Lastensuojelun edunvalvontahankkeen lukuisat ongelmat

Hankkeen asiantuntijat eivät huomaa tai mainitse puutteita
Lainaukset siis kirjasta Paula Marjomaan ja Milja Laakson toimittamasta lastensuojelun edunvalvonnan käsikirjasta nimeltään Lastensuojelun edunvalvonta – lapsen oikeus osallisuuteen häntä koskevassa päätöksenteossa

lainaus kirjasta:

"Olemme koonneet tähän käsikirjaan kaiken sen ymmärryksen, tiedon ja kehittämisen tuloksen, jonka olemme vuosien 2005–2009 aikana toimineen hankkeen aikana keränneet. Jatkohanke (2010–2011) suuntautuu alueellisten ja valtakunnallisten toimintarakenteiden vahvistamiseen, tiedotus- ja koulutustehtäviin sekä vaikuttamistoimintaan. Käsikirja toimii jatkohankkeen levittämis- ja juurruttamistyön tukena."

"Käsikirja toimii jatkohankkeen levittämis- ja juurruttamistyön tukena."

Epäilemättä. Ainakaan kriittisenä tai edes analyyttisena tai tasapuolisuuteen pyrkivänä puheenvuorona kirja ei toimi.

Yllä luetellut vakavat ongelmat pistävät silmään jo kirjan ensimmäisellä selauksella. On käsittämätöntä miten ne ovat voineet jäädä huomaamatta hankkeen lukuisten työryhmien jäseniltä.

http://www.sosiaaliportti.fi/File/4b55e929-3787-4b0e-b4c8-70fca7c44d9b/Käsikirja lastensuojelun edunvalvonnasta.pdf

"Puolueettomuus" on mieletön peruste edunvalvontaan
Pelastakaa Lapset ry:n esite kertoo edunvalvonnasta näin:

"Lastensuojelun edunvalvonta perustuu lastensuojelulain 22 §:ään. Sosiaalitoimen velvollisuus on hakea lapselle edunvalvojaa, jos huoltaja ei voi PUOLUEETTOMASTI valvoa lapsen etua" [...]

Että ihan PUOLUEETTOMASTI! Minä en kyllä muista yhtään, en ensimmäistäkään asiaa, jossa olisin PUOLUEETTOMASTI valvonut lapseni etua. Sitä en tule koskaan tekemään. Sen lupaan. Se on mahdotonta, jo lapsen edun kannalta.

Minä joudun aina valvomaan lapsen etua tietyssä kontekstissa, rakenteissa, joka ei todellakaan ole sama asia kuin puolueettomuus!

Tuo "puolueettomuus" on muuten sellainen peruste edunvalvojan määräämiseksi lapselle, että joka lapsi tässä tulee takuulla saamaan edunvalvojan, jos sosiaalityöntekijä sattuu sellaista haluamaan.

Mistä lähtien alaikäisten vanhempien on pitänyt olla Suomessa PUOLUEETTOMIA?

JA missä on se kuuluisa naisellinen todellisuudentaju, jos vain vanhemmat katsotaan puolueellisiksi ja jääveiksi suhteessa lapseen mutta lastensuojelun virkamiehet ja lapsibisnesyrittäjät ei?

Oudot olettamat kirjoitti:

Hankkeen asiantuntijat eivät huomaa tai mainitse puutteita
Lainaukset siis kirjasta Paula Marjomaan ja Milja Laakson toimittamasta lastensuojelun edunvalvonnan käsikirjasta nimeltään Lastensuojelun edunvalvonta – lapsen oikeus osallisuuteen häntä koskevassa päätöksenteossa

lainaus kirjasta:

"Olemme koonneet tähän käsikirjaan kaiken sen ymmärryksen, tiedon ja kehittämisen tuloksen, jonka olemme vuosien 2005–2009 aikana toimineen hankkeen aikana keränneet. Jatkohanke (2010–2011) suuntautuu alueellisten ja valtakunnallisten toimintarakenteiden vahvistamiseen, tiedotus- ja koulutustehtäviin sekä vaikuttamistoimintaan. Käsikirja toimii jatkohankkeen levittämis- ja juurruttamistyön tukena."

"Käsikirja toimii jatkohankkeen levittämis- ja juurruttamistyön tukena."

Epäilemättä. Ainakaan kriittisenä tai edes analyyttisena tai tasapuolisuuteen pyrkivänä puheenvuorona kirja ei toimi.

Yllä luetellut vakavat ongelmat pistävät silmään jo kirjan ensimmäisellä selauksella. On käsittämätöntä miten ne ovat voineet jäädä huomaamatta hankkeen lukuisten työryhmien jäseniltä.

http://www.sosiaaliportti.fi/File/4b55e929-3787-4b0e-b4c8-70fca7c44d9b/Käsikirja lastensuojelun edunvalvonnasta.pdf

"Puolueettomuus" on mieletön peruste edunvalvontaan
Pelastakaa Lapset ry:n esite kertoo edunvalvonnasta näin:

"Lastensuojelun edunvalvonta perustuu lastensuojelulain 22 §:ään. Sosiaalitoimen velvollisuus on hakea lapselle edunvalvojaa, jos huoltaja ei voi PUOLUEETTOMASTI valvoa lapsen etua" [...]

Että ihan PUOLUEETTOMASTI! Minä en kyllä muista yhtään, en ensimmäistäkään asiaa, jossa olisin PUOLUEETTOMASTI valvonut lapseni etua. Sitä en tule koskaan tekemään. Sen lupaan. Se on mahdotonta, jo lapsen edun kannalta.

Minä joudun aina valvomaan lapsen etua tietyssä kontekstissa, rakenteissa, joka ei todellakaan ole sama asia kuin puolueettomuus!

Tuo "puolueettomuus" on muuten sellainen peruste edunvalvojan määräämiseksi lapselle, että joka lapsi tässä tulee takuulla saamaan edunvalvojan, jos sosiaalityöntekijä sattuu sellaista haluamaan.

Mistä lähtien alaikäisten vanhempien on pitänyt olla Suomessa PUOLUEETTOMIA?

JA missä on se kuuluisa naisellinen todellisuudentaju, jos vain vanhemmat katsotaan puolueellisiksi ja jääveiksi suhteessa lapseen mutta lastensuojelun virkamiehet ja lapsibisnesyrittäjät ei?

Lue lisää

Edunvalvojat takaavat lapsikaupan jatkumisen
Pelastakaa Lapset mainostaa edunvalvoja hanketta, jonka tarkoituksena on mm.
- Tehdä lapsesta vanhemmistaan riippumaton oikeussubjekti
- Edunvalvojien kysynnän ja tarjonnan lisääminen
PeLa:n mukaan lapsella kuulema on lastensuojelussa aina oma oikeussubjektius riippumatta lapsen iästä!

Pelastakaa Lapset ry ajaa edunvalvojaa lapsen oikeuksiin liittyvänä mahdollisuutena, jota käytetään aina kun mahdollista ja jolla on oikeus lasta koskevaan tietoon (= valikoida lastensuojelun tarkistamattomista pelkkiä negatiivisia asioita ja vanhempien mustamaalausta sisältävistä kirjauksista pitkäaikaista sijoitusta halutussa laitoksessa tukevat “ tiedot”).

Eli koneiston mielestä lapsen etu taataan parhaiten kun vaikkapa puolivuotiaalla vauvalla on lastensuojelubisnestä edustava edunvalvoja, joka ajaa keskimäärin päättymätöntä sijoitusta, joka maksaa yli miljoona euroa ja tuottaa liian usein vain katkeroituneen yhteiskunnasta syrjäytyneen! Ja lisäksi edunvalvoja estää rikollisesta lastensuojeluprosessista kertomisen julkisuudessa tai mikäli vanhemmat ovat jo vieneet oman tapauksensa julkisuuteen, perhettä rangaistaan määräämällä lapselle edunvalvoja, joka estää vanhempien puheoikeuden ja kuulemisen lapsensa asioissa eli käytännössä syrjäyttää vanhemmat lapsen elämästä.

Viime aikoina vanhemmat ja muut kansalaiset ovat heränneet suomalaisen sijaishuollon etuja ajavan lastensuojelupolitiikan katastrofaalisiin tuloksiin ja alkaneet arvostella lapsikaupan tukemista verovaroin. Lastensuojelun liikenaisilla on siis kiire taata lapsikaupan häiriötön jatkuminen ajamalla läpi (oman)edunvalvontahankkeensa.
Älkää menkö halpaan, kansalaiset!

lapsibisneksen etu kirjoitti:

Edunvalvojat takaavat lapsikaupan jatkumisen
Pelastakaa Lapset mainostaa edunvalvoja hanketta, jonka tarkoituksena on mm.
- Tehdä lapsesta vanhemmistaan riippumaton oikeussubjekti
- Edunvalvojien kysynnän ja tarjonnan lisääminen
PeLa:n mukaan lapsella kuulema on lastensuojelussa aina oma oikeussubjektius riippumatta lapsen iästä!

Pelastakaa Lapset ry ajaa edunvalvojaa lapsen oikeuksiin liittyvänä mahdollisuutena, jota käytetään aina kun mahdollista ja jolla on oikeus lasta koskevaan tietoon (= valikoida lastensuojelun tarkistamattomista pelkkiä negatiivisia asioita ja vanhempien mustamaalausta sisältävistä kirjauksista pitkäaikaista sijoitusta halutussa laitoksessa tukevat “ tiedot”).

Eli koneiston mielestä lapsen etu taataan parhaiten kun vaikkapa puolivuotiaalla vauvalla on lastensuojelubisnestä edustava edunvalvoja, joka ajaa keskimäärin päättymätöntä sijoitusta, joka maksaa yli miljoona euroa ja tuottaa liian usein vain katkeroituneen yhteiskunnasta syrjäytyneen! Ja lisäksi edunvalvoja estää rikollisesta lastensuojeluprosessista kertomisen julkisuudessa tai mikäli vanhemmat ovat jo vieneet oman tapauksensa julkisuuteen, perhettä rangaistaan määräämällä lapselle edunvalvoja, joka estää vanhempien puheoikeuden ja kuulemisen lapsensa asioissa eli käytännössä syrjäyttää vanhemmat lapsen elämästä.

Viime aikoina vanhemmat ja muut kansalaiset ovat heränneet suomalaisen sijaishuollon etuja ajavan lastensuojelupolitiikan katastrofaalisiin tuloksiin ja alkaneet arvostella lapsikaupan tukemista verovaroin. Lastensuojelun liikenaisilla on siis kiire taata lapsikaupan häiriötön jatkuminen ajamalla läpi (oman)edunvalvontahankkeensa.
Älkää menkö halpaan, kansalaiset!

Lue lisää

Näin edunvalvojaa on todellisuudessa käytetty
K&T vastaan Suomi

Kun vanhemmat olivat käyneet läpi koko prosessin Suomessa saamatta missään vaiheessa oikeutta, he veivät asiansa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen. Tämä antoi asiassa ratkaisun, jossa Suomen valtio tuomittiin yhdestä virheellisestä huostaanotosta ja siitä, ettei se ollut pyrkinyt yhdistämään perhettä niin kuin ihmisoikeussopimus edellyttäisi. Tuomio ei ole saanut aikaan muutoksia suomalaisessa käytännössä.
Tämän ratkaisun jälkeen viranomaiset pyrkivät vielä ”rankaisemaan” vanhempia ottamalta heiltä heidän viimeisetkin yhteytensä lasten kanssa, eli määräämällä heille edunvalvojan. Toinen merkillisyys on se, että tapausta on hoitanut ministeriössä eräs juristi, joka sittemmin on taas lastensuojelujärjestön juristina ollut aktiivisesti vaikuttamassa perheen ja lasten yhteyksien katkaisemiseen. Tällä juristilla on harvinaisen ongelmallinen kaksois- tai kolmoisrooli, aina lasten ja vanhempien haitaksi. Näitä lastensuojelukentällä toimivia innokkaita vapaapalokuntalaisia näyttää olevan enemmänkin (ks. Jussila 1998).

http://www.valt.helsinki.fi/staff/jproos/vaaryyskirja.htm

Tapaus K & T kirjoitti:

Näin edunvalvojaa on todellisuudessa käytetty
K&T vastaan Suomi

Kun vanhemmat olivat käyneet läpi koko prosessin Suomessa saamatta missään vaiheessa oikeutta, he veivät asiansa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen. Tämä antoi asiassa ratkaisun, jossa Suomen valtio tuomittiin yhdestä virheellisestä huostaanotosta ja siitä, ettei se ollut pyrkinyt yhdistämään perhettä niin kuin ihmisoikeussopimus edellyttäisi. Tuomio ei ole saanut aikaan muutoksia suomalaisessa käytännössä.
Tämän ratkaisun jälkeen viranomaiset pyrkivät vielä ”rankaisemaan” vanhempia ottamalta heiltä heidän viimeisetkin yhteytensä lasten kanssa, eli määräämällä heille edunvalvojan. Toinen merkillisyys on se, että tapausta on hoitanut ministeriössä eräs juristi, joka sittemmin on taas lastensuojelujärjestön juristina ollut aktiivisesti vaikuttamassa perheen ja lasten yhteyksien katkaisemiseen. Tällä juristilla on harvinaisen ongelmallinen kaksois- tai kolmoisrooli, aina lasten ja vanhempien haitaksi. Näitä lastensuojelukentällä toimivia innokkaita vapaapalokuntalaisia näyttää olevan enemmänkin (ks. Jussila 1998).

http://www.valt.helsinki.fi/staff/jproos/vaaryyskirja.htm

Lue lisää

Ja tällaisiin tapauksiin edunvalvojaa tullaan käyttämään:

"Hyvin läpinäkyvä esimerkki Suomesta, jossa oli ilmeisesti haluttu palvella jotakin tuttua kotimaista adoptiota odottanutta pariskuntaa etukäteen, oli muutama vuosi sitten Dragsfjärdissä, nykyisellä Kemiönsaarella sattunut tapaus, jossa raskaaksi tullut 16-vuotias tyttö haluttiin siirtää perhekotiin 100 km päähän Turkuun erilleen poikaystävästään, eli odotettavan lapsen isästä, ja vanhemmistaan, vaikka mitään kovin erityistä syytä tähän ei ollut. Tarkoituksena lienee ollut tahallaan romahduttaa läheisten turvaverkko ympäriltä ja lapsen synnyttyä pyytää nimiä adoptiopapereihin käyttäen verukkeena myös sitä, että vauvasta luopuminen auttaisi pääsyä sijoituksesta takaisin kotiin. Ilmeisesti runsaan iltapäivälehtinäkyvyyden ja huonon julkisuuden vuoksi huostaanottoa ei kuitenkaan toteutettu, vaikka siitä oli jo tehty alustava päätös."
lainaus Mikko Nummelin

Lastensuojelun puolueellinen edunvalvoja yhdistettynä avoimen (pakko)adoption tai pysyvän huostaanoton mahdollistavaan lakiin takaa tietyille järjestöille häiriöttömät mahdollisuudet köyhien lasten kaappauksiin parempiin perheisiin ja tuottoisaan lapsikauppaan.

Tähän tarvitaan kirjoitti:

Ja tällaisiin tapauksiin edunvalvojaa tullaan käyttämään:

"Hyvin läpinäkyvä esimerkki Suomesta, jossa oli ilmeisesti haluttu palvella jotakin tuttua kotimaista adoptiota odottanutta pariskuntaa etukäteen, oli muutama vuosi sitten Dragsfjärdissä, nykyisellä Kemiönsaarella sattunut tapaus, jossa raskaaksi tullut 16-vuotias tyttö haluttiin siirtää perhekotiin 100 km päähän Turkuun erilleen poikaystävästään, eli odotettavan lapsen isästä, ja vanhemmistaan, vaikka mitään kovin erityistä syytä tähän ei ollut. Tarkoituksena lienee ollut tahallaan romahduttaa läheisten turvaverkko ympäriltä ja lapsen synnyttyä pyytää nimiä adoptiopapereihin käyttäen verukkeena myös sitä, että vauvasta luopuminen auttaisi pääsyä sijoituksesta takaisin kotiin. Ilmeisesti runsaan iltapäivälehtinäkyvyyden ja huonon julkisuuden vuoksi huostaanottoa ei kuitenkaan toteutettu, vaikka siitä oli jo tehty alustava päätös."
lainaus Mikko Nummelin

Lastensuojelun puolueellinen edunvalvoja yhdistettynä avoimen (pakko)adoption tai pysyvän huostaanoton mahdollistavaan lakiin takaa tietyille järjestöille häiriöttömät mahdollisuudet köyhien lasten kaappauksiin parempiin perheisiin ja tuottoisaan lapsikauppaan.

Lue lisää

Edunvalvontakouluttajien psykomyytit ja asennevammat
Ongelma nro 6. Edunvalvojien koulutus

Kouluttajina Pelastakaa Lapset ry:n edunvalvoja- hankkeessa toimivat biologisia vanhempia halveksivista asenteistaan kuuluisa Päivi “ sinun lapsesti eivät ole sinun” Sinko Palmeniasta ja Paula Marjomaa Pelastakaa Lapset ry:stä.Ja RAY rahoittaa!"

Tahdonvastainen psykiatrinen hoito ja huostaanotot nivoutuvat läheisesti yhteen, siten että diagnoosiin tai hoitoon tyytymättömiä ( AS-lasten)vanhempia helposti uhataan huostaanotolla, jos kritiikin esittäminen ei lopu. Hoitoyksiköt, joissa uutta autismin kirjoa koskevaa tietoa ei millään oteta vastaan, ovat monien ammattilaisten ja vanhempien tiedossa, mutta niille ei mahdeta mitään. Lääkärit eivät voi julkisesti arvostella toistensa ammatillisia päätöksiä, korkeintaan salaa neuvoa pulaan joutunutta perhettä vaihtamaan asuinpaikkaa. Hoitovirheistäkin on vaikea valittaa. Vanhempien todellisuudentaju asetetaan kyseenalaiseksi, ja tapahtumien ainoa todistaja saattaa olla, yksikön työntekijöiden lisäksi, harhaiseksi epäilty lapsi.
Vammaisuuteen liitettävät psykomyytit heijastelevat varsin selkeästi psykodynaamista suhtautumistapaa, jonka mukaan perheilmastoon kuuluu aina syyllisyyttä, vihaa ja kaunantunteita.
Päivi Sinko viljelee tällaisia AS- lasten asiallisen hoidon estäviä ja koko perheen leimaavia ja traumatisoivia psykomyyttejä Huostaanottokirja –teoksessa:

"Useimmat sosiaalityöntekijät todennäköisesti tunnistavat Varilon ym. kuvaaman perheen. Juuri tällaisesta perheestä on usein kyse silloin, kun joudutaan turvautumaan tahdonvastaiseen huostaanottoon. Kyseessä ei todellakaan ole äkilliseen, ohimenevään kriisitilanteeseen ajautunut ”tavallinen” perhe, jota voidaan auttaa vaikkapa pelkästään taloudellisin tukitoimin, vaan erittäin rankka elämä jatkuvan kaaoksen keskellä.”
(lisää asennevammaisia psykomyyttejä:http://keskustelu.suomi24.fi/node/9459506 )

Tällaisen tyypittelyn eläessä voimakkaana kaaoksen alkusyitä ei ehkä edes yritetä hakea kovin monelta suunnalta. Jos ongelmat jatkuvat pitkään, niin kyseessä on oltava taas yksi näistä tapauksista, joissa vanhemmat eivät millään opi. Onhan heidän oltava vähintään vähän yksinkertaisia, jos eivät saa yhtä alaikäistä pukeutumaan säänmukaisesti, vai mitä? Jos vanhemmat sitten alkavat puhua jostakin mystisestä neurologisesta jutusta, jota sosiaalityöntekijä ei pysty lapsesta näkemään, niin sehän on selvästikin tekosyiden kehittelyä. Sinko puolustaa kontrolloivaa otetta lastensuojelutyössä:

”Lastensuojelun kriitikot ovat yleensä juuri kontrollin vastustajia. He vaativat vastahakoisten asiakkaiden auttamista puhtaasti tukiperusteisesti eli lähtien aina siitä, mitä asiakas itse - siis aikuinen – kulloinkin haluaa…. Sosiaalityöntekijän tehtävänä olisi siis olla jonkinlainen kiltti varastonhoitaja, joka nopeasti löytäisi hyllystään sen tukitoimen, mitä asiakas (aikuinen) kulloinkin pyytää ja ojentaisi sen tälle enempiä miettimättä.”

Tavallinen, rakastava, mutta lapsen erityistarpeiden takia kaaokseen ajautuva perhe tarvitsisi täsmälleen sitä, mitä tässä käsitellään vitsinä ja ivan kohteena: kiltin varastonhoitajan. Ei sellaista joka ojentaisi palveluja miettimättä, vaan sellaisen joka ojentaisi ne asiallisesti, harkitusti, hilliten oman halunsa kontrolloida. Sellaista, joka uskaltaisi edes kokeilla, löytyykö perheestä sisäinen kontrolli, jos sille annetaan tuki jota perhe kertoo tarvitsevansa.
lainaus intensiivihoito on tehopahoinpitelyä- ketju

AS-lapset vaarassa kirjoitti:

Edunvalvontakouluttajien psykomyytit ja asennevammat
Ongelma nro 6. Edunvalvojien koulutus

Kouluttajina Pelastakaa Lapset ry:n edunvalvoja- hankkeessa toimivat biologisia vanhempia halveksivista asenteistaan kuuluisa Päivi “ sinun lapsesti eivät ole sinun” Sinko Palmeniasta ja Paula Marjomaa Pelastakaa Lapset ry:stä.Ja RAY rahoittaa!"

