http://paulisumanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/124496-tasa-arvotilaisuus-sukupuolentutkimuksen-paivilta
Seuraava on litteroitu äänitallenteelta, joka on tallennettu Helsingissä Aleksanterinkatu 7:ssä sijaitsevassa Tiedekulmassa keskiviikkona 14.11.2012. Tilaisuus oli esitelty internetissä (Facebook) näin:
"Tasa-arvo toisin. Julkinen tapahtuma. Luonut Kristiinan ystävät. Helsingin yliopiston sukupuolentutkimuksen oppiaine on yliopiston Tiedekulmassa marraskuussa 2012. Tervetuloa seuraamaan Tasa-arvo toisin -ohjelmaa tiistaina 13.11. ja keskiviikkona 14.11. Lisätietoja: [email protected]"
Seuraava on litteroitu äänitallenteelta, joka on tallennettu Helsingissä Aleksanterinkatu 7:ssä sijaitsevassa Tiedekulmassa keskiviikkona 14.11.2012. Tilaisuus oli esitelty internetissä (Facebook) näin:
"Tasa-arvo toisin. Julkinen tapahtuma. Luonut Kristiinan ystävät. Helsingin yliopiston sukupuolentutkimuksen oppiaine on yliopiston Tiedekulmassa marraskuussa 2012. Tervetuloa seuraamaan Tasa-arvo toisin -ohjelmaa tiistaina 13.11. ja keskiviikkona 14.11. Lisätietoja: [email protected]"
Vastaukset 20
Vanhimmat
"Nyt sä et siis ymmärrä. Mä puhun työstä ja sen arvostamisesta ja mikä on palkkatyötä ja mikä on kotityötä ja mistä ihmisen työpäivä muodostuu. Se ei muodostu pelkästään ansiotyöstä ja siitä maksettavasta..."
Tähän lauseeseen tiivistyy feministitutkijan tyhmyys. Naisten eurosta puhuttaessa on kysymys tietenkin palkkatyöstä ja siitä, että naisten palkkoja pitäisi nostaa. Kun valhe ei toiminutkaan (naisen euro), vaihdetaan empimättä käsitteeseen "työ" johon yhtä-äkkiä sisältyykin myös kotityö.
Epäluotettavaa väkeä. Ilman mitään häpeää käytetään aina sitä lukua ja tilastoa, joka antaa edullisimman aseman välittämättä yhtään siitä, liittyykö se edes asiaan.
niin.
pauli sumanen on laskenut samapalkkaisuussopimuksen (ILO 100) mukaisilla laskentamenetelmillä suomalaisen palkansaajan keskituntipalkat miehille ja naisille. mikä on periaatteessa ihan kelvollinen menetelmä.
tosin käsittääkseni samapalkkaisuusperiaatetta sovellettaessa on ennen palkkavertailua suoritettava töiden vaativuusarviointi. työtehtävät on pisteytettävä vaativuusluokkiin ja vasta sen jälkeen voidaan samanarvoisia töitä vertailla palkanmaksunperusteilla. sumanen on oikaissut tässä kohtaa ja olettanut kaikkien työtehtävien "olevan samanarvoisia", siis yhden lääkärin tunnin työpanoksen olevan yhtä suuren kuin hotellin kerrossiivoojan tunnin työpanoksen.
palkkaero, gender pay gap, ilmoittaa keskituntipalkan sijaan vuosiansioiden keskimääräisen eron miesten ja naisten välillä. toki on myönnettävä, että termit "palkka" ja "ansio" eivät tässä yhteydessä tule selvästi käsitteellistyneiksi. kuitenkin kansainvälisten järjestöjen mukaan gpg merkitsee nimenomaan difference in earningsia.
tässä eräs opas työn vaativuuden arviointiin :
http://www.talentia.fi/edunvalvonta/palkkaedunvalvonta/tyon_vaativuuden_arviointi
lisäksihän me toki huomaamme sumasen palkkaerolaskelmia tarkastellessamme, että laskelmissa käytetyt työtuntimäärät perustuvat vanhentuneisiin ajankäyttötilastoihin eikä laskelma muutoinkaan ota huomioon tuotannossa ja työvoimarakenteessa tapahtuneita nopeita muutoksia.
miesten ja naisten välistä palkkaeroa kuvaava suomalainenajantasaisin tilasto on tilastokeskuksen palkkarakennetilasto ja ansiotasoindeksi erittelyineen.
olettanut kaikkien työtehtävien "olevan samanarvoisia"...
