lesken käyttöoikeus kesämökkiin

Mökin yksinomaista (1/1) käyttöoikeutta ei ole voitu kerrotuin tavoin testamentata, mutta osittainen kyllä.

Oletetaan, että kesämökki on ollut vainajan (V) ja 1. puolison (P1) ainoa omaisuus, jonka he ovat omistaneet yhdessä. Testamentissa ilmeisesti V:lle on annettu mökin omistusoikeus (toissijaismääräyksin).

P1:n kuoltua lapset ovat saaneet lakiosanaan omistukseensa ½ P1:n osuudesta eli 1/4:n mökistä.

V:n kuoltua lapset saavat loput P1:n perinnöstä eli 1/4:n mökistä; heidän omistusosuutensa on täten ½ mökistä.

V:n perillisten ja 2. puolison P2:n välillä toimitetaan seuraavaksi omaisuuden ositus (jollei heidän välillään ole avioehtoa). Jos P2 on yhtä varakas tai varakkaampi kuin V, P2 ei saa tasinkoa V:n perillisiltä, muussa tapauksessa saa. Jos V:n omaisuus käsittää vain mökkiosuuden ja P2 on varaton, hän saa TASINKONA omistukseensa puolet V:n omaisuudesta eli 1/4:n mökistä. (V:n perilliset voivat toki halutessaan antaa P2:lle tasingon mökkiosuuden asemesta rahana.) Tällöin V:n jäämistö, jota V:n uusi hallintatestamentti koskee, käsittää loppuosan eli 1/4:n mökistä.

Kun V:n lapsilla on lakiosa V:n jäämistöön, he voivat lakiosanaan vaatia heti hallintaansa ½ jäämistöstä eli 1/8:n mökistä. V:n lapset siten OMISTAVAT 3/4 mökistä ja HALLITSEVAT 7/8 mökistä.

Täten P2:lle testamentin nojalla kuuluu mökin hallintaoikeus, jonka laajuus on 1/8 täydestä hallinnasta. Sen mukaisesta mökin käytöstä V:n perillisten ja P2:n olisi päästävä sopimukseen.

nasse-setä. kirjoitti:

Mökin yksinomaista (1/1) käyttöoikeutta ei ole voitu kerrotuin tavoin testamentata, mutta osittainen kyllä.

Oletetaan, että kesämökki on ollut vainajan (V) ja 1. puolison (P1) ainoa omaisuus, jonka he ovat omistaneet yhdessä. Testamentissa ilmeisesti V:lle on annettu mökin omistusoikeus (toissijaismääräyksin).

P1:n kuoltua lapset ovat saaneet lakiosanaan omistukseensa ½ P1:n osuudesta eli 1/4:n mökistä.

V:n kuoltua lapset saavat loput P1:n perinnöstä eli 1/4:n mökistä; heidän omistusosuutensa on täten ½ mökistä.

V:n perillisten ja 2. puolison P2:n välillä toimitetaan seuraavaksi omaisuuden ositus (jollei heidän välillään ole avioehtoa). Jos P2 on yhtä varakas tai varakkaampi kuin V, P2 ei saa tasinkoa V:n perillisiltä, muussa tapauksessa saa. Jos V:n omaisuus käsittää vain mökkiosuuden ja P2 on varaton, hän saa TASINKONA omistukseensa puolet V:n omaisuudesta eli 1/4:n mökistä. (V:n perilliset voivat toki halutessaan antaa P2:lle tasingon mökkiosuuden asemesta rahana.) Tällöin V:n jäämistö, jota V:n uusi hallintatestamentti koskee, käsittää loppuosan eli 1/4:n mökistä.

Kun V:n lapsilla on lakiosa V:n jäämistöön, he voivat lakiosanaan vaatia heti hallintaansa ½ jäämistöstä eli 1/8:n mökistä. V:n lapset siten OMISTAVAT 3/4 mökistä ja HALLITSEVAT 7/8 mökistä.

Täten P2:lle testamentin nojalla kuuluu mökin hallintaoikeus, jonka laajuus on 1/8 täydestä hallinnasta. Sen mukaisesta mökin käytöstä V:n perillisten ja P2:n olisi päästävä sopimukseen.

