Tanskassa tuotettiin vuonna 2011 sähköä tuulivoimalla 28.1%
http://cleantechnica.com/2012/09/28/danish-renewable-energy-generation-wind-energy-generation-percentage/
Tanska on ainoa EU-maa, joka vuonna 2011 oli energiaomavarainen (110% omasta tarpeesta).
http://cleantechnica.com/2012/09/28/danish-renewable-energy-generation-wind-energy-generation-percentage/
Tanska on ainoa EU-maa, joka vuonna 2011 oli energiaomavarainen (110% omasta tarpeesta).
Vastaukset 34
Vanhimmat
Tuulettomina päivinä Tanska ostaa sähköä Norjasta kallilla hinnalla.
Että se siitä omavaraisuudesta.
Kun tuottaa enemmn energiaa kun kuluttaa, on omavarainen,
Omituista logiikkaa kun kuitenkin joutuu turvautumaan ostosähköön tuulettomina päivinä. Tosi omavaraisuus tarkoittaa omavaraisuutta joka tilanteessa.
Artikkelissa sanotaan, että omavaraisuus perustuu EUn laskentatapaan. Yleiseti ymmärretään, että omavaronen sähköntuotanto edellyttää omavaraisuuttaa koko polttoaineketjun polttoaineketjulta - siis esimerkiksi ydinvoimalta ketjua uraanikaivos/ruraaniikastamo/ydinvoimala/ydinjätteiden loppusijoitus tai jälleenkäsittely kierrätykseen. Uraanirikastamoa ei tarvita, jos ydinreaktorit toimivat luonnonuraanilla.
"Tuulettomina päivinä Tanska ostaa sähköä Norjasta kallilla hinnalla."
Tanska ostaa sähköä Norjasta myös hyvin tuulisina päivinä. Kun tuulen nopeus ylittää 27 m/s tuulivoimat pysähtyvät, etteivät mene rikki.
Tuulivoiman suuri osuus ei sovi yhteiskuntaan, jossa sähkön kulutus ei säädy tuotannon mukaan. Esimerkiksi Suomessa ihmiset haluavat lämmittää asuntojaan myös tuulettomina pakkaspäivinä.
Tuulivoiman halpuuden uskon, kun tuulovoimalat alkavat maksaa veroja eikä kasvata Suomen velkataakkaa.
"Tuulivoiman suuri osuus ei sovi yhteiskuntaan, jossa sähkön kulutus ei säädy tuotannon mukaan. Esimerkiksi Suomessa ihmiset haluavat lämmittää asuntojaan myös tuulettomina pakkaspäivinä."
En nyt ihan tarkkaan tiedä mitä tarkoitat. Yritän hahmotella:
1. Tuulivoima on perusenergiaa tukevaa tuotantoa, ei perusenergiaa, koska tuotanto vaihtelee enemmän tai vähemmän ennustettavasti.. Lämmitystä ei tule jättää sen varaan. Varmin lämmitys kaikissa tilanteissa on takka tai vastaava kotona.
2. Kulutusta tosiaan voidaan säätää, mutta hyvin toimiakseen kuluttajan pitäisi saada siitä porkkanaa (tai keppiä). Tulevaisuudessa sähkön hinta varmaankin voi vaihdella esim. tunneittain, ja kuluttajilla on jonkinlainen reaaliaikainen tieto sähkön hinnasta kunakin hetkenä.
Voimayhtiöillä on sopimuksia suurten kuluttajien kanssa mahdollisista kulutuksen nopeasta keskeyttämisestä.
3. Tuulivoiman ja muiden uusiutuvien energioiden ylituotanto, joka ei "mahdu" sähköverkkoon, voidaan käyttää esimerkiksi akkujen (sähköautot!) lataamiseen tai vedyn tuotantoon, mutta systeemiä tuskin saadaan ihan pian toimimaan muualla kuin erillisessä pientuotannossa. Tuulivetyvoimaloita on jo pilottiprojekteina.
Ja montako % kulutuksesta oli tuulivoimaa? Paljon alle 28,1%? Erotus myytiin pilkkahinnalla Norjaan ja Ruotsiin. Ja ostettiin kalliilla talvella takaisin.
Kerroti juuri, että tuulisähkö on halaa. se todellakin aklentaa sähkön hintaa:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/10860792/#comment-58099112
Siksi varmaan Tanskassa on Euroopan kallein sähkö.
Se on veropolitiikkaa. Hinnan laskun selitys:oli tuon linkin viestissä, mutta laitan sen tähän, kun et sitä ilmeisesti lukenut:
http://www.co2-raportti.fi/index.php?page=ilmastouutisia&news_id=2479
Juu. se on veropolitiikkaa, kun tuulisähkön tukiaisia kerätään kuluttajilta.
Yleisesti ottaen kaikki julkiset tuet kerätään kuluttajilta.
Erityisesti ottaen Tanskan sähköverolla kerätään nimenomaan tukiaisia Tanskan tuulivoimalle.
Erityisesti haluaisin tietää mihin lähteeseen väitteesi perustuu.