Eivätkö ne ala lähestyä toisiaan silloin, kun niitä on tarpeeksi suuri määrä?
Eri työtehtävien vertailu keskenään on ikuisuustehtävä, joka ei valmistu ikinä. Tunnetuin esimerkki varmaankin on sairaanhoitaja, joka mielellään haluaisi verrata itseään insinööriin (ja saada insinöörin palkan). Mitään yhteistä ei kuitenkaan ole työssä eikä koulutuksessakaan.
Vuosiansioiden eroon on selvä selitys ja ratkaisukin on yhtä helppo: naisten työtuntien lisääminen.
Siinähän on naistutkimukselle tekemistä, kun laskevat asiat uudelleen ajantasaisilla tilastoilla. Miksiköhän sellaista ei tehdä?
siis mitenkä?
tilastokeskuksen palkkarakennetilasto ja ansiotasoindeksi erittelyineen on ajantasaisilla tiedoilla laskettua dataa. palkkaero(miesten ja naisten keskiansiotasoero) saadaan noista tilastoista esille ihan toimialakohtaisesti tai ammattinimikkeen mukaan eriteltynä.
sukupuolentutkimuksessa noita eriteltyjä tietoja käytetään yhteiskuntatieteellisen keinoin kuvaamaan yhteiskunnallisia ilmiöitä sukupuolen näkökulmasta.
sumasen laskelmat ovat toki ansiokkaaat omista puutteellisuuksistaan huolimatta, ainakin niistä selviää tuottavuus- ja ajankäytöllisiä osioita.
Siis sitenkä, että feministiseltä pohjalta saattaisi syntyä ihan toisenlaista, vanhakantaisen tilastokeskuksen patriarkaalisen "datan" purkavaa ja kyseenalaistavaa tietoa.
naisten työtunteja lisätään tasa-arvopoliittisin keinoin, samapalkkaisuusohjelmalla.
""Eri työtehtävien vertailu keskenään on ikuisuustehtävä, joka ei valmistu ikinä. Tunnetuin esimerkki varmaankin on sairaanhoitaja, joka mielellään haluaisi verrata itseään insinööriin (ja saada insinöörin palkan). Mitään yhteistä ei kuitenkaan ole työssä eikä koulutuksessakaan.""
siinä tapauksessa on yhteistä, jos jollain työnantajalla on palveluksessaan insinöörejä ja sairaanhoitajia. silloin työnantajalla on suomen ratifioiman samapalkkaisuussopimuksen (ILO 100 1951) perusteella velvollisuus vertailla näiden ammattien vaativuustasoja ja siten myös tehdä asianmukainen palkkavertailu.
käytännössähän edes kunnat eivät näitä toimialoja ylittäviä vertailuja tee, koska niiden tekeminen on hieman hankalaa, ammattialoilla on erilaiset työehtosopimukset ja omat etujärjestöt ja mainittu kuntatyönantajakin jakaa terveydenhoidon ja tekniset palvelut omiin kustannuspaikkoihinsa eli omiksi autonomisiksi yksiköikseen.
tilastokeskus tuottaa ihan oikeaa tilastotietoa, kuten sen, että naisen euro on 82.4 senttiä.
tähän mennessä tuokin tieto on feministeille kelvannut.
mutta ei sumaselle, jonka mukaan tilastokeskus syöttää "skeidaa" .
Sehän varmasti onkin oikeaa tietoa, jos ei työtunteja haluta ottaa huomioon. Kuten tämän ketjun alusta voit todeta, feministeille ei suinkaan kelpaa asia sellaisenaan, vaan mukaan halutaan sekoittaa kotityöt.
Miten samapalkkaisuusohjelma lisää naisten työtunteja?
http://www.tasa-arvoklinikka.fi/tasa/index.php?option=com_content&view=article&id=60&Itemid=220
Ei täällä sellaista kerrota. Mutta kun otit puheeksi, voitkin laittaa linkin lausuntoon, jossa feministit esittävät, että naisten työtunteja on lisättävä.
