kun posti hukkaa kirjeen

Kelan päätöksessä ei mainuttu väitetyn kirjeen
Lähettäjän nimeä
Lähettäjän osoitetta
Lähettäjän Postinumeroa ja toimipaikkaa
Lähetyspaikkakuntaa
Lähetystunnusta
Miten postitettu

Aina voi valehdella tai kirje voi hävitä, juuri siksi on tärkeää, että työkkäri lahettää osoituksensa kirjattuina. Muuten ei työttömän oikeusturva toteudu.

Katoamisilmoitus tuskin riittänee Työkkärille, se käsittelee näitä liukuhihnaperiaatteella.

Valitusta ylemmälle taholle, EI TURHILLE KARENSSEILLE!!

DTYKFLÖ kirjoitti:

Aina voi valehdella tai kirje voi hävitä, juuri siksi on tärkeää, että työkkäri lahettää osoituksensa kirjattuina. Muuten ei työttömän oikeusturva toteudu.

Katoamisilmoitus tuskin riittänee Työkkärille, se käsittelee näitä liukuhihnaperiaatteella.

Valitusta ylemmälle taholle, EI TURHILLE KARENSSEILLE!!

Lue lisää

Laki sallii työhönosoitukset (työtarjoukset) lähetettäväksi tavallisina, kirjaamattomina kirjeinä. Tämä oikeusturva-aukko tehtiin lakiin tietoisesti, valtiontalouden säästösyistä. Ilmeisesti noista kirjeenkatoamista sitten on usein karenssi pätkähtänyt, koska työnhakijan on vaikeaa todistaa ei-todisteellisen kirjeen katoaminen postissa.

http://www.mol.fi/mol/fi/99_pdf/fi/06_tyoministerio/06_julkaisut/07_julkaisu/thj326.pdf#page=47

(Periaatteessa tuon linkin pitäisi aueta suoraan pdf-dokumentin sivulle 47, mutta jos aukeaa ekalle sivulle, niin jatka siis sivulle 47) Julkaisu on jo vuodelta 2003.


Oikeusturvasyistä näissä tapauksissa todistustaakka kirjeen tosiasiallisesta toimittamisesta pitäisi olla lähettäjällä, eli jos työkkäri lähettää kirjeen tavallisena kirjeenä, sen tulisi itse kantaa riski siitä, että vastaanottaja väittää kirjeen matkalla kadonneen.

Valitus kuitenkin kannattaa tehdä ja vedota ainakin perustuslain 21.2§ (oikeusturva) ja ihmisoikeussopimuksen 13 artiklaan (oikeus tehokkaaseen oikeussuojakeinoon) ja kenties myös 14 artiklaan (syrjinnän kielto), käsittääkseni työttömät työnhakijat ovat tässä kohdin huonommassa asemassa kuin mitä Suomen lainsäädäntö yleensä oikeusturvana takaa, kun päätetään yksityistä koskevasta edusta tai velvollisuudesta (työttömyysturvalain tapauksessa rangaistus eli karenssiuhka). Kannattaa vedota myös tuon lain säätämisen taustaan (säästösyyt saaneet liian suuren painoarvon ja yksilön oikeusturva on lakia säädettäessä liiaksi unohdettu).

Nythän on tullut sähköiset ym. mahdollisuudet lähettää osoitukset todisteellisesti, joten viranomaisen kustannuksetkaan eivät ole enää niin suuret kuin lakia säätäessä kenties arvioitiin, vaikka kaikki asiakkaat eivät vielä sähköisiä postipalveluita olisikaan siirtyneet käyttämään.

Coenard Lehen kirjoitti:

Laki sallii työhönosoitukset (työtarjoukset) lähetettäväksi tavallisina, kirjaamattomina kirjeinä. Tämä oikeusturva-aukko tehtiin lakiin tietoisesti, valtiontalouden säästösyistä. Ilmeisesti noista kirjeenkatoamista sitten on usein karenssi pätkähtänyt, koska työnhakijan on vaikeaa todistaa ei-todisteellisen kirjeen katoaminen postissa.

http://www.mol.fi/mol/fi/99_pdf/fi/06_tyoministerio/06_julkaisut/07_julkaisu/thj326.pdf#page=47

(Periaatteessa tuon linkin pitäisi aueta suoraan pdf-dokumentin sivulle 47, mutta jos aukeaa ekalle sivulle, niin jatka siis sivulle 47) Julkaisu on jo vuodelta 2003.


