Anna-Maja Henriksson(Rkp) pääsi itse ruotsinkielisten kiintiössä Helsingin yliopistoon oikeustieteelliseen tiedekuntaan.
Rkp:n puheenjohtajaksi pyrkivä, Rkp:n oikeusministeri Anna-Maja Henriksson pääsi itse Helsingin oikeustieteelliseen tiedekuntaan ruotsinkielisten kiintiössä, ohi parempien suomenkielisten pyrkijöiden, vuonna 1980-luvun alkupuolella, ja pystyi valmistumaan sieltä oikeustieteen kandidaatiksi 1987.
1980-luvulla oli kova kilpailu yliopiston koulutuspaikoista, paljon hakijoita, moni jäi ilman paikkaa.
Mutta Henriksson pääsi toki sisään.
Montako suomenkielistä, sinua parempaa ohitit, Henriksson?
Hän on siten malliesimerkki ruotsinkielisestä, joka on etuoikeuksien vuoksi päässyt opiskelemaan, polkemalla suomenkielisten oikeuksia heti ylioppilaaksi päästyään.
Nyt hän on päässyt oikeusministeriksi, jossa asemassa jatkaa suomenkielisten polkemista.
Henriksson sanoo tänään HBL.ssä:
"– Vi måste vara tydligare och berätta varför vi behöver de svenska strukturerna. Vi måste våga stå på oss och kämpa för våra rättigheter. Vi kräver samma rättigheter, inget mer."
Eli että:
"Meidän (rkp-läisten) pitää kertoa suomenkielisille selvemmin, miksi me tarvitsemme ruotsalaisia rakenteita. Meidän on uskallettava puolustaa itseämme ja taistella oikeuksiemme puolesta. Vaadimme samoja oikeuksia, emme enempää""
Jaaha, Henriksson,
kerropas, mihin pakkoruotsia tarvitaan.
Itse hyödyit kiintiöistä, joten toki haluat ne säilyttää, etkä tunnustaa niiden olevan väärin.
HBL:n toimittaja Johanna Westman on jo aiemmin sen kertonutkin. Hänen mukaansa suomenkielisten tulee palvella ruotsinkielisiä ns. alemmissa tehtävissä. Ruotsinkielisille itselleen pitää olla mahdollisuus ylempää koulutukseen, jolla he "vievät eteenpäin ja kannattelevat ruotsalaista kulttuuria". Siksi tarvitaan kiintiöt ja omat koulut, runsaasti opiskelupaikkoja ruotsinkielisille.
Tämänkö selostat suomenkielisille, Henriksson?
Mitä kerrot kiintiöistä lääkärikoulutukseen ja juristikoulutukseen? Pääsit itse kiintiössä Helsingin oikeustieteelliseen tiedekuntaan sisään. Moniko suomenkielisen syrjäytettiin sinun edeltäsi?
Olet puhunut perusoikeuksista, Henriksson.
Tiedät itsekin aivan hyvin, että pakkoruotsin vaatiminen suomenkielisiltä ei ole perusoikeus.
Kuitenkin vaadit sitä ja usutat muutkin taisteluun sen "perusoikeuden" säilymiseksi. Pakkoruotsihan on Rkp:lle äärimmäisen tärkeä. Enemmistökieliryhmän pakottaminen oppimaan vähemmistökieltä, sitä sinä kiintiöjuristina alat nyt puolustaa.
Missä ovat suomenkielisen enemmistön perusoikeudet, Henriksson?
Missä on tasa-arvo koulutukseen pyrittäessä?
Pakkoruotsi ei ole perusoikeus.
Henriksson pääsi itse kiintiössä oik.tieteelliseen!!!!!!
49
484
Vastaukset
- selväksi tuli
Tuo fakta, että pääsi ohi jonon kertoo jo ihan itsestään, että "miksi tarvitsemme ruotsalaisia rakenteita".
Eipä muita selityksiä tarvita, Henriksson.- Minä ensin, sitten m
Ministeri Henriksson itse elävä ja konkreettinen esimerkki siitä, mihin tällä kiintiöetuilulla päästään. Oikealta ohi ja pienmmillä pisteillä sisään kuin muut eli suomenkieliset. Että kehtaavatkin..... Uskon, että monia todella ottaa päähän.
- esimerkki syrjitystä
Naislääkäri maaseudulta kirjoitt Iltalehdessä tänääni:
Noinhan se menee, valitettavasti. Heräsin oikeastaan vasta ns. Dragsvik-kohun tiimellyksessä ajattelemaan suomenruotsalaisten etuoikeuksia ja ottamaan niistä lisäselkoa.
Oma kokemus: pyrin Helsingin yliopiston lääketieteelliseen tiedekuntaan 1. kerran 1970-luvun loppupuolella. Ko. tiedekuntaan on tunnetusti vaikea päästä, siis suomenkielisten.
Ensimmäisellä yrittämällä en päässyt sisään. Mutta samana vuonna olisin päässyt ruotsinkielisten kiintiössä sisään heittämällä, sillä niin paljon matalampi oli alin hyväksytty koepistemäärä.
Nyt, kun olen asian tiimoilta itselleni kerännyt, ovat silmäni auenneet sepposen selälleen. Enkä taida olla ainut!Suomenkielinen kiintiö ja ruotsinkieltä taitavien kiintiö ovat valtakunnalliset.
Ruotsiksi voi opiskella vain Helsingissä ja HY:n suomenkielinen kiintiö on maan pienin ja sinne on etiten hakijoita joten sen sisäänpääsyraja nousee usein todella korkeaksi, joten sinne on maan vaikein päästä.
Kaikkiin muihin maan lääkiksiin pääsee kuitenkin alemmalla pistemäärälläkuin Helgin kumpaankaan koulutkseen joten ruotsin kieltä taitavien kiintiötä ei tule verrata pelkästään HY:n suomenkielisiin vaan koko maan suomenkielisiin!
- Kyselee vain
Miksi 95% suomenkieliset alistuvat jatkuvaan kyykytykseen?
Miten on mahdollista, että pieni 5% vähemmistö polkee enemmistön jalkoihinsa?- Ja kansa maksaa !
Tätä svekojen etuoikeuksien määrää olen ihmetellyt koko pienen ikäni, enkä lakkaa ihmettelemästä, ennen kun etuoikeudet poistuvat. Pitää olla kiintiötä, sinne ja ohitusoikeutta tänne kielen perusteella.
Edelleen sanon, että suomenkielisillä ei ole muuta kuin velvollisuus maksaa ruotsinkielisten etuilut. Eihän niiden rahat käyttätalouteen jouda, kun ovat säätiöissä ja rahastoissa.
Suomenkielisen veronmaksajan rahoilla laskut hoidetaan. Otetaan esimerkiksi vaikka YLEn ruotsinkielinen tuotanto. Hinta on sata (100) miljoonaa euroa vuodessa eli 20 % YLEn vuosibudjetista. Ja svekoja on sentään vain 250 000. Sillä tavalla sitä veronmaksajaa kupataan.