Tahdonvastainen psykiatrinen hoito ja huostaanotot nivoutuvat läheisesti yhteen, siten että diagnoosiin tai hoitoon tyytymättömiä ( AS-lasten)vanhempia helposti uhataan huostaanotolla, jos kritiikin esittäminen ei lopu. Hoitoyksiköt, joissa uutta autismin kirjoa koskevaa tietoa ei millään oteta vastaan, ovat monien ammattilaisten ja vanhempien tiedossa, mutta niille ei mahdeta mitään. Lääkärit eivät voi julkisesti arvostella toistensa ammatillisia päätöksiä, korkeintaan salaa neuvoa pulaan joutunutta perhettä vaihtamaan asuinpaikkaa. Hoitovirheistäkin on vaikea valittaa. Vanhempien todellisuudentaju asetetaan kyseenalaiseksi, ja tapahtumien ainoa todistaja saattaa olla, yksikön työntekijöiden lisäksi, harhaiseksi epäilty lapsi.
Vammaisuuteen liitettävät psykomyytit heijastelevat varsin selkeästi psykodynaamista suhtautumistapaa, jonka mukaan perheilmastoon kuuluu aina syyllisyyttä, vihaa ja kaunantunteita.
Päivi Sinko viljelee tällaisia AS- lasten asiallisen hoidon estäviä ja koko perheen leimaavia ja traumatisoivia psykomyyttejä Huostaanottokirja –teoksessa:

"Useimmat sosiaalityöntekijät todennäköisesti tunnistavat Varilon ym. kuvaaman perheen. Juuri tällaisesta perheestä on usein kyse silloin, kun joudutaan turvautumaan tahdonvastaiseen huostaanottoon. Kyseessä ei todellakaan ole äkilliseen, ohimenevään kriisitilanteeseen ajautunut ”tavallinen” perhe, jota voidaan auttaa vaikkapa pelkästään taloudellisin tukitoimin, vaan erittäin rankka elämä jatkuvan kaaoksen keskellä.”
(lisää asennevammaisia psykomyyttejä:http://keskustelu.suomi24.fi/node/9459506 )

Tällaisen tyypittelyn eläessä voimakkaana kaaoksen alkusyitä ei ehkä edes yritetä hakea kovin monelta suunnalta. Jos ongelmat jatkuvat pitkään, niin kyseessä on oltava taas yksi näistä tapauksista, joissa vanhemmat eivät millään opi. Onhan heidän oltava vähintään vähän yksinkertaisia, jos eivät saa yhtä alaikäistä pukeutumaan säänmukaisesti, vai mitä? Jos vanhemmat sitten alkavat puhua jostakin mystisestä neurologisesta jutusta, jota sosiaalityöntekijä ei pysty lapsesta näkemään, niin sehän on selvästikin tekosyiden kehittelyä. Sinko puolustaa kontrolloivaa otetta lastensuojelutyössä:

”Lastensuojelun kriitikot ovat yleensä juuri kontrollin vastustajia. He vaativat vastahakoisten asiakkaiden auttamista puhtaasti tukiperusteisesti eli lähtien aina siitä, mitä asiakas itse - siis aikuinen – kulloinkin haluaa…. Sosiaalityöntekijän tehtävänä olisi siis olla jonkinlainen kiltti varastonhoitaja, joka nopeasti löytäisi hyllystään sen tukitoimen, mitä asiakas (aikuinen) kulloinkin pyytää ja ojentaisi sen tälle enempiä miettimättä.”

Tavallinen, rakastava, mutta lapsen erityistarpeiden takia kaaokseen ajautuva perhe tarvitsisi täsmälleen sitä, mitä tässä käsitellään vitsinä ja ivan kohteena: kiltin varastonhoitajan. Ei sellaista joka ojentaisi palveluja miettimättä, vaan sellaisen joka ojentaisi ne asiallisesti, harkitusti, hilliten oman halunsa kontrolloida. Sellaista, joka uskaltaisi edes kokeilla, löytyykö perheestä sisäinen kontrolli, jos sille annetaan tuki jota perhe kertoo tarvitsevansa.
lainaus intensiivihoito on tehopahoinpitelyä- ketju

Lue lisää

Edunvalvoja voi vaatia myös yhteydenpidon rajoituksia
Edunvalvoja voi vaatia myös yhteydenpidon rajoituksia. Mitään perusteita yhteydenpitorajoitusten vaatimiselle ei aseteta. Pelkkä edunvalvojan mielipide, että rajoitus on lapsen edun mukainen riittää. Eli jos vanhempi arvostelee, on liian vaativa tai muuten vain ärsyttävä, häneltä voi viedä mahdollisuudet lapsensa tapaamisiin. Ja tämä on laillista!
"Edunvalvoja voi myös vaatia viranomaista tekemään lapsen yhteydenpidon rajoittamista koskevan päätöksen, jos katsoo, että yhteydenpito tiettyyn henkilöön ei ole lapsen edun mukaista."


Lapsi joutui salaamaan asianajajansa edunvalvojalta
"Lapsi täyttää 13.vuotta, ja hänellä pitäisi olla sanan vapaus. Hänellä pitäisi olla oikeus kertoa missä haluaa asua. Hänellä pitäisi olla oikeus hankkia edustaja/asianajaja. Mutta ainakaan meillä ei ole näin. Ei toiminut vanhemman lapsen kanssa, vaan sosiaalitoimi "neuvoi" häntä irti sanomaan asianajajan, ja ottamaan edunvalvojan. Nyt olemme pitäneet toisen lapsen kanssa visusti salassa sosiaali puolelta sen, että hänellä on asianajaja. Ihmetyttää vaan, että lapsi on nyt jo siitä lähtien kun täytti 13.vuotta ilmoittanut monesti, että haluaa kotiin, hän ei pääse. Miksi näin?"
lainaus lapsen ääntä ei kuulla -ketjusta

Ei ihme, että sosiaalitoimi neuvoi ilasta irtisanomaan asianajajan ja ottamaan edunvalvojan. Sosiaalibyrokraatti voi aina luottaa toisen sosiaalibyrokraatin lojaalisuuteen asiassa kuin asiassa. Edunvalvojat ovatkin sosiaalibyrokraattien ja koneiston edunvalvojia.Lapsen edulla ei ole heidän kanssaan mitään tekemistä.

Kuka valvoo lapsen etua edunvalvojaa vastaan?
"Sijaisvanhempi kertoi naapuripalstalla, että hänellä ei ole varaa maksaa lapsen kallista ratsastusharrastusta, joten hän oli toimittanut laskut siitä jo jonkin aikaa lapsen edunvalvojalle.Mutta kuinka ollakaan, kävi ilmi, että tumpelo-edunvalvoja oli maksanut kaikki laskut lapsen tilillä olevista perintörahoista! Siis tuollaisia ideanikkareita lapsenEDUNvalvojina! On se nyt hitto, kun jopa vanhemmat tuntevat lain paremmin kuin tuollainen saakelin edunvalvoja. Mielestäni sossu on velkaa lapselle nyt nuo laskut, jotka laittomasti laitettiin lapsi itse kustantamaan. Mutta KUKA hänen etuaan valvoo edunvalvojaa vastaan?

Ja kuinka paljon noissa edunvalvoja-tapauksissa on täysin laittomin perustein kikkailtuja huoltajuuden siirtoja pois vanhemmilta? En yhtään epäile, että suuri osa. Mutta laittomasti toimivalle lastensuojelulle tämä on tietysti hyvin edullinen asia kun saadaan vanhemmat pois häiriköimästä lasten oikeuksien puolesta."

Lastensuojelun edunvalvontahanketta puolustellaan usein sillä, ettei edunvalvoja hoida lapsen raha-asioita. Tuohon voisi lisätä, että ei vielä. Mikään laki kun ei heitä estä hoitamasta myös raha-asioita.

Edes kosmeettista yritystä puolueettomuuteen ei tarvita
Lapsibisneksen rötösrouvat ovat tottuneet saamaan kritiikitöntä hyväksyntää ja vastuuvapaata rahoitusta laittomille ja moraalittomille hankkeilleen. Heidän ei tarvitse vaivautua edes pyrkimään tasapuolisuuteen tai puolueettomuuteen- edes kosmeettisesti. Riittää kun jaksaa kirjoittaa rahahanat avaavan lapsen etu- hokeman tarpeeksi monta kertaa.

Edunvalvojapakko pian jokaiselle lastensuojelulapselle
Kun edunvalvojajärjestelmä on juurrutettu osaksi lastensuojelukoneistoa, rouvien on helppo ohittaa vanhemmat jo kättelyssä ja määrätä edunvalvoja JOKAISELLE lastensuojelun asiakkaaksi joutuvalle lapselle.

Vanhempien syrjäyttäminen nopeuttaa ja sujuvoittaa lapsikaupan prosesseja. Ja perusteluksi käy tietysti, että edunvalvoja on lapsen etu. Ja kun on hieno ja valmis edunvalvojajärjestelmäkin jo olemassa, niin täytyyhän sitä käyttää.

Valvomatonta valtaa kirjoitti:

Edunvalvoja voi vaatia myös yhteydenpidon rajoituksia
Edunvalvoja voi vaatia myös yhteydenpidon rajoituksia. Mitään perusteita yhteydenpitorajoitusten vaatimiselle ei aseteta. Pelkkä edunvalvojan mielipide, että rajoitus on lapsen edun mukainen riittää. Eli jos vanhempi arvostelee, on liian vaativa tai muuten vain ärsyttävä, häneltä voi viedä mahdollisuudet lapsensa tapaamisiin. Ja tämä on laillista!
"Edunvalvoja voi myös vaatia viranomaista tekemään lapsen yhteydenpidon rajoittamista koskevan päätöksen, jos katsoo, että yhteydenpito tiettyyn henkilöön ei ole lapsen edun mukaista."


Lapsi joutui salaamaan asianajajansa edunvalvojalta
"Lapsi täyttää 13.vuotta, ja hänellä pitäisi olla sanan vapaus. Hänellä pitäisi olla oikeus kertoa missä haluaa asua. Hänellä pitäisi olla oikeus hankkia edustaja/asianajaja. Mutta ainakaan meillä ei ole näin. Ei toiminut vanhemman lapsen kanssa, vaan sosiaalitoimi "neuvoi" häntä irti sanomaan asianajajan, ja ottamaan edunvalvojan. Nyt olemme pitäneet toisen lapsen kanssa visusti salassa sosiaali puolelta sen, että hänellä on asianajaja. Ihmetyttää vaan, että lapsi on nyt jo siitä lähtien kun täytti 13.vuotta ilmoittanut monesti, että haluaa kotiin, hän ei pääse. Miksi näin?"
lainaus lapsen ääntä ei kuulla -ketjusta

Ei ihme, että sosiaalitoimi neuvoi ilasta irtisanomaan asianajajan ja ottamaan edunvalvojan. Sosiaalibyrokraatti voi aina luottaa toisen sosiaalibyrokraatin lojaalisuuteen asiassa kuin asiassa. Edunvalvojat ovatkin sosiaalibyrokraattien ja koneiston edunvalvojia.Lapsen edulla ei ole heidän kanssaan mitään tekemistä.

Kuka valvoo lapsen etua edunvalvojaa vastaan?
"Sijaisvanhempi kertoi naapuripalstalla, että hänellä ei ole varaa maksaa lapsen kallista ratsastusharrastusta, joten hän oli toimittanut laskut siitä jo jonkin aikaa lapsen edunvalvojalle.Mutta kuinka ollakaan, kävi ilmi, että tumpelo-edunvalvoja oli maksanut kaikki laskut lapsen tilillä olevista perintörahoista! Siis tuollaisia ideanikkareita lapsenEDUNvalvojina! On se nyt hitto, kun jopa vanhemmat tuntevat lain paremmin kuin tuollainen saakelin edunvalvoja. Mielestäni sossu on velkaa lapselle nyt nuo laskut, jotka laittomasti laitettiin lapsi itse kustantamaan. Mutta KUKA hänen etuaan valvoo edunvalvojaa vastaan?

Ja kuinka paljon noissa edunvalvoja-tapauksissa on täysin laittomin perustein kikkailtuja huoltajuuden siirtoja pois vanhemmilta? En yhtään epäile, että suuri osa. Mutta laittomasti toimivalle lastensuojelulle tämä on tietysti hyvin edullinen asia kun saadaan vanhemmat pois häiriköimästä lasten oikeuksien puolesta."

Lastensuojelun edunvalvontahanketta puolustellaan usein sillä, ettei edunvalvoja hoida lapsen raha-asioita. Tuohon voisi lisätä, että ei vielä. Mikään laki kun ei heitä estä hoitamasta myös raha-asioita.

Edes kosmeettista yritystä puolueettomuuteen ei tarvita
Lapsibisneksen rötösrouvat ovat tottuneet saamaan kritiikitöntä hyväksyntää ja vastuuvapaata rahoitusta laittomille ja moraalittomille hankkeilleen. Heidän ei tarvitse vaivautua edes pyrkimään tasapuolisuuteen tai puolueettomuuteen- edes kosmeettisesti. Riittää kun jaksaa kirjoittaa rahahanat avaavan lapsen etu- hokeman tarpeeksi monta kertaa.

Edunvalvojapakko pian jokaiselle lastensuojelulapselle
Kun edunvalvojajärjestelmä on juurrutettu osaksi lastensuojelukoneistoa, rouvien on helppo ohittaa vanhemmat jo kättelyssä ja määrätä edunvalvoja JOKAISELLE lastensuojelun asiakkaaksi joutuvalle lapselle.

Vanhempien syrjäyttäminen nopeuttaa ja sujuvoittaa lapsikaupan prosesseja. Ja perusteluksi käy tietysti, että edunvalvoja on lapsen etu. Ja kun on hieno ja valmis edunvalvojajärjestelmäkin jo olemassa, niin täytyyhän sitä käyttää.

Lue lisää

Lastensuojelun edunvalvonta kiteytettynä
"Yleensä vapaudet menetetään siksi, että niitä on väärinkäytetty.

Mutta silloin, jos vallanpitäjät ottavat hallintoalamaisiltaan vapauksia pois ilman että niitä on väärinkäytetty tai vain siksi, että niitä ylipäänsä voidaan väärinkäyttää, ollaan todella vaarallisilla vesillä."

http://takkirauta.blogspot.com/search?updated-min=2010-01-01T00:00:00Z&updated-max=2011-01-01T00:00:00Z&max-results=50

Vanhemman kasvatusvastuun ja puheoikeuden vientiin riittää sosiaalityöntekijän oletus tai epäily vanhemman" puolueellisuudesta" tai "lojaliteettiristiriidasta."

"Edunvalvojamääräyksellä huoltaja syrjäytetään HuoltoL 4 § 3 mom:n mu-
kaisesta lakimääräisestä tehtävästään valvoa lapsen etua ja käyttää tämän pu-
hevaltaa, sillä edunvalvoja tulee huoltajan sijaan siinä asiassa, johon hänet on
määrätty."

http://www.sosiaaliportti.fi/File/4b55e929-3787-4b0e-b4c8-70fca7c44d9b/Käsikirja lastensuojelun edunvalvonnasta.pdf

Vaarallista kirjoitti:

Lastensuojelun edunvalvonta kiteytettynä
"Yleensä vapaudet menetetään siksi, että niitä on väärinkäytetty.

Mutta silloin, jos vallanpitäjät ottavat hallintoalamaisiltaan vapauksia pois ilman että niitä on väärinkäytetty tai vain siksi, että niitä ylipäänsä voidaan väärinkäyttää, ollaan todella vaarallisilla vesillä."

http://takkirauta.blogspot.com/search?updated-min=2010-01-01T00:00:00Z&updated-max=2011-01-01T00:00:00Z&max-results=50

Vanhemman kasvatusvastuun ja puheoikeuden vientiin riittää sosiaalityöntekijän oletus tai epäily vanhemman" puolueellisuudesta" tai "lojaliteettiristiriidasta."

"Edunvalvojamääräyksellä huoltaja syrjäytetään HuoltoL 4 § 3 mom:n mu-
kaisesta lakimääräisestä tehtävästään valvoa lapsen etua ja käyttää tämän pu-
hevaltaa, sillä edunvalvoja tulee huoltajan sijaan siinä asiassa, johon hänet on
määrätty."

http://www.sosiaaliportti.fi/File/4b55e929-3787-4b0e-b4c8-70fca7c44d9b/Käsikirja lastensuojelun edunvalvonnasta.pdf

Lue lisää

Edunvalvojan määräämiseen ei tarvita juridisia perusteita
Kannattaa muistaa, että vanhempien puheoikeuden viemiseen riittää pelkkä EPÄILY vanhemman lojaliteettiristiriidasta, heikentyneestä terveydestä tai rikoksesta. Mitään näyttöä näistä ei tarvitse esittää.

Edunvalvojan määräämiseen tullaan käyttämään yhtä hataria ja hatarampia perusteita kuin ls-asiakkuuksiin, tapaamisrajoituksiin ja sijoituksiin, joita perustellaan ja oikeutetaan pelkästään sosiaalityöntekijän tuntemalla huolella.

Sääliksi käy lastensuojelun asiakasvanhempia.

Lastensuojelun huolestuttavat kehitystrendit
http://www.socca.fi/files/156/Lastensuojelun_tulevaisuus_harrikari_5.9.2007.pdf

-Ajassa ja paikassa syntyy erilaisia lastensuojelukulttuureja, joiden ulkopuolelle aikansa lastensuojelutoimijoiden on vaikea astua. Mahdottomien, ajattelemattomien, kyseenalaisten ja kiellettyjen ajatusten siilautuminen ja ”todellisuuskuplan” syntyminen.

-Epäluottamukseen perustuva yhteiskunnallinen ilmapiiri suosii kontrollin tehostamista ja valvonnan lisäämistä, jopa ankaroituvaa sanktiointia. Lasten ja nuorten näkeminen ”vaarallisina” ja ”riskeinä” voimistuu.

-Huomio kiinnittyy lisääntyvästi turvallisuuteen ja ilmikäyttäytymiseen. Niiden hallintaan pyrkivät tilannekohtaiset valvonnan tekniset sovellukset lisääntyvät. Poliisin asiantuntijuuden käyttö lisääntyy ja käyttäytymisen arvioita tehdään riskienhallinta-ja rikoksentorjuntadiskurssien läpi.

-Lastensuojelutyö irtoaa sen eettisistä ja moraalisista tavoitteista. Se muuttuu menetelmäkeskeiseksi ja keskittyy teknisiin osaratkaisuihin. Lastensuojelun yhteiskuntapoliittiset kysymykset–lapsiperheitä koskeva sosiaalinen oikeudenmukaisuus, tulonjako ja eriarvoistuminen –esiintyvät epäolennaisina ja eristyvät mahdollisen toimenpidearsenaalin ulkopuolelle.

Ilman perusteita kirjoitti:

Edunvalvojan määräämiseen ei tarvita juridisia perusteita
Kannattaa muistaa, että vanhempien puheoikeuden viemiseen riittää pelkkä EPÄILY vanhemman lojaliteettiristiriidasta, heikentyneestä terveydestä tai rikoksesta. Mitään näyttöä näistä ei tarvitse esittää.

Edunvalvojan määräämiseen tullaan käyttämään yhtä hataria ja hatarampia perusteita kuin ls-asiakkuuksiin, tapaamisrajoituksiin ja sijoituksiin, joita perustellaan ja oikeutetaan pelkästään sosiaalityöntekijän tuntemalla huolella.

Sääliksi käy lastensuojelun asiakasvanhempia.

Lastensuojelun huolestuttavat kehitystrendit
http://www.socca.fi/files/156/Lastensuojelun_tulevaisuus_harrikari_5.9.2007.pdf

-Ajassa ja paikassa syntyy erilaisia lastensuojelukulttuureja, joiden ulkopuolelle aikansa lastensuojelutoimijoiden on vaikea astua. Mahdottomien, ajattelemattomien, kyseenalaisten ja kiellettyjen ajatusten siilautuminen ja ”todellisuuskuplan” syntyminen.

-Epäluottamukseen perustuva yhteiskunnallinen ilmapiiri suosii kontrollin tehostamista ja valvonnan lisäämistä, jopa ankaroituvaa sanktiointia. Lasten ja nuorten näkeminen ”vaarallisina” ja ”riskeinä” voimistuu.

-Huomio kiinnittyy lisääntyvästi turvallisuuteen ja ilmikäyttäytymiseen. Niiden hallintaan pyrkivät tilannekohtaiset valvonnan tekniset sovellukset lisääntyvät. Poliisin asiantuntijuuden käyttö lisääntyy ja käyttäytymisen arvioita tehdään riskienhallinta-ja rikoksentorjuntadiskurssien läpi.

-Lastensuojelutyö irtoaa sen eettisistä ja moraalisista tavoitteista. Se muuttuu menetelmäkeskeiseksi ja keskittyy teknisiin osaratkaisuihin. Lastensuojelun yhteiskuntapoliittiset kysymykset–lapsiperheitä koskeva sosiaalinen oikeudenmukaisuus, tulonjako ja eriarvoistuminen –esiintyvät epäolennaisina ja eristyvät mahdollisen toimenpidearsenaalin ulkopuolelle.

Lue lisää

"Kun huostaanottojen syistä annetaan väärää tietoa, päädytään vääriin korjaaviin toimenpiteisiin ja sosiaalitoimen itse itselleen aiheuttama ja julistama hätätila vain syvenee. Samalla luonnollisesti perheiden hätä ja ahdistus syvenee.
Varhaiselle puuttumiselle pohjautuva lastensuojelulaki alensi lastensuojeluilmoituksen kynnystä ja velvoittaa ilmiantoihin. Kansan suussa lakia osuvasti kutsutaankin ilmiantolaiksi.
Laki olisi vaatinut rinnalleen toimivat lapsiperheiden peruspalvelut ja hyvän ja laadukkaan lastensuojelutyön osaamisen. Kun näitä ei ole, valitaan auttamisen keinoksi viimesijainen keino eli huostaanotto.
Viranomaisille on siirretty ja annettu valtaa vuosien kuluessa lisääntyvässä määrin, lastensuojelulaki toteutti viranomaisten kaikki toiveet. Sosiaalitoimi on siis itse aiheuttanut itselleen ja julistanutkin hätätilan. Laki mursi vaitiolovelvollisuutta, lastensuojeluilmiantoja voi tehtailla ilman rangaistusseuraamusta mielin määrin. Uusi laki ja viranomaisten koulutus siihen kaikkia yllyttääkin varhaisen puuttumisen nimissä.
Sosiaali- ja terveysministeriössä on nyt kiireellä valmisteltu lakimuutoksia, joihin ministeriö pyysi 10 päivän määräajalla eri tahoilta lausuntoja. Uudet lainsäännökset lisäävät kaaosta laajentaessaan edelleen ilmiantovelvollisuutta. Lakiin ehdotetaan mm säännöstä ennakollisesta lastensuojeluilmoituksesta, jolla voidaan raskaana olevat äidit seuloa ja saada vauvat heti synnyttyään ns. parempiin perheisiin.
Lainvalmistelussa on käytetty mm. Pelastakaa Lapset ry:n lakimiehiä. Ko. yhdistys nauttii raha-automaattiyhdistyksen huomattavaa tukea (yli 2 milj euroa), toimii kuntien apuna tarjoten lakimiespalveluja ja hoitaen hallinto-oikeuksissa näiden avustajana lastensuojeluasioita. Sillä on omia lastenkoteja, se kouluttaa sijaisperheitä ja ajaa sijaisperheiden etua. En ole havainnut, että yhdistyksen lakimiehet olisivat toimineet lapsen vanhempien avustajina. Lainvalmistelussa olisi tullut laajapohjaisesti kuulla palveluja käyttävää tahoa, perheitä ja heidän asiantuntemustaan.”
Lainaus L. Ikonen

Pelastakaa Lapset ry:n lakimiehet ovat olleet rustaamassa katastrofaalista lastensuojelulakia ja monia muitakin kyseenalaisia, tutkimattomia ja valvomattomia hankkeita.
Kannattaisiko järjestön tutkia ensin tähänastisten toimiensa vaikutukset lapsiin ennen uusien hankkeiden aloituksia?