Oikeusturvasyistä näissä tapauksissa todistustaakka kirjeen tosiasiallisesta toimittamisesta pitäisi olla lähettäjällä, eli jos työkkäri lähettää kirjeen tavallisena kirjeenä, sen tulisi itse kantaa riski siitä, että vastaanottaja väittää kirjeen matkalla kadonneen.

Valitus kuitenkin kannattaa tehdä ja vedota ainakin perustuslain 21.2§ (oikeusturva) ja ihmisoikeussopimuksen 13 artiklaan (oikeus tehokkaaseen oikeussuojakeinoon) ja kenties myös 14 artiklaan (syrjinnän kielto), käsittääkseni työttömät työnhakijat ovat tässä kohdin huonommassa asemassa kuin mitä Suomen lainsäädäntö yleensä oikeusturvana takaa, kun päätetään yksityistä koskevasta edusta tai velvollisuudesta (työttömyysturvalain tapauksessa rangaistus eli karenssiuhka). Kannattaa vedota myös tuon lain säätämisen taustaan (säästösyyt saaneet liian suuren painoarvon ja yksilön oikeusturva on lakia säädettäessä liiaksi unohdettu).

Nythän on tullut sähköiset ym. mahdollisuudet lähettää osoitukset todisteellisesti, joten viranomaisen kustannuksetkaan eivät ole enää niin suuret kuin lakia säätäessä kenties arvioitiin, vaikka kaikki asiakkaat eivät vielä sähköisiä postipalveluita olisikaan siirtyneet käyttämään.

Lue lisää

Niin ja tietysti vedota tuohon Vakuutusoikeuden ratkaisuus VO 853/2002/804
ns. negatiivisen seikan (=seikka jota ei ole olemassa, kirje ei ole tullut perille) toteennäyttämisen vaikeudesta. En tähän hätään ehdi etsiä, josko myös uudempia vastaavia ratkaisuja olisi esim. Vakuutusoikeus antanut.

Coenard Lehen kirjoitti:

Niin ja tietysti vedota tuohon Vakuutusoikeuden ratkaisuus VO 853/2002/804
ns. negatiivisen seikan (=seikka jota ei ole olemassa, kirje ei ole tullut perille) toteennäyttämisen vaikeudesta. En tähän hätään ehdi etsiä, josko myös uudempia vastaavia ratkaisuja olisi esim. Vakuutusoikeus antanut.

Lue lisää

Kiitti tuosta linkistä.
Siis on montakin tapaa lähettää sähköisesti viesti niin, että perillemeno voidaan todistaa/varmentaa, eikä asiakkaan kuukausitulot tipu puoleen sen takia, että viesti ei mennyt perille. Mutta TE-keskuksen pääasiallinen tarkoitus onkin hommata karensseja.

Coenard Lehen kirjoitti:

Laki sallii työhönosoitukset (työtarjoukset) lähetettäväksi tavallisina, kirjaamattomina kirjeinä. Tämä oikeusturva-aukko tehtiin lakiin tietoisesti, valtiontalouden säästösyistä. Ilmeisesti noista kirjeenkatoamista sitten on usein karenssi pätkähtänyt, koska työnhakijan on vaikeaa todistaa ei-todisteellisen kirjeen katoaminen postissa.

http://www.mol.fi/mol/fi/99_pdf/fi/06_tyoministerio/06_julkaisut/07_julkaisu/thj326.pdf#page=47

(Periaatteessa tuon linkin pitäisi aueta suoraan pdf-dokumentin sivulle 47, mutta jos aukeaa ekalle sivulle, niin jatka siis sivulle 47) Julkaisu on jo vuodelta 2003.


Oikeusturvasyistä näissä tapauksissa todistustaakka kirjeen tosiasiallisesta toimittamisesta pitäisi olla lähettäjällä, eli jos työkkäri lähettää kirjeen tavallisena kirjeenä, sen tulisi itse kantaa riski siitä, että vastaanottaja väittää kirjeen matkalla kadonneen.

