaliin eläkeikään saakka.
Vaihto ehto on: muutetaan nimikettä tai luopumistuki pannaan koskemaan kaikkia esim, palkansaajia. Olisihan kivaa, kun työnteko ei maistuisi, niin 56 vuotiaana voisi jäädä luopumistuelle.

Lue lisää

Eli luopuisitko työpaikastasi oman poikasi hyväksi:D No tai Tyttösi?

Saattaisi sillä työnantajallakin olla asiaan jotakin sanomista:D

Luopumistuen tarkoitus on turvata Suomalaisen maatalouden jatkuminen sillä että uusi yrittäjä pääsee sopivan ikäisenä yrittäjäksi.

Kyse ei ole maanviljelijän edusta vaan kansakunnan edusta. Kyse on ruokahuollon järjestämisestä.

Luopumistuki on hyvin pieni. 30% pienempi kuin lopullinen vanhuuseläke. Lisäksi siinä on tulosidonnaisuus. Jos jatkaa työuraa muulla alalla luopumistukea EI MAKSETA, koska se leikkaantuu kokonaan pois jo alle 3000 euron vuositulolla. Täydellä luopumistuella voi tienata 170 euroa kuukaudessa. Sen jälkeen tulot vaikuttavat maksettavaan tukeen.

Todellisuudessa monikaan luopumistuelle jääneistä ei saa sitä tukea koska luopuja jatkaa työuraa palkkatöissä.

"Jos jatkaja valitsee ammatikseen maatalouden niin ei ole kohtuullista että jatkaja odottaa oman vanhuuseläkeikäänsä enne kuin pääsee yrittäjäksi."

Niinhän muut yrittäjät joutuvat tekemään. Kun yrityksessä tehdään sukupolvenvaihdos niin siihen pitää odottaa että yrittäjä pääsee eläkkeelle tai sitten jatkaja maksaa yrityksestä sellaisen hinnan että luopuja pärjää. Miksi maatalous on poikkeus ja sitä tuetaan mutta muita yrityksiä ei?

"Luopumistuen tarkoitus on turvata Suomalaisen maatalouden jatkuminen sillä että uusi yrittäjä pääsee sopivan ikäisenä yrittäjäksi.

Kyse ei ole maanviljelijän edusta vaan kansakunnan edusta. Kyse on ruokahuollon järjestämisestä."

Kyllä se mahtaa ennemmin olla kansakunnan etu että muissa yrityksissä tapahtuu sukupolvenvaihdoksia...

Jatkaminen... kirjoitti:

"Jos jatkaja valitsee ammatikseen maatalouden niin ei ole kohtuullista että jatkaja odottaa oman vanhuuseläkeikäänsä enne kuin pääsee yrittäjäksi."

Niinhän muut yrittäjät joutuvat tekemään. Kun yrityksessä tehdään sukupolvenvaihdos niin siihen pitää odottaa että yrittäjä pääsee eläkkeelle tai sitten jatkaja maksaa yrityksestä sellaisen hinnan että luopuja pärjää. Miksi maatalous on poikkeus ja sitä tuetaan mutta muita yrityksiä ei?

"Luopumistuen tarkoitus on turvata Suomalaisen maatalouden jatkuminen sillä että uusi yrittäjä pääsee sopivan ikäisenä yrittäjäksi.

Kyse ei ole maanviljelijän edusta vaan kansakunnan edusta. Kyse on ruokahuollon järjestämisestä."

Kyllä se mahtaa ennemmin olla kansakunnan etu että muissa yrityksissä tapahtuu sukupolvenvaihdoksia...

Lue lisää

Erilaisten eläkeikien viidakko Suomessa on valtava ja tiheä. Vaikka yleisesti eläkkeelle voi nykyään jäädä 63–68-vuotiaana, erityisesti julkisella sektorilla eli valtion ja kuntien puolella on edelleen runsaasti erilaisia ammattikohtaisia eläkeikiä. Myös valtion omistamissa yhtiöissä ja yksityisissäkin yrityksissä on omia eläkeikiään.
Esimerkiksi valtion sataprosenttisesti omistamassa VR:ssä on noin pari tuhatta veturinkuljettajaa, joista suurella osalla on 55 vuoden eläkeikä.
Hoitoalalla on edelleen esimerkiksi sairaanhoitajia, perushoitajia ja lähihoitajia, joilla voi olla vanhan järjestelmän perusteella esimerkiksi 58 vuoden eläkeikä. Myös osalla palomiehistä voi olla vielä alle 60 vuoden eläkeikä. Rajamiehillä on 54–55 vuoden eläkeikiä.
Kansallisbaletin tanssijan eläkeikä on 44, linja-auton kuljettajan 55 ja Finnairin lentäjän 55–60 vuotta.
Armeijan lentäjät jäävät nyt eläkkeelle 50-vuotiaina, suuri enemmistö upseereista 55-vuotiaina.
Lentäjien eläkeikään Häkämies ei halua puuttua, koska nykyaikaisilla hävittäjäkoneilla ei voi lentää 50 vuotta vanhempana. Upseereiden enemmistö voi sen sijaan odottaa parin vuoden pidennystä työputkeensa.
Maan 31 kenraalia jäävät eläkkeelle nyt 60-vuotiaina. Komentaja jää eläkkeelle 63-vuotiaana.

