Mikä Suomessa mättää - maa täynnä nuoria masentuneita, vai onko?

Eipä armeijassa masentunut kukaan koska tekemistä riitti jokaiselle hereillä olleelle minuutille. Iltalomat kavereiden kanssa oli yhtä juhlaa. Nykyään voipi olla vielä hauskempaa kun on naisiakin siellä :)

Kaikkea liian paljon, liian helpolla. Aivan kuten amerikassa parikymmentä vuotta sitten.
Lihomme, laiskistumme ja masennumme.

Pillerit ja terapiat? Niistäkö apua.

Joopa joo. Tutustupa vähän mielenterveys"hoidon" arkeen, niin havahdut unestasi.

Suomi on nykyään kokoomuslainen narsismia palvova raaka voittajayhteiskunta, jossa vain voittajat ovat oikeita ihmisiä. Jokaista voittajaa kohti on kuitenkin kymmenen häviäjää, jotka masentuvat eläkkeelle asti.

Ennen meno oli vähän tasaisempaa, kaikille riitti hyvinvointia niukalti ja ihmiset jaksoivat paremmin.

"Yhteiskuntajärjestelmässämme tuskin on vikaa, vaan itse ihmisissä". Väärin, väärin. Vähän aikaa sitten uutisoitiin, että Tanskassakin miljoona aikuista vetää mielialalääkkeitä. Siis maassa, jossa asuu elämäniloinen ja avoin kansa. Vika on nimenomaan järjestelmässä. Lyhyesti sanottuna protestanttinen kilpailuyhteiskunta on viritetty jo joissakin maissa niin tiukaksi, että ihmisten päänupit eivät kestä. Kakaratkin sekoavat jo. Mutta kuka painaisi jarrua, kun keskiverto kansalainenkin on melko itsekästä ja ahnetta sorttia? Meillä on itsemme näköinen yhteiskunta.

olla ylisosiaalinen ja ylivilkas. Nuppi ei kestä kauaa kun kuuntelee ja katselee esim. espanjalaisten puheripulia ja käsienhuiskintaa, joka ei lopu milloinkaan. Ei sovi häpeillä suomalaisuutta ja sen piirteitä. Ihmiset tykkää väljästä tilasta ja luonnollisuudesta. Lähteköön ulkomaalaiset muualle jossei viihdy. Suomalaiset on ystävällisiä ja auttavaisia puhuteltaessa.

Eniten masennukseen vaikuttaa kuitenkin masentavat uutiset, huono viihde, virikkeettömyys, työttömyys, väärä ravinto, huono kunto ja pinnalliseksi muodostuneet ihmissuhteet, joillakin päihteet, Suomen globalisointi, valtavirtakulttuuri sopii tänne vähiten!!! Suomalaisilla on aina ollu eniten realismia päässä. Turhaan sitä pierujakaan peittelee ja suihkuttelee keinotekoisiin hajuvesiin....... rehellisyys maan perii!!!!

"Suomi on nykyään kokoomuslainen narsismia palvova raaka voittajayhteiskunta, jossa vain voittajat ovat oikeita ihmisiä."

Ikävä kyllä, asia on juuri näin.

V ittuun ne toivotalkoot ja hyväveliverkostot, suksikaa v ittuun. V itun tissiposki läskiperse vapaamuurarit.

Laiska masentuu nopeasti ja varmasti.

Nuoria ei päästetä työelämään koska vanhukset halutaan pitää työelämässä hamaan tappiin asti ettei heille tarvitse maksaa eläkettä. Kolikon kääntöpuoli on masentuneet ilman työtä olevat nuoret. Tulee ilmeisesti ainakin vielä halvemmaksi. Siinä se syy lyhykäisyydessään.

Yhtä oikeaa vastausta ei ole olemassa. Kipeimpiä vaihtoehtoja halutaan väsitellä, niin se lähtökohtaisesti yleensä on. Masennus on ylisukupolvien kulkeva elämän iloa ja voimavaroja vakavasti rajoittava sairaus. Lähtökohta tähän voidaan kylvää jo sylivauvalle. Suomi on yhteiskuntana kulkenut rajun rakennemuutoksen sotavuosista. Suuret ikäluokat ovat vaurastuttaneet maata, mutta kipeitä lapsuuden kokemuksia ei ole osattu käsitellä riittävästi. Tämän perinnön he ovat välttelemällä siirtäneet eteenpäin. Tämä näkyy hyvin siinä, että lasten, nuorten ja perheiden hätää ollaan hyvinä vuosina vähätelty ja heidän oikeuttaan asianmukaiseen tukeen ja apuun vähäisillä resurssoinnilla estetty. Sitä niitetään, mitä kylvetään. Yhteiskunnan rakenteita ei tietysti voi yksinomaan syytellä, mutta ihmiset usein myötäilevät suuria linjoja, etteivät poikkeaisi porukasta. Tämä on näkynyt todella räikeinä mielipiteinä todellista hätää kokevien nuorten elämäntilanteissa, sellaisilta ihmisiltä joilta sitä yhteiskunnallisenaseman puolesta ei odottaisi.