Lue lisää

Tarkistus:
Hallinta on edellä laskettu virheellisesti.

P2 edellä olevan mukaisesti omistaa tasinkona saamansa 1/4 mökistä, jota hän myös hallitsee. Sen lisäksi hän saa testamentilla hallintaoikeuden 1/8 osaan, joten P2:n koko hallinnan laajuus on 3/8.

nasse-setä. kirjoitti:

Tarkistus:
Hallinta on edellä laskettu virheellisesti.

P2 edellä olevan mukaisesti omistaa tasinkona saamansa 1/4 mökistä, jota hän myös hallitsee. Sen lisäksi hän saa testamentilla hallintaoikeuden 1/8 osaan, joten P2:n koko hallinnan laajuus on 3/8.

Lue lisää

Tarkennus:

P2 omaisuus yhtä suuri kuin V:n. Yhteistä omaisuutta kesämökin lisäksi runsaasti.

P1:llä ja V:llä mökki ainoa yhteinen omaisuus. P1:llä ei muuta omaisuutta. V antoi laskennallista tasinkoa P1:lle josta lasten lakiosa määriteltiin ja he saivat lakiosansa rahana.

miten on? kirjoitti:

Tarkennus:

P2 omaisuus yhtä suuri kuin V:n. Yhteistä omaisuutta kesämökin lisäksi runsaasti.

P1:llä ja V:llä mökki ainoa yhteinen omaisuus. P1:llä ei muuta omaisuutta. V antoi laskennallista tasinkoa P1:lle josta lasten lakiosa määriteltiin ja he saivat lakiosansa rahana.

Lue lisää

Eli hyvä nasse- setä, miten siis on jos 1/2 mökistä ollut P1:n ainoa omaisuus ja V antanut laskennallista tasinkoa P1:lle josta lakiosa siis määritelty ja maksettu rahavaroista. Mikä siis on mökin kohtalo, onko 1/2 mökistä yhä sitä omaisuutta josta V ei uudella testamentilla voi määrätä? Vai onko se nyt jostain syystä vain kutistunut 1/4 aan?Lakiosaahan ei olla laskettu ainostaan mökistä vaan koko Vn ja P1 yhteisestä omaisuudesta (laskennallisesta), varsinaista jakoa ei ole ollut.

miten on? kirjoitti:

Eli hyvä nasse- setä, miten siis on jos 1/2 mökistä ollut P1:n ainoa omaisuus ja V antanut laskennallista tasinkoa P1:lle josta lakiosa siis määritelty ja maksettu rahavaroista. Mikä siis on mökin kohtalo, onko 1/2 mökistä yhä sitä omaisuutta josta V ei uudella testamentilla voi määrätä? Vai onko se nyt jostain syystä vain kutistunut 1/4 aan?Lakiosaahan ei olla laskettu ainostaan mökistä vaan koko Vn ja P1 yhteisestä omaisuudesta (laskennallisesta), varsinaista jakoa ei ole ollut.

Lue lisää

Ap. 29.8. toisaalla:
"Olen pähkäillyt tämän kysymyksen kanssa sekä palstalla että kaikki lakitekstit googlaten.Kun laki sanoo että perillisille kuuluvaa toissijaismääräyksellä rasitettua omaisuutta ei leski pysty testamentilla määräämään. Tarkemmin "leskellä ei oikeutta testamentilla määrätä OMAISUUDESTA. Kun lapset perivät ensin puolikkaan mökistä toissijaismääräyksellä sitten toisen puolen lesken jälkeen mutta nyt hallintaoikeus velvotteella (uuden puolison hyväksi). Voidaanko todella näin tehdä? Silloinhan leski kyllä pyrkii "testamentilla määräämäään omaisuudesta joka..." ymmärtäisin vielä että kävisi jos puoliso olisi perinyt toisen puolikkaan mutta näin ei siis ole, testamentti pyrkimässä antamaan ainoastaan puolikkaan käyttöoikeudesta."