Lapsen "osallisuus" pelkkää sanahelinää
Edunvalvoja- projekti tulee lisäämään vain sosiaalirouvien valtaa ja virkoja. Lapsen osallisuus tässä projektissa on samanlainen orwellilainen kielikukkanen ja troijan hevonen kuin lapsen etukin. Lapsen osallisuutta ja etua hokemalla rouvat oikeuttavat omat valtapyyteensä, heikentävät lastensuojelun asiakasperheiden oikeusturvaa entisestään ja takaavat lapsikaupan häiriöttömän jatkumisen.

Lastensuojelussa vain aikuisilla koneiston edustajilla on oikeuksia ja osallisuutta, joista tärkein on taloudellinen osallisuus ja hyöty: Oikeus ottaa oma osa kasvavasta lapsikaupan kakusta -lasten kustannuksella.

On huolestuttavaa, että myös Sosiaaliportti, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen eli THL:n ylläpitämä nettisivusto, josta lastensuojelun työntekijät käyvät etsimässä sosiaalialan tietoa tarjoaa pelkkää viranomaisliturgiaa. Sosiaaliportti tarjoaa edunvalvonnasta vain hankkeen perustajien vahvasti värittynyttä ja puutteellista tietoa. Sivustoa selatessa tuli epätodellinen olo, aivan kuin olisi uskontotiedettä etsiessään löytänyt pelkkiä Vartiotorneja.


http://www.sosiaaliportti.fi/fi-fi/lastensuojelunedunvalvonta/

http://www.webropol.com/P.aspx?id=287883&cid=65702022

Ilman tietoa kirjoitti:

"Kun huostaanottojen syistä annetaan väärää tietoa, päädytään vääriin korjaaviin toimenpiteisiin ja sosiaalitoimen itse itselleen aiheuttama ja julistama hätätila vain syvenee. Samalla luonnollisesti perheiden hätä ja ahdistus syvenee.
Varhaiselle puuttumiselle pohjautuva lastensuojelulaki alensi lastensuojeluilmoituksen kynnystä ja velvoittaa ilmiantoihin. Kansan suussa lakia osuvasti kutsutaankin ilmiantolaiksi.
Laki olisi vaatinut rinnalleen toimivat lapsiperheiden peruspalvelut ja hyvän ja laadukkaan lastensuojelutyön osaamisen. Kun näitä ei ole, valitaan auttamisen keinoksi viimesijainen keino eli huostaanotto.
Viranomaisille on siirretty ja annettu valtaa vuosien kuluessa lisääntyvässä määrin, lastensuojelulaki toteutti viranomaisten kaikki toiveet. Sosiaalitoimi on siis itse aiheuttanut itselleen ja julistanutkin hätätilan. Laki mursi vaitiolovelvollisuutta, lastensuojeluilmiantoja voi tehtailla ilman rangaistusseuraamusta mielin määrin. Uusi laki ja viranomaisten koulutus siihen kaikkia yllyttääkin varhaisen puuttumisen nimissä.
Sosiaali- ja terveysministeriössä on nyt kiireellä valmisteltu lakimuutoksia, joihin ministeriö pyysi 10 päivän määräajalla eri tahoilta lausuntoja. Uudet lainsäännökset lisäävät kaaosta laajentaessaan edelleen ilmiantovelvollisuutta. Lakiin ehdotetaan mm säännöstä ennakollisesta lastensuojeluilmoituksesta, jolla voidaan raskaana olevat äidit seuloa ja saada vauvat heti synnyttyään ns. parempiin perheisiin.
Lainvalmistelussa on käytetty mm. Pelastakaa Lapset ry:n lakimiehiä. Ko. yhdistys nauttii raha-automaattiyhdistyksen huomattavaa tukea (yli 2 milj euroa), toimii kuntien apuna tarjoten lakimiespalveluja ja hoitaen hallinto-oikeuksissa näiden avustajana lastensuojeluasioita. Sillä on omia lastenkoteja, se kouluttaa sijaisperheitä ja ajaa sijaisperheiden etua. En ole havainnut, että yhdistyksen lakimiehet olisivat toimineet lapsen vanhempien avustajina. Lainvalmistelussa olisi tullut laajapohjaisesti kuulla palveluja käyttävää tahoa, perheitä ja heidän asiantuntemustaan.”
Lainaus L. Ikonen

Pelastakaa Lapset ry:n lakimiehet ovat olleet rustaamassa katastrofaalista lastensuojelulakia ja monia muitakin kyseenalaisia, tutkimattomia ja valvomattomia hankkeita.
Kannattaisiko järjestön tutkia ensin tähänastisten toimiensa vaikutukset lapsiin ennen uusien hankkeiden aloituksia?

Lapsen "osallisuus" pelkkää sanahelinää
Edunvalvoja- projekti tulee lisäämään vain sosiaalirouvien valtaa ja virkoja. Lapsen osallisuus tässä projektissa on samanlainen orwellilainen kielikukkanen ja troijan hevonen kuin lapsen etukin. Lapsen osallisuutta ja etua hokemalla rouvat oikeuttavat omat valtapyyteensä, heikentävät lastensuojelun asiakasperheiden oikeusturvaa entisestään ja takaavat lapsikaupan häiriöttömän jatkumisen.

Lastensuojelussa vain aikuisilla koneiston edustajilla on oikeuksia ja osallisuutta, joista tärkein on taloudellinen osallisuus ja hyöty: Oikeus ottaa oma osa kasvavasta lapsikaupan kakusta -lasten kustannuksella.

On huolestuttavaa, että myös Sosiaaliportti, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen eli THL:n ylläpitämä nettisivusto, josta lastensuojelun työntekijät käyvät etsimässä sosiaalialan tietoa tarjoaa pelkkää viranomaisliturgiaa. Sosiaaliportti tarjoaa edunvalvonnasta vain hankkeen perustajien vahvasti värittynyttä ja puutteellista tietoa. Sivustoa selatessa tuli epätodellinen olo, aivan kuin olisi uskontotiedettä etsiessään löytänyt pelkkiä Vartiotorneja.


http://www.sosiaaliportti.fi/fi-fi/lastensuojelunedunvalvonta/

http://www.webropol.com/P.aspx?id=287883&cid=65702022

Lue lisää

"Italehti kertoo Loikalan kartanon saaman vakavan huomautuksen yhteydessä Sakslinin käyttämistä perusteluista. Hän on vedonnut YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen 16 artiklaan, jonka mukaan lapsen yksityisyyteen, perheeseen, kotiin tai kirjeenvaihtoon ei saa puuttua mielivaltaisesti tai laittomasti eikä hänen kunniaansa tai mainettaan saa laittomasti halventaa.

Lasten"suojelu"toimet ovat täynnä edellä lueteltuja loukkauksia. Tästä muutama esimerkki:

Vielä vuosi sen jälkeen kun lapseni oli kotiutunut laittomasta huostaanotosta, hänen selkänsä takana tyttöryhmä supisi ja supsutteli, kunnes yksi heistä juoksi tokaisemaan lapselleni: "Niin sinähän asut lastenkodissa, vaii?" Lapsi kertoi vastanneensa mielestään täysin totuudenmukaisesti: "En ikinä ole ASUNUT muualla kuin omassa hyvässä kodissani!" Supinat sen kuin vain jatkuivat, kunnes vasta muutamien kuukausien kuluttua joku heistä totesi: "Sinähän olet ihan tavallinen ja kiva kaveri." Niinpä niin.

Juuri tavallisia ja kivoja lapsiahan lähinnä huostaan halutaankin, muut olisivat liian vaivalloisia rahanahneiden laitosten hoidollisille osastoille.

Loukkasiko siis tuo laiton interventio lapseni mainetta ja kunniaa. Sanomattakin selvää, että ihan varmasti loukkasi, ja lisäksi kaikkine laitoksessa tapahtuneine pahoinpitelyineen ja hoidon laiminlyönteineen romahdutti hänen terveytensä.

Koko meidän tapauksen - ja monen muun vastaavan - perusteella olen tullut siihen tulokseen, että lapsen mielenterveydellä ei ole mitään arvoa näiden rikosten yhteydessä. Sakslin varmaan antoi pitkin hampain vakavan varoituksen, koska vanhempien hankkimat todisteet olivat niin vesitiiviitä. Mutta on suorastaan anteeksiantamatonta, että vuosikausia toimineen laitoksen johtajasta sanottiin kuitenkin, että hän ei kohdellut lapsia kaltoin tahallisesti! Ei kukaan pidä lasta eristettynä kuukautta vahingossa! Ja tuollaisilla kansalaisilla on vielä oikeus pitää lastensuojelulaitosta! Ikävä kyllä heitä tässä maassa riittää...

Toisaalta vanhemmat eivät saa viranomaisten rikoksista juurikaan todisteita, koska tapauksia ei tutkita mitenkään. Tarkoitan siis rikostutkintaa, joka ehdottomasti tarvittaisiin huostaanottorikosepäilyjen yhteydessä. Mutta viranomaiset ovat suojattuja hallinto-oikeuden taakse, jonka oikeuskäytäntöihin ei kuulu tutkinta tai todisteiden hankkiminen. Vanhempien hankkimilla todisteilla ei ole mitään merkitystä, viranomaistenkaan ei tarvitse todistaa väitteitään, pelkät väitteet ovat oikeudelle riittäviä.

Eikö näiden rikosten kohteeksi joutuminen riko Lapsen oikeuksien julistuksen artiklaa 16? Törkeitä rikoksia lasta kohtaan ovat Suomessa mm:

- laiton huostaanotto (esim. peruspalveluja korvaava)
- törkeä kaltoinkohtelu sijaishuollossa
- laiton erottaminen vanhemmista ja muista läheisistä
- sijaishuollon yleisesti käyttämät laittomat tapaamisrajoitukset, ja lisäksi rangaistukset, jotka seuraavat, jos vanhemmat valittavat jollekin valitusviranomaisille
- vanhempien nimittely ja halventaminen lapselle
- terveydenhuollon järjestämättä jättäminen
- peruskouluopetuksen järjestämättä jättäminen (koskee erityislapsia)
- tai se, että neurologisten oireyhtymien lapsia puoskaroidaan psykiatrisina potilaina, oikeaa kuntoutusta ei järjestetä, hoidollisia huostaanottoja siitäkin edestä

Monen lapsen ainut pelastus on ollut se, että vanhemmat saavat jonkun toimittajan kiinnostumaan tapauksesta. Nyt vanhemmilta yritetään viedä tämäkin oikeus vetoamalla siihen, että lapsen yksityisyyttä loukkaavia tietoja ei saa paljastaa. En ole ikinä nähnyt paljastettavan, yhteiskunnan rikoksista lapsia kohtaan sen sijaan on kuvattu monissa hyvissä artikkeleissa.

Mutta niitä ei tutkita sen käsittämättömän periaatteen nojalla, että yksittäistapauksiin ei puututa. Joka ainut huostaanotto on yksittäistapaus ja joka ainut lain rikkominen on rikos lasta kohtaan. Poliitikkojen ja ls:n vastuuhenkilöiden mainetta näillä käsittämättömillä periaatteilla suojellaan, ei lasten terveyttä, ei edes kansainvälisten sopimusten valossa heidän oikeuksiaan, ne ovat surkeita sivuseikkoja silloin, kun suomalaispoliitikko haluaa tehdä rahaa lasten kustannuksella."

Ilman oikeutta kirjoitti:

"Italehti kertoo Loikalan kartanon saaman vakavan huomautuksen yhteydessä Sakslinin käyttämistä perusteluista. Hän on vedonnut YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen 16 artiklaan, jonka mukaan lapsen yksityisyyteen, perheeseen, kotiin tai kirjeenvaihtoon ei saa puuttua mielivaltaisesti tai laittomasti eikä hänen kunniaansa tai mainettaan saa laittomasti halventaa.

Lasten"suojelu"toimet ovat täynnä edellä lueteltuja loukkauksia. Tästä muutama esimerkki:

Vielä vuosi sen jälkeen kun lapseni oli kotiutunut laittomasta huostaanotosta, hänen selkänsä takana tyttöryhmä supisi ja supsutteli, kunnes yksi heistä juoksi tokaisemaan lapselleni: "Niin sinähän asut lastenkodissa, vaii?" Lapsi kertoi vastanneensa mielestään täysin totuudenmukaisesti: "En ikinä ole ASUNUT muualla kuin omassa hyvässä kodissani!" Supinat sen kuin vain jatkuivat, kunnes vasta muutamien kuukausien kuluttua joku heistä totesi: "Sinähän olet ihan tavallinen ja kiva kaveri." Niinpä niin.

Juuri tavallisia ja kivoja lapsiahan lähinnä huostaan halutaankin, muut olisivat liian vaivalloisia rahanahneiden laitosten hoidollisille osastoille.

Loukkasiko siis tuo laiton interventio lapseni mainetta ja kunniaa. Sanomattakin selvää, että ihan varmasti loukkasi, ja lisäksi kaikkine laitoksessa tapahtuneine pahoinpitelyineen ja hoidon laiminlyönteineen romahdutti hänen terveytensä.

Koko meidän tapauksen - ja monen muun vastaavan - perusteella olen tullut siihen tulokseen, että lapsen mielenterveydellä ei ole mitään arvoa näiden rikosten yhteydessä. Sakslin varmaan antoi pitkin hampain vakavan varoituksen, koska vanhempien hankkimat todisteet olivat niin vesitiiviitä. Mutta on suorastaan anteeksiantamatonta, että vuosikausia toimineen laitoksen johtajasta sanottiin kuitenkin, että hän ei kohdellut lapsia kaltoin tahallisesti! Ei kukaan pidä lasta eristettynä kuukautta vahingossa! Ja tuollaisilla kansalaisilla on vielä oikeus pitää lastensuojelulaitosta! Ikävä kyllä heitä tässä maassa riittää...

Toisaalta vanhemmat eivät saa viranomaisten rikoksista juurikaan todisteita, koska tapauksia ei tutkita mitenkään. Tarkoitan siis rikostutkintaa, joka ehdottomasti tarvittaisiin huostaanottorikosepäilyjen yhteydessä. Mutta viranomaiset ovat suojattuja hallinto-oikeuden taakse, jonka oikeuskäytäntöihin ei kuulu tutkinta tai todisteiden hankkiminen. Vanhempien hankkimilla todisteilla ei ole mitään merkitystä, viranomaistenkaan ei tarvitse todistaa väitteitään, pelkät väitteet ovat oikeudelle riittäviä.

Eikö näiden rikosten kohteeksi joutuminen riko Lapsen oikeuksien julistuksen artiklaa 16? Törkeitä rikoksia lasta kohtaan ovat Suomessa mm:

- laiton huostaanotto (esim. peruspalveluja korvaava)
- törkeä kaltoinkohtelu sijaishuollossa
- laiton erottaminen vanhemmista ja muista läheisistä
- sijaishuollon yleisesti käyttämät laittomat tapaamisrajoitukset, ja lisäksi rangaistukset, jotka seuraavat, jos vanhemmat valittavat jollekin valitusviranomaisille
- vanhempien nimittely ja halventaminen lapselle
- terveydenhuollon järjestämättä jättäminen
- peruskouluopetuksen järjestämättä jättäminen (koskee erityislapsia)
- tai se, että neurologisten oireyhtymien lapsia puoskaroidaan psykiatrisina potilaina, oikeaa kuntoutusta ei järjestetä, hoidollisia huostaanottoja siitäkin edestä

Monen lapsen ainut pelastus on ollut se, että vanhemmat saavat jonkun toimittajan kiinnostumaan tapauksesta. Nyt vanhemmilta yritetään viedä tämäkin oikeus vetoamalla siihen, että lapsen yksityisyyttä loukkaavia tietoja ei saa paljastaa. En ole ikinä nähnyt paljastettavan, yhteiskunnan rikoksista lapsia kohtaan sen sijaan on kuvattu monissa hyvissä artikkeleissa.

Mutta niitä ei tutkita sen käsittämättömän periaatteen nojalla, että yksittäistapauksiin ei puututa. Joka ainut huostaanotto on yksittäistapaus ja joka ainut lain rikkominen on rikos lasta kohtaan. Poliitikkojen ja ls:n vastuuhenkilöiden mainetta näillä käsittämättömillä periaatteilla suojellaan, ei lasten terveyttä, ei edes kansainvälisten sopimusten valossa heidän oikeuksiaan, ne ovat surkeita sivuseikkoja silloin, kun suomalaispoliitikko haluaa tehdä rahaa lasten kustannuksella."

Lue lisää

Lastensuojelun sosiaalityöntekijä voi määrätä lapselle edunvalvojan,jos epäilee tämän vanhempien kertovan huostaanotostaan julkisesti. Syyksi kerrotaan lapsen tai nuoren yksityisyyden vaarantuminen.

Joka viikko voimme lukea lehdistä sijaishuollon laitoksista karanneista. Lastensuojelulaitokset julkaisevat lehdissä nuorten nimet, tuntomerkit, asuinpaikat ja valokuvat ja tiedon siitä,että nämä ovat lastensuojeluasiakkaita. Lastensuojelun mielestä tämä ei vaaranna nuoren yksityisyyttä. Sen sijaan lastensuojelu pelkää juttuja omista rikoksistaan lapsia kohtaan . Lastensuojelu katsoo ainoastaan lastensuojelukriittisten tapauskuvausten, (joissa en ole koskaan nähnyt esim. lapsen tai nuoren valokuvaa) loukkaavan lasten ja nuorten yksityisyyttä.

Laiton huostaanotto ei ole lastensuojelun mielestä rikos mutta siitä kertominen on. Sijaishuollossa olevan nuoren nimen,asuinpaikan, tuntomerkkien, valokuvan ja lastensuojeluasiakkuuden julkinen tiedottaminen ei ole lastensuojelun mielestä nuoren yksityisyyden loukkaamista, ei myöskään turha sijoitus laitokseen, jossa nuorella ei ole mitään yksityisyyttä ja joka leimaa nuoren usein loppuiäksi. Lastensuojelun mielestä lapsen ja nuoren yksityisyyttä loukkaa vain viranomaisvirheistä ja -rikoksista kertominen. Ja siksi kertojalta tulee ottaa puheoikeus pois edunvalvojan avulla.

Omitusta, tarpeetonta ja täysin edesvastuutonta on lastensuojelun kynsistä karanneen nuoren lastensuojeluasiakkuuden julkinen kuuluttaminen. Sitä voi pitää suorastaan mainoksena ja kutsuna kaikille pedofiileille. Että nyt olisi tällainen koditon, nälissään, kylmissään, peloissaan ja rahattomana vaeltava saalis, joka todennäköisesti suostuu mihin vaan.

Ls- logiikka kirjoitti:

Lastensuojelun sosiaalityöntekijä voi määrätä lapselle edunvalvojan,jos epäilee tämän vanhempien kertovan huostaanotostaan julkisesti. Syyksi kerrotaan lapsen tai nuoren yksityisyyden vaarantuminen.

Joka viikko voimme lukea lehdistä sijaishuollon laitoksista karanneista. Lastensuojelulaitokset julkaisevat lehdissä nuorten nimet, tuntomerkit, asuinpaikat ja valokuvat ja tiedon siitä,että nämä ovat lastensuojeluasiakkaita. Lastensuojelun mielestä tämä ei vaaranna nuoren yksityisyyttä. Sen sijaan lastensuojelu pelkää juttuja omista rikoksistaan lapsia kohtaan . Lastensuojelu katsoo ainoastaan lastensuojelukriittisten tapauskuvausten, (joissa en ole koskaan nähnyt esim. lapsen tai nuoren valokuvaa) loukkaavan lasten ja nuorten yksityisyyttä.

Laiton huostaanotto ei ole lastensuojelun mielestä rikos mutta siitä kertominen on. Sijaishuollossa olevan nuoren nimen,asuinpaikan, tuntomerkkien, valokuvan ja lastensuojeluasiakkuuden julkinen tiedottaminen ei ole lastensuojelun mielestä nuoren yksityisyyden loukkaamista, ei myöskään turha sijoitus laitokseen, jossa nuorella ei ole mitään yksityisyyttä ja joka leimaa nuoren usein loppuiäksi. Lastensuojelun mielestä lapsen ja nuoren yksityisyyttä loukkaa vain viranomaisvirheistä ja -rikoksista kertominen. Ja siksi kertojalta tulee ottaa puheoikeus pois edunvalvojan avulla.

Omitusta, tarpeetonta ja täysin edesvastuutonta on lastensuojelun kynsistä karanneen nuoren lastensuojeluasiakkuuden julkinen kuuluttaminen. Sitä voi pitää suorastaan mainoksena ja kutsuna kaikille pedofiileille. Että nyt olisi tällainen koditon, nälissään, kylmissään, peloissaan ja rahattomana vaeltava saalis, joka todennäköisesti suostuu mihin vaan.

Lue lisää

Tässä esimerkki lisäsotkusta, jota edunvalvoja voi aiheuttaa jo muutenkin mielivaltaisiin lastensuojeluprosesseihin:

"Meillä kävi aikoinaan kodinhoitaja, kun minulla oli kolme pientä lasta. 5.vuotias, 3.vuotias ja vauva. Kun kaikki sujui ilman apua, niin hän ei enää käynyt. Luulin, että se on sillä selvä. Mutta ei. Nyt 20. vuoden jälkeen aletaan minun vanhemmuuttani epäillä, koska silloin kävi kodinhoitaja. Jos sen olisin tiennyt, olisin yrittänyt kynsin hampain yrittää pärjätä yksin. Nyt nuorimmat viety huostaan ilman mitään selitystä. Vanhat paperit on nyt 5.vuoden jälkeen kaivettu, että kävihän sinulla silloinkin koti-apua.
Mielestäni asiat eivät liity mitenkään yhteen. Paitsi sossun mielestä.
Ja perhetyöntekijä on myös lapsen edunvalvoja. Lapsi siitä valittaa minulle jatkuvasti. Että omia asioitaan jos puhuu, niin heti kertoo perhekodin työntekijöille. Eli kenellä vastuu?"

Perhetyöntekijöiden käyttäminen lasten edunvalvojina on erittäin arveluttavaa lasten ja perheiden oikeusturvan kannalta. On outoa, että lastensuojelussa saa toimia sekä juridisena että psykiatrisena erityisasiantuntijana pelkällä sosionomin koulutuksella.