vikaa on siellä ja täällä ja kokomaailmassa.

eräs ilähtökohtainen vika on varmasti se että luulemme että olemme laskeutuneet puusta...

Suomalainen "kulttuuri", maan tapa tekee masentuukseni!

Musiikki on mollivoittoista ja masennusvirsiä kaikki biisit;
"oli mulla elämän valttikortit kerran kädessään"
"murheellisten laulujen maa"

Sitten suomalainen kateus ja pahansuopaisuus.
"kel onni on, se kätkeköön"
"kun kuuseen kurkottaa, katajaan kapsahtaa"

ja mitä näitä kaikkia on! Ihan oikeasti, olemme masentava kansa"

liian korkeat raja-arvot mikroaaltosäteilylle.

Tukiasemia joka puolella ja niiden lähetystehot liian korkeat verrrattuna moniin muihin Euroopan maihin. 3G ja 4G ovat terveyttä ajatellen suuri virhe..

Miksi työkyvyttömyyseläkkeeseen johtava masentuneisuus saisi olla vain tiettyjen musikaalisten etnisten ryhmien etuoikeus, niistähän lähemmäs 90% on masentuneita täytettyään 18 vuotta.
Ihan oikein että suomalainen peruskansakin on huomannut olevansa masentunutta.

Mitä enemmän näitä ns. syrjäytyneitä alkaa olemaan, sitä helpompaa tähän kasvavaan kansanosaan on uusien tulokkaiden liittyä. Varsinkin perusluonteeltaan velttouteen ja laiskotteluun taipuvaiset yksilöt ikään kuin jo alitajuisesti omaksuvat itselleen tällaisen syrjäytyneen identiteetin. Suuret massat antavat yksilölle oikeutuksen, hyväksynnän ja kuuluvuuden tunteen syrjätymisessäkin.

Voitaisiinkin tässä mielessä enemmänkin puhua jakautumisesta tai sosiaalisen koheesion pirstaloitumisesta läntisissä yhteiskunnissa. Ennenvanhaan syrjäytynyt yksilö oli paljon enemmän omissa oloissaan ja ilman siteitä mihinkään laajempaan yhteisöön. Siksi sellaiseksi kukaan ei vapaaehtoisesti halunnut. Tällaiseksi ajautuivat lähinnä esim. vakavista mielensairauksista kärsivät, kuten skitsofreenikot, joilla jo muutenkin on vakavia puutteita kokea yhteyttä muihin ihmisiin olivatpa nämä sitten yhteiskunnan ytimessä eläviä tai toisia syrjäytyneitä.

Nykyään syrjäytyminen on elämäntapa ja yksi osa "kulttuurien rikkautta". Ei tarvitse olla varsinaisesti mieleltään epäterve. Velttouteen taipuvainen perusluonne riittää. Eiköhän Britannian mellakointikin osoittanut tämän. Ei vakavasti mieleltään sairaat kykene tuolla tavoin organisoitumaan rähinöidäkseen.

Ne on nähneet tässäviherpiiperrys-kokkarimyllytyksen aikana että suomessa ei voi voittaa työtä tekemällä, duunari, sekä haalari että valkokaulus, on tämän yhteiskunnan pohjasakkaa joka maksaa muiden joutilaisuuden sekä suomessa että maailmalla. Miksi pitäisi ottaa paskaa niskaa ehdoin tahdoin kun voi itsekin heittäytyä sinne hyväksikäyttöpuolelle, ovat sen verran fiksuja että hommaavat eläkepaperit ajoissa.

Lapset jätetään koteihin yksin mielikuvitusmaailman ja surun keskelle ja vanhemmat ovat kiireisiä ja töitä pitää tehdä,jotta saadaan rahaa perheen selviytymiseen.Isovanhemmat aikoinaan piti seuraa lapsille mutta nyt on ajat toisin.
Maallistuminen,itsekkyys,lyhytjännitteisyys,avioerot,alkoholi ym ym syitä löytyy paljon nuorten pahaan oloon.Jopa pakanat olivat terveempiä aikoinaan kuin nykyään.