Nähdäkseni asia menee näin:

V on maksanut P1:n lasten lakiosat (½ P1:n jäämistön arvosta) omista varoistaan rahana. Tällä menettelyllä V on saanut omistukseensa toissijaismääräyksestä vapaana ½ P1:n mökkiosuudesta eli koko mökistä 1/4:n. Toinen 1/4 P1:n jäämistöstä on V:n saamaa perintöä, jonka rasitteena on toissijaismääräys P1:n lapsille.

V on siten omistanut rasitteitta a) oman puoliskonsa ja b) lakiosan maksulla saamansa 1/4:n eli kaikkiaan 3/4 mökistä. Hän omistaa myös loput 1/4:n, mutta sitä osuutta rasittaa P1:n testamentin toissijaismääräys.

V:n kuoltua, ennen V:n perillisten ja P2:n välistä omaisuuden ositusta, on toimitettava V:n pesänjako, missä erotetaan V:n pesästä P1:n perillisille em. toissijaismääräyksellä kuuluva osuus. Se on lähtökohtaisesti puolet pesästä, missä vähennyksenä otetaan huomioon jo maksettu lakiosuus. P1:n perillisten osuus voi olla 1/4 mökistä muuta (V:n kuolinajankohdan varallisuuden mukaan). Loppuosa V:n pesästä on em. rasitteesta vapaata.

Pesänjaon jälkeen toteutetaan omaisuuden ositus V:n perillisten ja P2:n välillä. Jos P2:n varallisuus on yhtä suuri tai suurempi kuin V:n omaisuus em. pesänjaon jälkeen, P2 ei saa tasinkoa, vaan pitää oman omaisuutensa ja V:n omaisuus lankeaa perintönä hänen lapsilleen. Täten P1:n perilliset tulevat saamaan omistukseensa em. pesänjaossa saamansa 1/4:n lisäksi V:n osituksessa muodostuneeseen jäämistöön kuuluvan 3/4 mökistä.

V on kuitenkin testamentillaan antanut mökin käyttöoikeuden P2:lle. Koko mökin käyttöoikeudesta V ei voi pätevästi määrätä, vaan ainoastaan jäämistöön kuuluvasta 3/4-osuudesta. Se taas, voiko hallintaoikeus koskea jäämistöön kuuluvaa 3/4-osuutta kokonaisuudessaan, riippuu siitä, kuinka paljon jäämistössä mökkiosuuden lisäksi on omaisuutta. Jos mökkiosuus olisi ainoa omaisuuserä, P1:n perilliset voisivat lakiosanaan vaatia heti hallintaansa siitä puolet. Tällöin P2:n hallintaan tulisi 3/8 koko mökistä. Jos taas jäämistöön kuuluu muuta omaisuutta mökkiosuuden arvon edestä, se kattaa lakiosuudet, ja P2 saisi hallintaansa koko jäämistöön kuuluvan osuuden eli 3/4 mökistä.

Ei tämä nyt aivan helposti aukeavaa ole, mutta tuskinpa se selkeämminkään on kerrottavissa.

nasse-setä. kirjoitti:

Ap. 29.8. toisaalla:
"Olen pähkäillyt tämän kysymyksen kanssa sekä palstalla että kaikki lakitekstit googlaten.Kun laki sanoo että perillisille kuuluvaa toissijaismääräyksellä rasitettua omaisuutta ei leski pysty testamentilla määräämään. Tarkemmin "leskellä ei oikeutta testamentilla määrätä OMAISUUDESTA. Kun lapset perivät ensin puolikkaan mökistä toissijaismääräyksellä sitten toisen puolen lesken jälkeen mutta nyt hallintaoikeus velvotteella (uuden puolison hyväksi). Voidaanko todella näin tehdä? Silloinhan leski kyllä pyrkii "testamentilla määräämäään omaisuudesta joka..." ymmärtäisin vielä että kävisi jos puoliso olisi perinyt toisen puolikkaan mutta näin ei siis ole, testamentti pyrkimässä antamaan ainoastaan puolikkaan käyttöoikeudesta."