"Kun vielä 1990 luvun alussa lapsiperheet saivat kunnan normaalipalveluna kodinhoitajan, joka auttoi siivouksessa, pyykinpesussa ja lastenhoidossa, 2000- luvun lopulla lapsiperheeseen menee lastensuojelun avohuoltoa tarjoava sosionomikoulutuksen saanut perhetyöntekijä, joka konkreettisen arjen askareissa auttamisen sijaan keskittyy " arvioimaan vanhemmuutta riskiperheessä."

ilman koulutusta kirjoitti:

Tässä esimerkki lisäsotkusta, jota edunvalvoja voi aiheuttaa jo muutenkin mielivaltaisiin lastensuojeluprosesseihin:

"Meillä kävi aikoinaan kodinhoitaja, kun minulla oli kolme pientä lasta. 5.vuotias, 3.vuotias ja vauva. Kun kaikki sujui ilman apua, niin hän ei enää käynyt. Luulin, että se on sillä selvä. Mutta ei. Nyt 20. vuoden jälkeen aletaan minun vanhemmuuttani epäillä, koska silloin kävi kodinhoitaja. Jos sen olisin tiennyt, olisin yrittänyt kynsin hampain yrittää pärjätä yksin. Nyt nuorimmat viety huostaan ilman mitään selitystä. Vanhat paperit on nyt 5.vuoden jälkeen kaivettu, että kävihän sinulla silloinkin koti-apua.
Mielestäni asiat eivät liity mitenkään yhteen. Paitsi sossun mielestä.
Ja perhetyöntekijä on myös lapsen edunvalvoja. Lapsi siitä valittaa minulle jatkuvasti. Että omia asioitaan jos puhuu, niin heti kertoo perhekodin työntekijöille. Eli kenellä vastuu?"

Perhetyöntekijöiden käyttäminen lasten edunvalvojina on erittäin arveluttavaa lasten ja perheiden oikeusturvan kannalta. On outoa, että lastensuojelussa saa toimia sekä juridisena että psykiatrisena erityisasiantuntijana pelkällä sosionomin koulutuksella.

"Kun vielä 1990 luvun alussa lapsiperheet saivat kunnan normaalipalveluna kodinhoitajan, joka auttoi siivouksessa, pyykinpesussa ja lastenhoidossa, 2000- luvun lopulla lapsiperheeseen menee lastensuojelun avohuoltoa tarjoava sosionomikoulutuksen saanut perhetyöntekijä, joka konkreettisen arjen askareissa auttamisen sijaan keskittyy " arvioimaan vanhemmuutta riskiperheessä."

Lue lisää

Kasvavat lastensuojelun ja psykiatrian markkinat tarvitsevat ja tuottavat lisää asiakkaita, ongelmia ja tehtäviä kasvunsa, rahoitusvaateidensa ja olemassaolonsa oikeuttamiseksi.

On huolestuttavaa, jos kansalaiset omaksuvat markkinapropagandan jonka tarkoitus on korvata julkiset peruspalvelut lastensuojelun ja psykiatrian yksityisillä erityispalveluilla. Tämän markkinapropagandan tukeminen tulee myös erittäin kalliiksi niin kansantaloudelle kuin lastemme terveydelle ja hyvinvoinnille.

"Tutkija Tarja Pösö on koettanut tutkimusryhmänsä kanssa selvittää sitä, mistä lastensuojelun asiakasmäärien kasvu kertoo.
Hän kirjoittaa:
"Analyysin pohjalta on entistä selvempää, että kasvua ei voi eikä tule selittää yksilöiden ominaisuuksilla tai sosiaalisilla oloilla sellaisenaan."(333)
Hän toteaa myös:

"Silti on toistuvasti yllättävää, että lastensuojelun määrää ja kehitystä tulkitaan lasten ja perheiden ongelmien välittöminä kuvina. Samoin yllättävää on, että lastensuojelussa käytössä oleva sanasto on enemmän yksilöiden puutteita kuin suhderakenteita konteksteissaan kuvaavaa. "

Lastensuojelukoneiston edustajien väitteet vanhempien ja perheiden kasvavista ongelmista, hukassa olevasta vanhemmuudesta tai "kroonisesta pahoinvoinnista" ovat silkkaa politiikkaa ja propagandaa, jonka tarkoitus on oikeuttaa lastensuojelun asiakashankintaa, asiakkaiden medikalisointia ja patologisointia, työmenetelmiä ja valtapyrkimyksiä.

Oiva yksilöpatologia kirjoitti:

Kasvavat lastensuojelun ja psykiatrian markkinat tarvitsevat ja tuottavat lisää asiakkaita, ongelmia ja tehtäviä kasvunsa, rahoitusvaateidensa ja olemassaolonsa oikeuttamiseksi.

On huolestuttavaa, jos kansalaiset omaksuvat markkinapropagandan jonka tarkoitus on korvata julkiset peruspalvelut lastensuojelun ja psykiatrian yksityisillä erityispalveluilla. Tämän markkinapropagandan tukeminen tulee myös erittäin kalliiksi niin kansantaloudelle kuin lastemme terveydelle ja hyvinvoinnille.

"Tutkija Tarja Pösö on koettanut tutkimusryhmänsä kanssa selvittää sitä, mistä lastensuojelun asiakasmäärien kasvu kertoo.
Hän kirjoittaa:
"Analyysin pohjalta on entistä selvempää, että kasvua ei voi eikä tule selittää yksilöiden ominaisuuksilla tai sosiaalisilla oloilla sellaisenaan."(333)
Hän toteaa myös:

"Silti on toistuvasti yllättävää, että lastensuojelun määrää ja kehitystä tulkitaan lasten ja perheiden ongelmien välittöminä kuvina. Samoin yllättävää on, että lastensuojelussa käytössä oleva sanasto on enemmän yksilöiden puutteita kuin suhderakenteita konteksteissaan kuvaavaa. "

Lastensuojelukoneiston edustajien väitteet vanhempien ja perheiden kasvavista ongelmista, hukassa olevasta vanhemmuudesta tai "kroonisesta pahoinvoinnista" ovat silkkaa politiikkaa ja propagandaa, jonka tarkoitus on oikeuttaa lastensuojelun asiakashankintaa, asiakkaiden medikalisointia ja patologisointia, työmenetelmiä ja valtapyrkimyksiä.

Lue lisää

Byrokraattinen kaikkivoipaisuus, korvausvelvoitevapaus laiminlyönneistä , olematon valvonta ja salassapito on vaarallinen yhdistelmä:

"Minulla on työni vuoksi useitakin kokemuksia siitä, että sosiaaliviranomaisille on salassapitovelvollisuus usein vain oman statuksen korostamista, ei lapsen parasta ajattelevaa.

Törkein esimerkki on virallisesti huolenpitoni kohteena olleen tytön esimerkki, joka vei häneltä elämän suunnan valintamahdollisuuden. Tyttö ja minä saimme vasta hänen täytettyään 17 vuotta tietää ns. virkaholhoojalta, että tytöllä oli useiden satojen tuhansien markkojen pankkitili, joka oli kertynyt liikennevakuutuksen eläkkeestä, kun hän 2-vuotiaana oli ollut (avo)isänsä kanssa auto-onnettomuudessa, jossa isä kuoli ja hän oli ainoa edunsaaja, kun vanhemmat eivät olleet naimisissa.

Eteläsuomalainen kunta pimitti myös alkoholisoituneelta äidiltä lapsen eläkkeen ja lapsi otettiin huostaan. Ei kuitenkaan tämän "rutiköyhää" vieläkin nuorempaa sisarta.

Kunta oli maksavinaan tytön sijoituksesta perheeseen lain vaatiman summan, mutta todellisuudessa tyttö maksoikin sen itse. Laki vaatii kuitenkin kolmanneksen tallettamista tilille ja luovutettavaksi asianomaiselle, tämän tätettyä 18. Tästä tuo salassa pidetty pankkitili. 2/3 meni kunnan muihin menoihin tuota sijoitussummaa lukuun ottamatta. Jos tili olisi ollut tiedossa, olisi opiskelu suunnattu toisin.

Toinen tapaus on valtakunnallisessa mediassakin paljon käsitelty, missä kolmen lapsen molemmat vanhemmat kuolivat auto-onnettomuudessa ja kunnan sosiaaliviranomaiset yrittivät tehdä kaikkensa saadakseen lapset huostaanotetuiksi näiden isovanhemmilta ja samalla päästäkseen kiinni juuri valmistuneeseen omakotitaloon ja lasten eläkkeisiin. Nämäkin lapset olivat 0-4 vuotiaita, joten olisi siinä ollut mahtava apaja kunnalle, ennenkuin lapset olisivat täyttäneet 18 vuotta.

Paljon on salassapitovelvollisuuden suojassa suoritettua, lähes rikollista toimintaa sattunut työni varrelle. "

lainaus lastensuojelun salassapitovelvollisuus vuotaa kuin seula

Vanhempien sananvapauden vieminen ja lastensuojelun valta-oikeuksien laajennus antaa hyvät mahdollisuudet rikollisille toimille.
Lastensuojelun edunvalvojat eivät vielä hoida lapsen raha-asioita, mutta mikään laki ei varsinaisesti estä heitä hoitamasta niitä. Todennäköisesti he hoitavat raha-asiatkin sitten kun edunvalvojasysteemi on juurrutettu koko maahan.

Vaarallinen yhtälö kirjoitti:

Byrokraattinen kaikkivoipaisuus, korvausvelvoitevapaus laiminlyönneistä , olematon valvonta ja salassapito on vaarallinen yhdistelmä:

"Minulla on työni vuoksi useitakin kokemuksia siitä, että sosiaaliviranomaisille on salassapitovelvollisuus usein vain oman statuksen korostamista, ei lapsen parasta ajattelevaa.

Törkein esimerkki on virallisesti huolenpitoni kohteena olleen tytön esimerkki, joka vei häneltä elämän suunnan valintamahdollisuuden. Tyttö ja minä saimme vasta hänen täytettyään 17 vuotta tietää ns. virkaholhoojalta, että tytöllä oli useiden satojen tuhansien markkojen pankkitili, joka oli kertynyt liikennevakuutuksen eläkkeestä, kun hän 2-vuotiaana oli ollut (avo)isänsä kanssa auto-onnettomuudessa, jossa isä kuoli ja hän oli ainoa edunsaaja, kun vanhemmat eivät olleet naimisissa.

Eteläsuomalainen kunta pimitti myös alkoholisoituneelta äidiltä lapsen eläkkeen ja lapsi otettiin huostaan. Ei kuitenkaan tämän "rutiköyhää" vieläkin nuorempaa sisarta.

Kunta oli maksavinaan tytön sijoituksesta perheeseen lain vaatiman summan, mutta todellisuudessa tyttö maksoikin sen itse. Laki vaatii kuitenkin kolmanneksen tallettamista tilille ja luovutettavaksi asianomaiselle, tämän tätettyä 18. Tästä tuo salassa pidetty pankkitili. 2/3 meni kunnan muihin menoihin tuota sijoitussummaa lukuun ottamatta. Jos tili olisi ollut tiedossa, olisi opiskelu suunnattu toisin.

Toinen tapaus on valtakunnallisessa mediassakin paljon käsitelty, missä kolmen lapsen molemmat vanhemmat kuolivat auto-onnettomuudessa ja kunnan sosiaaliviranomaiset yrittivät tehdä kaikkensa saadakseen lapset huostaanotetuiksi näiden isovanhemmilta ja samalla päästäkseen kiinni juuri valmistuneeseen omakotitaloon ja lasten eläkkeisiin. Nämäkin lapset olivat 0-4 vuotiaita, joten olisi siinä ollut mahtava apaja kunnalle, ennenkuin lapset olisivat täyttäneet 18 vuotta.

Paljon on salassapitovelvollisuuden suojassa suoritettua, lähes rikollista toimintaa sattunut työni varrelle. "

lainaus lastensuojelun salassapitovelvollisuus vuotaa kuin seula

Vanhempien sananvapauden vieminen ja lastensuojelun valta-oikeuksien laajennus antaa hyvät mahdollisuudet rikollisille toimille.
Lastensuojelun edunvalvojat eivät vielä hoida lapsen raha-asioita, mutta mikään laki ei varsinaisesti estä heitä hoitamasta niitä. Todennäköisesti he hoitavat raha-asiatkin sitten kun edunvalvojasysteemi on juurrutettu koko maahan.

Lue lisää

Englannissa lastensuojelun edunvalvojan tulee olla puolueeton toimija, joka on riippumaton niin paikallisista sosiaalialan päättäjistä, tuomioistuimesta kuin muista lapsen kanssa työskentelevistä ammattilaisista. Suomessa tällaista jääviyssäädöstä ei ole ja edunvalvojalla on usein ellei peräti aina kytköksiä niin paikallisiin sosiaalialan päättäjiin, hallinto- oikeuteen kuin toisiin lasten kanssa työskenteleviin ammattilaisiin esim. moniammatilliseen työryhmään. Mikään laki ei myöskään estä tai valvo hänen kytkyjään sijaishuoltoon.

Lasten ja vanhempien tilannetta heikentää entisestään se, että edunvalvojalla ei ole samaa yhteistyövelvoitetta suhteessa esim. biologisiin vanhempiin kuin sosiaalityöntekijällä eikä hänen tarvitse nauttia sen paremmin lapsen kuin tämän vanhempien luottamusta.

Löysä lastensuojelulaki (LSL 22) ja löysät edunvalvojan määräämiskriteerit mahdollistavat sen, että edunvalvoja voidaan määrätä mihin hyvänsä , jopa kaikkiin lastensuojelutapauksiin.
LSL 22 mukaan lapselle tulee määrätä edunvalvoja käyttämään huoltajan sijasta puhevaltaa, jos
1) On olemassa perusteltu syy olettaa, ettei huoltaja voi puolueettomasti valvoa lapsen etua asiassa ja
2) Edunvalvojan määrääminen on tarpeen asian selvittämiseksi tai muutoin lapsen edun turvaamiseksi.

Kohta 1 on mielipuolinen ja sopii kaikkiin perheisiin ja kohta 2 voidaan laittaa sopimaan perheeseen kuin perheeseen.

Kun määrämiskriteerit ovat näin väljät, on varmaa, että edunvalvojasta tulee uusi riesa ja uhka kaikille lastensuojeluun joutuneille perheille. Vähintään 70 euron tuntipalkalla edunvalvoja pääsee juoruamaan ja kokoustamaan vuosikausia vanhojen kavereiden kanssa ilman mitään tili- tai tulosvastuuta.

Troijan hevonen
Lapsen etu on lastensuojelun edunvalvonta- hankkeessa samanlainen troijan hevonen kuin useissa muissakin lastensuojelun projekteissa. Lapsista tai heidän edustaan tai kuulemisestaan ei ole kyse lainkaan . Lapsen etuun vedoten oikeutetaan vain yhden ammattiryhmän valta-, rahoitus-, laajentumis- ja statuspyrkimyksiä.

Edunvalvojapakko pian kaikilla
Ei mene kauaa , kun lastensuojelunpäättäjät aloittavat liturgiansa siitä, kuinka lastensuojelun edunvalvoja palvelisi oikeastaan kaikkien lastensuojelun asiakkaiksi joutuneiden lasten etua. Vaatimusta lastensuojelun edunvalvojien reviirilaajennukseen tullaan perustelemaan sillä, että kun ( jo seitsemän vuotta maahan veronmaksajien rahoilla vailla valvontaa juntattu) edunvalvojaverkosto ja -pankki kouluttajineen ja koordinoijineen on jo valmiina, niin miksi sitä ei käytettäisi.

Vanhempien erottaminen lapsistaan edunvalvojan avulla palvelisi myös toista kyseenalaista projektia nimittäin avointa (pakko)adoptiota tai pysyvää huostaanottoa.

Veikkaan, että saamme kuulla tuon perheiden viimeisetkin oikeusturvan rippeet poistavan ehdotuksen viimeistään parin vuoden päästä. Jotta niin ei pääsisi käymään pitäkää meteliä asiasta, perheet!

Vakavia ongelmia kirjoitti:

Englannissa lastensuojelun edunvalvojan tulee olla puolueeton toimija, joka on riippumaton niin paikallisista sosiaalialan päättäjistä, tuomioistuimesta kuin muista lapsen kanssa työskentelevistä ammattilaisista. Suomessa tällaista jääviyssäädöstä ei ole ja edunvalvojalla on usein ellei peräti aina kytköksiä niin paikallisiin sosiaalialan päättäjiin, hallinto- oikeuteen kuin toisiin lasten kanssa työskenteleviin ammattilaisiin esim. moniammatilliseen työryhmään. Mikään laki ei myöskään estä tai valvo hänen kytkyjään sijaishuoltoon.

Lasten ja vanhempien tilannetta heikentää entisestään se, että edunvalvojalla ei ole samaa yhteistyövelvoitetta suhteessa esim. biologisiin vanhempiin kuin sosiaalityöntekijällä eikä hänen tarvitse nauttia sen paremmin lapsen kuin tämän vanhempien luottamusta.

Löysä lastensuojelulaki (LSL 22) ja löysät edunvalvojan määräämiskriteerit mahdollistavat sen, että edunvalvoja voidaan määrätä mihin hyvänsä , jopa kaikkiin lastensuojelutapauksiin.
LSL 22 mukaan lapselle tulee määrätä edunvalvoja käyttämään huoltajan sijasta puhevaltaa, jos
1) On olemassa perusteltu syy olettaa, ettei huoltaja voi puolueettomasti valvoa lapsen etua asiassa ja
2) Edunvalvojan määrääminen on tarpeen asian selvittämiseksi tai muutoin lapsen edun turvaamiseksi.

Kohta 1 on mielipuolinen ja sopii kaikkiin perheisiin ja kohta 2 voidaan laittaa sopimaan perheeseen kuin perheeseen.

Kun määrämiskriteerit ovat näin väljät, on varmaa, että edunvalvojasta tulee uusi riesa ja uhka kaikille lastensuojeluun joutuneille perheille. Vähintään 70 euron tuntipalkalla edunvalvoja pääsee juoruamaan ja kokoustamaan vuosikausia vanhojen kavereiden kanssa ilman mitään tili- tai tulosvastuuta.

Troijan hevonen
Lapsen etu on lastensuojelun edunvalvonta- hankkeessa samanlainen troijan hevonen kuin useissa muissakin lastensuojelun projekteissa. Lapsista tai heidän edustaan tai kuulemisestaan ei ole kyse lainkaan . Lapsen etuun vedoten oikeutetaan vain yhden ammattiryhmän valta-, rahoitus-, laajentumis- ja statuspyrkimyksiä.

Edunvalvojapakko pian kaikilla
Ei mene kauaa , kun lastensuojelunpäättäjät aloittavat liturgiansa siitä, kuinka lastensuojelun edunvalvoja palvelisi oikeastaan kaikkien lastensuojelun asiakkaiksi joutuneiden lasten etua. Vaatimusta lastensuojelun edunvalvojien reviirilaajennukseen tullaan perustelemaan sillä, että kun ( jo seitsemän vuotta maahan veronmaksajien rahoilla vailla valvontaa juntattu) edunvalvojaverkosto ja -pankki kouluttajineen ja koordinoijineen on jo valmiina, niin miksi sitä ei käytettäisi.

Vanhempien erottaminen lapsistaan edunvalvojan avulla palvelisi myös toista kyseenalaista projektia nimittäin avointa (pakko)adoptiota tai pysyvää huostaanottoa.

Veikkaan, että saamme kuulla tuon perheiden viimeisetkin oikeusturvan rippeet poistavan ehdotuksen viimeistään parin vuoden päästä. Jotta niin ei pääsisi käymään pitäkää meteliä asiasta, perheet!

Lue lisää

Lastensuojelun edunvalvontahanke herättää maallikossakin lukuisia kehittämis- ja toimintasuosituksia oikeusturvaongelmien ratkaisemiseksi:

- Miten varmistaa lailliset, pätevät ja valtakunnallisesti yhdenmukaiset edunvalvojan määräämiskriteerit a) rikosepäilyihin b) lastensuojeluun ?
- Kuka ja millä kriteereillä päätetään edunvalvojuuden aloituksesta ja lopetuksesta?
- Miten taataan edunvalvojan puolueettomuus?
- Kuka arvioi ja millä perusteella edunvalvojan määräämiskriteerit esim. lojaliteettiristiriidan ja puolueettomuusesteen?
- Millä tavoin kohta edunvalvojan määräämisestä vanhempien julkisuudenastumisepäilyn takia saatetaan sopusointuun Suomen lain kanssa?
- Miten varmistetaan että sekä edunvalvojat että asiakaslapset tuntevat lapsen etuun liittyvän lainsäädännön, omat oikeutensa ja valitusreitit ?
- Miten varmistetaan lapsen kuuleminen ja osallisuus a) rikosepäilyissä b) lastensuojelussa c) näistä tehdyissä kantelu- ja valitusprosesseissa?
- Miten ja kenen toimesta edunvalvojia aiotaan kouluttaa erottamaan epäluotettava todistusaineisto ja dokumentaatio luotettavasta ja miten edunvalvojia koulutetaan välttämään johdattelu ja painostus omassa työskentelyssään?
- Mitä juridisia välineitä lapsen edun ajamiseen edunvalvojalle aiotaan antaa tilanteessa, jossa tapausdokumentaatio ja rikostutkinta haastatteluineen on ammattitaidotonta ja epäluotettavaa ja uhkaa johtaa lapsen turhaan erottamiseen perheestään?
- Miten, millä kriteerein ja kenen toimesta lastensuojelun edunvalvonnan laillisuus, laatu ja vaikuttavuus arvioidaan ?
- Miten taataan rikosilmoituksen tehneen syyttömän vanhemman oikeudet ja lapsen mahdollisuus yhteydenpitoon hänen kanssaan?

Lastensuojelun edunvalvontahankkeen levittäjiä nämä kysymykset eivät kiinnosta.Vain lisäbyrokraattien kysynnän ja tarjonnan lisääminen kiinnostaa.

"Loppuraportin mukaan suositukset edunvalvontahankkeelle voidaan jakaa kolmeen eri näkökulmaan:
Perustan rakentaminen ja koordinaatiomallien kehittäminen1.
Kysynnän lisääminen ja vahvistaminen2.
Tarjonnan lisääminen ja vahvistaminen3.