Mikä poikkeus ? kirjoitti:

Erilaisten eläkeikien viidakko Suomessa on valtava ja tiheä. Vaikka yleisesti eläkkeelle voi nykyään jäädä 63–68-vuotiaana, erityisesti julkisella sektorilla eli valtion ja kuntien puolella on edelleen runsaasti erilaisia ammattikohtaisia eläkeikiä. Myös valtion omistamissa yhtiöissä ja yksityisissäkin yrityksissä on omia eläkeikiään.
Esimerkiksi valtion sataprosenttisesti omistamassa VR:ssä on noin pari tuhatta veturinkuljettajaa, joista suurella osalla on 55 vuoden eläkeikä.
Hoitoalalla on edelleen esimerkiksi sairaanhoitajia, perushoitajia ja lähihoitajia, joilla voi olla vanhan järjestelmän perusteella esimerkiksi 58 vuoden eläkeikä. Myös osalla palomiehistä voi olla vielä alle 60 vuoden eläkeikä. Rajamiehillä on 54–55 vuoden eläkeikiä.
Kansallisbaletin tanssijan eläkeikä on 44, linja-auton kuljettajan 55 ja Finnairin lentäjän 55–60 vuotta.
Armeijan lentäjät jäävät nyt eläkkeelle 50-vuotiaina, suuri enemmistö upseereista 55-vuotiaina.
Lentäjien eläkeikään Häkämies ei halua puuttua, koska nykyaikaisilla hävittäjäkoneilla ei voi lentää 50 vuotta vanhempana. Upseereiden enemmistö voi sen sijaan odottaa parin vuoden pidennystä työputkeensa.
Maan 31 kenraalia jäävät eläkkeelle nyt 60-vuotiaina. Komentaja jää eläkkeelle 63-vuotiaana.

Lue lisää

Kirjoitat täyttä potaskaa muitten eläkeiästä. Esim: linjaautonkuljettan eläkeikä on 63-68 v.

Ei muille, kuin viljelijöille valtio työnnä lahjarahaa.

kuljettaja., kirjoitti:

Kirjoitat täyttä potaskaa muitten eläkeiästä. Esim: linjaautonkuljettan eläkeikä on 63-68 v.

Ei muille, kuin viljelijöille valtio työnnä lahjarahaa.

lahjarahaa ?, viljelijät maksaa itse eläkkeensä, palkansaajien eläkkeet maksaa pääosin työnantaja..

-Työntekijän osuus maksusta 4,3 % (53 vuotta täyttäneillä 5,4 %)
-MYEL 10,092 - 20,8 % (53 vuotta täyttäneillä 10,731 - 21,9 %)

Mikä poikkeus ? kirjoitti:

Erilaisten eläkeikien viidakko Suomessa on valtava ja tiheä. Vaikka yleisesti eläkkeelle voi nykyään jäädä 63–68-vuotiaana, erityisesti julkisella sektorilla eli valtion ja kuntien puolella on edelleen runsaasti erilaisia ammattikohtaisia eläkeikiä. Myös valtion omistamissa yhtiöissä ja yksityisissäkin yrityksissä on omia eläkeikiään.
Esimerkiksi valtion sataprosenttisesti omistamassa VR:ssä on noin pari tuhatta veturinkuljettajaa, joista suurella osalla on 55 vuoden eläkeikä.
Hoitoalalla on edelleen esimerkiksi sairaanhoitajia, perushoitajia ja lähihoitajia, joilla voi olla vanhan järjestelmän perusteella esimerkiksi 58 vuoden eläkeikä. Myös osalla palomiehistä voi olla vielä alle 60 vuoden eläkeikä. Rajamiehillä on 54–55 vuoden eläkeikiä.
Kansallisbaletin tanssijan eläkeikä on 44, linja-auton kuljettajan 55 ja Finnairin lentäjän 55–60 vuotta.
Armeijan lentäjät jäävät nyt eläkkeelle 50-vuotiaina, suuri enemmistö upseereista 55-vuotiaina.
Lentäjien eläkeikään Häkämies ei halua puuttua, koska nykyaikaisilla hävittäjäkoneilla ei voi lentää 50 vuotta vanhempana. Upseereiden enemmistö voi sen sijaan odottaa parin vuoden pidennystä työputkeensa.
Maan 31 kenraalia jäävät eläkkeelle nyt 60-vuotiaina. Komentaja jää eläkkeelle 63-vuotiaana.

Lue lisää

"Mikä poikkeus ?"

Missä on muiden yrittäjien luopumistukijärjestely? Vaikkapa grilliyrittäjien? Jotta jatkaja ei ole jo lähellä eläkeikää yrityksen saadessaan?

Poikkeus? kirjoitti:

"Mikä poikkeus ?"

Missä on muiden yrittäjien luopumistukijärjestely? Vaikkapa grilliyrittäjien? Jotta jatkaja ei ole jo lähellä eläkeikää yrityksen saadessaan?

Eli luopuisitko työpaikastasi oman poikasi hyväksi:D No tai Tyttösi?
Saattaisi sillä työnantajallakin olla asiaan jotakin sanomista:D
Luopumistuen tarkoitus on turvata Suomalaisen maatalouden jatkuminen sillä että uusi yrittäjä pääsee sopivan ikäisenä yrittäjäksi.
Kyse ei ole maanviljelijän edusta vaan kansakunnan edusta. Kyse on ruokahuollon järjestämisestä.
Luopumistuki on hyvin pieni. 30% pienempi kuin lopullinen vanhuuseläke. Lisäksi siinä on tulosidonnaisuus. Jos jatkaa työuraa muulla alalla luopumistukea EI MAKSETA, koska se leikkaantuu kokonaan pois jo alle 3000 euron vuositulolla. Täydellä luopumistuella voi tienata 170 euroa kuukaudessa. Sen jälkeen tulot vaikuttavat maksettavaan tukeen.
Todellisuudessa monikaan luopumistuelle jääneistä ei saa sitä tukea koska luopuja jatkaa työuraa palkkatöissä.

Mitä ihmeen kirjoitti:

lahjarahaa ?, viljelijät maksaa itse eläkkeensä, palkansaajien eläkkeet maksaa pääosin työnantaja..

-Työntekijän osuus maksusta 4,3 % (53 vuotta täyttäneillä 5,4 %)
-MYEL 10,092 - 20,8 % (53 vuotta täyttäneillä 10,731 - 21,9 %)

Lue lisää

"viljelijät maksaa itse eläkkeensä"'

Vuoden vitsi... Mikäs se 500 miljoonaa maatalouden eläkkeisiin on valtion budjetissa... Entäpä kun MELAn vuosikertomuksessa
http://www.mela.fi/Vuosikertomus10/Tilinpaatos2010.pdf
on että
Vakuutusmaksutulo 180 082 230
Valtion osuus 651 410 367

Näyttävätkö nuo luvut siltä että ihan itse maksetaan? Valtion maksaa suuremman osuuden kuin työnantajat...