Joo saa muut tehdä iloisina töitä 70 - vuotiaiksi ja maksella veroja joilla elätetään Afrikan sopulien lailla lisääntyvät länsimaisen elämäntavan tuhoavat väestöt sun muut. En siinä hulluudessa halua olla rahoittajana mukana.
Olkaa hyvät ja tehkää pirusti työtä.
Minä en - olen masentunut.

Amerikkalainen tiedetoimittaja tohtori Whitaker kirjoittaa kirjassaan Anatomy of an Epidemic (suom. "Epidemian anatomia") juuri tästä masennuksen ja muidenkin mielenterveydellisten häiriöiden radikaalista lisääntymisestä.

Taitavasti ja laajaa todistusaineistoa käyttäen hän osoittaa, että mm. krooninen ja parantumaton masennus on kasvanut käsi kädessä lääkkeiden syönnin kanssa. Samoin skitsofrenia ja muut psykoosihäiriöt ovat tilastojen valossa itsesiassa muuttuneet lääkkeiden käytön lisääntymisen myötä kroonisemmiksi ja yhä vaikeammin parannettaviksi.

Whitaker kohottaa syyttävän sormensa psykiatriaa, lääketeollisuutta ja lääkevalvontaviranomaisia kohtaan. Kaikki kolme ovat lyöttäytyneet yhteen rahan ahneuden ja korruption sokaisemina. Tuloksena on yhä mieleltään sairaampi yhteiskunta.

Lukuisat Whitakerin siteeraamat tutkimustulokset nimittäin antavat olettaa, että pitkäaikainen ja raskas lääkkeiden syönti on pikemminkin yhteydessä mielenterveysongelmien kroonistumiseen ja pahentumiseen. Tämä johtuu siitä, että aivot pyrkivät sopeutumaan lääkkeiden aiheuttamiin akuutteihin kemiallisiin muutoksiin muokkaamalla aivotoimintaa päinvastaiseen suuntaan.

Niinpä mm. psykoosilääkkeiden on todettu varsinkin pitempään käytettynä lisäävän herkkyyttä psykoosille. Esimerkiksi ns. antipsykootit aiheuttavat etuaivolohkojen surkastumista ja dopamiinireseptoreiden määrän lisääntymistä. Ensiksi mainittu on yhteydessä psykoosin ns. negatiivisiin oireisiin (jotka muistuttavat masennusta tai laiskuutta) ja jälkimmäiset taas positiivisiin (harhaluulot ja -aistimukset).

Myös masennuslääkkeet saavat tällaisia ns. oppositionaalisia vaikutuksia. Toisin sanoen pitkäaikainen masennuslääkkeiden syöminen johtaa masennustaipumuksen vahvistumiseen biologiselta näkökannalta. Lisäksi lääkettä syödessä henkilö usein kärsii monenlaisista toimintakykyä ja elämänlaatua haittaavasta "sivuvaikutuksesta", kuten väsymyksestä ja lihoamisesta.

Whitakerin selitysmallia mielenterveysongelmien radikaalille lisääntymiselle psykiatrian itsensä aiheuttaman on sekä kiitelty että arvosteltu. Kuitenkaan Whitaker ei ole ainut arvostelunsa kanssa. Psykiatria on nimittäin kaikkein kiistanalaisin ja kaikkein kyseenalaistetuin lääketieteen ala. Jopa monet psykiatrit itse ovat nousseet arvostelemaan alaansa, sen korruptoituneisuutta, ahneuden tavoittelua ja epärehellisia tutkimusmenetelmiä.

Esimerkiksi 70-luvulla Yhdysvalloissa suoritetuissa kokeissa (ns. Soteria projekti) todettiin perinteisesti lääkittyjen skitsofreenikkojen voivan pitemmällä aikavälillä selvästi huonommin (mm. selvästi matalampi työllistyminen) kuin ilman lääkkeitä tai minimaalisen lääkityksen periaatteella. Tällaiset tulokset on tietysti haudattu vähin äänin ja tuloksista tietämättömälle suurelle yleisölle on jatkettu "lääkityksen tärkeydestä" saarnaamistal.

Turhan monimutkaista tuo.
Kun kerran on loistava mahdollisuus pienellä vaivalla muiden esimerkkiä noudattaen viettää helppoa "masentuneen" elämää ja saada kaikki ilmaiseksi yhteiskunnalta. Ja aikaa omalle itselle. Niin miksi hitossa rehkiä epämieluisissa työympäristöissä kaiken aikansa.
Leppoistaminen on nykyään niin muodikastakin ja hyväksyttyä.