"Valtakunnallisten koordinaatio- ja tukimekanismien luomista tulee jat-
kaa. Lastensuojelun edunvalvonta tulee kytkeä entistä tiiviimmin valta-
kunnallisiin ”virallisiin” rakenteisiin, ministeriöiden kehittämisohjelmiin
ja mahdollisesti kuntia enemmän velvoittaviin ohjausmekanismeihin.
Lastensuojelun edunvalvonta olisi tärkeää saada kaikkiin mahdollisiin kansallisiin tai alueellisiin suosituksiin/oppaisiin/prosessikuvauksiin
ym. joita lastensuojelusta nyt tehdään. Tällaisia ovat mm. Lastensuojelun
käsikirja, lastensuojelun laatukriteerit, erilaiset huostaanoton prosessi-
kuvaukset jne.
Tarjonnan lisäämiseksi ja vahvistamiseksi olennaista on yhtäältä luoda tukirakenteita jo koulutetuille edunvalvojille ja toisaalta tuottaa koko
ajan uusia päteviä edunvalvojia. "

Niinpä.

http://www.sosiaaliportti.fi/File/4b55e929-3787-4b0e-b4c8-70fca7c44d9b/Käsikirja lastensuojelun edunvalvonnasta.pdf

Lisäongelmia kirjoitti:

Lastensuojelun edunvalvontahanke herättää maallikossakin lukuisia kehittämis- ja toimintasuosituksia oikeusturvaongelmien ratkaisemiseksi:

- Miten varmistaa lailliset, pätevät ja valtakunnallisesti yhdenmukaiset edunvalvojan määräämiskriteerit a) rikosepäilyihin b) lastensuojeluun ?
- Kuka ja millä kriteereillä päätetään edunvalvojuuden aloituksesta ja lopetuksesta?
- Miten taataan edunvalvojan puolueettomuus?
- Kuka arvioi ja millä perusteella edunvalvojan määräämiskriteerit esim. lojaliteettiristiriidan ja puolueettomuusesteen?
- Millä tavoin kohta edunvalvojan määräämisestä vanhempien julkisuudenastumisepäilyn takia saatetaan sopusointuun Suomen lain kanssa?
- Miten varmistetaan että sekä edunvalvojat että asiakaslapset tuntevat lapsen etuun liittyvän lainsäädännön, omat oikeutensa ja valitusreitit ?
- Miten varmistetaan lapsen kuuleminen ja osallisuus a) rikosepäilyissä b) lastensuojelussa c) näistä tehdyissä kantelu- ja valitusprosesseissa?
- Miten ja kenen toimesta edunvalvojia aiotaan kouluttaa erottamaan epäluotettava todistusaineisto ja dokumentaatio luotettavasta ja miten edunvalvojia koulutetaan välttämään johdattelu ja painostus omassa työskentelyssään?
- Mitä juridisia välineitä lapsen edun ajamiseen edunvalvojalle aiotaan antaa tilanteessa, jossa tapausdokumentaatio ja rikostutkinta haastatteluineen on ammattitaidotonta ja epäluotettavaa ja uhkaa johtaa lapsen turhaan erottamiseen perheestään?
- Miten, millä kriteerein ja kenen toimesta lastensuojelun edunvalvonnan laillisuus, laatu ja vaikuttavuus arvioidaan ?
- Miten taataan rikosilmoituksen tehneen syyttömän vanhemman oikeudet ja lapsen mahdollisuus yhteydenpitoon hänen kanssaan?

Lastensuojelun edunvalvontahankkeen levittäjiä nämä kysymykset eivät kiinnosta.Vain lisäbyrokraattien kysynnän ja tarjonnan lisääminen kiinnostaa.

"Loppuraportin mukaan suositukset edunvalvontahankkeelle voidaan jakaa kolmeen eri näkökulmaan:
Perustan rakentaminen ja koordinaatiomallien kehittäminen1.
Kysynnän lisääminen ja vahvistaminen2.
Tarjonnan lisääminen ja vahvistaminen3.

"Valtakunnallisten koordinaatio- ja tukimekanismien luomista tulee jat-
kaa. Lastensuojelun edunvalvonta tulee kytkeä entistä tiiviimmin valta-
kunnallisiin ”virallisiin” rakenteisiin, ministeriöiden kehittämisohjelmiin
ja mahdollisesti kuntia enemmän velvoittaviin ohjausmekanismeihin.
Lastensuojelun edunvalvonta olisi tärkeää saada kaikkiin mahdollisiin kansallisiin tai alueellisiin suosituksiin/oppaisiin/prosessikuvauksiin
ym. joita lastensuojelusta nyt tehdään. Tällaisia ovat mm. Lastensuojelun
käsikirja, lastensuojelun laatukriteerit, erilaiset huostaanoton prosessi-
kuvaukset jne.
Tarjonnan lisäämiseksi ja vahvistamiseksi olennaista on yhtäältä luoda tukirakenteita jo koulutetuille edunvalvojille ja toisaalta tuottaa koko
ajan uusia päteviä edunvalvojia. "

Niinpä.

http://www.sosiaaliportti.fi/File/4b55e929-3787-4b0e-b4c8-70fca7c44d9b/Käsikirja lastensuojelun edunvalvonnasta.pdf

Lue lisää

Vakavia lastensuojelun edunvalvontahankkeen lisäongelmia:

- Edunvalvojalla ei yhteistyö- tai tapaamisvelvoitetta suhteessa vanhempiin.
Pahimmillaan tämä tarkoittaa , että edunvalvojan työskentelyn pohjana saattavat olla yksinomaan lastensuojelun virheelliset ja korjaamattomat, usein satoja virheitä sisältävät asiakaspaperit, jotka on tuotettu yksinomaan mustamaalaamaan vanhempia tai hätäisten sijoitusten perusteluiksi.

- Rikosepäilyasiassa sama ihminen ( edunvalvoja) edustaa lasta sekä rikos- että lastensuojeluasiassa. Mikäli edunvalvoja on ammattitaidoton, hän voi sabotoida sekä rikostutkintaa että lastensuojeluprosesseja.Miten taataan , ettei lapselle aiheudu edunvalvojan toimesta rikosselvittelyssä erityistä vahinkoa eikä lapsi uhriudu toiseen kertaan?

-Edunvalvoja välittää tietoa ja havaintoja juridisen prosessin ja esim. korvausvaatimusten perusteiksi. Miten huolehditaan, että tämä tieto ja havainnot ovat paikkansapitäviä?

- Edunvalvoja käyttää lapsen asiassa itsenäistä puhevaltaa huoltajan sijasta. Hän ei ole sidottu lapsen mielipiteeseen, joten hän voi tuoda esiin sen, mitä lapsi itse on sanonut sekä oman näkemyksensä lapsen tilanteesta. Millä tavoin varmennetaan että lastensuojelun edunvalvoja todella tuo esiin lapsen kertoman eikä vain omaa tulkintaansa siitä?

-Edunvalvonnan päättämisestä ei ole erillisiä ohjeita , joten pahimmillaan edunvalvoja laskuttaa kuntaa siihen asti kun lapsi täyttää 18 vuotta.

-Sama edunvalvoja huolehtii tehtävän alusta loppuun. Edunvalvojamääräys on henkilökohtainen, joten määräys ei pääty esim. edunvalvojan vaihtaessa työpaikkaa. Jos edunvalvoja osoittautuu ammattitaidottomaksi ja vaarantaa lapsen edun, miten taataan lapselle oikeus vaihtaa edunvalvoja?

- Edunvalvojalla ei ole dokumentointivelvoitetta suoritetuista toimenpiteistä, joten pahimmassa tapauksessa edunvalvoja voi nostaa vuosikaudet palkkaa pelkästä lumetyöskentelystä, fiktiivisestä "lapsen edun" edustamisesta.

Lisäongelmia kirjoitti:

Vakavia lastensuojelun edunvalvontahankkeen lisäongelmia:

- Edunvalvojalla ei yhteistyö- tai tapaamisvelvoitetta suhteessa vanhempiin.
Pahimmillaan tämä tarkoittaa , että edunvalvojan työskentelyn pohjana saattavat olla yksinomaan lastensuojelun virheelliset ja korjaamattomat, usein satoja virheitä sisältävät asiakaspaperit, jotka on tuotettu yksinomaan mustamaalaamaan vanhempia tai hätäisten sijoitusten perusteluiksi.

- Rikosepäilyasiassa sama ihminen ( edunvalvoja) edustaa lasta sekä rikos- että lastensuojeluasiassa. Mikäli edunvalvoja on ammattitaidoton, hän voi sabotoida sekä rikostutkintaa että lastensuojeluprosesseja.Miten taataan , ettei lapselle aiheudu edunvalvojan toimesta rikosselvittelyssä erityistä vahinkoa eikä lapsi uhriudu toiseen kertaan?

-Edunvalvoja välittää tietoa ja havaintoja juridisen prosessin ja esim. korvausvaatimusten perusteiksi. Miten huolehditaan, että tämä tieto ja havainnot ovat paikkansapitäviä?

- Edunvalvoja käyttää lapsen asiassa itsenäistä puhevaltaa huoltajan sijasta. Hän ei ole sidottu lapsen mielipiteeseen, joten hän voi tuoda esiin sen, mitä lapsi itse on sanonut sekä oman näkemyksensä lapsen tilanteesta. Millä tavoin varmennetaan että lastensuojelun edunvalvoja todella tuo esiin lapsen kertoman eikä vain omaa tulkintaansa siitä?

-Edunvalvonnan päättämisestä ei ole erillisiä ohjeita , joten pahimmillaan edunvalvoja laskuttaa kuntaa siihen asti kun lapsi täyttää 18 vuotta.

-Sama edunvalvoja huolehtii tehtävän alusta loppuun. Edunvalvojamääräys on henkilökohtainen, joten määräys ei pääty esim. edunvalvojan vaihtaessa työpaikkaa. Jos edunvalvoja osoittautuu ammattitaidottomaksi ja vaarantaa lapsen edun, miten taataan lapselle oikeus vaihtaa edunvalvoja?

- Edunvalvojalla ei ole dokumentointivelvoitetta suoritetuista toimenpiteistä, joten pahimmassa tapauksessa edunvalvoja voi nostaa vuosikaudet palkkaa pelkästä lumetyöskentelystä, fiktiivisestä "lapsen edun" edustamisesta.

Lue lisää

Turhista, hätiköidyistä ja hoidollisista huostaanotoista on tullut lastensuojelun ensisijainen työmuoto, joilla luodaan tuhansia suojatyöpaikkoja sosiaalialan rouville. Huostilla hankitaan rahaa myös kunnille yksinomaan kalliista laitoshuostista palkitsevan lastensuojelukertoimen avulla.

Puhe perheiden tukemisesta on pelkkää sanahelinää ja tukemisesta puhuminenkin lakkaa todennäköisesti sitten kuin RAY:n ja valtion perheiden tukemisesta puhumisen tukirahoitukset lakkaavat. Huostahulluus sen sijaan tulee jatkumaan, taloussyistä. Bisnes, jossa yhden lapsen usein kuvitellulla hädällä työllistetään veronmaksajien varoin ilman tulos- tai kustannustehokkuusvastuuta vuosikausiksi satoja byrokraatteja, joiden palveluja ei kukaan halua vapailla markkinoilla, on hyvä bisnes- mutta vain tukityöllistetyille.

Lapsibisnespolitiikka on suorastaan nerokasta kaikessa kaameudessaan.
Ensin ajetaan alas peruspalvelut ja annetaan potkut ainoalle ammattiryhmälle, josta olisi todellista käytännön apua peruspalvelujen puutteesta uupuneille vanhemmille eli kodinhoitajille ja ajetaan väkisin läpi tehokkaan kiusanteon , puolueelliset oikeudenkäynnit hallinto- oikeuksissa ja puoskaroinnin mahdollistava lastensuojelulaki. Ja voila- yhdessä huostassa koneisto on työllistänyt ainakin kaksi mitääntekemätöntä perhetyöntekijää, joukon sosiaalialan harjoittelijoita, huostapäätöksiä tehtailevan sosiaalityöntekijän, moniammatillisen sosiaalialan työryhmän, hallinto- oikeuden byrokraatteja, perhetukikeskuksen työntekijöineen, perhekotiyrittäjiä, lastensuojelun edunvalvojan tai muun vanhempien ja perhekotiyrittäjien erimielisyyksiä jälkimmäisten hyväksi ratkovan välittäjän, sosiaaliasiamiehen, asianajajan ja huostatraumoja korjailevan terapeutin ja VoiKukkia-vertaistukiohjaajan sekä lukuisia lastensuojeluyrittäjiä joistakin seuraavista lastensuojelun yrityksistä: Diakonissalaitos, Ensi- ja turvakotien liitto, Pesäpuu ry, Pelastakaa Lapset ry, Merikratos Oy, Nuorten Ystävät ry, Ammatillisten perhekotien liitto, Ehjä ry. Plus muutaman sosiaalityöntekijöitä haastattelevan sosiaalialan tutkijan, jotka vakuuttelevat " tutkimustuloksissaan" lastensuojelun mielipuolisten prosessien oikeutusta ja toimivuutta oman suojatyöpaikan toivossa.

Tämän "erityisosaamisen", lukemattomien kokousten ja A4 -paperisaastan lopputuloksena on satojen tuhansien ellei muutamien miljoonien eurojen lasku veronmaksajille, tuntuva huostabonus kunnille ja sosiaalialan täystyöllisyys mutta yhä useamman lapsen ja vanhemman ennenaikainen eläköityminen ja syrjäytyminen koko yhteiskunnasta. Ja lastensuojelun mielestä syrjäytyminen ja traumatisoituminen on näiden luusereiden ja heidän ongelmiensa ylisukupolvisen periytyvyyden vika. Lastensuojelukoneiston mielestä alasajetuilla peruspalveluilla, koneiston omilla mielipuolisilla työmenetelmillä ja prosesseilla, puolueellisilla hallinto- oikeusmenettelyillä tai tolkuttomalla huostista palkitsevalla rahanjakopolitiikalla ei ole mitään tekemistä perheiden lisääntyvän ahdingon kanssa. Kaikki on vain hukassa olevan vanhemmuuden syytä.
http://keskustelu.suomi24.fi/node/9339040

Hulluuden syy kirjoitti:

Turhista, hätiköidyistä ja hoidollisista huostaanotoista on tullut lastensuojelun ensisijainen työmuoto, joilla luodaan tuhansia suojatyöpaikkoja sosiaalialan rouville. Huostilla hankitaan rahaa myös kunnille yksinomaan kalliista laitoshuostista palkitsevan lastensuojelukertoimen avulla.

Puhe perheiden tukemisesta on pelkkää sanahelinää ja tukemisesta puhuminenkin lakkaa todennäköisesti sitten kuin RAY:n ja valtion perheiden tukemisesta puhumisen tukirahoitukset lakkaavat. Huostahulluus sen sijaan tulee jatkumaan, taloussyistä. Bisnes, jossa yhden lapsen usein kuvitellulla hädällä työllistetään veronmaksajien varoin ilman tulos- tai kustannustehokkuusvastuuta vuosikausiksi satoja byrokraatteja, joiden palveluja ei kukaan halua vapailla markkinoilla, on hyvä bisnes- mutta vain tukityöllistetyille.

Lapsibisnespolitiikka on suorastaan nerokasta kaikessa kaameudessaan.
Ensin ajetaan alas peruspalvelut ja annetaan potkut ainoalle ammattiryhmälle, josta olisi todellista käytännön apua peruspalvelujen puutteesta uupuneille vanhemmille eli kodinhoitajille ja ajetaan väkisin läpi tehokkaan kiusanteon , puolueelliset oikeudenkäynnit hallinto- oikeuksissa ja puoskaroinnin mahdollistava lastensuojelulaki. Ja voila- yhdessä huostassa koneisto on työllistänyt ainakin kaksi mitääntekemätöntä perhetyöntekijää, joukon sosiaalialan harjoittelijoita, huostapäätöksiä tehtailevan sosiaalityöntekijän, moniammatillisen sosiaalialan työryhmän, hallinto- oikeuden byrokraatteja, perhetukikeskuksen työntekijöineen, perhekotiyrittäjiä, lastensuojelun edunvalvojan tai muun vanhempien ja perhekotiyrittäjien erimielisyyksiä jälkimmäisten hyväksi ratkovan välittäjän, sosiaaliasiamiehen, asianajajan ja huostatraumoja korjailevan terapeutin ja VoiKukkia-vertaistukiohjaajan sekä lukuisia lastensuojeluyrittäjiä joistakin seuraavista lastensuojelun yrityksistä: Diakonissalaitos, Ensi- ja turvakotien liitto, Pesäpuu ry, Pelastakaa Lapset ry, Merikratos Oy, Nuorten Ystävät ry, Ammatillisten perhekotien liitto, Ehjä ry. Plus muutaman sosiaalityöntekijöitä haastattelevan sosiaalialan tutkijan, jotka vakuuttelevat " tutkimustuloksissaan" lastensuojelun mielipuolisten prosessien oikeutusta ja toimivuutta oman suojatyöpaikan toivossa.

Tämän "erityisosaamisen", lukemattomien kokousten ja A4 -paperisaastan lopputuloksena on satojen tuhansien ellei muutamien miljoonien eurojen lasku veronmaksajille, tuntuva huostabonus kunnille ja sosiaalialan täystyöllisyys mutta yhä useamman lapsen ja vanhemman ennenaikainen eläköityminen ja syrjäytyminen koko yhteiskunnasta. Ja lastensuojelun mielestä syrjäytyminen ja traumatisoituminen on näiden luusereiden ja heidän ongelmiensa ylisukupolvisen periytyvyyden vika. Lastensuojelukoneiston mielestä alasajetuilla peruspalveluilla, koneiston omilla mielipuolisilla työmenetelmillä ja prosesseilla, puolueellisilla hallinto- oikeusmenettelyillä tai tolkuttomalla huostista palkitsevalla rahanjakopolitiikalla ei ole mitään tekemistä perheiden lisääntyvän ahdingon kanssa. Kaikki on vain hukassa olevan vanhemmuuden syytä.
http://keskustelu.suomi24.fi/node/9339040

Lue lisää

Huosta ja lastensuojelun edunvalvoja- kostona vanhempien niskuroinnista

Huostaanotto mainiona työvälineenä!

Olen aivan viime aikoina törmännyt tapauksiin joita voi kuvata vain yhdellä tavalla: niissä viranomaiset ovat ottaneet lapsia huostaan vain koska vanhemmat tai lapset ovat heidän mielestään niskuroineet ja käyttäytyneet huonosti - ei suhteessa lapseen vaan suhteessa viranomaiseen!

Tässä pari aivan tuoretta ja todellista esimerkkiä:
1. 10-vuotias poika oli joutunut äitinsä ja sosiaalityöntekijän myötävaikutuksella sairaalatutkimuksiin, mistä hän pakeni isänsä luokse ja kieltäytyipalaamasta takaisin. Hänellä ei ole ongelmia, häntä ei uhkaa mikään vaara. Hoitava lääkäri ei katsonut että lapsi tarvitsisi välitöntä hoitoa. Silti lastensuojelutyöntekijä päätti huostaanottaa lapsen kiireellisesti. Lastensuojelulaissa ei ole mitään perusteita tällaiseen. Syynä on ilmeisesti vain se, että isä kieltäytyy pakottamasta poikaa takaisin ja poika itse ei halua mennä. Sosiaalityöntekijä on lähettänyt uhkaavia tekstiviestejä pojalle ja ilmoittanut isälle, että pojan mielipiteellä ei ole merkitystä. Hän lähettikin poliisit isän kotiin, mutta nämä eivät katsoneet pojan viemistä tarpeelliseksi. Uhkailujen jälkeen isä pakotti pojan palaamaan sairaalaan vastoin tämän tahtoa. Tilanne on tällä hetkellä auki: poika on tutkittavana, hänet on kiireellisesti huostaanotettu mutta häntä ei ole vielä sijoitettu.

2. 15-vuotias tyttö on otettu kiireellisesti huostaan koska äiti ei ole suostunut vaadittuun yhteistyöhön. Tytölle haluttiin myös tehdä psykiatrisia tutkimuksia jolloin viranomaiset usein ajattelevat, että niitä voidaan tehdä vain lapsen ollessa huostaanotettuna. Tyttö oli vastustanut tiukasti huostaanottoa. Vuotta aikaisemmat ongelmat ovat poistuneet. Tyttöä haluttiin olennaisesti hoitaa vastoin hänen tahtoaan paikassa, missä hän ei halunnut olla. Hoitoa sinänsä ei hän eikä äiti vastustanut. Tässä tapauksessa KHO kumosi hallinto-oikeuden ratkaisun ja tämän jälkeen lautakunta päätti purkaa huostaanoton.

3. Kahden lapsen kiireellistä huostaanottoa perusteltiin olennaisesti vain äidin käytöksellä. Äidin käytös olisi sosiaalilautakunnan mukaan ollut pitemmällä tähtäimellä lapsille vahingollista. Kyse on kuitenkin äidin toiminnasta suhteessa viranomaisiin, ei lapsiin. Eikä lapsilla ollut missään nimessä välitöntä vaaraa. Huostaanotto purettiin jo hallinto-oikeuden toimesta.Kaikissa kolmessa tapauksessa kyse on ollut myös huoltajuuskiistasta. Tässä kiistan toinen osapuoli hyödyntää viranomaisen ja toisen osapuolin välistä epäluottamusta ja viranomainen saattaa jopa toteuttaa huostaanoton niin että lapset sijoitetaan toisen vanhemman luokse.

Tärkeintä tässä on kuitenkin se, että huostaanottoa pidetään jonkinlaisena hallinnollisena ja täysin sallittuna välineenä, missä riittää että työntekijällä on “huoli” (ja ikävintä on jos edes tätä huolta ei ole vaan tarkoituksena on vain panna niskuroivat vanhemmat järjestykseen!). On täysin unohtunut, että huostaanotto on voimakas hallinnollinen vapaudenriisto ja perheen erottamistoimi, jollaisia ei lain mukaan pidä käyttää kuin muiden vaihtoehtojen loputtua (kuten myös Leeni Ikonen toteaa tämän päivän paperilehdessä HS Mielipide).

Nyt siis päinvastoin eräät sosiaalityöntekijät pitävät vastentahtoista huostaanottoa suurinpiirtein samanlaisena keinona kuin uhkasakkoa: jos vanhemmat eivät tottele niin sakotetaan ja lähetetään poliisit perään perimään sakkoa eli niskuroivien vanhempien lasta. Tämä kuulostaa uskomattomalta, mutta niin tapahtuu, jopa Helsingissä! Ja sitten kestää aika kauan ennen kuin lapsi pääsee taas vanhempiensa tai vanhempansa luokse. Sosiaalityöntekijöillä on lukemattomia mahdollisuuksia jarruttaa ja estää palautus.

Olen ihmetellyt myös sitä, miksi viranomaisten on niin vaikea hyväksyä sitä että toiset viranomaiset ovat todenneet heidän toimintansa vääräksi. Sosiaalilautakunta (=viranhaltijat) saattavat jopa valittaa tuomioistuimen ratkaisuista. Erässä tapauksessa jossa lapset turhan huostaanoton ja pitkän odotuksen jälkeen palautettiin, lautakunta valitti ja sosiaalijohtaja selitti vanhemmille, että tässä ei ole mitään henkilökohtaista. He haluavat vain katsoa asian loppuun asti. Valituksen menestyminen olisi siis kuitenkin johtanut siihen että lapsi, joka oli odottanut kotiin pääsyä jo vuosia olisi joutunut uudelleen huostaanotetuksi.