Jäikö huomaamatta ? kirjoitti:

Eli luopuisitko työpaikastasi oman poikasi hyväksi:D No tai Tyttösi?
Saattaisi sillä työnantajallakin olla asiaan jotakin sanomista:D
Luopumistuen tarkoitus on turvata Suomalaisen maatalouden jatkuminen sillä että uusi yrittäjä pääsee sopivan ikäisenä yrittäjäksi.
Kyse ei ole maanviljelijän edusta vaan kansakunnan edusta. Kyse on ruokahuollon järjestämisestä.
Luopumistuki on hyvin pieni. 30% pienempi kuin lopullinen vanhuuseläke. Lisäksi siinä on tulosidonnaisuus. Jos jatkaa työuraa muulla alalla luopumistukea EI MAKSETA, koska se leikkaantuu kokonaan pois jo alle 3000 euron vuositulolla. Täydellä luopumistuella voi tienata 170 euroa kuukaudessa. Sen jälkeen tulot vaikuttavat maksettavaan tukeen.
Todellisuudessa monikaan luopumistuelle jääneistä ei saa sitä tukea koska luopuja jatkaa työuraa palkkatöissä.

Lue lisää

Missä on muiden yrittäjien luopumiseläkejärjestely???

Ei jäänyt... kirjoitti:

Missä on muiden yrittäjien luopumiseläkejärjestely???

makkaran myyntihinta kioskilla olla valtion erityisessä holhouksessa, kuten maatalouden alkutuotteet ovat?

Jatkaminen... kirjoitti:

"Jos jatkaja valitsee ammatikseen maatalouden niin ei ole kohtuullista että jatkaja odottaa oman vanhuuseläkeikäänsä enne kuin pääsee yrittäjäksi."

Niinhän muut yrittäjät joutuvat tekemään. Kun yrityksessä tehdään sukupolvenvaihdos niin siihen pitää odottaa että yrittäjä pääsee eläkkeelle tai sitten jatkaja maksaa yrityksestä sellaisen hinnan että luopuja pärjää. Miksi maatalous on poikkeus ja sitä tuetaan mutta muita yrityksiä ei?

"Luopumistuen tarkoitus on turvata Suomalaisen maatalouden jatkuminen sillä että uusi yrittäjä pääsee sopivan ikäisenä yrittäjäksi.

Kyse ei ole maanviljelijän edusta vaan kansakunnan edusta. Kyse on ruokahuollon järjestämisestä."

Kyllä se mahtaa ennemmin olla kansakunnan etu että muissa yrityksissä tapahtuu sukupolvenvaihdoksia...

Lue lisää

Maatalous on ,maasidonnaista. Jos ei ole maatilaa ei voi alkaa yrittämään.

Muiden yritysten kohdalla ei ole tällaista rajoitetta. Se yrittäjän lapsi joka aikoo yrittäjäksi voi ruveta yrittäjäksi 18 vuotiaana ihan vapaasti. Sitä ei rajoita mikään.

Maatalousyrittäjällä se ei onnistu koska siihen tarvitaan maatila.

Luopumistuki on vain kertakaikkiaan tuki joka on tarkoitettu ruokahuollon järjestämiseen. Siihen että ruokahuolto voidaan järjestää pitää olla tuoreet voimat tekemässä sitä työtä. Yrittämään pitää päästä alle 30 vuotiaana. 56 vuottakin on joskus liian korkea ikä koska jos lapsi on syntynyt silloin kun vanhemmat on nuoria vaikkapa 20 vuotiaita jatkaja on jo siinä rajoilla pystyykö elämänsä aikana enää maksamaan investointia joka pitää tehdä maatilan ostoon. Jatkaja olisi jo 36 vuotias ennen kuin pääsee "isännäksi taloon". Jos ikä nousee lähelle 40-50:ntä ei enää ole mitään mieltä lähteä tilaa jatkamaan.

Jos metallilalan yritys lopettaa se ei vaikuta kansakunnan elintärkeään toimintaan mitään. Työttömiä tulee muta se ei vaaranna mitään elintärkeää.

!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! kirjoitti:

Maatalous on ,maasidonnaista. Jos ei ole maatilaa ei voi alkaa yrittämään.

Muiden yritysten kohdalla ei ole tällaista rajoitetta. Se yrittäjän lapsi joka aikoo yrittäjäksi voi ruveta yrittäjäksi 18 vuotiaana ihan vapaasti. Sitä ei rajoita mikään.

Maatalousyrittäjällä se ei onnistu koska siihen tarvitaan maatila.

Luopumistuki on vain kertakaikkiaan tuki joka on tarkoitettu ruokahuollon järjestämiseen. Siihen että ruokahuolto voidaan järjestää pitää olla tuoreet voimat tekemässä sitä työtä. Yrittämään pitää päästä alle 30 vuotiaana. 56 vuottakin on joskus liian korkea ikä koska jos lapsi on syntynyt silloin kun vanhemmat on nuoria vaikkapa 20 vuotiaita jatkaja on jo siinä rajoilla pystyykö elämänsä aikana enää maksamaan investointia joka pitää tehdä maatilan ostoon. Jatkaja olisi jo 36 vuotias ennen kuin pääsee "isännäksi taloon". Jos ikä nousee lähelle 40-50:ntä ei enää ole mitään mieltä lähteä tilaa jatkamaan.

Jos metallilalan yritys lopettaa se ei vaikuta kansakunnan elintärkeään toimintaan mitään. Työttömiä tulee muta se ei vaaranna mitään elintärkeää.

Lue lisää

Ihan samalla tavalla se maa on ostettavissa tai vuokrattavissa kuin vaikkapa laiva, varastohalli. liiketila tai tehdas jne. Kuka vain voi alkaa yrittäjäksi tai maatalousyrittäjäksi, kuitenkin maataloudelle maksetaan ylisuuria tukia.