Velvollisuus vertailla vaativuustasoja ei tosiaankaan tarkoita, että asiasta tulisi ikinä valmista eikä etenkään kaikkia osapuolia miellyttävää ratkaisua. Kannattaa jokaisen pitää kirkkaana mielessään, että vertailut luovat aina myös ne ammattiryhmät, jotka ovat muita alempana. Sehän juuri vertailun tarkoitus onkin, ei se, että kaikkien palkka automaattisesti nousee. Myös hoitoalalla on muita vaatimattomampia tehtäviä, joissa tällä hetkellä nautitaan alan keskiarvopalkkaa.
manna grynille:
Tottakai palkan pitäisi perustua työn vaativuudelle. Yhteiskunnan ylläpitämien työpaikkojen palkat siihen toki perustuvatkin, eihän suurimmalle osalle näistä työtehtävistä voikaan laskea palkkaa tuoton mukaan. Kysymyksessä ei kuitenkaan ole mielestäni sukupuoliasia.
Yksityisellä sektorilla työn vaativuus tai koulutus ei määrittele palkkaa. Palkan määrää puhtaasti markkinat. Esimerkkinä maailmassa on melkoinen lauma huippu-urheilijoita jotka hankkivat miljoonia vuodessa ilman minkäänlaista koulutusta ja hyvin kapealla osaamisen alueella. Heidän arvonsa rahassa mitaten määrittelee markkinat. Tässäkään sukupuoli ei ole merkitsevässä asemassa.
Maailmassa on valtavat määrät huippukoulutettuja ihmisiä, jotka ansaitsevat vähemmän kuin suomalainen perushoitaja tai hitsaaja. Markkinat määräävät, ei sukupuoli.
Koko aloituksesi pointti oli kuitenkin hieman hämäystä. Pauli Sumanen ei ole koskaan vertaillut miesten ja naisten työn vaativuutta. Pauli Sumanen on minun mielestäni esittänyt tilastojaan tuodakseen esille äärifeministisen palkkakuiluretoriikan onttouden:
1. Esille tuodaan vain se, että naiset hankkivat vain 80% siitä mitä miehet, mutta unohdetaan kertoa miesten ja naisten työtunnista saatavan korvauksen olevan sama.
2. Naisten keskimääräisiä vuosiansioita esitetään nostettavaksi miesten palkkoja vastaavaksi, mutta unohdetaan kertoa että ilman samanaikaista työajan lisäämistä naiset saisivat palkkansa vähemmällä työllä.
Miksei asiaa voida ratkaista niin, että miesten vuosiansioita pienennetään lisäämällä miesten lomia ja samalla vähennetään naisten lomia, kunnes päästään toivottuun tulokseen?
tilastokeskuksella tietenkin osataan ottaa huomioon tehdyt työtunnit, palkkarakennetilastojen kuvailusivuilla nimenomaan kerrotaan, että erilaisista palkkaus- ja työaikajärjestelyistä johtuen palkkarakennetilastossa keskimääräiset vuosiansiot on laskettu VAKIOIDUSTI.
tilastokeskuksen tilastot ilmoittavat myös alakohtaiset keskiansiot eriteltyinä.
tilastokeskus kuten jokainen suomalainen toki tietää, että miehet tekevät työtunteina mitaten enemmän ansiotyötä kuin naiset, joka on myös eräs "syy" ansiotasoeroille (palkkaerolle).
kotitöiden kansantaloudellisen arvon ja merkityksen pohtiminen ei liene kiellettyä, vaikka ne eivät kieltämättä ensisijaisesti vaikuta palkanmuodostukseen. perheen perustaminen ja lastenhoitovastuiden jakautuminen vanhempien kesken kuitenkin vaikuttavat osiltaan työmarkkinoille sijottumiseen, joten kotityöt ovat siten relevantti aihe tässä ympäristössä.
samapalkkaisuusvaade lähtee kylläkin siitä perustasta, että palkkauksen tulee perustua yhdenmukaisuuteen. tämä perusosio onkin melko hyvin toteutunut, suoranaista sukupuoleen perustuvaa palkkasyrjintää ei kovin yleisessä mielessä enää ilmene. miehille ja naisille ei ole olemassa erilaisia palkkataulukoita, kuten vielä sotien jälkeen, jolloin miehille maksettiin paremmin, koska katsottiin miesten elättävän perheensä ja miesten elinkustannusten olevan suurempia.
laajemmassa kontekstissa samapalkkaisuusvaateeseen liittyy työmarkkinoiden joustavoittaminen siten, että erityisesti naisten työmarkkina-asema paranisi. tasa-arvolain esittelyssä mm. on tällainen lauseke.
kärjistetysti tässä yhteydessä voi todeta feministien vaativan naisille yhtä suuria vuosityötunteja kuin miehille, sanamuodot ja tavotteiden hakeminen tosin ovat monimuotoisempia.