- mamma betalar
Kaikki ruotsinkieliset ylioppilaat pääsevät yliopistoon. Niitä yliopistopaikkoja jää vielä auki, kun hakioita ei ole enempää.
- rautaako?
"Henriksson pääsi itse kiintiössä oik.tieteelliseen!!!!!!"
Julistat muttet näytä. Mutta sehän riittää teille tosiuskovaisille. Suomenkielisen on helpompaa päästä omakieliseen yliopistoon opiskelemaan lakitieteitä. HY:n kielitaitokiintiöpaikakkojen pääsyrajat ovat korkeammat kuin Rovaniemellä ja Turussa.
Kylläpä sinä vedit melkoisen pitkät johtopäätökset väittämästä jote et pystynyt edes todentamaan. Aika vänkää varmaan olla nettifenno.
"Moniko suomenkielisen syrjäytettiin sinun edeltäsi? "
Moniko ruotsinkielinen syrjäytettiin Rovaniemellä ja Turussa. Tai oikeammin moniko kielitaidoton syrjäytettiin.- hurraa...
Hur-ri viha kasvaa - kiitos teidän Rkp:ten fanaatikko rasistien.
- twervig
hurraa... kirjoitti:
Hur-ri viha kasvaa - kiitos teidän Rkp:ten fanaatikko rasistien.
Oletko täysin epätietoinen siitä että Turussa on juristikoulutus joka alkaa Turun Yliopistossa tai Åbo Akademissa, sitten se jatkuu Turun yliopistossa. Tämä on yliopistojen yhteistyö joka toimii erinomaisesti.
- pakkoruotsinet
"Suomenkielisen on helpompaa päästä omakieliseen yliopistoon opiskelemaan lakitieteitä. HY:n kielitaitokiintiöpaikakkojen pääsyrajat ovat korkeammat kuin Rovaniemellä ja Turussa."
Ei pidä paikkaansa, koska suurin osa ruotsinkielisistä on kaksikielisiä ja näin he voivat hakeutua opiskelemaan suomeksi ja suorittaa sitten "pakkosuomen", jota hän jo valmiiksi osaa, kun taas suomenkieliset suorittavat oikiksessa 5 op pakkoruotsia.
Näin svekot huijaavat. Väittävät silmät kirkkaina, etteivät ruotsinkieliset muka ole kaksikielisiä ikään kuin heille olisi tarjolla vain ruotsinkielinen koulutus.
Selvitetään vain faktat, kuinka paljon oikeustieteellisissä, suomen- ja ruotsinkielisissä, opiskelee yhteensä suruja. Osuus on varmasti enemmän kuin 5 %.
Sitten nämä surut menevät yksityispuolelle töihin ja valittavat, kun eivät saa viranomaisen tiskillä palvelua ruotsiksi suomenkielisiltä merkonomeilta tms.
Rasismia. - rautaako?
pakkoruotsinet kirjoitti:
"Suomenkielisen on helpompaa päästä omakieliseen yliopistoon opiskelemaan lakitieteitä. HY:n kielitaitokiintiöpaikakkojen pääsyrajat ovat korkeammat kuin Rovaniemellä ja Turussa."
Ei pidä paikkaansa, koska suurin osa ruotsinkielisistä on kaksikielisiä ja näin he voivat hakeutua opiskelemaan suomeksi ja suorittaa sitten "pakkosuomen", jota hän jo valmiiksi osaa, kun taas suomenkieliset suorittavat oikiksessa 5 op pakkoruotsia.
Näin svekot huijaavat. Väittävät silmät kirkkaina, etteivät ruotsinkieliset muka ole kaksikielisiä ikään kuin heille olisi tarjolla vain ruotsinkielinen koulutus.
Selvitetään vain faktat, kuinka paljon oikeustieteellisissä, suomen- ja ruotsinkielisissä, opiskelee yhteensä suruja. Osuus on varmasti enemmän kuin 5 %.
Sitten nämä surut menevät yksityispuolelle töihin ja valittavat, kun eivät saa viranomaisen tiskillä palvelua ruotsiksi suomenkielisiltä merkonomeilta tms.
Rasismia."Ei pidä paikkaansa, koska suurin osa ruotsinkielisistä on kaksikielisiä ja näin he voivat hakeutua opiskelemaan suomeksi"
Jep. Kielitaidosta on hyötyä. Ehkä tämä on syy sille että myös enemmistö suomenkielisistä päättäjistä pitää toisen kotimaisen oppimisen niin tärkeänä että se on pakollinen.
Mutta kuitenkin on niin että suomenkielellä on helpompi päästä lukemaan lakia kuin ruotsinkielellä.
"Väittävät silmät kirkkaina, etteivät ruotsinkieliset muka ole kaksikielisiä ikään kuin heille olisi tarjolla vain ruotsinkielinen koulutus."
Kuka väittää? Mun muija on suomekielinen ja skidini kaksikielisiä. Kieltadosta on hyötyä sekä opiskelu- että työpaikkojen suhteen. Sen voin sanoa silmät kirkkaina, tai ilonkyynelsitä sumeina.
"Selvitetään vain faktat, kuinka paljon oikeustieteellisissä, suomen- ja ruotsinkielisissä, opiskelee yhteensä suruja. Osuus on varmasti enemmän kuin 5 %."
Toistan: kieitaidosta on hyötyä.
"Sitten nämä surut menevät yksityispuolelle töihin ja valittavat, kun eivät saa viranomaisen tiskillä palvelua ruotsiksi suomenkielisiltä merkonomeilta tms."
Eli sinusta vain suomenkieliset saisivat vapaasti valita työpaikkansa? Kummallista.
"Rasismia."
Kun joku on kielitaitoinen hänet leimataan rasisitiksi. Kun leimaaja on rasisti hän kutsuu itseään "isänmaalliseksi" tai monikultuurikriittiseksi". Huikeaa! - Itse A-M.H. tietää
Näytän kyll'ä.
Vuonna 1982, jolloin Anna-Maja Henriksson pyrki ja pääsi Helsingin yliopiston oikeustieteelliseen, oli siellä kiintiöt ruotsinkielisille. Ne perustettiin 70-luvulla, koska ruotsinkieliset jäivät alakynteen kokeissa.
Henriksson itse tietää oman pistemääränsä, millä pääsi sisään ja montako parempaa suomenkielistä hän syrjäytti.
Ehkä hän voisi kertoa sen?
Koska kiintiöt piti70-luvulla perustaa, on selvää, että hän syrjäytti itseään parempia suuomenkielisiä aikamoisen liudan. Eihän kiintiöitä muuten olisi laitettu...
Rkp:n kehittämä systeemi salli hänen käyttää ohituskaistaa.
Sillä ei ole merkitystä, olisiko hän päässyt sisään myös suomenkielisten jonossa, koska fakta on, että hän pyrki ruotsinkielisten jonossa ja käytti siis hyväkseen mahdollisuuttaa kiintiöpaikkaan. Tämä on olennaista ja Henriksson tietää sen.