""Luopumistuki on vain kertakaikkiaan tuki joka on tarkoitettu ruokahuollon järjestämiseen. Siihen että ruokahuolto voidaan järjestää pitää olla tuoreet voimat tekemässä sitä työtä. Yrittämään pitää päästä alle 30 vuotiaana. 56 vuottakin on joskus liian korkea ikä koska jos lapsi on syntynyt silloin kun vanhemmat on nuoria vaikkapa 20 vuotiaita jatkaja on jo siinä rajoilla pystyykö elämänsä aikana enää maksamaan investointia joka pitää tehdä maatilan ostoon. Jatkaja olisi jo 36 vuotias ennen kuin pääsee "isännäksi taloon". Jos ikä nousee lähelle 40-50:ntä ei enää ole mitään mieltä lähteä tilaa jatkamaan.

Jos metallilalan yritys lopettaa se ei vaikuta kansakunnan elintärkeään toimintaan mitään. Työttömiä tulee muta se ei vaaranna mitään elintärkeää. ""

Tuo osa onki sitten KEPULIAIVOPIERUA, metalliteollisuus on paljon tärkeämpää kuin maatalous, mikä vaan on kansantaloudellisesti tärkeämpää kuin maatalous koska maatalouden tuotteita voi aina ostaa muualtakin halvemmalla mutta vientiä ei voi ostaa.

Maksaa itse??? kirjoitti:

"viljelijät maksaa itse eläkkeensä"'

Vuoden vitsi... Mikäs se 500 miljoonaa maatalouden eläkkeisiin on valtion budjetissa... Entäpä kun MELAn vuosikertomuksessa
http://www.mela.fi/Vuosikertomus10/Tilinpaatos2010.pdf
on että
Vakuutusmaksutulo 180 082 230
Valtion osuus 651 410 367

Näyttävätkö nuo luvut siltä että ihan itse maksetaan? Valtion maksaa suuremman osuuden kuin työnantajat...

Lue lisää

"Valtion palveluksen perusteella myönnetyt eläkkeet, kuntoutustuet ja perhe-eläkkeet 2 551 009 000€

Kunnan, seurakunnan ja yksityisen palveluksen perusteella myönnetyt eläkkeet, kuntoutustuet, perhe-eläkkeet sekä valtionapulaitosten vastaavat eläkkeet 1 047 110 000€

Valtion osuus maatalousyrittäjän eläkelaista johtuvista menoista 507 000 000€".

Suomessa valtiolla on 80000 työntekijää ja valtion budjetissa on varattu 2,5 miljardia eläkemenoihin.

"Melan tarjoamasta sosiaaliturvasta nauttii yli 230 000 asiakasta". "Valtion osuus maatalousyrittäjän eläkelaista johtuvista menoista Momentille myönnetään 507 000 000€".

Onko siis niin että valtio maksaa työntekijöittensa kaikki eläkkeet valtion budjetista ilman että työntekijöilla olisi lainkaan eläkemaksuja kun taas esimerkiksi viljelijä maksaa 10-21,5% laskennallisista työtuloista, siis myös silloinkin jos todellisia työtuloa ei jonain vuonna kertyisi paljoakaan.

16+5 kirjoitti:

Ihan samalla tavalla se maa on ostettavissa tai vuokrattavissa kuin vaikkapa laiva, varastohalli. liiketila tai tehdas jne. Kuka vain voi alkaa yrittäjäksi tai maatalousyrittäjäksi, kuitenkin maataloudelle maksetaan ylisuuria tukia.

""Luopumistuki on vain kertakaikkiaan tuki joka on tarkoitettu ruokahuollon järjestämiseen. Siihen että ruokahuolto voidaan järjestää pitää olla tuoreet voimat tekemässä sitä työtä. Yrittämään pitää päästä alle 30 vuotiaana. 56 vuottakin on joskus liian korkea ikä koska jos lapsi on syntynyt silloin kun vanhemmat on nuoria vaikkapa 20 vuotiaita jatkaja on jo siinä rajoilla pystyykö elämänsä aikana enää maksamaan investointia joka pitää tehdä maatilan ostoon. Jatkaja olisi jo 36 vuotias ennen kuin pääsee "isännäksi taloon". Jos ikä nousee lähelle 40-50:ntä ei enää ole mitään mieltä lähteä tilaa jatkamaan.

Jos metallilalan yritys lopettaa se ei vaikuta kansakunnan elintärkeään toimintaan mitään. Työttömiä tulee muta se ei vaaranna mitään elintärkeää. ""

Tuo osa onki sitten KEPULIAIVOPIERUA, metalliteollisuus on paljon tärkeämpää kuin maatalous, mikä vaan on kansantaloudellisesti tärkeämpää kuin maatalous koska maatalouden tuotteita voi aina ostaa muualtakin halvemmalla mutta vientiä ei voi ostaa.

Lue lisää

toimeen ilman sateenvarjoja mutta ilman ruokaa emme..

Vitsiä kerrakseen.. kirjoitti:

"Valtion palveluksen perusteella myönnetyt eläkkeet, kuntoutustuet ja perhe-eläkkeet 2 551 009 000€

Kunnan, seurakunnan ja yksityisen palveluksen perusteella myönnetyt eläkkeet, kuntoutustuet, perhe-eläkkeet sekä valtionapulaitosten vastaavat eläkkeet 1 047 110 000€

Valtion osuus maatalousyrittäjän eläkelaista johtuvista menoista 507 000 000€".

Suomessa valtiolla on 80000 työntekijää ja valtion budjetissa on varattu 2,5 miljardia eläkemenoihin.

"Melan tarjoamasta sosiaaliturvasta nauttii yli 230 000 asiakasta". "Valtion osuus maatalousyrittäjän eläkelaista johtuvista menoista Momentille myönnetään 507 000 000€".

Onko siis niin että valtio maksaa työntekijöittensa kaikki eläkkeet valtion budjetista ilman että työntekijöilla olisi lainkaan eläkemaksuja kun taas esimerkiksi viljelijä maksaa 10-21,5% laskennallisista työtuloista, siis myös silloinkin jos todellisia työtuloa ei jonain vuonna kertyisi paljoakaan.

Lue lisää

Miksi muuten vertaat maanviljelijöitä ja valtion työntekijöitä keskenään. Tietääkseni maanviljelijöitä pitäisi verrata yrittäjiin, no vaikeaahan se on kun yritäjällä ja maanviljelijällä ei ole mitään yhteistä. Parempi tosiaan on että maanviljelijöitä verrataan valtion työntekijöihin, heillähän on paljon yhteistä: töitä tehdään vain osa työajasta, valtio maksaa palkat ja eläkkeet, valtio maksaa lomatuuraajat...maanviljelijähän on käytönnössä valtion työntekijä.