Noh, voisin jatkaa loputtomiin. Mutta viesti on tullut kai selväksi. Huostaanotto on raju toimi eikä sitä saa käyttää tilanteissa joissa lapsi ei ole vaarassa eikä häntä mikään uhkaa, paitsi sosiaaliviranomainen.
lainaus J.P. Roos

Huosta kostona kirjoitti:

Huosta ja lastensuojelun edunvalvoja- kostona vanhempien niskuroinnista

Huostaanotto mainiona työvälineenä!

Olen aivan viime aikoina törmännyt tapauksiin joita voi kuvata vain yhdellä tavalla: niissä viranomaiset ovat ottaneet lapsia huostaan vain koska vanhemmat tai lapset ovat heidän mielestään niskuroineet ja käyttäytyneet huonosti - ei suhteessa lapseen vaan suhteessa viranomaiseen!

Tässä pari aivan tuoretta ja todellista esimerkkiä:
1. 10-vuotias poika oli joutunut äitinsä ja sosiaalityöntekijän myötävaikutuksella sairaalatutkimuksiin, mistä hän pakeni isänsä luokse ja kieltäytyipalaamasta takaisin. Hänellä ei ole ongelmia, häntä ei uhkaa mikään vaara. Hoitava lääkäri ei katsonut että lapsi tarvitsisi välitöntä hoitoa. Silti lastensuojelutyöntekijä päätti huostaanottaa lapsen kiireellisesti. Lastensuojelulaissa ei ole mitään perusteita tällaiseen. Syynä on ilmeisesti vain se, että isä kieltäytyy pakottamasta poikaa takaisin ja poika itse ei halua mennä. Sosiaalityöntekijä on lähettänyt uhkaavia tekstiviestejä pojalle ja ilmoittanut isälle, että pojan mielipiteellä ei ole merkitystä. Hän lähettikin poliisit isän kotiin, mutta nämä eivät katsoneet pojan viemistä tarpeelliseksi. Uhkailujen jälkeen isä pakotti pojan palaamaan sairaalaan vastoin tämän tahtoa. Tilanne on tällä hetkellä auki: poika on tutkittavana, hänet on kiireellisesti huostaanotettu mutta häntä ei ole vielä sijoitettu.

2. 15-vuotias tyttö on otettu kiireellisesti huostaan koska äiti ei ole suostunut vaadittuun yhteistyöhön. Tytölle haluttiin myös tehdä psykiatrisia tutkimuksia jolloin viranomaiset usein ajattelevat, että niitä voidaan tehdä vain lapsen ollessa huostaanotettuna. Tyttö oli vastustanut tiukasti huostaanottoa. Vuotta aikaisemmat ongelmat ovat poistuneet. Tyttöä haluttiin olennaisesti hoitaa vastoin hänen tahtoaan paikassa, missä hän ei halunnut olla. Hoitoa sinänsä ei hän eikä äiti vastustanut. Tässä tapauksessa KHO kumosi hallinto-oikeuden ratkaisun ja tämän jälkeen lautakunta päätti purkaa huostaanoton.

3. Kahden lapsen kiireellistä huostaanottoa perusteltiin olennaisesti vain äidin käytöksellä. Äidin käytös olisi sosiaalilautakunnan mukaan ollut pitemmällä tähtäimellä lapsille vahingollista. Kyse on kuitenkin äidin toiminnasta suhteessa viranomaisiin, ei lapsiin. Eikä lapsilla ollut missään nimessä välitöntä vaaraa. Huostaanotto purettiin jo hallinto-oikeuden toimesta.Kaikissa kolmessa tapauksessa kyse on ollut myös huoltajuuskiistasta. Tässä kiistan toinen osapuoli hyödyntää viranomaisen ja toisen osapuolin välistä epäluottamusta ja viranomainen saattaa jopa toteuttaa huostaanoton niin että lapset sijoitetaan toisen vanhemman luokse.

Tärkeintä tässä on kuitenkin se, että huostaanottoa pidetään jonkinlaisena hallinnollisena ja täysin sallittuna välineenä, missä riittää että työntekijällä on “huoli” (ja ikävintä on jos edes tätä huolta ei ole vaan tarkoituksena on vain panna niskuroivat vanhemmat järjestykseen!). On täysin unohtunut, että huostaanotto on voimakas hallinnollinen vapaudenriisto ja perheen erottamistoimi, jollaisia ei lain mukaan pidä käyttää kuin muiden vaihtoehtojen loputtua (kuten myös Leeni Ikonen toteaa tämän päivän paperilehdessä HS Mielipide).

Nyt siis päinvastoin eräät sosiaalityöntekijät pitävät vastentahtoista huostaanottoa suurinpiirtein samanlaisena keinona kuin uhkasakkoa: jos vanhemmat eivät tottele niin sakotetaan ja lähetetään poliisit perään perimään sakkoa eli niskuroivien vanhempien lasta. Tämä kuulostaa uskomattomalta, mutta niin tapahtuu, jopa Helsingissä! Ja sitten kestää aika kauan ennen kuin lapsi pääsee taas vanhempiensa tai vanhempansa luokse. Sosiaalityöntekijöillä on lukemattomia mahdollisuuksia jarruttaa ja estää palautus.

Olen ihmetellyt myös sitä, miksi viranomaisten on niin vaikea hyväksyä sitä että toiset viranomaiset ovat todenneet heidän toimintansa vääräksi. Sosiaalilautakunta (=viranhaltijat) saattavat jopa valittaa tuomioistuimen ratkaisuista. Erässä tapauksessa jossa lapset turhan huostaanoton ja pitkän odotuksen jälkeen palautettiin, lautakunta valitti ja sosiaalijohtaja selitti vanhemmille, että tässä ei ole mitään henkilökohtaista. He haluavat vain katsoa asian loppuun asti. Valituksen menestyminen olisi siis kuitenkin johtanut siihen että lapsi, joka oli odottanut kotiin pääsyä jo vuosia olisi joutunut uudelleen huostaanotetuksi.

Noh, voisin jatkaa loputtomiin. Mutta viesti on tullut kai selväksi. Huostaanotto on raju toimi eikä sitä saa käyttää tilanteissa joissa lapsi ei ole vaarassa eikä häntä mikään uhkaa, paitsi sosiaaliviranomainen.
lainaus J.P. Roos

Lue lisää

Kaikkien lastensuojelun edunvalvonnasta kiinnostuneiden kannattaa lukea tämä Kehityspiikki Tutkimus Oy:n erittäin mielenkiintoinen ja paljastava teksti:

Tehokasta vaikuttamista ja järjestöjen hyväksikäyttöä

"Lastensuojelulain uudistusesitys tarjosi hankkeelle hyvän vaikuttamisen
paikan. Hanketta kuultiin asiassa ja hanke vaikutti siihen, että edunvalvonta otettiin myös muiden järjestöjen omille agendoille. Hankkeen toiminnan piirissä muotoiltiin pykälän lausemuotoja ja pyrittiin vaikuttamaan mm. siihen, että kunta ei olisi edunvalvonnan kustannusten korvaaja (näinhän ei sitten kuitenkaan tapahtunut). Haastattelujen mukaan lastensuojelun edunvalvonnan tuleminen vuonna 2008 voimaan astuneeseen uuteen lastensuojelulakiin voidaan katsoa olevan ainakin osittain hankkeen ansiota. "
"Vaikuttamistyössä on huomattavaa, että hanke on hyödyntänyt emo-organisaationsa ja myös muiden hankkeessa mukana olevien järjestöjen roolia lapsipoliittisina vaikuttajina ja edunvalvojina. Tämä valinta on avannut yksittäiselle hankkeelle mahdollisuuden ”omaa kokoaan suurempaan” vaikuttamiseen. ”Hanke on levittänyt niin valtavalla volyymillä tietoa, että kunnassamme ei voida enää ohittaa asiaa.” (alueellisten rakenteiden edustaja) "

Kohderyhmä: ei lapset vaan sosiaalityöntekijät

"Hankkeen strategisena valintana oli tuottaa edunvalvontaa käsittelevä sivusto silloisen Stakesin, nykyisen THL:n ylläpitämän Sosiaaliportin yhteyteen. Tämä on varmastikin osoittautunut hyväksi valinnaksi, koska se on edistänyt hankkeen ja sen tuottaman tiedon näkyvyyttä sen keskeisimmän kohderyhmän, sosiaalityöntekijöiden, keskuudessa. Samaan paikkaan luotiin myös löydä edunvalvoja – hakukone, jonka avulla voi etsiä edunvalvojia läheltä omaa toiminta-aluetta. "

Eettisiä ongelmia ei tarvitse käsitellä- etiikka tulee byrokraatille annettuna!

"Lyhyttä koulutusta puoltaa hankkeen ja Palmenian tekemä strateginen linjaus kouluttaa edunvalvojiksi ihmisiä, joilla on jo vahvaa kokemusta lastensuojelusta..
"Haastatteluissa nousi esille, kuinka esimerkiksi edunvalvonnan eettisiin kysymyksiin ei ole koulutuksissa tai hankkeessa muutenkaan kovinkaan paljoa tarvinnut kiinnittää huomiota, koska ne tulevat pääsääntöisesti annettuna lastensuojelun ammattiprofession kautta. "

Etuilijoiden ammatilliset valtapyrkimykset keskiössä

"Pelastakaa Lapset ry:n hankkeelle on ilmiselvästi seitsemän vuoden aikana rakentunut rooli, jossa se eräällä tavalla ”omistaa” edunvalvonnan asian Suomessa."
"Ihmiset kouluttautuvat erilaisilla motiiveilla (halu tietää asiasta enemmän, rooli alueellisena kehittäjänä, oman yrittäjyyden kehittäminen jne.)"
"Haastatteluissa tulevaisuuden toiveina nousi esille myös tarve edunvalvojien ammatti- identiteetin kehittymisestä. Toivottiin virallisempaa ammattinimikettä ja vankkoja tukirakenteita tehdä edunvalvojan työtä. Jotkut pohtivat oman edunvalvojien rekisteröidyn yhdistyksen perustamista tätä tarkoitusta ajamaan."
" Edunvalvojien joukon kasvaessa päätettiin kutsua edunvalvojat
vuosittain kesäpäiville, jotka toimivat ennen kaikkea vertaistuen foorumina. "
" Lisäksi valtakunnallisella koulutuksella on myös alueellisten toimijoiden näkökulmasta näyttänyt olevan yhtenäisyyttä ja verkostoitumista ylläpitävä ja edistävä vaikutus."
"Kokemukset erilaisista edunvalvonnan prosesseista ovat tuoneet asiantuntijuutta ja vahvistavat kokemusta ammatillisuudesta:”Minä olen tässä asiassa asiantuntija, se auttaa menemään syyttäjän ja muiden
eteen.” (lastensuojelun edunvalvoja) "

Lisää puhetta ja diskurssilla hallitsemista
"Haastatteluissa tuli esille, että lastensuojelun edunvalvontaan ei ole vielä rakentunut yhteistä sisäistä diskurssia, sitä kieltä ja tapaa miten asioista puhutaan. Jatkossa edunvalvojien foorumeilla on tärkeää, että syntyy runsaasti keskustelua paitsi työn sisällöistä, myös ideologista ja erilaisiin arvoihin kytkeytyvää puhetta työn perustasta."

Tietämättömyys dialogin ja (toiminnan) edellytyksenä ja mahdollistajana

"Lastensuojelu, maistraatit, käräjäoikeuden tuomarit, oikeusaputoimisto ja erilaiset alueelliset kehittäjät ovat kohdanneet lukuisissa erilaisissa tilanteissa seitsemän vuoden aikana. Haastatteluissa kohtaamisia kuvataan hyvinä ja niissä tuntuu vallitsevan pääosin innostunut ilmapiiri. Eräs haastateltava kuvasi hyvin tätä strategista osa-aluetta ”yhteisen avuttomuuden strategiaksi”. Kun kukaan ei tiedä, mahdollistaa se aidon dialogin toimijoiden välillä. "
http://www.sosiaaliportti.fi/File/5e8be6a5-d696-48f0-abcb-43cf4fdfdd27/Raportti_18 11 2011.pdf

Voiko edunvalvojaprojektia tämän paremmin kuvata: "Kun kukaan ei tiedä (mitä lastensuojelussa tapahtuu), mahdollistaa se aidon dialogin (lastensuojelun) toimijoiden välillä. "
Valitettavasti tämä tietämättömyyteen perustuva dialogi ei ole mahdollista niiden kanssa, jotka tietävät ja joutuvat maksamaan lastensuojelun epäeettisten ja tuhoavien toimintakäytäntöjen seuraukset.

Paljastava teksti kirjoitti:

Kaikkien lastensuojelun edunvalvonnasta kiinnostuneiden kannattaa lukea tämä Kehityspiikki Tutkimus Oy:n erittäin mielenkiintoinen ja paljastava teksti:

Tehokasta vaikuttamista ja järjestöjen hyväksikäyttöä

"Lastensuojelulain uudistusesitys tarjosi hankkeelle hyvän vaikuttamisen
paikan. Hanketta kuultiin asiassa ja hanke vaikutti siihen, että edunvalvonta otettiin myös muiden järjestöjen omille agendoille. Hankkeen toiminnan piirissä muotoiltiin pykälän lausemuotoja ja pyrittiin vaikuttamaan mm. siihen, että kunta ei olisi edunvalvonnan kustannusten korvaaja (näinhän ei sitten kuitenkaan tapahtunut). Haastattelujen mukaan lastensuojelun edunvalvonnan tuleminen vuonna 2008 voimaan astuneeseen uuteen lastensuojelulakiin voidaan katsoa olevan ainakin osittain hankkeen ansiota. "
"Vaikuttamistyössä on huomattavaa, että hanke on hyödyntänyt emo-organisaationsa ja myös muiden hankkeessa mukana olevien järjestöjen roolia lapsipoliittisina vaikuttajina ja edunvalvojina. Tämä valinta on avannut yksittäiselle hankkeelle mahdollisuuden ”omaa kokoaan suurempaan” vaikuttamiseen. ”Hanke on levittänyt niin valtavalla volyymillä tietoa, että kunnassamme ei voida enää ohittaa asiaa.” (alueellisten rakenteiden edustaja) "

Kohderyhmä: ei lapset vaan sosiaalityöntekijät

"Hankkeen strategisena valintana oli tuottaa edunvalvontaa käsittelevä sivusto silloisen Stakesin, nykyisen THL:n ylläpitämän Sosiaaliportin yhteyteen. Tämä on varmastikin osoittautunut hyväksi valinnaksi, koska se on edistänyt hankkeen ja sen tuottaman tiedon näkyvyyttä sen keskeisimmän kohderyhmän, sosiaalityöntekijöiden, keskuudessa. Samaan paikkaan luotiin myös löydä edunvalvoja – hakukone, jonka avulla voi etsiä edunvalvojia läheltä omaa toiminta-aluetta. "

Eettisiä ongelmia ei tarvitse käsitellä- etiikka tulee byrokraatille annettuna!

"Lyhyttä koulutusta puoltaa hankkeen ja Palmenian tekemä strateginen linjaus kouluttaa edunvalvojiksi ihmisiä, joilla on jo vahvaa kokemusta lastensuojelusta..
"Haastatteluissa nousi esille, kuinka esimerkiksi edunvalvonnan eettisiin kysymyksiin ei ole koulutuksissa tai hankkeessa muutenkaan kovinkaan paljoa tarvinnut kiinnittää huomiota, koska ne tulevat pääsääntöisesti annettuna lastensuojelun ammattiprofession kautta. "

Etuilijoiden ammatilliset valtapyrkimykset keskiössä

"Pelastakaa Lapset ry:n hankkeelle on ilmiselvästi seitsemän vuoden aikana rakentunut rooli, jossa se eräällä tavalla ”omistaa” edunvalvonnan asian Suomessa."
"Ihmiset kouluttautuvat erilaisilla motiiveilla (halu tietää asiasta enemmän, rooli alueellisena kehittäjänä, oman yrittäjyyden kehittäminen jne.)"
"Haastatteluissa tulevaisuuden toiveina nousi esille myös tarve edunvalvojien ammatti- identiteetin kehittymisestä. Toivottiin virallisempaa ammattinimikettä ja vankkoja tukirakenteita tehdä edunvalvojan työtä. Jotkut pohtivat oman edunvalvojien rekisteröidyn yhdistyksen perustamista tätä tarkoitusta ajamaan."
" Edunvalvojien joukon kasvaessa päätettiin kutsua edunvalvojat
vuosittain kesäpäiville, jotka toimivat ennen kaikkea vertaistuen foorumina. "
" Lisäksi valtakunnallisella koulutuksella on myös alueellisten toimijoiden näkökulmasta näyttänyt olevan yhtenäisyyttä ja verkostoitumista ylläpitävä ja edistävä vaikutus."
"Kokemukset erilaisista edunvalvonnan prosesseista ovat tuoneet asiantuntijuutta ja vahvistavat kokemusta ammatillisuudesta:”Minä olen tässä asiassa asiantuntija, se auttaa menemään syyttäjän ja muiden
eteen.” (lastensuojelun edunvalvoja) "

Lisää puhetta ja diskurssilla hallitsemista
"Haastatteluissa tuli esille, että lastensuojelun edunvalvontaan ei ole vielä rakentunut yhteistä sisäistä diskurssia, sitä kieltä ja tapaa miten asioista puhutaan. Jatkossa edunvalvojien foorumeilla on tärkeää, että syntyy runsaasti keskustelua paitsi työn sisällöistä, myös ideologista ja erilaisiin arvoihin kytkeytyvää puhetta työn perustasta."

Tietämättömyys dialogin ja (toiminnan) edellytyksenä ja mahdollistajana

"Lastensuojelu, maistraatit, käräjäoikeuden tuomarit, oikeusaputoimisto ja erilaiset alueelliset kehittäjät ovat kohdanneet lukuisissa erilaisissa tilanteissa seitsemän vuoden aikana. Haastatteluissa kohtaamisia kuvataan hyvinä ja niissä tuntuu vallitsevan pääosin innostunut ilmapiiri. Eräs haastateltava kuvasi hyvin tätä strategista osa-aluetta ”yhteisen avuttomuuden strategiaksi”. Kun kukaan ei tiedä, mahdollistaa se aidon dialogin toimijoiden välillä. "
http://www.sosiaaliportti.fi/File/5e8be6a5-d696-48f0-abcb-43cf4fdfdd27/Raportti_18 11 2011.pdf

Voiko edunvalvojaprojektia tämän paremmin kuvata: "Kun kukaan ei tiedä (mitä lastensuojelussa tapahtuu), mahdollistaa se aidon dialogin (lastensuojelun) toimijoiden välillä. "
Valitettavasti tämä tietämättömyyteen perustuva dialogi ei ole mahdollista niiden kanssa, jotka tietävät ja joutuvat maksamaan lastensuojelun epäeettisten ja tuhoavien toimintakäytäntöjen seuraukset.

Lue lisää

Ei edunvalvoja vaan etuilija

Edunvalvoja on oikeastaan väärä ja harhaanjohtava nimitys tälle uudelle viralle. Lastensuojelussa lapsen etua tai edes ls- prosessien ja viranomaistoiminnan laillisuutta tai sijaishuollon oloja ei valvo mikään puolueeton tai riippumaton instanssi. Edes avi- tai omavalvonta ei toimi.

Edunvalvojaa osuvampi nimitys olisi edunmäärittäjä tai etuilija. Lapsen edun määrittelyssä edunvalvojaa kuten hänen työnantajaansa, usein epäpätevää ja lapsibisnekseen yrittäjäksi tähtäävää sosiaalityöntekijää eivät sido mitkään riippumattomuus- tai puolueettomuussäädökset , jääviyssäädökset suhteessa lapsibisnekseen, vastuu- ja korvausvelvoitteet virheistä, yhteistyövelvoitteet suhteessa lapsen sukuun ja vanhempiin tai velvoitteet edustaa tai noudattaa lapsen näkemystä.

Lapsen edunvalvoja onkin todellisuudessa lapsenetuilija, jonka urahaaveet ja lojaliteettipyrkimykset ajavat lapsen toiveiden ja edun ohi.

Tällaisia etuilijoita koulutetaan vuosikaudet julkisilla varoilla sananvapauden tulpiksi yksityisten yritysten lapsikauppaa sujuvoittamaan .

Lapsen etuilijat kirjoitti:

Ei edunvalvoja vaan etuilija

Edunvalvoja on oikeastaan väärä ja harhaanjohtava nimitys tälle uudelle viralle. Lastensuojelussa lapsen etua tai edes ls- prosessien ja viranomaistoiminnan laillisuutta tai sijaishuollon oloja ei valvo mikään puolueeton tai riippumaton instanssi. Edes avi- tai omavalvonta ei toimi.

Edunvalvojaa osuvampi nimitys olisi edunmäärittäjä tai etuilija. Lapsen edun määrittelyssä edunvalvojaa kuten hänen työnantajaansa, usein epäpätevää ja lapsibisnekseen yrittäjäksi tähtäävää sosiaalityöntekijää eivät sido mitkään riippumattomuus- tai puolueettomuussäädökset , jääviyssäädökset suhteessa lapsibisnekseen, vastuu- ja korvausvelvoitteet virheistä, yhteistyövelvoitteet suhteessa lapsen sukuun ja vanhempiin tai velvoitteet edustaa tai noudattaa lapsen näkemystä.

Lapsen edunvalvoja onkin todellisuudessa lapsenetuilija, jonka urahaaveet ja lojaliteettipyrkimykset ajavat lapsen toiveiden ja edun ohi.

Tällaisia etuilijoita koulutetaan vuosikaudet julkisilla varoilla sananvapauden tulpiksi yksityisten yritysten lapsikauppaa sujuvoittamaan .

Lue lisää

Pitäkääpä nykyiset lastenkodeissa kasvaneet huoli siitä, että nykyiset ikääntyvät lastensuojelun rötösrouvat saavat itse nauttia rakentamansa järjestelmän hedelmistä.

Siirtäkää nykyinen lastensuojelulaki ja lastensuojelun edunvalvontajärjestelmä koskemaan myös vanhuksia. Ruvetkaa vanhustensuojelijoiksi! Omat lapset ja muut läheiset ja sukulaiset saa poistettua vanhuksen elämästä hetkessä , koska hehän eivät voi (koskaan ja missään tapauksessa) puolueettomasti valvoa vanhuksen etua ja lojaliteettiristiriita muodostuu asiaan kuin asiaan.

Nimittäkää läheisten tilalle edunvalvojiksi itsenne ja vanhustenhuoltolaitoksia omistavia sukulaisia ja tuttuja. Omaiset voi rauhoittaa kertomalla valheellisesti, että ette muka hoida vanhusten raha-asioita. Edunvalvojajärjestelmän rakentamisen, mainostamisen, lobbaamisen ja oman verkostoitumisenne rahoitatte valtion tukirahoilla , samoin edunvalvonnan laajentamisen koskemaan jokaista vanhusta. Järjestelmän voi ulottaa koskemaan ihan jokaista vanhusta(omianne lukuunottamatta), sillä jokainen vanhushan on heikko ja "suojelun tarpeessa". Mitään valvontaa ei tarvita sillä Suomessahan on korkeastikoulutettu ja asiantunteva henkilöstö ja laadukas vanhustenhuolto.
Lobatkaa ay- liikkeitä ja pitäkää huoli, että teihin sovelletaan terveydenhuollon henkilöstön sijaan sosiaalialan henkilöstön 0- vastuu ja korvaussäädöksiä.