Maassa on siten oikeusministeri, joka on itse päässyt opiskelemaan etuoikeuden kautta, ohittaen itseään paremmat.
"Montako suomenkielistä, sinua parempaa ohitit, Henriksson?"
Ei yhtään.
Ruotsinkieltä taitavien kiintiössä haetaan erikseen ja suomenkielisessä kiintiössä erikseen. Molemmissa on ennalta päätetty sisäänottokiintiö joten kukaan ei voi ketään toisenkielistä ohittaa.
Ruotsinkieltä taitavien kiintiö juristikoulutuksessa = 4,89 % ( 31 / 634 )
Ruotsinkieltä taitavien kiintiö lääkärikoulutuksessa = 4,28 % ( 26 / 607 )
Yllä vuoden 2011 uudet opiskelijat suomen- ja ruotsinkieltä taitavien kiintiössä.
Suomen kielellä on huomattavasti helpompi päästä lukemaan lakia kuin ruotsinkielellä!- Tilastoharhaa!
Svekoankka käyttää tilastoja sokeasti harhauttaakseen. Tosiasiahan on, että lähes kaikki surunuoret ovat täysin kaksikielisiä. Siten se parempi puolisko surunuorista pyrkii ja pääsee suomenkieliseen korkeakoulutuksen ILMAN mitään kiintiöitä.
Näin huonommalle puoliskolle jää valtavasti kielikiintiöpaikkoja valittavaksi. Ja niin käytänössä kaikki halukkaat suruylioppilaat pääsevät korkeakoulutukseen. Suurin osa vielä haluamalleen alalle.
Pääväestön nuorilla on paljon heikompi tilanne. Lähes puolet halukkaista jäävä't ilman yliopistopaikkaa. - pakkoruotsinet
Ankdam näytti taas tyhmyytensä sekä halunsa valehdella. Katso edellinen kommenttini.
Lisäksi suomenkielisille on ruotsin koe, mutta ruotsinkielisillä ei ole suomen koetta pääsykokeissa.
Lisäksi ahvenanmaalaiset voivat hakea opiskelmaan Suomessa, vaikka eivät osaisi ollenkaan suomea.
Lisäksi surut voivat hakeutua opiskelemaan Ruotsiin.
Suomenkielisistä pääsee yliopistoon muistaakseni noin 30 %, kun suruista pääsee yli 50 %. TÄMÄ KERTOO KAIKEN.
MUTTA VIELÄ LISÄKSI:
Ruotsinkielistä yliopistokoulutusta on etenkin kaupan, hallinnon ja median aloilla, vaikka sitä pitäisi olla palvelualoilla kuten lääkäreiksi ja lastentarhaopettajiksi. Ruotsinkielistä yliopistokoulutusta on suhteettoman paljon sellaisilla aloilla, joista päästään työtehtäviin, joissa on yhteiskunnallista valtaa. Tämän on RKP saanut aikaan.
Ruotsinkielisillä on suhteettoman paljon rahaa sekä suhteettoman paljon yhteiskunnan avainpaikkoja hallussaan.
Mutta mitä tekevät surut? Puolustelevat tilannetta ja vaativat lisää kielensä pakottamista suomenkielisille.
Suomenruotsalaiset, maailman röyhkein vähemmistö? - Samma på svenska
Tilastoharhaa! kirjoitti:
Svekoankka käyttää tilastoja sokeasti harhauttaakseen. Tosiasiahan on, että lähes kaikki surunuoret ovat täysin kaksikielisiä. Siten se parempi puolisko surunuorista pyrkii ja pääsee suomenkieliseen korkeakoulutuksen ILMAN mitään kiintiöitä.
Näin huonommalle puoliskolle jää valtavasti kielikiintiöpaikkoja valittavaksi. Ja niin käytänössä kaikki halukkaat suruylioppilaat pääsevät korkeakoulutukseen. Suurin osa vielä haluamalleen alalle.
Pääväestön nuorilla on paljon heikompi tilanne. Lähes puolet halukkaista jäävä't ilman yliopistopaikkaa.En yhtään ihmettele, jos 100% suruista saa opiskelupaikan. 50% menee suomenkieliselle puolelle ja Ruotsiin opiskelemaan. Ja 50% saa kiintiöiden kautta opiskelupaikan.
- se siitä
pakkoruotsinet kirjoitti:
Ankdam näytti taas tyhmyytensä sekä halunsa valehdella. Katso edellinen kommenttini.
Lisäksi suomenkielisille on ruotsin koe, mutta ruotsinkielisillä ei ole suomen koetta pääsykokeissa.
Lisäksi ahvenanmaalaiset voivat hakea opiskelmaan Suomessa, vaikka eivät osaisi ollenkaan suomea.
Lisäksi surut voivat hakeutua opiskelemaan Ruotsiin.
Suomenkielisistä pääsee yliopistoon muistaakseni noin 30 %, kun suruista pääsee yli 50 %. TÄMÄ KERTOO KAIKEN.
MUTTA VIELÄ LISÄKSI:
Ruotsinkielistä yliopistokoulutusta on etenkin kaupan, hallinnon ja median aloilla, vaikka sitä pitäisi olla palvelualoilla kuten lääkäreiksi ja lastentarhaopettajiksi. Ruotsinkielistä yliopistokoulutusta on suhteettoman paljon sellaisilla aloilla, joista päästään työtehtäviin, joissa on yhteiskunnallista valtaa. Tämän on RKP saanut aikaan.
Ruotsinkielisillä on suhteettoman paljon rahaa sekä suhteettoman paljon yhteiskunnan avainpaikkoja hallussaan.
Mutta mitä tekevät surut? Puolustelevat tilannetta ja vaativat lisää kielensä pakottamista suomenkielisille.
Suomenruotsalaiset, maailman röyhkein vähemmistö?Fennot valehtelevat, mutta tilastot eivät valehtele!
Ruotsinkieltä taitavien kiintiössä haetaan erikseen ja suomenkielisessä kiintiössä erikseen. Molemmissa on ennalta päätetty sisäänottokiintiö joten kukaan ei voi ketään toisenkielistä ohittaa.
Ruotsinkieltä taitavien kiintiö juristikoulutuksessa = 4,89 % ( 31 / 634 )
Ruotsinkieltä taitavien kiintiö lääkärikoulutuksessa = 4,28 % ( 26 / 607 )
Yllä vuoden 2011 uudet opiskelijat suomen- ja ruotsinkieltä taitavien kiintiössä.
Suomen kielellä on huomattavasti helpompi päästä lukemaan lakia kuin ruotsinkielellä! - pakkoruotsinet
se siitä kirjoitti:
Fennot valehtelevat, mutta tilastot eivät valehtele!
Ruotsinkieltä taitavien kiintiössä haetaan erikseen ja suomenkielisessä kiintiössä erikseen. Molemmissa on ennalta päätetty sisäänottokiintiö joten kukaan ei voi ketään toisenkielistä ohittaa.