Valitus kuitenkin kannattaa tehdä ja vedota ainakin perustuslain 21.2§ (oikeusturva) ja ihmisoikeussopimuksen 13 artiklaan (oikeus tehokkaaseen oikeussuojakeinoon) ja kenties myös 14 artiklaan (syrjinnän kielto), käsittääkseni työttömät työnhakijat ovat tässä kohdin huonommassa asemassa kuin mitä Suomen lainsäädäntö yleensä oikeusturvana takaa, kun päätetään yksityistä koskevasta edusta tai velvollisuudesta (työttömyysturvalain tapauksessa rangaistus eli karenssiuhka). Kannattaa vedota myös tuon lain säätämisen taustaan (säästösyyt saaneet liian suuren painoarvon ja yksilön oikeusturva on lakia säädettäessä liiaksi unohdettu).

Nythän on tullut sähköiset ym. mahdollisuudet lähettää osoitukset todisteellisesti, joten viranomaisen kustannuksetkaan eivät ole enää niin suuret kuin lakia säätäessä kenties arvioitiin, vaikka kaikki asiakkaat eivät vielä sähköisiä postipalveluita olisikaan siirtyneet käyttämään.

Lue lisää

LOISTAVA KOMMENTTI TÄRKEÄÄN ASIAAN!!

Mielläni näkisin tämän TYÖTTÖMYYSTURVA -palstan omana aloituksena.
Voisitko laittaa?
Voin myös liittää suostumuksellasi sinne.

<rzytj kirjoitti:

LOISTAVA KOMMENTTI TÄRKEÄÄN ASIAAN!!

Mielläni näkisin tämän TYÖTTÖMYYSTURVA -palstan omana aloituksena.
Voisitko laittaa?
Voin myös liittää suostumuksellasi sinne.

Lue lisää

En tiedä, oliko

Coenard Lehen kirjoitti:

En tiedä, oliko

hah, näköjään tuon nimimerkin lainaaminen ja siinä ollut "kulmasulje" ("nuolenpää", pienempi kuin merkki) aiheutti viestin loppuosan katkeamisen.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Sulkeet#Kulmasulkeet



Mutta siis, jos nuolenpäärzytj viestisi oli minulle, niin ole hyvä, kaikin mokomin voit liittää viestin haluamaasi paikkaan.

Coenard Lehen kirjoitti:

Laki sallii työhönosoitukset (työtarjoukset) lähetettäväksi tavallisina, kirjaamattomina kirjeinä. Tämä oikeusturva-aukko tehtiin lakiin tietoisesti, valtiontalouden säästösyistä. Ilmeisesti noista kirjeenkatoamista sitten on usein karenssi pätkähtänyt, koska työnhakijan on vaikeaa todistaa ei-todisteellisen kirjeen katoaminen postissa.

http://www.mol.fi/mol/fi/99_pdf/fi/06_tyoministerio/06_julkaisut/07_julkaisu/thj326.pdf#page=47

(Periaatteessa tuon linkin pitäisi aueta suoraan pdf-dokumentin sivulle 47, mutta jos aukeaa ekalle sivulle, niin jatka siis sivulle 47) Julkaisu on jo vuodelta 2003.


Oikeusturvasyistä näissä tapauksissa todistustaakka kirjeen tosiasiallisesta toimittamisesta pitäisi olla lähettäjällä, eli jos työkkäri lähettää kirjeen tavallisena kirjeenä, sen tulisi itse kantaa riski siitä, että vastaanottaja väittää kirjeen matkalla kadonneen.

Valitus kuitenkin kannattaa tehdä ja vedota ainakin perustuslain 21.2§ (oikeusturva) ja ihmisoikeussopimuksen 13 artiklaan (oikeus tehokkaaseen oikeussuojakeinoon) ja kenties myös 14 artiklaan (syrjinnän kielto), käsittääkseni työttömät työnhakijat ovat tässä kohdin huonommassa asemassa kuin mitä Suomen lainsäädäntö yleensä oikeusturvana takaa, kun päätetään yksityistä koskevasta edusta tai velvollisuudesta (työttömyysturvalain tapauksessa rangaistus eli karenssiuhka). Kannattaa vedota myös tuon lain säätämisen taustaan (säästösyyt saaneet liian suuren painoarvon ja yksilön oikeusturva on lakia säädettäessä liiaksi unohdettu).