Mitä tulee valtion työntekijöiden eläkemaksuihin niin kyllä työntekijät maksavat eläkemaksuja kuten myös työnantaja, toisin kuin maanviljelijöillä.
http://www.keva.fi/fi/Sivut/Default.aspx

Tulemme kyllä kirjoitti:

toimeen ilman sateenvarjoja mutta ilman ruokaa emme..

emme tule toimeen ilman ruokaa, mutta tulemme hyvin toimeen ilman suomessa tuotettua mautonta roskaa jota täälä tuotetaan. Itsekin ostan nykyään vain ulkomaista ruokaa koska se on paljon parempaa kuin suomessa tuotettu.

Tiedättekö muuten että valtio maksaa myös viljelijöiden markkinointikulut, eli mm. ne mainokset joita tv:ssä tulee suomalaisesta ruuasta.

Maatalouden tuet ovat muuten yhteensä 3,5 miljardia:

563 000 000 euroa Kansallinen tuki
542 000 000 euroa EU-tulotuki
421 000 000 euroa Luonnonhaittakorvaus
341 000 000 euroa Ympäristötuki
469 000 000 euroa Maatalousyrittäjien eläkkeet
400 000 000 euroa EU:n tuontitullit
213 000 000 euroa Lomitustoiminta
150 000 000 euroa Rakennetuet
146 000 000 euroa Luopumistuet
53 000 000 euroa EU:n tuki maaseudun kehittämiseksi
50 000 000 euroa Korkotuet
24 000 000 euroa Sokerituotannon rakennetuet
22 000 000 euroa Energiaverotuki
15 000 000 euroa Tuet tapaturmavakuutuksiin
10 000 000 euroa Tuet maatalousneuvontaan
8 000 000 euroa Maataloustuetteiden vientituet
5 000 000 euroa Markkinointituet
3 000 000 euroa Satovahinkokorvaukset
2 000 000 euroa Tuet laatujärjestelmien kehittämiseen

Lisäksi vielä kunnat tukevat arviolta noin puolella miljardilla maataloutta mm. antamalla maatalouden saastuttaa vesistöt ilman mitään sanktioita.

9+14 kirjoitti:

Miksi muuten vertaat maanviljelijöitä ja valtion työntekijöitä keskenään. Tietääkseni maanviljelijöitä pitäisi verrata yrittäjiin, no vaikeaahan se on kun yritäjällä ja maanviljelijällä ei ole mitään yhteistä. Parempi tosiaan on että maanviljelijöitä verrataan valtion työntekijöihin, heillähän on paljon yhteistä: töitä tehdään vain osa työajasta, valtio maksaa palkat ja eläkkeet, valtio maksaa lomatuuraajat...maanviljelijähän on käytönnössä valtion työntekijä.

Mitä tulee valtion työntekijöiden eläkemaksuihin niin kyllä työntekijät maksavat eläkemaksuja kuten myös työnantaja, toisin kuin maanviljelijöillä.
http://www.keva.fi/fi/Sivut/Default.aspx

Lue lisää

kummallekin valtio maksaa palkan, toki valtionkin työntekijät maksavat eläkemaksua n. 5 prosenttia palkastaan, viljelijä maksaa 20-30 prosenttia palkastaan eläkemaksua..

19+16 kirjoitti:

emme tule toimeen ilman ruokaa, mutta tulemme hyvin toimeen ilman suomessa tuotettua mautonta roskaa jota täälä tuotetaan. Itsekin ostan nykyään vain ulkomaista ruokaa koska se on paljon parempaa kuin suomessa tuotettu.

Tiedättekö muuten että valtio maksaa myös viljelijöiden markkinointikulut, eli mm. ne mainokset joita tv:ssä tulee suomalaisesta ruuasta.

Maatalouden tuet ovat muuten yhteensä 3,5 miljardia:

563 000 000 euroa Kansallinen tuki
542 000 000 euroa EU-tulotuki
421 000 000 euroa Luonnonhaittakorvaus
341 000 000 euroa Ympäristötuki
469 000 000 euroa Maatalousyrittäjien eläkkeet
400 000 000 euroa EU:n tuontitullit
213 000 000 euroa Lomitustoiminta
150 000 000 euroa Rakennetuet
146 000 000 euroa Luopumistuet
53 000 000 euroa EU:n tuki maaseudun kehittämiseksi
50 000 000 euroa Korkotuet
24 000 000 euroa Sokerituotannon rakennetuet
22 000 000 euroa Energiaverotuki
15 000 000 euroa Tuet tapaturmavakuutuksiin
10 000 000 euroa Tuet maatalousneuvontaan
8 000 000 euroa Maataloustuetteiden vientituet
5 000 000 euroa Markkinointituet
3 000 000 euroa Satovahinkokorvaukset
2 000 000 euroa Tuet laatujärjestelmien kehittämiseen

Lisäksi vielä kunnat tukevat arviolta noin puolella miljardilla maataloutta mm. antamalla maatalouden saastuttaa vesistöt ilman mitään sanktioita.

Lue lisää

palkkatukea Suomalaisille duunareille....

"Miksi suomalaisen maataloustuotteen hintaa saa verrata maailman halvimpiin maataloustuotteisiin ja sanoa ,että erotus on kaikki tukea maataloudelle. Mutta suomalaisten palkkoja ei saa verrata kiinalaisten eikä edes virolaisten palkkoihin puhumattakaan ,että erotus olisi jotain tukea suomalaiselle duunarille. Moderni tehdashan voi olla jopa Kiinassa joten tuottavuuteen ei kannata vedota."