Ruotsinkieltä taitavien kiintiö juristikoulutuksessa = 4,89 % ( 31 / 634 )
Ruotsinkieltä taitavien kiintiö lääkärikoulutuksessa = 4,28 % ( 26 / 607 )
Yllä vuoden 2011 uudet opiskelijat suomen- ja ruotsinkieltä taitavien kiintiössä.
Suomen kielellä on huomattavasti helpompi päästä lukemaan lakia kuin ruotsinkielellä!Väität siis, että jos on käynyt peruskoulun ja luokion ruotsiksi, ei voi hakea suomenkieliselle linjalle yliopistoon.
Väitätkö myös, että jos on käynyt peruskoulun ja luokion suomeksi, ei voi hakea ruotsinkieliselle linjalle yliopistoon.
Jos väität, mitä kaikkia yliopistoja sääntö koskee? Vain Helsingin yliopistoa, vai vain Helsingin yliopiston lääkistä ja oikista, vai kaikkia Suomen yliopistoja, myös ruotsinkielistä Hankenia ja Åbo Akademia?
Kuinka monta prosenttia ruotsinkielisiä on ikäluokassa, joka hakee yliopistoon. Osuus ei ole sama, kuin kaikkien ruotsinkielisten osuus Suomessa.
Nimenomaan tilastoilla on helppo valehdella. - Ank-dam
pakkoruotsinet kirjoitti:
Väität siis, että jos on käynyt peruskoulun ja luokion ruotsiksi, ei voi hakea suomenkieliselle linjalle yliopistoon.
Väitätkö myös, että jos on käynyt peruskoulun ja luokion suomeksi, ei voi hakea ruotsinkieliselle linjalle yliopistoon.
Jos väität, mitä kaikkia yliopistoja sääntö koskee? Vain Helsingin yliopistoa, vai vain Helsingin yliopiston lääkistä ja oikista, vai kaikkia Suomen yliopistoja, myös ruotsinkielistä Hankenia ja Åbo Akademia?
Kuinka monta prosenttia ruotsinkielisiä on ikäluokassa, joka hakee yliopistoon. Osuus ei ole sama, kuin kaikkien ruotsinkielisten osuus Suomessa.
Nimenomaan tilastoilla on helppo valehdella."Väität siis, että jos on käynyt peruskoulun ja luokion ruotsiksi, ei voi hakea suomenkieliselle linjalle yliopistoon. "
En väitä. Voi tietysti mutta se on päätettävä etukäteen kummassa kiintiössä hakee! - rautaako?
Tilastoharhaa! kirjoitti:
Svekoankka käyttää tilastoja sokeasti harhauttaakseen. Tosiasiahan on, että lähes kaikki surunuoret ovat täysin kaksikielisiä. Siten se parempi puolisko surunuorista pyrkii ja pääsee suomenkieliseen korkeakoulutuksen ILMAN mitään kiintiöitä.
Näin huonommalle puoliskolle jää valtavasti kielikiintiöpaikkoja valittavaksi. Ja niin käytänössä kaikki halukkaat suruylioppilaat pääsevät korkeakoulutukseen. Suurin osa vielä haluamalleen alalle.
Pääväestön nuorilla on paljon heikompi tilanne. Lähes puolet halukkaista jäävä't ilman yliopistopaikkaa."Svekoankka käyttää tilastoja sokeasti harhauttaakseen. Tosiasiahan on, että lähes kaikki surunuoret ovat täysin kaksikielisiä."
Kielitaidosta on hyötyä!
"Näin huonommalle puoliskolle jää valtavasti kielikiintiöpaikkoja valittavaksi"
Kieleitaidosta on hyötyä!
"Pääväestön nuorilla on paljon heikompi tilanne. Lähes puolet halukkaista jäävä't ilman yliopistopaikkaa."
Kielitaidosta olisi hyötyä! - rautaako?
pakkoruotsinet kirjoitti:
Ankdam näytti taas tyhmyytensä sekä halunsa valehdella. Katso edellinen kommenttini.
Lisäksi suomenkielisille on ruotsin koe, mutta ruotsinkielisillä ei ole suomen koetta pääsykokeissa.
Lisäksi ahvenanmaalaiset voivat hakea opiskelmaan Suomessa, vaikka eivät osaisi ollenkaan suomea.
Lisäksi surut voivat hakeutua opiskelemaan Ruotsiin.
Suomenkielisistä pääsee yliopistoon muistaakseni noin 30 %, kun suruista pääsee yli 50 %. TÄMÄ KERTOO KAIKEN.
MUTTA VIELÄ LISÄKSI:
Ruotsinkielistä yliopistokoulutusta on etenkin kaupan, hallinnon ja median aloilla, vaikka sitä pitäisi olla palvelualoilla kuten lääkäreiksi ja lastentarhaopettajiksi. Ruotsinkielistä yliopistokoulutusta on suhteettoman paljon sellaisilla aloilla, joista päästään työtehtäviin, joissa on yhteiskunnallista valtaa. Tämän on RKP saanut aikaan.
Ruotsinkielisillä on suhteettoman paljon rahaa sekä suhteettoman paljon yhteiskunnan avainpaikkoja hallussaan.
Mutta mitä tekevät surut? Puolustelevat tilannetta ja vaativat lisää kielensä pakottamista suomenkielisille.
Suomenruotsalaiset, maailman röyhkein vähemmistö?"Lisäksi suomenkielisille on ruotsin koe, mutta ruotsinkielisillä ei ole suomen koetta pääsykokeissa."
Tämä on korjattava. Suomenkielen kielikoe ruotsinkielisetä lukiostya kirjoittaneille suomenkielisiin yliopsitopaikkoihin. Veikkaan etteivät yliopistot riemastu mutta tasa-arvo on tasa-arvoa.
Sovitaanko että änkyröinti kielitaidonpuutteesta loppuu siihen? - Ank-dam
Tilastoharhaa! kirjoitti:
Svekoankka käyttää tilastoja sokeasti harhauttaakseen. Tosiasiahan on, että lähes kaikki surunuoret ovat täysin kaksikielisiä. Siten se parempi puolisko surunuorista pyrkii ja pääsee suomenkieliseen korkeakoulutuksen ILMAN mitään kiintiöitä.
Näin huonommalle puoliskolle jää valtavasti kielikiintiöpaikkoja valittavaksi. Ja niin käytänössä kaikki halukkaat suruylioppilaat pääsevät korkeakoulutukseen. Suurin osa vielä haluamalleen alalle.
Pääväestön nuorilla on paljon heikompi tilanne. Lähes puolet halukkaista jäävä't ilman yliopistopaikkaa."Näin huonommalle puoliskolle jää valtavasti kielikiintiöpaikkoja valittavaksi"
"Valtavasti" = 31 aloituspaikkaa? (31/660)
Väität minun käyttävän tilastoja harhauttaakseni mutta itse et kuitenkaan esitä ensimmäistäkään faktaa omien väitteitesi tueksi.
Vuonna 2011 oli valtakunnallinen juristikoulutuksen kiintiö 660 aloituspaikkaa joista 31 (4,8%) oli kiintiöity ruotsinkieltä taitaville.