Tuossa yksi.
http://energia.fi/sites/default/files/rantakokko_energiaverovertailu_korjausversio_2011_01_14.pdf
Nähtävästi yleisesti ottaen kaikki julkiset tuet kerätään kuluttajilta.
Mutta kaikkia tukia ei kerätä sähkölaskussa. Tuulivero kerätään.
Tuossa toinen linkki
http://www.repp.org/repp_pubs/articles/issuebr14/02Denmrk.htm
Jossakin ne kaikki kerätään. Tanskalaiset ei valita - miksi sinä valitat?
Tuulisähkö EI ole halpaa.
Kolmas vähähän vanhempi linkki.
http://roskanpoimija.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2010/04/05/tanskan-tuulisahkosta-hyotyvat-norja-ja-ruotsi
Tuolal kerrotaan "Miten tuulivoima alentaa sähkön hintaa":
http://keskustelu.suomi24.fi/node/10860792/#comment-58099112
Ja tuolla kerrotaan totuus tuulivoiman "halpuudesta".
http://www.cepos.dk/fileadmin/user_upload/Arkiv/PDF/Wind_energy_-_the_case_of_Denmark.pdf
Osaatko kertoa sen "totuutesi" muutamalla sanalla? pdf-tiedosto pläjäytti tuulimyylyn kuvia ilmeisesti tanskasta, jonka jo tiedämme: tuulisähkö on halpaa, verotus ja veroluonteiset maksut nostaa kuluttajahintaa.
Vieläkö jotain epäselvää?
.
Syyskuu 2009
Tanska tuottaa 20% sähköstään tuulivoimalla. Tästä Tanskassa kulutetaan alle puolet.
Tuulivoima on satunnaista. Siksi sähköveron jännitteen ja taajuuden säätäminen on haaste. Tanskan tuulivoima on mahdollinen vain koska Ruotsi, Norja ja Saksa tarjoavat paljon säätövoimaa.
Lämpövoimalat on pakko pitää talvella käynnissä kaukolämmön takia. Kesällä lämpövoimaloita on pakko ajaa säätövoiman takia ja ajaa kaukolämpö harakoille.
Tanska maksaa tukiaisia sähkön viennistä 100 M€ vuodessa.
Tuulivoimaloiden elinaika on vain 10..15 vuotta. Tarvitaan jatkuvia investointeja. Tuulivoima tarvitsee jatkuvia tukiaisia.
Tanskan sähkö on Euroopan kalleinta, yli 2 kertaa Suomen hinnan. Iso osa tästä on tukiaisia tuulivoimaloiden valmistajille ja syöttötariffeille. Tukiaiset ovat reilu 2snt/tuotettu kWh. (Suomessa tuotantohinta on siinä 5 snt.)
Tanskan tuulivoimalateollisuus on saavuttanut erittäin vahvan aseman kotimarkkinoidensa avulla. Kotimarkkinat taas on synnytetty isojen tukipalkkioiden avulla. Vuosittain tuki on ollut 200 M€ luokkaa. Tämä tarkoittaa yli 100 000€ tukea per syntyt työpaikka. Tanskan kansantuote on yli 200 M€ pienempi kuin tukiaisten takia.
Tuulivoiman epätaloudellisuus johtuu sen satunnaisuudesta ja generaattoreiden lyhytikäisyydestä. Lisäksi tuulivoima on ympäristöepäystävällistä.
Tuulivoiman satunnaisuus vaatii ylimääräisen järeää siisrtoverkkoa ja säätövoimaa. Kumpikaan ei ole kustannuksiltaan mitätön.
Siirtoverkko on mitoitettava voimaloiden maksimi kapasiteetin mukaan. Verkko on suurimman osan ajasta tyhjän panttina.
Verkon vakaus vaatii järeitä yhdysjohtoja, jotta satunnaisesta paikasta voidaan siirtää sähkö tarpeen mukaan. Tsekki on jo oman verkkonsa suojaamiseksi asentanut hätäkytkimet Saksan rajoille, jotta tuulisähkökiusa voidaan tarvittaessa katkaista.
Säätövoimaa tarvitaan niin paljon kuin tuulivoima kapasiteettia on. Ei ole tavatonta, että on tuulettomia pakkaspäiviä koko pohjoismaiden alueella. Tämähän tarkoittaa, että muita voimaloita on oltava aivan saman verran, oli tuulivoimaloita tai ei. Yhtään voimalaa ei siis voi jättää rakentamatta tuulivoimaloiden takia.
Säätövoimasta parasta on vesivoima. Sen hinta tulee Tanskassa nousemaan, kun Norjan ja Ruotsin omat tuulivoimalat yleistyvät ja nämä maat pyrkivät myymään sitä ohi Tanskan Saksan ja Hollannin tuulisähkön säätöön. Vesivoimalalle säätelystä ei juuri kuluja tule, kaikki vesi käytetään vuoden mittaan.
Lämpövoimalat sopivat huonosti säätövoimaksi, voimalan käynnistykseenkin voi mennä päiviä. Kaasuturbiinit ovat hyviä, mutta kalliita ja pienitehoisia.