Nythän on tullut sähköiset ym. mahdollisuudet lähettää osoitukset todisteellisesti, joten viranomaisen kustannuksetkaan eivät ole enää niin suuret kuin lakia säätäessä kenties arvioitiin, vaikka kaikki asiakkaat eivät vielä sähköisiä postipalveluita olisikaan siirtyneet käyttämään.

Lue lisää

tietosuoja ei ole tarpeeksi riittävä (hakkerit ta träkkeri), näin on useasta laitoksesta kerrottu, että eivät lähetä kirjeitä sähköisesti. Taitaa lakikin kieltää pelkän sähköisen kirjeen lähettämisen

just joo kirjoitti:

tietosuoja ei ole tarpeeksi riittävä (hakkerit ta träkkeri), näin on useasta laitoksesta kerrottu, että eivät lähetä kirjeitä sähköisesti. Taitaa lakikin kieltää pelkän sähköisen kirjeen lähettämisen

Lue lisää

>tietosuoja ei ole tarpeeksi riittävä

Höpö höpö. TE-keskus on useaan kertaan lähettänyt esim. Netpostin kautta spämmiä, ja saman paperiversiona postin kautta. Paperiversiossa tietosuoja on heikompi.

Jos tietosuoja ei ole riittävä, he voisivat ruikuttamisen sijaan tehdä jotakin asian hyväksi eikä vain vuosikymmeniä jauhaa samaa pas_kaa.

Coenard Lehen kirjoitti:

hah, näköjään tuon nimimerkin lainaaminen ja siinä ollut "kulmasulje" ("nuolenpää", pienempi kuin merkki) aiheutti viestin loppuosan katkeamisen.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Sulkeet#Kulmasulkeet



Mutta siis, jos nuolenpäärzytj viestisi oli minulle, niin ole hyvä, kaikin mokomin voit liittää viestin haluamaasi paikkaan.

Lue lisää

:)

http://keskustelu.suomi24.fi/node/10505959

suojattu tieto kirjoitti:

>tietosuoja ei ole tarpeeksi riittävä

Höpö höpö. TE-keskus on useaan kertaan lähettänyt esim. Netpostin kautta spämmiä, ja saman paperiversiona postin kautta. Paperiversiossa tietosuoja on heikompi.

Jos tietosuoja ei ole riittävä, he voisivat ruikuttamisen sijaan tehdä jotakin asian hyväksi eikä vain vuosikymmeniä jauhaa samaa pas_kaa.

Lue lisää

Netposto on postin netti palvelu. Ei sähköposti! Sähköpostitse ei pitäisi ikinä lähettää luottamuksellista (esim. sos.tunnuksen sisältämää) tietoa. Jos paperiversion avaa joku muu ilman lupaasi, hän syyllistyy kirjesalaisuuden rikkomiseen. Todistaminen on hankalaa. On asiakkaan vastuulla, jos suostuu Net postin käyttäjäksi (vaatii tietääkseni verkkopankkitunnukset, mitä sähköposti ei vaadi)

just joo kirjoitti:

Netposto on postin netti palvelu. Ei sähköposti! Sähköpostitse ei pitäisi ikinä lähettää luottamuksellista (esim. sos.tunnuksen sisältämää) tietoa. Jos paperiversion avaa joku muu ilman lupaasi, hän syyllistyy kirjesalaisuuden rikkomiseen. Todistaminen on hankalaa. On asiakkaan vastuulla, jos suostuu Net postin käyttäjäksi (vaatii tietääkseni verkkopankkitunnukset, mitä sähköposti ei vaadi)

Lue lisää

Kukaan ei ole väittänytkään, että sähköposti olisi Itellan palvelu, tai että "kirjeiden lähettäminen sähköisesti" tarkoittaisi sähköpostia.