Onko siis varsinainen ongelmasi ruotsinkielisten pääseminen opiskelemaan?
Jos ruotsinkielinen on hakenut ja pääsee suomen kielellä opiskelemaan niin hänet on hyväksytty opiskelemaan täysin samoin kriteerein kuin kaikki muutkin eikä ole ohittanut ketään muita kuin huonompansa. Totean kuten rautaako?kin että kielitaidosta on hyötyä koska valinnanvaraa on luonnollisesti enemmän.
Se missä kiintiössä hakee (yliopiston hakiessa on olemassa monia muitakin kiintiöitä) pitää kuitenkin päättää etukäteen. - Ank-dam
pakkoruotsinet kirjoitti:
Väität siis, että jos on käynyt peruskoulun ja luokion ruotsiksi, ei voi hakea suomenkieliselle linjalle yliopistoon.
Väitätkö myös, että jos on käynyt peruskoulun ja luokion suomeksi, ei voi hakea ruotsinkieliselle linjalle yliopistoon.
Jos väität, mitä kaikkia yliopistoja sääntö koskee? Vain Helsingin yliopistoa, vai vain Helsingin yliopiston lääkistä ja oikista, vai kaikkia Suomen yliopistoja, myös ruotsinkielistä Hankenia ja Åbo Akademia?
Kuinka monta prosenttia ruotsinkielisiä on ikäluokassa, joka hakee yliopistoon. Osuus ei ole sama, kuin kaikkien ruotsinkielisten osuus Suomessa.
Nimenomaan tilastoilla on helppo valehdella."Väität siis, että jos on käynyt peruskoulun ja luokion ruotsiksi, ei voi hakea suomenkieliselle linjalle yliopistoon.
Väitätkö myös, että jos on käynyt peruskoulun ja luokion suomeksi, ei voi hakea ruotsinkieliselle linjalle yliopistoon."
En tietenkään väitä mitään sellaista!
Ei sillä millä kielellä on käynyt koulunsa tietenkään ole mitään tekemistä sen kanssa millä kielellä voi hakea opiskelemaan. Jos olet käynyt koulusi muulla kuin sillä kielellä jolla haet opiskelemaan joudut todennäköisesti todistamaan kiielitaitosi kielikokeella mutta se tuskin on ongelma. Miksi kukaan hakisi opiskelemaan kielellä jota ei osaa? - WilleSuomi
rautaako? kirjoitti:
"Svekoankka käyttää tilastoja sokeasti harhauttaakseen. Tosiasiahan on, että lähes kaikki surunuoret ovat täysin kaksikielisiä."
Kielitaidosta on hyötyä!
"Näin huonommalle puoliskolle jää valtavasti kielikiintiöpaikkoja valittavaksi"
Kieleitaidosta on hyötyä!
"Pääväestön nuorilla on paljon heikompi tilanne. Lähes puolet halukkaista jäävä't ilman yliopistopaikkaa."
Kielitaidosta olisi hyötyä!Suomenruotsista on hyötyä vain Suomessa. Käyppä joskus jossain ulkomailla, ei ruotsissa, niin huomaat kuinka hyödyllistä ruotsin kielen osaaminen oikeasti on. Ruotsin kielestä on Suomessa hyötyä ainoastaan niin kauan kun pakkoruotsi kukoistaa. Tämä on itseään ruokkiva noidankehä. Kaikki perustelusi ruotsinkielen tarpeellisuudesta tai hyödyllisyydestä on kehäpäätelmiä.
- pakkoruotsinet
Henrikssonista näkee jo päällepäin, että hän on päässyt yliopistoon kiintiön avulla eikä älykkyydellä.
- Ankdamin riemulogik
Eihän yksikään suomenkielinen voinut mennä Henrikssonin ohi jonossa, koska suomenkieliset olivat eri jonossa.
- Ank-dam
Lakitieteitten koko maan koulutuskiintiö vuonna 2011 oli 665 aloituspaikkaa joista ruotsin kieltä taitavien kiintiö oli 31 paikkaa = 4,8 %
Kiintiö jossa haetaan on päätettävä etukäteen.
Suomen kielellä on helpompi päästä opiskelemaan lakia aivan kuten on myös helpompi päästä suomenkiellä lukemaan lääketiedettä.
- hupipersut..
On hienoa nähdä , että kielikiintiöiden kautta pääsee jopa ministeriksi!
Persut eivät taida päästä ministereiksi edes käräjäsalien kautta?- rautaako?
"Persut eivät taida päästä ministereiksi edes käräjäsalien kautta? "
Mutta eduskuntaan pääsee käräjäsalien kautta. - Talan kyydit
Yritän taas kääntää keskustelu asialinjalle edellisten asiattomien viestien sijasta. Eli onko Tala saanut p'llua ja kunnon kyytiä viime aikoina. Vain asiallisia vastauksia, please!! Onko se pysynyt satulassa??
- luutakaisa
Ruotsinkielinen lukio-, ammatti- ja korkeakoulutus syövät perusteettomasti ja hyötyä tuottamatta maamme vähäisiä koulutusresursseja . Julkisen vallan ei pidä niitä kustantaa.
Ruotsinkielistä ammatillisesta koulusta tai korkeakoulutusta Suomessa valmistuva lääkäri, sairaanhoitaja, opettaja, juristi, ekonomi jne, aivan varmasti joutuu työssään palvelemaan enimmäkseen suomenkielisiä, koska olemme yli 90% suomenkielinen maa. Suomessa työelämässä joutuu takuuvarmasti toimimaan suomen kielellä.
Ruotsinkielisiä peruskouluja on varmaan perusteltua ylläpitää julkisella rahoituksella. Mutta sen päälle vain kunnissa, joissa ruotsi on enemmistökieli, on perusteltua ylläpitää ruotsinkielisiä lukioita tai ammatillisia kouluja. Tietenkin ruotsinkieliset säätiöt voivat pyörittää maksullisia ruotsinkielisiä kouluja missä haluavat. Mutta valtiovallan ei pidä kustantaa niiden pyörittämistä. - Let's ride
No tätähän se on. Tämmönen kiintiöhintti politiikka ja strömsöö meininki yhdessä savonmafian kanssa on tehny meistä juur sitä mitä ollaan. Suomi neito rupesi euroopan huoraksi ja tämä talakutus siitä että met emme saa olla välinpitämättömiä ambomaan asioista on tehny koko maasta yhen särkänniemen. Jos tahdotaan, että tässäkin maassa elämää on mahdollista elää, on lopetettava kaikenlainen pimpinhierominen ja yritettävä ymmärtää perusasiat Leipä kasvaa maasta, ei pankin seinästä ja ylipäätänsä "konsultoivat kosmetoloogit" on pelkkää painolastia. Mutta tieppä töitä niin jo on pataljoonallinen pahvintaluttajia porstuassa peräämässä saamisiaan. Kyllä mie vielä suomen pultsarit elätän, mutta mihin läpeen nämä johtajat saatas?