Yhdistetyt sähkö- ja kaukolämpövoimalat on talvella pidettävä käytössä tai talot kylmenee. Tanskasta videään talvellakin tuulivoimaa Norjaan ja Ruotsiin, silti isot hiilivoimalat pyörivät täysillä. Kesällä lämpövoimaloita ajetaan säätelyn vuoksi ja lämpö saa mennä harakoille.
Ydinvoimalat sopivat hyvin säätövoimaksi. Niiden käytössä säätöön vain ei ole järkeä, kun ne täydellä teholla ovat taloudellisimmillaan. Saksassa saatetaan ajautua siihen, että ydinvoimaloita on käytettävä tuulivoiman säätövoimana. Silloin ydinvoiman riski on ennallaan. Hiilidioksiidin tuottoa ei tosin ole, tosi vihreä ratkaisu.
Tuulivoimaloita itseään voidaan tietysti säätää. Kaikkea tuulihuipun energiaa ei ole pakko ottaa talteen. Tällöin tuulivoiman taloudellisuus laskee nopeasti, tuulivoimaloissa olisi ylikapasitettia. Hiljaisella tuulella sitten saataisiin sähköä sopivasti. Syöttötariffi on politiikkaa, joka tämän estää.
Maston huippuun sijoitettavan generaatorin on oltava kevyt eikä sen asennuskaan voi olla liian tukeva. Lisäksi generaattorin huoltaminen on minimoitava. Näistä syistä tuulivoimalan käyttöikä on siinä 10 .. 15 vuotta, kun muiden voimaloiden käyttöikä on 40 .. 60 vuotta.
Tuulipuistot ovat erittäin rumia, sana "puisto" on huijausta, vihreää propagandaa. Muistan, mikä mökä oli radiopuhelinverkkojen mastoja vastaan niiden rumuuden vuoksi. Miksei vihreät nyt vastusta maiseman pilaamista?
Tuulipuistot meluavat. Meluhaitasta on maksettava, että kukaan suostuu elämään niiden lähellä.
Tuulivoimalat silppuavat lintuja. Voimalat ovat laskeneet USAn kansallslintujen määrää. Norjassa on jouduttu muuttamaan merikotkaleikkureiden paikkaa.
Tuulivoimaloista sinkoaa vaarallisia jääpaloja. Sortuvat tuulivoimalat ovat aiheuttaneet liikennekatkoksia. Tuulivoimalat ryntäävät ja sortuvat. Tuulivoimalat syttyvät ja palavat lähes mahdottomina sammuttaa.
Vaihtuvatuotantoiset energialähteet vaativat älyverkon. Se on tulevaisuutta vielä, ja eri jutun aihe.
Höpön höpön.
Hienoa... tuulivoimaa ..tuulivoimaa.. Kun ajeleepi Tanskan maaseudun poikki, niin täytyypi sanoa, että vaikka Tanskan maaseutu on aika "arkisen" näköistä, ei ne valkoset rupelit ainakaan näkymää paranna.
Tanskahan on kuin makkarapötky. Siellää ei ole yhtään mitään. Ja se vähänenkin pilataan "tuulirupeleilla".
Ken uskoo tuulivoimaan, ken ei.... onhans ehyvä, että "tuuliväellä" on lähes uskontoon verrattava luottamus..........."comsi com sa"......hitto nyt loppu tuulenvire.... miten kauneen ja rohkeen 189. jakso meneekään...telkkari pimes !
Tanskalaiset joutuvat maksamaan Euroopan kalleinta sähköä.Itsehän maksavat.
Just! En ole kuullut tanskalaisten valittavan! Maailman onnellisin kansa, BKT henkilöä kohti korkeampi kuin Suomessa. http://epp.eurostat.ec.europa.eu/statistics_explained/index.php/GDP_per_capita,_consumption_per_capita_and_price_level_indices/fi
Eiköhän oteta mallia Tanskasta, niin jälkeläisemme voivat välttyä ydinkauhuilta.
Tuossa muutaman sadan kilsan päässä on maailman ehkä turvattomimmat ydinvoimalat. Miten luulet jälkeläisesi säästyvän niiden kauhuilta?
Tarkennusta: Enkä tarkoittanut Loviisaa tai Olkiluotoa ettei tartte alkaa niistä vässyttämään.
Ihan sama missä ne kauhulaitokset on. Tanskassa niitä ei ole, mutta ei he silti turvassa niiltä ole.
Monet näkevät tuulimyllyissä lupauksen turvallisemmasta tulevaisuudesta. Se, mitä näkee, on useimmiten lienee ihan vain asennekysymys.
Moni näkee tuulimyllyissä luonnonkauniin maiseman raiskaamisen. Sitten kun maailma on rakennettu täyteen tuulimyllyjä ei ole enää koskematonta luontoa missä ei kyseinen härpäke pilaisi maisemaa. Jos ympäristöä halutaan kunnioittaa, niin popula vetäytyy taajamiin ja luonto jätetään rauhaan. Jos niitä myllyjä välttämättä halutaan, niin rakennetaan ne sitten taajamiin, vaikkapa kerrostalojen katoille. Montakos myllyä muuten on pk-seudulla?