>Raivosin sossusta täydet rahat itselleni, vaikka yrittivät
>kovasti laiminlyöntiä vääntää kontolleni.

Minulla alensivat 20%, väittivät, että olen itse aiheuttanut tämän.. mutta en ole Itellan työntekijä. Valitus menee tänään.

werwerwerwer kirjoitti:

>Raivosin sossusta täydet rahat itselleni, vaikka yrittivät
>kovasti laiminlyöntiä vääntää kontolleni.

Minulla alensivat 20%, väittivät, että olen itse aiheuttanut tämän.. mutta en ole Itellan työntekijä. Valitus menee tänään.

Lue lisää

http://www.kko.fi/57845.htm

tuossa on lisäargumentti oikeusturvan puolesta. Kyse ei ollut työttömyyskorvauksista, vaan järjestyssakon määräämisestä, mutta mielestäni tuohon(kin) tapaukseen ja sen perusteluihin kannattaa vedota, jos työtarjoukset eivät perille ole tulleet. Työttömälle määrättävä karenssi on rangaistuksena hyvinkin rinnastettavissa järjestyssakkoon.

KKO:2012:30
Oikeudenkäyntimenettely - Asianosaisen kuuleminen
Järjestyssakko

Diaarinumero: S2011/228
Esittelypäivä: 29.11.2011
Taltionumero: 452
Antopäivä: 9.3.2012

Hovioikeus oli tuominnut muutoksenhakijan oikeudenkäymiskaaren 14 luvun 7 §:n 1 momentissa tarkoitettuun järjestyssakkoon.

Järjestyssakkoa määrättäessä oli noudatettava kuulemisperiaatetta. Ennen sakon määräämistä hovioikeus oli varannut epäillylle tilaisuuden tulla kuulluksi toimittamalla hänelle lausumapyynnön tavallisena kirjeenä. Epäilty oli kiistänyt saaneensa kirjeen. Koska epäillyn kuulemista ei ollut toimitettu asianmukaisesti, edellytyksiä järjestyssakon määräämiselle ei ollut. Hovioikeuden määräämä järjestyssakko poistettiin. Ks. KKO:2003:69 KKO:2005:70

OK 14 luku 7 § (244/2006)
OK 26 luku 28 § (362/2010)


Ent. Lapin yliopiston prosessioikeuden professori Jyrki Virolainen (ollut myös määräaikaisena oikeusneuvoksena eli tuomarina Korkeimmassa oikeudessa aikoinaan) on käsitellyt ko. tapausta äskettäin blogissaan, tässä katkelma blogista, loput voi lukea linkin takaa

"6. Miksi hovioikeus on sitten kuitenkin turvautunut ko. asiassa asiakirjan lähettämiseen tiedoksi kuutavalle tavallisena kirjeenä? Hovioikeus lienee tasan tarkkaan ymmärtänyt, että kirjetiedoksiannolla ei saada varmuutta siitä, onko tiedoksi annettava lausumapyyntö todella tavoittanut asianomaisen henkilön ja onko kuuleminen siten tosiasiallisesti onnistunut.

7. Vaikutta hieman siltä, että tiedoksiantotapa on valittu hovioikeudessa yksinkertaisesti siksi, että se on ollut valittavana olleista tavoista kaikkein yksinkertaisin ja hovioikeuden työn kannalta helpoin ja "siistein" tapa hoitaa homma. Voisi sanoa, että tehokkuus ja mukavuussyyt ovat painaneet tiedoksiantotavan valinnassa eniten jaa siis enemmän kuin kuultavan henkilön oikeusturva ja oikeudenkäyntimenettelyn koettu oikeudenmukaisuus. Siitä viis, saiko H lausumapyynnön todellisuudessa tiedokseen vai ei, tärkeintä on ollut, että homma eli tiedoksianto saadaan kivuttomasti pois päiväjärjestyksessä ja päästään sakottamaan H:ta."

http://jyrkivirolainen.blogspot.com/2012/03/555-kko-201230-asianosaisen-kuuleminen.html

Luku on varmaan 1% (eli pieni), verrattuna siihen minkä määrän Postin kautta kulkee kirjeitä, vaikka ei se kadonneen kirjeen vastaanottajaa lohdutakaan.