- Ank-dam
Mitä paljastamista siinä on? Suomessa voi opiskella ja valmistua juristiksi joko suomen tai ruotsin kielellä. A-MH on ruotsinkielisenä todennäköisesti opiskellut äidinkielellään. Mikä siinä muka on ihmeellistä?
- bbbbbbbbb ..
Siinä on se ihmeellinen, että joka kevät n. 5-10 ruotsinkielistä pääsee oikeustietelliseen ohi heitä parempien suomenkielisten.
Vasabladetissa 12.11.2003 Leif Sevon, korkeimman oikeuden presidentti kirjoittaa artikkelissaan "Kuka tarvitsee lakimiehiä? (Vem behöver jurister?):
"Oma käännökseni: "Vuosia sitten saatiin ruotsinkielisille juristiopiskelijoille kiintiö Helsingin yliopistoon. Tämä tapahtui ajoittain vaikean keskustelun jälkeen. Ongelmana oli se, että harva ruotsinkielinen ylioppilas sai tarpeeksi korkeat pisteet tiedekunnan pääsykokeessa, jossa he kilpailivat suomenkielisten kanssa. Esitettiin väitteitä, että erityinen kiintiö suosisi ruotsinkielisiä ylioppilaita, minkä väitettiin riitelevän kansalaisten yhdenvertaisuutta vastaan.Vastaväite oli, että kansalliskielten tasavertaisuus edellytti, että kansalaisilla on samanlainen oikeus kääntyä tuomioistuinten puoleen omalla kielellään.Keskustelusta päädyttiin siihen, että koska Helsingin yliopisto on ainoa yliopisto, joka koulutti ruotsiksi lakimiehiä, voitiin ruotsinkielisille tarkoitettu kiintiö hyväksyä."
Sevonin mielestä on tärkeää säilyttää ruotsinkielinen juristikoulutus Helsingin yliopistossa kiintiöineen. Hän myös haluaa Vaasan ruotsinkieliseen juristikoulutukseen, lisää opiskelupaikkoja. Lisäksi hän haluaa myös Åbo Akademiin juristikoulutusta, tietenkin vain ruotsiksi, koska ÅA on täysin ruotsinkielinen.
Teksissä on näkyvissä vain Suomessa tyypillinen ruotsinkielisten "positiivisen syrjinnän" perusteleminen kielilailla. Sen sijaan todellisuus unohdetaan.(92% suomenkielisiä, 5,5 % ruotsinkielisiä)
Kun vastakkain oli kansalaisten yhdenvertaisuus, siis ylioppilaiden yhdenvertaisuus sisäänpääsykokeessa ja ruotsinkielisen vähemmistön oikeus saada palvelua omalla kielellään tuomioistuimissa, 5,5 % vähemmistön etu, oikeus saada palvelua, voitti.
Kiintiöt ruotsinkielisille ylioppilaille ovat tietenkin väärin, koska -kuten Sevonkin toteaa - ruotsinkieliset ylioppilaat eivät menestyneet tarpeeksi hyvin pääsykokeissa, että heitä olisi päässyt sisään tarpeeksi. Opiskelijat olisi pitänyt ottaa paremmuusjärjestyksessä, eikä suosia yhtä kieliryhmää toisen kustannuksella.
Mutta päätettiinkin laskea heidän vaatimustasoaan. Tämä tehtiin lailliseksi vetoamalla kielilakiin. Kielilaki taas on kansainvälisesti kestämätön, koska toisen kansalliskielen vähimmäisvaatimus on kaikkialla muualla 20 %.
Rkp on poliittisilla kaupoilla tai ties millä saanut sementoitua kielilain Suomeen.
Kenen tahansa järjen mukaan kiintiöt ovat väärin. Parhaimmat pitää ottaa sisään ankaran kilpailun jälkeen paremmusjärjestyksessä, ei kielen mukaan.
Juristikoulutukseen hakeutuu valtavasti pyrkijöitä ja vain parhaat valitaan. Kun noudatetaan ruotsinkielisten kiintiöitä, valitaan sisään parhaiden joukossa myös osa vähemmän parhaita, eikä tämä voi olla Suomelle hyväksi."bbbbbbb: "Siinä on se ihmeellinen, että joka kevät n. 5-10 ruotsinkielistä pääsee oikeustietelliseen ohi heitä parempien suomenkielisten."
Kertoisitko mihin viralliseen tietoon perustat väittämäsi?
Vuonna 2011 hyväksyttiin lakia lukemaan kaiken kaikkiaan 665 uutta opiskelijaa, yhteensä kymmenelle eri opiskelulinjalle, yhteensä kuudessa eri yliopistossa.
Noista 665 uudesta opiskelijasta valittiin 31 ruotsin kieltä taitavien kiintiössä opiskelemaan ruotsin kielellä Helsingin yliopistossa Helsingissä tai aloittamaan opintonsa HY:n ulkoistetulla osastolla Vaasassa.
Väität siis että ruotsinkieltä taitavista joita oli yhteensä 31 / 665 = 4,89 % oli 5 - 10 opiskelemaan hyväksyttyä pistemäärältään huonompia kuin kaikki muut suomenkieliset. Eli että paremmuusjärjestyksessä 5 - 10 ruotsinkieltä taitavaa opiskelijaa olivat koko joukon hännänhuippuja.
Kuulostaa erikoiselta, kertoisitko mistä tietosi on peräisin?- Mikä vielä epäselvää
Ankdam kirjoitti:
bbbbbbb: "Siinä on se ihmeellinen, että joka kevät n. 5-10 ruotsinkielistä pääsee oikeustietelliseen ohi heitä parempien suomenkielisten."
Kertoisitko mihin viralliseen tietoon perustat väittämäsi?
Vuonna 2011 hyväksyttiin lakia lukemaan kaiken kaikkiaan 665 uutta opiskelijaa, yhteensä kymmenelle eri opiskelulinjalle, yhteensä kuudessa eri yliopistossa.
Noista 665 uudesta opiskelijasta valittiin 31 ruotsin kieltä taitavien kiintiössä opiskelemaan ruotsin kielellä Helsingin yliopistossa Helsingissä tai aloittamaan opintonsa HY:n ulkoistetulla osastolla Vaasassa.
Väität siis että ruotsinkieltä taitavista joita oli yhteensä 31 / 665 = 4,89 % oli 5 - 10 opiskelemaan hyväksyttyä pistemäärältään huonompia kuin kaikki muut suomenkieliset. Eli että paremmuusjärjestyksessä 5 - 10 ruotsinkieltä taitavaa opiskelijaa olivat koko joukon hännänhuippuja.