Viljelijöiden eläköitymisestä on ihmeellistä vääntöä eduskuntaa myöten, tosiasiassa viljelijöillä ei ole mitään erikoisetuja eläkkeelle jäämisen suhteen. Viljelijät maksaa itse eläkkeensä ja valtion osallistuminen eläkkeisiin johtuu valtion toimista ja on siirtymäkauden ilmiö. joka poistuu hyvinkin nopeasti. Erikoiseläke järjestelyjä on joka alalla, myös viljelijöillä.
Maanviljelijät jäävät silti eläkkeelle kaksi vuotta muita suomalaisia myöhemmin. Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen torstaina julkistaman tiedon mukaan viljelijät työskentelevät keskimäärin 60,2 vuotiaiksi, kun kaikkien suomalaisten eläkkeelle siirtymisikä oli 58,4 vuotta. Emännät siirtyivät eläkkeelle vielä puoli vuotta isäntiä myöhemmin.
Maanviljelijät voivat siirtyä vanhuuseläkkeelle 63 ja 68 ikävuoden välillä samaan tapaan kuin palkansaajatkin.

"Erilaisten eläkeikien viidakko Suomessa on valtava ja tiheä. Vaikka yleisesti eläkkeelle voi nykyään jäädä 63–68-vuotiaana, erityisesti julkisella sektorilla eli valtion ja kuntien puolella on edelleen runsaasti erilaisia ammattikohtaisia eläkeikiä. Myös valtion omistamissa yhtiöissä ja yksityisissäkin yrityksissä on omia eläkeikiään.
Esimerkiksi valtion sataprosenttisesti omistamassa VR:ssä on noin pari tuhatta veturinkuljettajaa, joista suurella osalla on 55 vuoden eläkeikä.
Hoitoalalla on edelleen esimerkiksi sairaanhoitajia, perushoitajia ja lähihoitajia, joilla voi olla vanhan järjestelmän perusteella esimerkiksi 58 vuoden eläkeikä. Myös osalla palomiehistä voi olla vielä alle 60 vuoden eläkeikä. Rajamiehillä on 54–55 vuoden eläkeikiä.
Kansallisbaletin tanssijan eläkeikä on 44, linja-auton kuljettajan 55 ja Finnairin lentäjän 55–60 vuotta.
Armeijan lentäjät jäävät nyt eläkkeelle 50-vuotiaina, suuri enemmistö upseereista 55-vuotiaina.
Lentäjien eläkeikään Häkämies ei halua puuttua, koska nykyaikaisilla hävittäjäkoneilla ei voi lentää 50 vuotta vanhempana. Upseereiden enemmistö voi sen sijaan odottaa parin vuoden pidennystä työputkeensa.
Maan 31 kenraalia jäävät eläkkeelle nyt 60-vuotiaina. Komentaja jää eläkkeelle 63-vuotiaana. "

Tuki suusi.. kirjoitti:

Viljelijöiden eläköitymisestä on ihmeellistä vääntöä eduskuntaa myöten, tosiasiassa viljelijöillä ei ole mitään erikoisetuja eläkkeelle jäämisen suhteen. Viljelijät maksaa itse eläkkeensä ja valtion osallistuminen eläkkeisiin johtuu valtion toimista ja on siirtymäkauden ilmiö. joka poistuu hyvinkin nopeasti. Erikoiseläke järjestelyjä on joka alalla, myös viljelijöillä.
Maanviljelijät jäävät silti eläkkeelle kaksi vuotta muita suomalaisia myöhemmin. Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen torstaina julkistaman tiedon mukaan viljelijät työskentelevät keskimäärin 60,2 vuotiaiksi, kun kaikkien suomalaisten eläkkeelle siirtymisikä oli 58,4 vuotta. Emännät siirtyivät eläkkeelle vielä puoli vuotta isäntiä myöhemmin.
Maanviljelijät voivat siirtyä vanhuuseläkkeelle 63 ja 68 ikävuoden välillä samaan tapaan kuin palkansaajatkin.

"Erilaisten eläkeikien viidakko Suomessa on valtava ja tiheä. Vaikka yleisesti eläkkeelle voi nykyään jäädä 63–68-vuotiaana, erityisesti julkisella sektorilla eli valtion ja kuntien puolella on edelleen runsaasti erilaisia ammattikohtaisia eläkeikiä. Myös valtion omistamissa yhtiöissä ja yksityisissäkin yrityksissä on omia eläkeikiään.
Esimerkiksi valtion sataprosenttisesti omistamassa VR:ssä on noin pari tuhatta veturinkuljettajaa, joista suurella osalla on 55 vuoden eläkeikä.
Hoitoalalla on edelleen esimerkiksi sairaanhoitajia, perushoitajia ja lähihoitajia, joilla voi olla vanhan järjestelmän perusteella esimerkiksi 58 vuoden eläkeikä. Myös osalla palomiehistä voi olla vielä alle 60 vuoden eläkeikä. Rajamiehillä on 54–55 vuoden eläkeikiä.
Kansallisbaletin tanssijan eläkeikä on 44, linja-auton kuljettajan 55 ja Finnairin lentäjän 55–60 vuotta.
Armeijan lentäjät jäävät nyt eläkkeelle 50-vuotiaina, suuri enemmistö upseereista 55-vuotiaina.
Lentäjien eläkeikään Häkämies ei halua puuttua, koska nykyaikaisilla hävittäjäkoneilla ei voi lentää 50 vuotta vanhempana. Upseereiden enemmistö voi sen sijaan odottaa parin vuoden pidennystä työputkeensa.
Maan 31 kenraalia jäävät eläkkeelle nyt 60-vuotiaina. Komentaja jää eläkkeelle 63-vuotiaana. "

Lue lisää

VALEHTELET

MAANVILJELIJÖIDEN ELÄKKEET MAKSETAAN PÄÄOSIN VALTION BUDJETISTA, MAANVILJELIJÄT OVAT YHTEYSKUNNAN LOISIA.

3+17 kirjoitti:

VALEHTELET

MAANVILJELIJÖIDEN ELÄKKEET MAKSETAAN PÄÄOSIN VALTION BUDJETISTA, MAANVILJELIJÄT OVAT YHTEYSKUNNAN LOISIA.

19000€ vuodessa ansaitseva viljelijä maksaa tuon 10,2% prosentin mukaan MYEL maksuja vuodessa 2000€, ja jos hän olisi maatalousyrittäjänä 40 vuotta, siitä kertyisi 80000€. Jos nyt tuo MYEL eläke olis tuo380€/kk, ja vuodessa se tekisi 4500€, kestäisi hänen maksamansa eläkemaksut saada eläkkeenä takaisin noin 18 vuotta. Jos ikä on 61 vuotta, olisi hän 79 vuotias, joka taitaa olla suomessa aika lähellä keskimääräistä elinikää.
Tuon viljelijän keskimääräisen eläköitymisiän voi tarkistaa melan sivuilta.

