Onko Suomi tosiaan maa jossa ei kannata ilmoittaa rikoksista poliisille?

Satuin viikonloppu-yönä näkemään ryöstön sekä pahoinpitelyn, joten tunsin velvollisuudekseni soittaa poliisille tapahtumasta.

Pari päivää myöhemmin tuli poliisilta soitto kuullusteluihin, joihin menin tietysti kertomaan mitä näin. Kerrottuani tarinan, sain kuulla tekijöidet nimet, jotka sattuivat olemaan erittäin tuttuja nimiä. Tekijät sattuivat olemaan asuinpaikkani alueella riehuvia ja rötösteleviä kavereita jotka kuuluvat paikan ns. rikosporukkaan.
Jostain syystä lukuisat ryöstöt, huumausainerikokset, uhkailut, pahoinpitelyt yms eivät ole olleet tarpeeksi pistämään kavereita vankilaan.

Nyt sitten tuli kutsua oikeudenkäyntiin johon en todellakaan haluaisi mennä todistamaan. Kavereista toinen on ollut teosta asti vangittuna sekä kuulemma saamassa varmasti 2 vuoden tuomiota, mutta toinen on edelleen vapaana.
Vaikka kävisi niinkin hyvin että tekijät saisivat mukavan tuomion ja istuisivat edes vuoden, niin pelkään tosissaan henkeni puolesta.

Tekijöiden kanssa on ollut jo vuosia ongelmia ja niiden vuosien aikana olen joutunut pelkäämään. Heidän välttely on rajoittanut liikkumista liiankin paljon enkä esimerkiksi voi enää ilta/yö-aikaan käyttää julkisia kulkuneuvoja.
Nyt kun oikeuskäynti on edessä joudun sinne menemään todistamaan suoraan näiden tekijöiden eteen. Vaikka toinen olisi vain vankilassa, tai jopa molemmat, joudun silti pelkäämään heidän kavereitaan. Lukuisat puukkouhkailut yms tekevät elämisestä yhtä helvettiä, kuka tietää vaikka tulisivat väkisin kotiin ovesta sisään ja pistäisivät palasiksi, ei olisi heidän ensimmäinen kertansa.

Koitin kysellä asiasta mutta ilmeisesti minun on todellakin pakko mennä oikeuteen vielä vahvistamaan lausuntoni ja kohdattava tekijät kasvotusten. Miten tämä voi edes olla mahdollista? Pitääkö minun hengissä säilyäkseni tosissaan mennä oikeuteen ja kertoa että valehtelin nähneeni tapahtumat ja että tekijät ovat syyttömiä? Ei ihme että suomessa ihmiset vain kävelevät ohi vaikka näkisivät jonkun hakattavan, kun asiaa ei voi edes todistaa nimettömänä.