Kuulostaa erikoiselta, kertoisitko mistä tietosi on peräisin?Vasabladet 12.11.2003 Leif Sevon, korkeimman oikeuden presidentti
Käännös:
"Kuka tarvitsee lakimiehiä? (Vem behöver jurister? 12.11.2003 Vasabladet):
Vuosia sitten saatiin ruotsinkielisille juristiopiskelijoille kiintiö Helsingin yliopistoon. Tämä tapahtui ajoittain vaikean keskustelun jälkeen. Ongelmana oli se, että harva ruotsinkielinen ylioppilas sai tarpeeksi korkeat pisteet tiedekunnan pääsykokeessa, jossa he kilpailivat suomenkielisten kanssa. Esitettiin väitteitä, että erityinen kiintiö suosisi ruotsinkielisiä ylioppilaita, minkä väitettiin riitelevän kansalaisten yhdenvertaisuutta vastaan.Vastaväite oli, että kansalliskielten tasavertaisuus edellytti, että kansalaisilla on samanlainen oikeus kääntyä tuomioistuinten puoleen omalla kielellään..."
Leif Sevon itse myönsi, että kiintiöt otettiin, koska ruotsinkieliset eivät pärjänneet normaalissa "parhaimmat sisään"-valinnassa.
Kiintiöt olivat varmasti jo 70-luvun lopussa, joten Henrikssonin pyrkiessä -84 ne olivat. Eli Henriksson meni kiintiössä sisään.
Myös Thors meni 70-luvulla kiinitössä sisään samaan tiedekuntaan.
- Hauskaako?
Siis surut eivät pärjää kilpailtaessa opiskelupaikoista suomenkielisten kanssa? Ja kiintiöt auttavat huonoja sisäänpääsyssä. Joten huonoja surukielisiä koulutetaan siitä huolimatta. Koulutuksen jälkeen asia muuttuu mielenkiintoiseksi. Koska silloin surut pärjäävät töitä jaettaessa. Valtion ja kunnan viroissa vaaditaan ruotsin taito. Ja kukas sitä ruotsia sitten osaa? Ruotsia osaa suru, joka pääsi kiintiöiden kautta opiskelemaan. Ja nyt sama suru on etuasemassa työmarkkinoilla, vain sen takia että hän osaa ruotsia. Ensin suru vei paremman suomenkielisen opiskelupaikan. Ja sitten työpaikan. Vain sen takia että hän osaa ruotsia.
- henriksson pois
Oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonkin on niin tyhmä, että ei olisi päässyt opiskelemaan oikeustieteelliseen, ellei ruotsinkielisille huonommille olisi ollut kiintiöpaikkoja.
Nyt hän nauttii olostaan oikeusministerinä, huolehtien Rkp:n etuista.
Henriksson sanoi pari viikkoa sitten, että hän ei tee ministeriössä rutiinitöitä, ei esim. "täytä lomakkeita", kuten Tuija Brax teki.
Henriksson hakee myös Rkp:n puheenjohtajuutta, siihen riittäisi aikaa hänen mielestään.
Samaan aikaan mm. kerjäläisongelma on valtaisa ja monet muut maan oikeudelliset ratkaisemattomat kysymykset.
Rkp-läiselle on pääasia nimittää omia henkilöitä virkamiehiksi ja valvoa kielipolitiikkaa Rkp.n pussiin. - suurkorruptiota
Oikeusministeri polkee itse perusoikeuksia.
Anna-Maja Henriksson (RKP) on räikeä esimerkki näistä tuhansista etuoikeuksillaan edenneistä ruotsinkielisistä. Pietarsaarelainen pääsi 1980 luvun alussa nk. ohituskaistaa pitkin ruotsinkielisten kielikiintiössä Helsingin yliopiston oikeustieteelliseen tiedekuntaan, ohittaen samalla näin parempipisteisiä suomenkielisiä pyrkijöitä, ja valmistui sieltä oikeustieteen kandidaatiksi 1987. Montako suomenkielistä hakijaa, häntä paremmilla pääsykoepisteillä, joutui nöyrtymään ja antamaan paikkansa huonompipisteiselle kiintiöläiselle?
Hän on siis malliesimerkki ruotsinkielisestä, jolle on vinoutuneen kielipolitiikkamme vuoksi suotu etuoikeus opiskella polkien samalla suomenkielisten oikeuksia.
Oikeusministerinä hän jatkaa suomenkielisten polkemista.
Suomenkielisten tulee Henrikssoninn vaatimusten mukaan palvella ruotsinkielisiä "ns. alemmissa palvelualan työpaikoissa" ja ruotsinkielisille itselleen pitää olla helppo mahdollisuus "ylempään koulutukseen". Esim. juristi-, lääkäri-, taide-, ekonomi- ym. koulutukseen. Suomenkeilisiä on kuitenkin paljon pyrkimässä näihin "Ylempiinkin" koulutuksiin ja heidän joukostaan löytyy "liian paljon" hyviä abiturientteja.
Siksi Rkp:n mielestä tarvitaan kielikiintiöt ja omat koulut, ja ylenpalttisesti, kohtuuttomasti yliopistopaikkoja ruotsinkielisille.
Henriksson on viime päivinä puhunut perusoikeuksista tarkoittaen ruotsinkielisten perusoikeuksia. Hän esittää, että vapaata kielivalintaa ei voida sallia suomenkielisille, koska vain pakkoruotsin avulla ruotsinkielisten perusoikeudet säilyvät.
Pakkoruotsin ja pakkovirkamiesruotsin vaatiminen suomenkielisiltä ei ole suomenkielisille mikään perusoikeus. On käsittämätöntä, että oikeusministeri esittää tällaista. Pakkoruotsihan on poliittinen sopimus, korruption tulos.
Mutta kiintiöjuristi Henriksson vaatii nyt oikeusministerinä perusoikeuksiin vedoten enemmistökieliryhmän eli valtaväestön pakottamista oppimaan pikkuruista vähemmistökieltä ruotsinkielisen palvelutarpeen vuoksi.
Missä ovat suomenkielisen enemmistön perusoikeudet ja tasa-arvo koulutukseen pyrittäessä? Emme tarvitse näitä kiintiöihmisiä enää ainuttakaan.- HÖH SANON MINÄ
SUOMI ei tarvitse ruotsinkielisiä - he ovat ikävä kustannuserä.. ja suuri sellainen.
.... pakko maksaa ruotsinkielisille, kreikkalaisille, portugalilaisille, Islantiin, Irlantiin,
pakko pakko pakko, muuten jo levinnyt Eurooppa leviää käsiin. HÖH !
- pöntinen
"Vaadimme samoja oikeuksia, emme enempää""
Mutta eikö Anna-Maja ymmärrä, että se on kaikkea muuta kuin samoja oikeuksia jos juristiksi valmistutaan alemmilla arvosanoilla kuin suomenkieliset. - Eipä vakuuta, ei
Henrikssonin sanat, "vaadimme vain samoja oikeuksia, emme enempää", joutuvat todella outoon valoon, kun tiedetään, että hän itse on mennyt lisäoikeuksilla ohi jonon opiskelemaan. Ja mieluusti ottikin vastaan opiskelupaikan.