Maanviljelijät jäävät silti eläkkeelle kaksi vuotta muita suomalaisia myöhemmin. Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen torstaina julkistaman tiedon mukaan viljelijät työskentelevät keskimäärin 60,2 vuotiaiksi, kun kaikkien suomalaisten eläkkeelle siirtymisikä oli 58,4 vuotta. Emännät siirtyivät eläkkeelle vielä puoli vuotta isäntiä myöhemmin.
Maanviljelijät voivat siirtyä vanhuuseläkkeelle 63 ja 68 ikävuoden välillä samaan tapaan kuin palkansaajatkin.

niinpä niin.. kirjoitti:

Maanviljelijät jäävät silti eläkkeelle kaksi vuotta muita suomalaisia myöhemmin. Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen torstaina julkistaman tiedon mukaan viljelijät työskentelevät keskimäärin 60,2 vuotiaiksi, kun kaikkien suomalaisten eläkkeelle siirtymisikä oli 58,4 vuotta. Emännät siirtyivät eläkkeelle vielä puoli vuotta isäntiä myöhemmin.
Maanviljelijät voivat siirtyä vanhuuseläkkeelle 63 ja 68 ikävuoden välillä samaan tapaan kuin palkansaajatkin.

Lue lisää

juuri eäkkeelle täytettyyään 65 vuotta. Ei voi saada enää maataloustukia, oli pakko jäädä.

Sellaista on elämä Suomessa.

Velipoika jäi kirjoitti:

juuri eäkkeelle täytettyyään 65 vuotta. Ei voi saada enää maataloustukia, oli pakko jäädä.

Sellaista on elämä Suomessa.

voi voi voi, on maanviljelijä elänyt yhteyskunnan tuilla koko elämänsä ja elää myös yhteiskunnan maksamalla eläkkeellä loppuelämänsa, ihan säälittää.

13+9 kirjoitti:

voi voi voi, on maanviljelijä elänyt yhteyskunnan tuilla koko elämänsä ja elää myös yhteiskunnan maksamalla eläkkeellä loppuelämänsa, ihan säälittää.

sinulla?

Et nosta eläkettä ollenkaan?

No mitenkäs kirjoitti:

sinulla?

Et nosta eläkettä ollenkaan?

Aivan turhaa jauhantaa, sillä vakuutusyhtiöiden bisnestähän tuokin on.
Vakuutusyhtiöille tulonsiirtoa yhteiskunnan rahoista maataloustuen nimellä.

Jos tuo tuki ei tuottaisi herraeliitille mitän, niin se olisi jo poistettu.
Demarithan tuon tuen aikoinaan vaativat käyttöön, jotta ruoanhinta olisi halvempaa.
Eli valtio otettiin maksumieheksi, jottei tulisi liian paljon köyhiä, ja jottei yritykset joutuisi maksamaan suuria palkkoja. Ym.ta Ym.ta.......Aina pääty kuitenkin siihen, että se on yhteiskunllista tukea, eikä mitään maataloustukea.Enemmän siitä hyötyy muut, kuin maatalousyrittäjät.
Jos noita tukia ei olisi maksettu, tai maksettais, niin silloinhan vasta ruoka kallista olisikin, kun alkutuottajat ottaisivat euron lisää, niin lopupäässä kuluttaja maksaisi jo kympin enemmän.

Jos taas ruoka tuotaisiin ulkoa, niin sehän tietäisi kauppataseemme alijäämäisyyden lisääntymistä.

Ei ole kaukana se aika edessäpäin, kun jokainen viljeltäväksi kelpaava maatilkku on arvossa arvaamattomassa.

Ei maanviljelijä elä pelkälä maataoudella nytkään, yleensä viljely on enemmänkin sellainen sivutyö.
Metsänmyynillä nuo parjäävät, joilla sitä on myytäväksi asti.

Jos asia olisi noin, kun väitetään, niin maatalouteen olisi kyllä tulijoita pilvinpimein.

Nyt kun kekkulilit saavatryöstettyä maaseudun itselleen, niin kukaan ei enää nurisie yhtään, vaan kiltisti maksaa ruostan korkeamman hinnan, ja silloin vastta niitä "pankoherroja" tuleekin olemaan, ja on "maaorjuus" palannut maaahamme.
Ei mene kovinkaan kauaa myöskään siihen, kun työttömyytemme pudotetaan nollaan, ja alimat palkat ovat nykytason viittä euroa vastaavaa tunnilta.
Silloin ei enää kysellä, eikä katsella, onko työsi koulutustasi vastaavaa vai ei.
Tulee kadunlaisijaa olemaan jos jonkinlaista.

Kirjoitin aikaisemmin, että valtionvelkamme, kun alkaaa näyttää ylintä sallittua nopeusrajoitusta, niin sitten kansa vasta huomaa, mikä oli EU-kusetusksen takana.

se on aivan sama mitä puoluetta kansa äänestää, koska toinen puolue voi vain hidastaa tuota kehitystä, ja toinen nopeuttaa.

Ainoa mikä olisi ratkaisu, oli joku Ahvenanmaan tai Luxenburgin, tai Sveitsinkaltainen yhteiskunta.
Olette muuten kuulleet onko Andorrassa velkakriisi?

Suomi on isomaa, ja vähäväkinen, joten kyllä täällä tälle kansalle ruokaa ja muttakin rittäisi omastakin takaa, mutta kun se ei taas sovi ryöstöretkeläisille.

Esin kaivostoimta toisi jo niin paljon rahaa, että massamma ei olisi mitään hätää.
No sehän on meiltä jo ryöstetty.
Saksalaiset lopettaa ydinvoiman, ja me lisäämme, kun saksalaiset rakentaa maahamme ydinvoimalan metalliteollisuuttaan varten.
Tuota ranskanleipää, ei kukaan uskalla käynnistää ikinä, mutta menipähän siinäkin rahaa.