yksityisellä sektorilla tuo samapalkkaisuusperiaate on työnantajaa velvoittava, työn vaativuuden arviointi ja sen mukainen palkkavertailu perustuvat lakisääteiseen tasa-arvosuunnitelmaan, joka on jokaisen yli 30 työntekijää työllistävän yrityksen tehtävä.
käytännössä palkkavertailut ovat tietenkin vaikeita ja asiaa ei yhtään paranna se, että yleensäkään palkansaajat eivät tiedä omien palkkojensa muodostumisesta juurikaan mitään. ainoastaan joka viidennellä palkansaajalla on selvä mielikuva oman palkkansa rakenteesta ja sen suhteesta muiden ammattikuntien palkkarakenteeseen.
monasti käsitettä "palkkaero" eli sitä "naisen euro on 82 senttiä" kritisoidaan harhaanjohtavaksi, ja osittain aiheesta, sillä "palkkaerolla" tarkoitetaan nimenomaan vuosiansioiden keskimääräistä eroa sukupuolten välillä.
ansiotulo = palkka suoritusperusteiset lisät
"palkkaero" on suora käännös kansainvälisen työjärjestön ILO:n käyttämästä "gender pay gapista", jolla tarkoitetaan ansiotasoeroa sukupuolten välillä (difference in earnings). siinäkin siis palkka (pay) ja ansio (earnings) ovat rinnastetut käsitteinä.
palkkavertailussa samapalkkaisuusperiaatteen mukaisesti ainoastaan haetaan oikeudenmukaisuutta palkanmaksuun, työtuntien määrä liittyy sitten enemmän suoritusperustaan.
palkkavertailu kohdistuu siis "peruspalkkaan".
samapalkkaisuusohjelma on kuten kirjoitin laajempi kokonaisuus, jolla haetaan työmarkkinoille sukupuolten tasa-arvoa. siihen sisältyy mm. sellaisia tavotteita, joilla miesten kotityön osuutta kasvatetaan, jolloin naisille avautuu mahdollisuus hakeutua työmarkkinoiden käyttöön. mm. perhevapaiden tasapuolinen jakautuminen molempien vanhempien kesken lisää naisten tekemiä työtunteja (ja vähentää miesten).
naisjohtajuuden tukeminen on toinen tasa-arvoa lisäävä osa-alue samapalkkaisuusohjelmassa, joka lisää konkreettisesti työelämän tasa-arvoa.
siinä(kin) olen samaa mieltä, ettei samapalkkaisuusperiaate tule ikinä toteutumaan täydellisesti, monikaan yksittäinen palkansaaja ei ole tyytyväinen omaan palkkaansa ja ammattijärjestöt eivät muiden toimialojen puolesta juurikaan heittäydy solidaarisiksi.
Kirjoita J the kurttunaama omalla nimelläsi vaan.
Miten ritarilliseksi tunnet rumilus itsesi feministinä ? saatanan ämmä. Hametta tuollaisille.
pinnan alaista aggressiivisuutta havaittavissa :)
Ehkäpä. Argumentointi kertoo asiansa esittäjästä paljon. Ethän kuitenkaan yleistä profeministien vastapuolella olevia kaikkia samaan karsinaan.
en tokikaan, eihän profeministitkään ole kaikista asioista samaa mieltä eivätkä kaikki mitenkään maltillisia.
palkkaus ja työn arvostus ovat sellaisia sopimusvaltion sisäisiä määreitä, joita joutuu jatkuvasti määrittelemään uudelleen taloustilanteiden, tuotantorakenteiden, poliittisen ilmapiirin jne,,, yhteiskunnallisen kehityksen puitteissa. siten myös tuota "palkkaeroa" voi ihan kiihkotta tarkastella nykyisen työllisyystilanteen katveessa myös vaikkapa pauli sumasen korostamien työtuntierojen tai sitten feministien/muiden vaikuttajien esittämien kotityö vs ansiotyö välisenä arvostussuhteena.
ilmankin tätä nyt tässä ketjussa käsiteltävää "sukupuoli ja työelämä" -osiota työelämän pelisäännöissä riittäisi neuvoteltavaa. itselleni on tulossa kolmannet yt-neuvottelut eteen tulevana vuotena ja odotettavissa on taas työtuntien tehostamista. sukupuolivaikutuksia tuskin noissa neuvotteluissa ennätetään käsitellä.