Sitten vain vanhukset omiin laitoksiin tuottamaan voittoa. Koska vanhustensuojelu on raskasta työtä vuorokausihinnat voi laittaa 500euron paremmalle puolen ja vaatia valtio maksajaksi vanhustensuojelukertoimella. Yhtiöjärjestelyt voi hoitaa Mehiläinen OY:n tapaan ja voitot siirtää veroparatiisisaarille tai osingoiksi. Vanhusten eläkkeestä ei tarvitse jättää jäljelle kuin taskurahat ja hoitamisen voi ottaa rennosti, sillä vastuu- ja korvaussäädöksethän puuttuvat. Jos joku omaisista valittaa mielivallasta tai huonosta hoidosta voitte eristää valittajan vanhuksestaan lopullisesti lastensuojelulaista kopioidulla lainkohdalla 10, mom 3 . Pelkkä oma epäilyksenne siitä, että valittaja vie omaisensa kohtelun julkisuuteen antaa teille oikeuden määrätä vanhushoidokillenne edunvalvojan.
Pitäkää huoli, että vanhustensuojelun kaikki asiat käsitellään yksinomaan hallinto- oikeudessa normaalin fair trial- oikeuden sijaan.

Toivon totisesti, että nykyiset ls-rouvat pääsevät itse nauttimaan työnsä hedelmistä= kupsahtavat itse kaivamaansa kuoppaan.

Joka toiselle.. kirjoitti:

Pitäkääpä nykyiset lastenkodeissa kasvaneet huoli siitä, että nykyiset ikääntyvät lastensuojelun rötösrouvat saavat itse nauttia rakentamansa järjestelmän hedelmistä.

Siirtäkää nykyinen lastensuojelulaki ja lastensuojelun edunvalvontajärjestelmä koskemaan myös vanhuksia. Ruvetkaa vanhustensuojelijoiksi! Omat lapset ja muut läheiset ja sukulaiset saa poistettua vanhuksen elämästä hetkessä , koska hehän eivät voi (koskaan ja missään tapauksessa) puolueettomasti valvoa vanhuksen etua ja lojaliteettiristiriita muodostuu asiaan kuin asiaan.

Nimittäkää läheisten tilalle edunvalvojiksi itsenne ja vanhustenhuoltolaitoksia omistavia sukulaisia ja tuttuja. Omaiset voi rauhoittaa kertomalla valheellisesti, että ette muka hoida vanhusten raha-asioita. Edunvalvojajärjestelmän rakentamisen, mainostamisen, lobbaamisen ja oman verkostoitumisenne rahoitatte valtion tukirahoilla , samoin edunvalvonnan laajentamisen koskemaan jokaista vanhusta. Järjestelmän voi ulottaa koskemaan ihan jokaista vanhusta(omianne lukuunottamatta), sillä jokainen vanhushan on heikko ja "suojelun tarpeessa". Mitään valvontaa ei tarvita sillä Suomessahan on korkeastikoulutettu ja asiantunteva henkilöstö ja laadukas vanhustenhuolto.
Lobatkaa ay- liikkeitä ja pitäkää huoli, että teihin sovelletaan terveydenhuollon henkilöstön sijaan sosiaalialan henkilöstön 0- vastuu ja korvaussäädöksiä.

Sitten vain vanhukset omiin laitoksiin tuottamaan voittoa. Koska vanhustensuojelu on raskasta työtä vuorokausihinnat voi laittaa 500euron paremmalle puolen ja vaatia valtio maksajaksi vanhustensuojelukertoimella. Yhtiöjärjestelyt voi hoitaa Mehiläinen OY:n tapaan ja voitot siirtää veroparatiisisaarille tai osingoiksi. Vanhusten eläkkeestä ei tarvitse jättää jäljelle kuin taskurahat ja hoitamisen voi ottaa rennosti, sillä vastuu- ja korvaussäädöksethän puuttuvat. Jos joku omaisista valittaa mielivallasta tai huonosta hoidosta voitte eristää valittajan vanhuksestaan lopullisesti lastensuojelulaista kopioidulla lainkohdalla 10, mom 3 . Pelkkä oma epäilyksenne siitä, että valittaja vie omaisensa kohtelun julkisuuteen antaa teille oikeuden määrätä vanhushoidokillenne edunvalvojan.
Pitäkää huoli, että vanhustensuojelun kaikki asiat käsitellään yksinomaan hallinto- oikeudessa normaalin fair trial- oikeuden sijaan.

Toivon totisesti, että nykyiset ls-rouvat pääsevät itse nauttimaan työnsä hedelmistä= kupsahtavat itse kaivamaansa kuoppaan.

Lue lisää

Lastensuojelusta on tullut lapsikauppaa

"Suomen kuntiin on pesiytynyt parasiitti ja osakkeenomistajien raha-automaatti.
Lastensuojeluyritysten hieno ja mahtipontinen ”bisnes” ei ole liiketoimintaa ja yritystoimintaa. Se on elämistä sataprosenttisesti rahalla, jonka maksaa kunta.
Uhkea yritys elää siis sillä, että se saa Suomen kunnilta toimeentulotukea.Ja raha, jonka kunta maksaa yritykselle, on lähes sataprosenttisesti verotuloja.

Lastensuojelun sijaishuoltoa (=laitospaikkoja) myyvä Mehiläinen Oy on virittänyt veronmaksajien rahavirran alle haavin auki. Julkista rahaa sataa saavikaupalla. Se on rahaa, jolla rahoitetaan lakisääteisiä kunnallisia peruspalveluita.

Lasten sijaishuolto (itse hoito, hoitovuorokaudet) maksaa vuodessa yli puoli miljardia euroa. Siitä ja muusta kunnallisen lastensuojelun räpiköinnistä aiheutuvat sivukulut saattavat olla vähintään saman verran.
Yritykset ovat olleet rakentamassa Suomeen rahantekoautomaattia, lapsikauppaa. Sosiaalityöntekijä voi milloin tahansa millä tahansa perusteella saalistaa lapsen kiireellisesti huostaan. Lapsi kyyditetään poliisin avustamana pois kodistaan, laitokseen. Siinä se, koko bisnes yksinkertaisuudessaan.

Lapsen kyyditykseen ei tarvitse olla mitään syytä; riittää, että sosiaalityöntekijälle on kateellisen naapurin tai vallanhimoisen (tai jostain syystä kostonhaluisen) lapsiammattilaisen tekemässä lastensuojeluilmoituksessa syötetty jokin epäily.
Oikeusturvan kanssa tällä työskentelyllä ei ole enää mitään tekemistä. Mutta sitä ei kukaan pohdi; lapsikauppa on jo ehtinyt paisua niin mittavaksi toimijaksi Suomessa.

Sektorijohtaja Jussila kävi hyrisemässä onneaan television Silminnäkijä-ohjelmassa ”Huostaanotettu bisnes” (tv-2, 8.2.2012). Aihe on synkeä ja raskaiden ristiriitojen kuormittama, mutta Jussila vain hymyili leveästi. Jussilan virnistelyä katsoivat kodeissaan ne vanhemmat ja lasten muut läheiset, jotka ovat kokeneet elämänsä törkeimmät oikeusturvaloukkaukset juuri kunnallisessa lastensuojelussa. Heitä on Suomessa paljon.

Lastensuojelun sijaishuollon kaupittelussa ei tunnetusti ole mitään suorituspaineita, varma raha virtaa sisään vaikka ei itse ponnisteltaisi lainkaan.
Jussilan tulevaisuudenuskoa omaan puuhailuun lisää sekin, että hän tietää kuinka Mehiläinen Oy:ssä kierretään veroja. Verottaja ei pääse käsiksi Mehiläinen Oy:n rahoihin (esim. KSML pääkirjoitus 17.11.2011). Suomen kuntien sosiaalityöntekijät kantavat säkeittäin kuntalaisten verorahoja Mehiläiseen, joka ei halua noudattaa edes yhteiskunnan pelisääntöjä.
Mehiläinen Oy keräsi Suomessa 211 miljoonan euron liikevaihdon. Liikevoittoa siitä kertyi 35 miljoonaa euroa. Yritys maksoi veroja vain 360 000 euroa eli noin prosentin liikevoitosta. Yksi prosentti on aika alhainen veroprosentiksi! Tiedot liikevoitosta ja maksetuista veroista vaihtelevat hiukan, mutta verotuksen tiukkuus säilyy kutakuinkin tuona ankarana yhtenä prosenttina.

Mehiläinen Oy:n liikevaihdossa on nähtävästi mukana ne rahat, joilla kunnat ovat ostaneet Mehiläiseltä lastensuojelun laitospaikkoja. Erilaisia lastensuojelun yksiköitä sillä on 11. Eli kunta tekee ensin lapsen huostaanoton kevyesti lähes millä tahansa perusteella, jonka jälkeen kuntalaiset alkavat kantaa ämpärikaupalla veroin kerättyjä rahoja Ruotsiin. Lopulta rahat kulkevat Mehiläisen omistavan Ambean AB:n kautta sen omistajalle (Triton Advisors (Nordic) AB) ja nähtävästi myös sen yhteistyökumppanille, Jerseyn veroparatiisisaarella sijaitsevalle sijoitusyhtiölle (Triton Advisers Limited).

Laitospaikka maksanee Mehiläisen laitoksissa helposti 300 euroa vuorokausi. On tavallista, että lapsi asuu samassa laitoksessa täysi-ikäistymiseen saakka.

Iso osa tuosta rahasta ei siis jää kiertämään Suomeen, vaan tavalliset kuntalaiset eli veronmaksajat sponsoroivat ulkomaita. Ja vähintäänkin vierasta paikkakuntaa, jonne kunta on kyydittänyt huostaanottamansa lapset hoidettaviksi.
Mehiläinen Oy on nykymuodossaan vain rahastamassa Suomea.Eikä se ole edes suomalainen, sillä se ei ole suomalaisessa omistuksessa. Se on ruÅtsalainen. Emoyhtiö on ruotsalainen Ambea AB.

Kuntien sosiaalityöntekijät auttavat auliisti yritystä liiketoiminnassa ja suomalaisen työn taloudellisten tulosten siirtämisessä (ulkomaille) Suomen verottajan ulottumattomiin. Mehiläinen Oy:ssä kierretään veroja myös siten, että johtajat ovat muuttaneet palkkaansa pääomatuloiksi. Mehiläinen on miljonääritehdas. Kun taas kuntien sosiaalityöntekijöiden oma palkka rahoitetaan veroja keräämällä.

Sosiaalityöntekijät lastaavat lapsia kunnista lastensuojelulaitoksiin, jotka ovat jo vuosia saaneet laskuttaa mitä haluavat. Mehiläisen johtaja Markus Jussila antoi ymmärtää Silminnäkijä-ohjelmassa, että kunnat voisivat vaatia "meiltä yksityisiltä" – jotain.
http://kaisaruokamo.blogspot.com/

Lapsikauppaa kirjoitti:

Lastensuojelusta on tullut lapsikauppaa

"Suomen kuntiin on pesiytynyt parasiitti ja osakkeenomistajien raha-automaatti.
Lastensuojeluyritysten hieno ja mahtipontinen ”bisnes” ei ole liiketoimintaa ja yritystoimintaa. Se on elämistä sataprosenttisesti rahalla, jonka maksaa kunta.
Uhkea yritys elää siis sillä, että se saa Suomen kunnilta toimeentulotukea.Ja raha, jonka kunta maksaa yritykselle, on lähes sataprosenttisesti verotuloja.

Lastensuojelun sijaishuoltoa (=laitospaikkoja) myyvä Mehiläinen Oy on virittänyt veronmaksajien rahavirran alle haavin auki. Julkista rahaa sataa saavikaupalla. Se on rahaa, jolla rahoitetaan lakisääteisiä kunnallisia peruspalveluita.

Lasten sijaishuolto (itse hoito, hoitovuorokaudet) maksaa vuodessa yli puoli miljardia euroa. Siitä ja muusta kunnallisen lastensuojelun räpiköinnistä aiheutuvat sivukulut saattavat olla vähintään saman verran.
Yritykset ovat olleet rakentamassa Suomeen rahantekoautomaattia, lapsikauppaa. Sosiaalityöntekijä voi milloin tahansa millä tahansa perusteella saalistaa lapsen kiireellisesti huostaan. Lapsi kyyditetään poliisin avustamana pois kodistaan, laitokseen. Siinä se, koko bisnes yksinkertaisuudessaan.

Lapsen kyyditykseen ei tarvitse olla mitään syytä; riittää, että sosiaalityöntekijälle on kateellisen naapurin tai vallanhimoisen (tai jostain syystä kostonhaluisen) lapsiammattilaisen tekemässä lastensuojeluilmoituksessa syötetty jokin epäily.
Oikeusturvan kanssa tällä työskentelyllä ei ole enää mitään tekemistä. Mutta sitä ei kukaan pohdi; lapsikauppa on jo ehtinyt paisua niin mittavaksi toimijaksi Suomessa.

Sektorijohtaja Jussila kävi hyrisemässä onneaan television Silminnäkijä-ohjelmassa ”Huostaanotettu bisnes” (tv-2, 8.2.2012). Aihe on synkeä ja raskaiden ristiriitojen kuormittama, mutta Jussila vain hymyili leveästi. Jussilan virnistelyä katsoivat kodeissaan ne vanhemmat ja lasten muut läheiset, jotka ovat kokeneet elämänsä törkeimmät oikeusturvaloukkaukset juuri kunnallisessa lastensuojelussa. Heitä on Suomessa paljon.

Lastensuojelun sijaishuollon kaupittelussa ei tunnetusti ole mitään suorituspaineita, varma raha virtaa sisään vaikka ei itse ponnisteltaisi lainkaan.
Jussilan tulevaisuudenuskoa omaan puuhailuun lisää sekin, että hän tietää kuinka Mehiläinen Oy:ssä kierretään veroja. Verottaja ei pääse käsiksi Mehiläinen Oy:n rahoihin (esim. KSML pääkirjoitus 17.11.2011). Suomen kuntien sosiaalityöntekijät kantavat säkeittäin kuntalaisten verorahoja Mehiläiseen, joka ei halua noudattaa edes yhteiskunnan pelisääntöjä.
Mehiläinen Oy keräsi Suomessa 211 miljoonan euron liikevaihdon. Liikevoittoa siitä kertyi 35 miljoonaa euroa. Yritys maksoi veroja vain 360 000 euroa eli noin prosentin liikevoitosta. Yksi prosentti on aika alhainen veroprosentiksi! Tiedot liikevoitosta ja maksetuista veroista vaihtelevat hiukan, mutta verotuksen tiukkuus säilyy kutakuinkin tuona ankarana yhtenä prosenttina.

Mehiläinen Oy:n liikevaihdossa on nähtävästi mukana ne rahat, joilla kunnat ovat ostaneet Mehiläiseltä lastensuojelun laitospaikkoja. Erilaisia lastensuojelun yksiköitä sillä on 11. Eli kunta tekee ensin lapsen huostaanoton kevyesti lähes millä tahansa perusteella, jonka jälkeen kuntalaiset alkavat kantaa ämpärikaupalla veroin kerättyjä rahoja Ruotsiin. Lopulta rahat kulkevat Mehiläisen omistavan Ambean AB:n kautta sen omistajalle (Triton Advisors (Nordic) AB) ja nähtävästi myös sen yhteistyökumppanille, Jerseyn veroparatiisisaarella sijaitsevalle sijoitusyhtiölle (Triton Advisers Limited).

Laitospaikka maksanee Mehiläisen laitoksissa helposti 300 euroa vuorokausi. On tavallista, että lapsi asuu samassa laitoksessa täysi-ikäistymiseen saakka.

Iso osa tuosta rahasta ei siis jää kiertämään Suomeen, vaan tavalliset kuntalaiset eli veronmaksajat sponsoroivat ulkomaita. Ja vähintäänkin vierasta paikkakuntaa, jonne kunta on kyydittänyt huostaanottamansa lapset hoidettaviksi.
Mehiläinen Oy on nykymuodossaan vain rahastamassa Suomea.Eikä se ole edes suomalainen, sillä se ei ole suomalaisessa omistuksessa. Se on ruÅtsalainen. Emoyhtiö on ruotsalainen Ambea AB.

Kuntien sosiaalityöntekijät auttavat auliisti yritystä liiketoiminnassa ja suomalaisen työn taloudellisten tulosten siirtämisessä (ulkomaille) Suomen verottajan ulottumattomiin. Mehiläinen Oy:ssä kierretään veroja myös siten, että johtajat ovat muuttaneet palkkaansa pääomatuloiksi. Mehiläinen on miljonääritehdas. Kun taas kuntien sosiaalityöntekijöiden oma palkka rahoitetaan veroja keräämällä.

Sosiaalityöntekijät lastaavat lapsia kunnista lastensuojelulaitoksiin, jotka ovat jo vuosia saaneet laskuttaa mitä haluavat. Mehiläisen johtaja Markus Jussila antoi ymmärtää Silminnäkijä-ohjelmassa, että kunnat voisivat vaatia "meiltä yksityisiltä" – jotain.
http://kaisaruokamo.blogspot.com/

Lue lisää

Palautetaanpa mieleen lastensuojelun edunvalvontahankkeen äidin , jonka toiminnasta voi lukea täältä
http://www.mv.helsinki.fi/home/jproos/vaaryyskirja.htm
lisäksi myös edunvalvontaa ajavat hankejärjestöt, joita voi aiheellisesti syyttää lastensuojeluperheiden oikeusturvaongelmista. Lastensuojelun edunvalvonnan hankejärjestöistä ja perheiden kokemuksista voi lukea täältä:

Helsingin Diakonissalaitos
http://keskustelu.suomi24.fi/node/9339040
Nuorten Ystävät
http://keskustelu.suomi24.fi/node/9797805
Ensi- ja turvakotien liitto
http://keskustelu.suomi24.fi/node/8901295
Pelastakaa Lapset ry
http://keskustelu.suomi24.fi/node/9153259
SOS- lapsikylä
http://keskustelu.suomi24.fi/node/9937468

Hankejärjestöt kirjoitti:

Palautetaanpa mieleen lastensuojelun edunvalvontahankkeen äidin , jonka toiminnasta voi lukea täältä
http://www.mv.helsinki.fi/home/jproos/vaaryyskirja.htm
lisäksi myös edunvalvontaa ajavat hankejärjestöt, joita voi aiheellisesti syyttää lastensuojeluperheiden oikeusturvaongelmista. Lastensuojelun edunvalvonnan hankejärjestöistä ja perheiden kokemuksista voi lukea täältä:

Helsingin Diakonissalaitos
http://keskustelu.suomi24.fi/node/9339040
Nuorten Ystävät
http://keskustelu.suomi24.fi/node/9797805
Ensi- ja turvakotien liitto
http://keskustelu.suomi24.fi/node/8901295
Pelastakaa Lapset ry
http://keskustelu.suomi24.fi/node/9153259
SOS- lapsikylä
http://keskustelu.suomi24.fi/node/9937468

Lue lisää

Finnairin suhmuroinnit ovat pisara meressä lastensuojelun kähmintöihin verrattuna. Lastensuojelussa tarvittaisiin nyt pikaisesti totuuskomissiota selvittämään lastensuojelun lapsille, perheille ja kansantaloudelle aiheuttamat vahingot.

"Suomi alkaa olla täynnä lastensuojeluksi naamioitua RAY:n, valtion ja kuntien rahastusta: muka sitoutumattomia yleishyödyllisiä yhdistyksiä ja säätiöitä, tutkimuslaitoksia, perhekoteja, konsulttifirmoja , huolestuneita poliitikkoja, kuntapäättäjiä ja lastensuojelun "ammattilaisia".
Nämä rahastavat surutta veronmaksajia, valtaavat hallituspaikat toistensa järjestöissä ja yrityksissä , käyvät kouluttamassa muita bisnekseen haluavia ja valistamassa valheillaan tietämättömiä poliitikkoja ja toimittajia. Tämän pienen piirin "erityisosaamisen" kohteeksi joutuneiden vanhempien ja lasten oikeusturva ja sananvapaus on jo viety, samoin kansalaisoikeudet ja ihmisarvo. "
lainaus perhetyö tuhoaa perheitä -ketjusta

Yksi syrjäytetty nuori tuottaa syrjäyttäjilleen vähintään 1000 000 euroa

"Yhden nuoren syrjäytyminen ja jääminen työelämän ulkopuolelle maksaa yhteiskunnalle miljoona euroa " on uusi muotihokema, joka pitäisi muotoilla uudestaan muotoon:
Yhden nuoren syrjäyttäminen ja jättäminen työelämän ulkopuolelle tuottaa erilaisille lastensuojelujärjestöille ja -yrittäjille, hoito-, työelämävalmennus- ja kuntoutusyrityksille vähintään miljoona euroa.
Syrjäyttäminen on kannattavaa valtion tukemaa liiketoimintaa.."
http://keskustelu.suomi24.fi/node/9339040

"On havaittavissa, että lastensuojeluksi nimetty toiminta itsessään aiheuttaa huono-osaisuutta, ja sekä lasten että vanhempien syrjäyttämistä.
Syrjäyttäminen tapahtuu lasten kohdalla siten, että kodeistaan pois otetut lapset suistetaan raiteiltaan, heidän turvallisuudentunteensa horjutetaan, heidät ajetaan usein päihteiden käyttäjiksi, rikollisiksi ja altistetaan seksuaaliselle hyväksikäytölle lastensuojelulaitoksissa. Moni lapsi jää vaille perusopetusta, terveydenhuollon palveluita, joutuu elämään vankilamaisissa oloissa alistettuna ja jää siten loppuelämäkseen sosiaalitoimen asiakkaaksi.
Tästä syrjäyttämisestä kunnat ovat halukkaita maksamaan, usein jopa 10 000 euroa kuukaudessa per lapsi.

Vanhempien syrjäyttäminen tapahtuu siten, että vanhemmat pakotetaan irtisanomaan itsensä työpaikoistaan, siirtymään perhekuntoutus -nimikkeellä oleviin laitoksiin ja oleilemaan siellä toimetonna, vanhempia juoksutetaan työajalla hyödyttömissä neuvotteluissa, joissa jauhetaan aina samoja asioita ja ongelmia näkemättä kasvavassa ja kehittyvässä lapsessa tai heidän vanhemmissaan mitään hyvää.