Tämä maapallo on kokonaisuudessaan eräänlaista suurta koetilaa, jos osaa katsoa asiaa avaruuden näkökulmasta.
Käykääpä varsin itsekin kurkkaamassa kuinka pöhköjä me olemme.

13+9 kirjoitti:

voi voi voi, on maanviljelijä elänyt yhteyskunnan tuilla koko elämänsä ja elää myös yhteiskunnan maksamalla eläkkeellä loppuelämänsa, ihan säälittää.

pöydässä syö..

"Maataloustuki ei rasita veronmaksajaa, maataloustuki on 1.9 miljardia josta EU maksaa karkeasti puolet. Maataloudenharjoittajat maksavat veroja ja veroluonteisia maksuja 1.5 miljardia. joten plussaa veronmaksajalle 0.5 miljardia on huomattava että maataloustuki alentaa kuluttajan ruokalaskua suoraa tuon 1,9 miljaria ja kun nuo lasketaan yhteen veronmaksaja on plussalla 2.4 miljardia. Viljelijät, hyvä sijoitus kuluttajalle."

Kuka kenenkin kirjoitti:

pöydässä syö..

"Maataloustuki ei rasita veronmaksajaa, maataloustuki on 1.9 miljardia josta EU maksaa karkeasti puolet. Maataloudenharjoittajat maksavat veroja ja veroluonteisia maksuja 1.5 miljardia. joten plussaa veronmaksajalle 0.5 miljardia on huomattava että maataloustuki alentaa kuluttajan ruokalaskua suoraa tuon 1,9 miljaria ja kun nuo lasketaan yhteen veronmaksaja on plussalla 2.4 miljardia. Viljelijät, hyvä sijoitus kuluttajalle."

Lue lisää

Tuo

"Maataloudenharjoittajat maksavat veroja ja veroluonteisia maksuja 1.5 miljardia"

ei ole suoranaisesti valehtelua mutta antaa tilanteesta vääränlaisen kuvan.

Nythän maataloustulo on luokkaa 0,7 miljardia, jokainen ymmärtää että siitä ei makseta 1,5 miljardia veroja.

Mutta jos luku pitää paikkansa niin miten tämä on mahdollista. No siten että verottaja tilastoi "maatalouden harjoittajiksi" kaikki ne perhekunnat joista joku palauttaa 2-verolomakkeen eli maatalouden veroilmoituksen. Näin vaikkapa lääkärivaimon palkkatulot ja niistä maksetut verot tilastoituvat kaikki maatalouden harjoittajien piikkiin.

Kun lisäksi tiedämme että maatilojen tuloista vain noin 30% on peräisin maataloudesta ja loppu 70% on palkkatuloja, muuta yritystoimintaa jne jne niin ymmärrämme että maataloudesta maksetaan tosi vähän veroja.

Näin tuo edellä mainittu laskelma että "plussaa ja hyvä sijoitus" kääntyy aika lailla pyllylleen...

Kukkua... kirjoitti:

Tuo

"Maataloudenharjoittajat maksavat veroja ja veroluonteisia maksuja 1.5 miljardia"

ei ole suoranaisesti valehtelua mutta antaa tilanteesta vääränlaisen kuvan.

Nythän maataloustulo on luokkaa 0,7 miljardia, jokainen ymmärtää että siitä ei makseta 1,5 miljardia veroja.

Mutta jos luku pitää paikkansa niin miten tämä on mahdollista. No siten että verottaja tilastoi "maatalouden harjoittajiksi" kaikki ne perhekunnat joista joku palauttaa 2-verolomakkeen eli maatalouden veroilmoituksen. Näin vaikkapa lääkärivaimon palkkatulot ja niistä maksetut verot tilastoituvat kaikki maatalouden harjoittajien piikkiin.

Kun lisäksi tiedämme että maatilojen tuloista vain noin 30% on peräisin maataloudesta ja loppu 70% on palkkatuloja, muuta yritystoimintaa jne jne niin ymmärrämme että maataloudesta maksetaan tosi vähän veroja.

Näin tuo edellä mainittu laskelma että "plussaa ja hyvä sijoitus" kääntyy aika lailla pyllylleen...

Lue lisää

sillä luku on aivan liian pieni, koko maatalousektori maksaa veroja 3-6 miljrdiin ja vielä 4 miljardia ALVIA päälle ja tietysti EU;n maksama n. 1 miljardi sopii samaan joukkoon..

Kukkua... kirjoitti:

Tuo

"Maataloudenharjoittajat maksavat veroja ja veroluonteisia maksuja 1.5 miljardia"

ei ole suoranaisesti valehtelua mutta antaa tilanteesta vääränlaisen kuvan.

Nythän maataloustulo on luokkaa 0,7 miljardia, jokainen ymmärtää että siitä ei makseta 1,5 miljardia veroja.

Mutta jos luku pitää paikkansa niin miten tämä on mahdollista. No siten että verottaja tilastoi "maatalouden harjoittajiksi" kaikki ne perhekunnat joista joku palauttaa 2-verolomakkeen eli maatalouden veroilmoituksen. Näin vaikkapa lääkärivaimon palkkatulot ja niistä maksetut verot tilastoituvat kaikki maatalouden harjoittajien piikkiin.

Kun lisäksi tiedämme että maatilojen tuloista vain noin 30% on peräisin maataloudesta ja loppu 70% on palkkatuloja, muuta yritystoimintaa jne jne niin ymmärrämme että maataloudesta maksetaan tosi vähän veroja.

Näin tuo edellä mainittu laskelma että "plussaa ja hyvä sijoitus" kääntyy aika lailla pyllylleen...

Lue lisää

alkaakin olla paremmin toimeentulevan väestönosan harrastus. Sekä viljanviljely-,että metsätilat ovat pitkälti siirtyneet palkansaajien ja varakkaiden henkilöiden hallintaan. Miksikö?

Maa- tai metsätila antaa loistavia järjestelymahdollisuuksia henkilökohtaisen verotuksen suhteen.

Mutta turhahan näin vaikeaselkoisia juttuja on selittää näille kateellisille pikku puppeleille, jotka riehuvat tällä saitilla..