Nähdäkseni asia menee näin:

V on maksanut P1:n lasten lakiosat (½ P1:n jäämistön arvosta) omista varoistaan rahana. Tällä menettelyllä V on saanut omistukseensa toissijaismääräyksestä vapaana ½ P1:n mökkiosuudesta eli koko mökistä 1/4:n. Toinen 1/4 P1:n jäämistöstä on V:n saamaa perintöä, jonka rasitteena on toissijaismääräys P1:n lapsille.

V on siten omistanut rasitteitta a) oman puoliskonsa ja b) lakiosan maksulla saamansa 1/4:n eli kaikkiaan 3/4 mökistä. Hän omistaa myös loput 1/4:n, mutta sitä osuutta rasittaa P1:n testamentin toissijaismääräys.

V:n kuoltua, ennen V:n perillisten ja P2:n välistä omaisuuden ositusta, on toimitettava V:n pesänjako, missä erotetaan V:n pesästä P1:n perillisille em. toissijaismääräyksellä kuuluva osuus. Se on lähtökohtaisesti puolet pesästä, missä vähennyksenä otetaan huomioon jo maksettu lakiosuus. P1:n perillisten osuus voi olla 1/4 mökistä muuta (V:n kuolinajankohdan varallisuuden mukaan). Loppuosa V:n pesästä on em. rasitteesta vapaata.

Pesänjaon jälkeen toteutetaan omaisuuden ositus V:n perillisten ja P2:n välillä. Jos P2:n varallisuus on yhtä suuri tai suurempi kuin V:n omaisuus em. pesänjaon jälkeen, P2 ei saa tasinkoa, vaan pitää oman omaisuutensa ja V:n omaisuus lankeaa perintönä hänen lapsilleen. Täten P1:n perilliset tulevat saamaan omistukseensa em. pesänjaossa saamansa 1/4:n lisäksi V:n osituksessa muodostuneeseen jäämistöön kuuluvan 3/4 mökistä.

V on kuitenkin testamentillaan antanut mökin käyttöoikeuden P2:lle. Koko mökin käyttöoikeudesta V ei voi pätevästi määrätä, vaan ainoastaan jäämistöön kuuluvasta 3/4-osuudesta. Se taas, voiko hallintaoikeus koskea jäämistöön kuuluvaa 3/4-osuutta kokonaisuudessaan, riippuu siitä, kuinka paljon jäämistössä mökkiosuuden lisäksi on omaisuutta. Jos mökkiosuus olisi ainoa omaisuuserä, P1:n perilliset voisivat lakiosanaan vaatia heti hallintaansa siitä puolet. Tällöin P2:n hallintaan tulisi 3/8 koko mökistä. Jos taas jäämistöön kuuluu muuta omaisuutta mökkiosuuden arvon edestä, se kattaa lakiosuudet, ja P2 saisi hallintaansa koko jäämistöön kuuluvan osuuden eli 3/4 mökistä.

Ei tämä nyt aivan helposti aukeavaa ole, mutta tuskinpa se selkeämminkään on kerrottavissa.

Lue lisää

Vielä lisäkysymys jos vaan nyt vielä nasse-setä jaksat asiaa vatvoa!

Jos siis laskennallinen lakiosa määritetty, ja jaettu. Ositusta ei siis ole suoritettu. Leski saanut omistusoikeuden koko jäämistöön. Voidaanko silloin puhua erillisen perintömassan osan siirtymisestä lesken omaisuudeksi (1/4 mökkiä, ilman toissijaismääräystä)?

miten nyt? kirjoitti:

Vielä lisäkysymys jos vaan nyt vielä nasse-setä jaksat asiaa vatvoa!

Jos siis laskennallinen lakiosa määritetty, ja jaettu. Ositusta ei siis ole suoritettu. Leski saanut omistusoikeuden koko jäämistöön. Voidaanko silloin puhua erillisen perintömassan osan siirtymisestä lesken omaisuudeksi (1/4 mökkiä, ilman toissijaismääräystä)?

Lue lisää

>>Ositusta ei siis ole suoritettu.

Testamentin määräys ei siis voi olla rasite perintöoikeudelle tässä tilanteessa?Mistä tämän löytää Lakikirjasta?