- TaipumatonRautakanki
Muistio: Kokoomus ja RKP jarruttavat harmaan talouden torjuntaa
Yhteiskunta 10.06.2011
Susanna Kuparinen & Jari Hanska
Fifille vuodettu muistio paljastaa, että kokoomus ja RKP jarruttivat hallitusneuvotteluissa harmaan talouden valvontaa ja ehkäisyä. Puolueiden neuvottelijat vaativat poistoja keskeisimpiin toimenpiteisiin.
Fifi sai haltuunsa hallitusneuvotteluista viisisivuisen muistion (PDF-tiedosto). Kyseessä on harmaan talouden työryhmän pohjapaperi, joka paljastaa työryhmän neuvotteluasemat 25. toukokuuta, viikkoa ennen kuin kuuden puolueen pohjalta käydyt neuvottelut katkesivat.
RKP vastustaa viranomaisrekistereiden jakamista kaikkien harmaan talouden torjuntaviranomaisten käyttöön.
"Se olisi toiminut aivan liian tehokkaasti harmaata taloutta vastaan", harmaan talouden tutkija Markku Hirvonen kommentoi tuoreeltaan Fifille.
Syynä RKP:n linjauksille Hirvonen näkee puolueen taustavaikuttajat, kuten Björn Wahlroosin kaltaiset suursijoittajat.
Varovaisten arvioiden mukaan Suomi menettää kansainvälisen sijoitustoiminnan veronkierron seurauksena 800 miljoonaa euroa vuodessa. Yksi syy on se, että ulkomaisten sijoitusyhtiöiden ei tarvitse ilmoittaa Suomen veroviranomaisille sijoittajien henkilöllisyyttä.
Pohjapaperissa tilanne pyrittiin korjaamaan:
"Suomessa toimivilta etävälittäjiltä vaaditaan vuosi-ilmoitukset sijoituksista".
Sama velvoite on jo Ruotsissa käytössä, mutta RKP vaati kohdan poistettavaksi.
Ruotsalaisen kansanpuolueen neuvottelijana harmaan talouden työryhmässä istui pietarsaarelainen kansanedustaja, pankkijuristi Anna-Maja Henriksson. Hän on toisen kauden kansanedustaja.
Anna-Maja Henriksson, onko harmaa talous mielestäsi vakava asia?
"Tietysti se on tänä päivänä ongelma Suomessa kuten monessa muussakin maassa. Meidän on syytä tehdä kaikkemme, jotta harmaa talous eli svart ekonomi, saadaan aisoihin. Siihen ei ole yksinkertaista reseptiä."
"Matkailu- ja rakennusalalla ongelma on erityisen suuri. Yksi käytännön asia, josta on jo aiemmin ollut yksimielisyyttä on se, että jokaisella rakennustyömiehellä pitää olla tunnistekortti ja veronumero. Riippumatta hallituspohjasta tätä kannattavat kaikki."
Mitä mieltä olet hallintarekisteröinnin laajentamisesta?
"Meidän pitää pyrkiä mahdollisimman avoimeen järjestelmään. Samalla on myös otettava huomioon mikä on järjestelmä muualla, ettei naapurimaahan valu kaikki rahat."
Puhut viranomaisvalvonnan tiukentamisesta ja avoimuudesta. Miksi RKP:n edustajana kuitenkin vaadit neuvotteluissa esimerkiksi sitä, että harmaan talouden viranomaisvalvonnan rekisteritietoja ei saa jakaa kaikkien valvontaviranomaisten kesken?
"Mistä sä olet kuullut tuollaista?"
Tässä se lukee mustaa valkoisella työryhmänne muistiossa, joka on päivätty 25. toukokuuta.
"Se työ oli silloin pöydällä."
Niin, mutta olette vastustaneet valvonnan tiukentamista.
"Työ oli keskeneräinen."
Miksi Suomessa toimivilta etävälittäjiltä ei saa vaatia vuosi-ilmoitusta?
"Mulla ei ole nyt papereita tässä."
Te olette sananmukaisesti vaatineet niin.
"Mistä sä olet saanut nämä tiedot?"
Ei vaikuta siltä, että ajaisitte laajempaa avoimuutta.
"Mä en kommentoi."
Erittäin mielenkiintoista Anna-Maja Henriksson(Rkp) EI suostu vastaamaan ylläolevaan asiaan vaikka olen sitä useasti kysynyt.
Nyt kaikki Suomalaiset tekemään pimeästi töitä nykyinen oikeusministeri Anna-Maja Henriksson(Rkp hyväksyy sen.- pois pakkoruotsi
Eduskunnan kyselytunnilla paljasti huonon suomenkielen taitonsa!
Joutui vastaamaan suoriin kysymyksiin ministeriönsä asioista - sorni meni suuhun kuin pienellä lapsella. Tuonkaltaiset päättävät suomalaisten asioista! Fy fan! - syyyy
Närpiössä käytetään hyväksi ns. vierastyöläisiä eli ulkomailta rekrytoituja orjatyöläisiä. Rkp suojelee sitä toimintaa.
- posetiivarid
Tämä on sitä "positiivista syrjintää"
- ölöiten
Onko tämä se sama Anna-Maja Henriksson, joka taannoin valittiin närppesin kauneimmaksi miss tomaatiksi?
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Epäily: Räppäri yritti tappaa vauvansa.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/epaily-mies-yritti-tappaa-vauvansa/9300728 Tämä on erittäin järkyttävä teko täysin p475375Räppäri kuoli vankilassa
Ei kuulemma ole tapahtunut rikosta. Sama vahinkohan kävi Epsteinille. https://www.hs.fi/suomi/art-2000011840869.html "612136Välillä kyllä tuntuu, että jaat vihjeitä
Mutta miten niistä voi olla ollenkaan varma? Ja minä saan niistä kimmokkeen luulemaan yhtä sun toista. Eli mitä ajatella181770Onko Sanna menossa Ukrainaan viettämään vuosipäivää?
Kun on bongattu Varsovan lentokentältä?1381723- 171505
No kyllä te luuserit voitte tehdä mitä vaan keskenänne, sitä en ymmärrä miksi pelaat,nainen
Pisteesi silmissäni, edes ystävätasolla tippui jo tuhannella, kun sain selville pelailusi, olet toisen kanssa, vaikka ol301437Kulukusuunnat
Eikö kuhmolaiset iha oikiasti tiiä kumpi o vasen ja kumpi oikia? Tuolla ku liikennemerkissä näkyy nuolet ylös ja alas, v4130081-vuotias Frederik avoimena - Ei omasta mielestä kelpaa tästä syystä realityihin: "Veemäinen..."
Junttidiscon kuninkaana tunnettu Frederik, 81, on esiintymislavoilla suvereeni tekijä. Mies on viihdyttänyt ympäri Suome171097Muusikko yritti tappaa kaksiviikkoisen vauvan
Karu epäily: Muusikko, 32, yritti tappaa kaksiviikkoisen vauvan Oulussa. IS:n selvityksen perusteella miestä ei ole syy771068Joutuuko Suomi24-palvelu taas oikeuteen ?
Nämä Purraa ja Perussuomalaista johtoa pedofiilian suojeliana pitävän kirjoittajan viestit eivät vain poistu täältä. Se207917