Vanhempia ja lapsia pyritään syrjäyttämään myös estämällä lapsen ja vanhemman tapaamiset tai järjestämällä lapsen tapaamiset satojen kilometrien päähän lastenkotiin niin, että kaikki vapaa-aika kuluu joko matkustamiseen tai lapsen tapaamisasioiden järjestämiseen.Usein vanhemmat päätyvät lastensuojelun toiminnan takia mielenterveystoimiston asiakkuuteen tai jäämään uupumuksen takia sairaslomalle.
Lastensuojelun toiminta on siten tehokasta syrjäyttämistoimintaa eli huono-osaisuuden periyttämistä. Sen kustannukset yhteiskunnalle ovat mittaamattomat sekä rahana että inhimillisinä kärsimyksinä.
http://www.knuutilaki.net/node/26

"Palvelujen on seurattava, minkälaisia vaikutuksia niiden toiminnalla on. Ne voivat kehittyä vain jos ne tietävät asiakkaiden (lasten ja nuorten) palautteen perusteella, miten niiden toiminta edistää (vai edistääkö se) lasten
turvallisuutta ja hyvinvointia. Erityisen tärkeää on tarkkailla mahdollisia negatiivisia seurauksia. –(Munroe Report 2011) "

Tästä tavoitteesta ollaan lastensuojelussa valovuosien päässä ja varmaa on, ettei minkäänlaista viranomaistoimien tutkimusta, seurantaa ja asiakaspalautteen keräämistä tulla toteuttamaan ilman tiukkaa lakisääteistä ja valvottua pakkoa.
Sen sijaan, että tärväävät rahansa valheellisiin mainoskampanjoihin , entiset pahamaineiset lastensuojelulaitokset voisivat yrittää hyvittää aiheuttamansa kärsimykset uhreilleen ( esim. kipukorvaus ja kuntoutusmaksut) ja perustaa totuuskomissioita, palkata laitoksissaan raiskatut ja hakatut kertomaan kokemuksistaan esim. tuleville ohjaajille ja tapaamaan kohtalotovereitaan.
Murto - osalla nykyisistä markkinointi- ja mainoskuluista saataisiin kuntoutettua jo monta ex- asukasta ja hyvitysyritys antaisi yritykselle aitoa uskottavuutta auttajana.

Tällaista ei tietenkään tapahdu Suomessa vaan laitokset odottavat toiveikkaina, että pahoinpitelemänsä uhrit kuolevat pois ennenkuin ehtivät kertoa, leimaavat muistavat hulluiksi , pelottelevat kertovia oikeustoimilla ja uhkaavat perheellisiä ex- uhreja kidutuksen ylisukupolvisella periyttämisellä.
http://www.knuutilaki.net/node/28 http://www.knuutilaki.net/node/26
http://www.knuutilaki.net/node/31 http://keskustelu.suomi24.fi/node/5499575
http://keskustelu.suomi24.fi/node/9652900
http://keskustelu.suomi24.fi/node/9786640

Ls- totuuskomissio kirjoitti:

Finnairin suhmuroinnit ovat pisara meressä lastensuojelun kähmintöihin verrattuna. Lastensuojelussa tarvittaisiin nyt pikaisesti totuuskomissiota selvittämään lastensuojelun lapsille, perheille ja kansantaloudelle aiheuttamat vahingot.

"Suomi alkaa olla täynnä lastensuojeluksi naamioitua RAY:n, valtion ja kuntien rahastusta: muka sitoutumattomia yleishyödyllisiä yhdistyksiä ja säätiöitä, tutkimuslaitoksia, perhekoteja, konsulttifirmoja , huolestuneita poliitikkoja, kuntapäättäjiä ja lastensuojelun "ammattilaisia".
Nämä rahastavat surutta veronmaksajia, valtaavat hallituspaikat toistensa järjestöissä ja yrityksissä , käyvät kouluttamassa muita bisnekseen haluavia ja valistamassa valheillaan tietämättömiä poliitikkoja ja toimittajia. Tämän pienen piirin "erityisosaamisen" kohteeksi joutuneiden vanhempien ja lasten oikeusturva ja sananvapaus on jo viety, samoin kansalaisoikeudet ja ihmisarvo. "
lainaus perhetyö tuhoaa perheitä -ketjusta

Yksi syrjäytetty nuori tuottaa syrjäyttäjilleen vähintään 1000 000 euroa

"Yhden nuoren syrjäytyminen ja jääminen työelämän ulkopuolelle maksaa yhteiskunnalle miljoona euroa " on uusi muotihokema, joka pitäisi muotoilla uudestaan muotoon:
Yhden nuoren syrjäyttäminen ja jättäminen työelämän ulkopuolelle tuottaa erilaisille lastensuojelujärjestöille ja -yrittäjille, hoito-, työelämävalmennus- ja kuntoutusyrityksille vähintään miljoona euroa.
Syrjäyttäminen on kannattavaa valtion tukemaa liiketoimintaa.."
http://keskustelu.suomi24.fi/node/9339040

"On havaittavissa, että lastensuojeluksi nimetty toiminta itsessään aiheuttaa huono-osaisuutta, ja sekä lasten että vanhempien syrjäyttämistä.
Syrjäyttäminen tapahtuu lasten kohdalla siten, että kodeistaan pois otetut lapset suistetaan raiteiltaan, heidän turvallisuudentunteensa horjutetaan, heidät ajetaan usein päihteiden käyttäjiksi, rikollisiksi ja altistetaan seksuaaliselle hyväksikäytölle lastensuojelulaitoksissa. Moni lapsi jää vaille perusopetusta, terveydenhuollon palveluita, joutuu elämään vankilamaisissa oloissa alistettuna ja jää siten loppuelämäkseen sosiaalitoimen asiakkaaksi.
Tästä syrjäyttämisestä kunnat ovat halukkaita maksamaan, usein jopa 10 000 euroa kuukaudessa per lapsi.

Vanhempien syrjäyttäminen tapahtuu siten, että vanhemmat pakotetaan irtisanomaan itsensä työpaikoistaan, siirtymään perhekuntoutus -nimikkeellä oleviin laitoksiin ja oleilemaan siellä toimetonna, vanhempia juoksutetaan työajalla hyödyttömissä neuvotteluissa, joissa jauhetaan aina samoja asioita ja ongelmia näkemättä kasvavassa ja kehittyvässä lapsessa tai heidän vanhemmissaan mitään hyvää.

Vanhempia ja lapsia pyritään syrjäyttämään myös estämällä lapsen ja vanhemman tapaamiset tai järjestämällä lapsen tapaamiset satojen kilometrien päähän lastenkotiin niin, että kaikki vapaa-aika kuluu joko matkustamiseen tai lapsen tapaamisasioiden järjestämiseen.Usein vanhemmat päätyvät lastensuojelun toiminnan takia mielenterveystoimiston asiakkuuteen tai jäämään uupumuksen takia sairaslomalle.
Lastensuojelun toiminta on siten tehokasta syrjäyttämistoimintaa eli huono-osaisuuden periyttämistä. Sen kustannukset yhteiskunnalle ovat mittaamattomat sekä rahana että inhimillisinä kärsimyksinä.
http://www.knuutilaki.net/node/26

"Palvelujen on seurattava, minkälaisia vaikutuksia niiden toiminnalla on. Ne voivat kehittyä vain jos ne tietävät asiakkaiden (lasten ja nuorten) palautteen perusteella, miten niiden toiminta edistää (vai edistääkö se) lasten
turvallisuutta ja hyvinvointia. Erityisen tärkeää on tarkkailla mahdollisia negatiivisia seurauksia. –(Munroe Report 2011) "

Tästä tavoitteesta ollaan lastensuojelussa valovuosien päässä ja varmaa on, ettei minkäänlaista viranomaistoimien tutkimusta, seurantaa ja asiakaspalautteen keräämistä tulla toteuttamaan ilman tiukkaa lakisääteistä ja valvottua pakkoa.
Sen sijaan, että tärväävät rahansa valheellisiin mainoskampanjoihin , entiset pahamaineiset lastensuojelulaitokset voisivat yrittää hyvittää aiheuttamansa kärsimykset uhreilleen ( esim. kipukorvaus ja kuntoutusmaksut) ja perustaa totuuskomissioita, palkata laitoksissaan raiskatut ja hakatut kertomaan kokemuksistaan esim. tuleville ohjaajille ja tapaamaan kohtalotovereitaan.
Murto - osalla nykyisistä markkinointi- ja mainoskuluista saataisiin kuntoutettua jo monta ex- asukasta ja hyvitysyritys antaisi yritykselle aitoa uskottavuutta auttajana.

Tällaista ei tietenkään tapahdu Suomessa vaan laitokset odottavat toiveikkaina, että pahoinpitelemänsä uhrit kuolevat pois ennenkuin ehtivät kertoa, leimaavat muistavat hulluiksi , pelottelevat kertovia oikeustoimilla ja uhkaavat perheellisiä ex- uhreja kidutuksen ylisukupolvisella periyttämisellä.
http://www.knuutilaki.net/node/28 http://www.knuutilaki.net/node/26
http://www.knuutilaki.net/node/31 http://keskustelu.suomi24.fi/node/5499575
http://keskustelu.suomi24.fi/node/9652900
http://keskustelu.suomi24.fi/node/9786640

Lue lisää

Nyt Suomessa on alkamassa lapsikaupasta elävien yritysten etupiirijako.
Mistään todellisesta kilpailusta ei ole kyse, vaan yritykset jakavat suomalaiset lapsimarkkinat sulassa sovussa. Löysä lastensuojelulaki, puolueelliset oikeudenkäynnit hallinto- oikeuksissa , pelkistä huostista palkitseva lastensuojelukerroin ja sosiaalialan puuttuvat vastuu- ja korvausvelvoitteet takaavat, että jaettavaa eli hatarin tai laittomin perustein huostattuja lapsia riittää kaikille. Diakonissalaitos, Mainio Vire Oy, Merikratos Oy, Mehiläinen Oy, Nuorten Ystävät Oy, Care Component Oy, Perhehoitokumppanit Suomessa Oy ja lukuisat muut tutkimattomat ja valvomattomat yritykset pääsevät rahastamaan suomalaisia häiriöttä.

Jos vanhemmat nostavat äläkän, Euroopan ihmisoikeussopimusta rikkova hallinto- oikeus kyllä siunaa huostapäätöksen 100% varmuudella ja vanhempien ja lasten suut tukitaan määräämällä lapselle lastensuojelun edunvalvoja, joita mm. Diakonissalaitos, Nuorten Ystävät Oy, Pelastakaa Lapset Oy ja Merikratos OY kouluttavat. Kätevää!
Kuntaliiton ja Merikratos Newsin Sirkka Rousu antaa vielä päälle haastattelun, jonka mukaan Suomalaisessa lastensuojelussa ei ole oikeusturvaongelmia!

Näin tämä sosiaalibisneksen valvonta siirtyy päinvastaiseksi kuin julkisesti tuotettujen peruspalveluiden aikana: yksityinen raha alkaa valvoa tavallista kansalaista.Sellaiseksi Suomi on muuttumassa. Kuntaliitokset tehdään sopivasti sosiaali- ja terveyspalveluiden yksityistämistä varten. Yritys saa häslätä suuremmalla markkina-alueella eli isommassa kunnassa.

Lapsibisnestä kirjoitti:

Nyt Suomessa on alkamassa lapsikaupasta elävien yritysten etupiirijako.
Mistään todellisesta kilpailusta ei ole kyse, vaan yritykset jakavat suomalaiset lapsimarkkinat sulassa sovussa. Löysä lastensuojelulaki, puolueelliset oikeudenkäynnit hallinto- oikeuksissa , pelkistä huostista palkitseva lastensuojelukerroin ja sosiaalialan puuttuvat vastuu- ja korvausvelvoitteet takaavat, että jaettavaa eli hatarin tai laittomin perustein huostattuja lapsia riittää kaikille. Diakonissalaitos, Mainio Vire Oy, Merikratos Oy, Mehiläinen Oy, Nuorten Ystävät Oy, Care Component Oy, Perhehoitokumppanit Suomessa Oy ja lukuisat muut tutkimattomat ja valvomattomat yritykset pääsevät rahastamaan suomalaisia häiriöttä.

Jos vanhemmat nostavat äläkän, Euroopan ihmisoikeussopimusta rikkova hallinto- oikeus kyllä siunaa huostapäätöksen 100% varmuudella ja vanhempien ja lasten suut tukitaan määräämällä lapselle lastensuojelun edunvalvoja, joita mm. Diakonissalaitos, Nuorten Ystävät Oy, Pelastakaa Lapset Oy ja Merikratos OY kouluttavat. Kätevää!
Kuntaliiton ja Merikratos Newsin Sirkka Rousu antaa vielä päälle haastattelun, jonka mukaan Suomalaisessa lastensuojelussa ei ole oikeusturvaongelmia!

Näin tämä sosiaalibisneksen valvonta siirtyy päinvastaiseksi kuin julkisesti tuotettujen peruspalveluiden aikana: yksityinen raha alkaa valvoa tavallista kansalaista.Sellaiseksi Suomi on muuttumassa. Kuntaliitokset tehdään sopivasti sosiaali- ja terveyspalveluiden yksityistämistä varten. Yritys saa häslätä suuremmalla markkina-alueella eli isommassa kunnassa.

Lue lisää

"Lastensuojelutyöntekijät ovat ammatillisesti epävarmoja ja viime aikoina heidän päähänsä on istutettu kohtalokas käsitys kaiken sosiaalisesta konstruoituvuudesta, mikä nähdäkseni heidän ajattelussaan tarkoittaa sitä, että jokaisessa tapauksessa on iso määrä erilaisia totuuksia, joista voi mielensä mukaan valita yhden.

Viranomaiset ajattelevat myös, että lapsen etu oikeuttaa kaiken muun, myös epäoikeudenmukaisen ja mielivaltaisen kohtelun. Hallintojuristit taas katsovat vain sitä, onko toimittu edes kutakuinkin sääntöjen mukaan. Tärkeimpänä on se, että on pyydetty ja saatu sopiva lausunto lastenpsykiatreilta, jonka perusteita ei yleensä aseteta kyseenalaiseksi (Tiedän kuitenkin yhden tapauksen jossa lastenpsykiatrien lausuntoja ei ole otettu huomioon: ns. Koskenpoikien tapauksen, jossa KKO sivuutti ne vailla perusteluja; toivottavasti tämä on ennakkotapaus siitä, että ainakaan lasta ja vanhempia tapaamatta tehtyjä lausuntoja ei pidä ottaa huomioon).

Kun kaikkea tätä voi perustella lapsen yksilöllisellä edulla, jonka määrittäjänä juuri sosiaalityöntekijä tai lastenpsykiatri on, lopputulos on se, että eri mieltä oleva lapsi tai vanhempi jää jyrän alle. Parhaassa tapauksessa se merkitsee usean vuoden turhaa ja kallista huostaanottoa, pahimmassa tapauksessa koko lapsuuden kestänyttä sijoitusta.

Lapsen ainoaksi vaihtoehdoksi jää, niin kuin Pia-Liisa Heiliö, eräs lasten pysyvän huostaanoton piilokäsikirjoituksen merkittävistä taustahenkilöistä, on K&T -tapauksen ihmisoikeuskäsittelyn yhteydessä asian ilmaissut: ”lapsella on oikeus tasavertaisena aikuisena ottaa yhteys vanhempiinsa ja siten luoda heihin normaalit perhesuhteet” (ks. Suomela 2006)."

http://www.mv.helsinki.fi/home/jproos/vaaryyskirja.htm

Edunvalvonnan äiti kirjoitti:

"Lastensuojelutyöntekijät ovat ammatillisesti epävarmoja ja viime aikoina heidän päähänsä on istutettu kohtalokas käsitys kaiken sosiaalisesta konstruoituvuudesta, mikä nähdäkseni heidän ajattelussaan tarkoittaa sitä, että jokaisessa tapauksessa on iso määrä erilaisia totuuksia, joista voi mielensä mukaan valita yhden.

Viranomaiset ajattelevat myös, että lapsen etu oikeuttaa kaiken muun, myös epäoikeudenmukaisen ja mielivaltaisen kohtelun. Hallintojuristit taas katsovat vain sitä, onko toimittu edes kutakuinkin sääntöjen mukaan. Tärkeimpänä on se, että on pyydetty ja saatu sopiva lausunto lastenpsykiatreilta, jonka perusteita ei yleensä aseteta kyseenalaiseksi (Tiedän kuitenkin yhden tapauksen jossa lastenpsykiatrien lausuntoja ei ole otettu huomioon: ns. Koskenpoikien tapauksen, jossa KKO sivuutti ne vailla perusteluja; toivottavasti tämä on ennakkotapaus siitä, että ainakaan lasta ja vanhempia tapaamatta tehtyjä lausuntoja ei pidä ottaa huomioon).

Kun kaikkea tätä voi perustella lapsen yksilöllisellä edulla, jonka määrittäjänä juuri sosiaalityöntekijä tai lastenpsykiatri on, lopputulos on se, että eri mieltä oleva lapsi tai vanhempi jää jyrän alle. Parhaassa tapauksessa se merkitsee usean vuoden turhaa ja kallista huostaanottoa, pahimmassa tapauksessa koko lapsuuden kestänyttä sijoitusta.

Lapsen ainoaksi vaihtoehdoksi jää, niin kuin Pia-Liisa Heiliö, eräs lasten pysyvän huostaanoton piilokäsikirjoituksen merkittävistä taustahenkilöistä, on K&T -tapauksen ihmisoikeuskäsittelyn yhteydessä asian ilmaissut: ”lapsella on oikeus tasavertaisena aikuisena ottaa yhteys vanhempiinsa ja siten luoda heihin normaalit perhesuhteet” (ks. Suomela 2006)."

http://www.mv.helsinki.fi/home/jproos/vaaryyskirja.htm

Lue lisää

Lastensuojelun erityisosaaja Kaisi Peltoniemi kertoo uusimmassa Merikaratos News- lehdessä lastensuojelun edunvalvojaprojektista. Kriteerit edunvalvojan määräämiseksi- osiossa Peltoniemi mainitsee esimerkeiksi ilmeisestä eturistiriidasta huoltajan ja lapsen välillä :
• "Huoltajaa tai hänelle läheistä henkilöä epäillään lapsen pahoinpitelystä tai seksuaalisesta hyväksikäytöstä."
Siis pelkkä perusteeton epäily, joiden määrää uusi lastensuojelun ilmoitusvelvollisuus taatusti lisää, riittää edunvalvojan määräämiseen. Syyttömän rikoksesta ilmoittaneen vanhemman puheoikeuden viemiseen riittää, että epäily kohdistuu vain toiseen vanhempaan tai vanhemman läheiseen.
Finnilä- Tuohimaan väitöskirjatutkimuksen mukaan suomalaisten lastensuojeluammattilaisten kyky selvittää seksuaalisen väkivallan epäilyjä on huolestuttavan heikko ja tutkimusmenetelmät epätieteellisiä.
On siis odotettavissa, että väärät ja todistamattomatkin syytteet johtavat lasten turhiin vuosikausia kestäviin tutkimuksiin ja laitossijoituksiin, jotka altistavat heidät seksuaaliselle hyväksikäytölle ja traumatisoivat heitä yhtä paljon kuin todellisen seksuaalirikoksen uhriksi joutuminen, vaikka valvomattomassa sijaispaikassa ei seksuaalista hyväksikäyttöä tapahtuisikaan.

"-Huoltaja ei terveydentilansa vuoksi kykene käyttämään puolueettomasti lapsen puhevaltaa " - Odotan mielenkiinnolla minkälainen vanhemman terveydentila ja kenen toteamana estää puhevallan käytön. Riittääkö, että on kertonut olevansa väsynyt terveyskeskuksessa tai neuvolassa?

• "Huoltajat eivät kykene esim. asiakassuunnitelmaa tarkistettaessa erottamaan riittävästi toisistaan omia ja lasten tarpeita ja siten puolueettomasti valvomaan lapsen etua "
Peltoniemi ei lainkaan kyseenalaista kouluttamattoman lastensuojelukoneiston tai peräti -bisneksen edustajan kykyä erottaa omat ja lasten tarpeet. Onko puolueellisuus jo lähtökohtaisesti vain vanhempia koskeva pahe?

• "Huoltajan passiivisuus käyttää lapsen puhevaltaa "
Tässä onkin ihan uusi vanhemman puhevallan viemisen peruste. Miten passiivisuus mitataan? Tulkitaanko lapsen edun vaarantavaksi passiivisuudeksi se, ettei suostu kaikkiin vai vain tiettyihin ( mihin?) sosiaalityöntekijän lasta koskeviin ehdotuksiin?

• "Lapsen yksityisyyden suojaan liittyvät kiistatilanteet."
Laittoman huostan ja viranomaisrikosten julkisuuten tuominen siis riittää ja on pätevä kriteeri lastensuojelun edunvalvojan määräämiseksi.

Peltoniemi muistaa korostaa, että edunvalvojaprojekti ei uhkaa sosiaalityöntekijämielivaltaa eikä ole todellinen uhka edes epäpätevälle tai laittomuuksiin syyllistyvälle sosiaalityöntekijälle: "On tärkeää muistaa, että edunvalvoja määrätään tiettyyn asiaan nimenomaan huoltajan sijaan käyttämään lapsen puhevaltaa, ei sosiaalityöntekijän tilalle. Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä johtaa lastensuojeluprosessia. Edunvalvojan määrääminen ei vaikuta millään tavalla sosiaalityöntekijän lakisääteisiin velvoitteisiin
suhteessa lapseen, tämän tapaamiseen, kuulemiseen ja mielipiteen selvittämiseen. "

Edunvalvoja ei ole uhka mielivaltaiselle sosiaalityöntekijälle edes ammatillisesti, sillä "Lapsen edunvalvojan pätevyydestä ei ole olemassa erityissäännöksiä. " "Puolueettoman" edunvalvojan kuitenkin kannattaa olla hyvää pataa sosiaalityöntekijän kanssa sillä sosiaalityöntekijällä on valta ja velvoite työllistää edunvalvoja ja vaikutusvaltaa myös siihen kuka tulee työllistetyksi noin 70euron tuntipalkkaiseen tehtävään.
Peltoniemi jatkaa että " Sopivuutta arvioitaessa on otettava huomioon edunvalvojaksi esitetyn henkilön taito ja kokemus." Eli valituksi ei tule pätevin vaan järjestelmälle ja sen rikkeille lojaaliutensa palveluvuosilla todistanut. Ammattitaitoiset ja koulutetuthan pakenevat lapsikaupaksi muuttuneesta lastensuojelusta parissa vuodessa.

Lastensuojeluksi itseään nimittävässä lapsen edun kultissa tuskin välitetään lasten edusta tai kuulemisesta niin paljoa kuin aikuisten palkansaajarouvien:
Peltoniemen mukaan "edunvalvoja tuo esille oman näkemyksensä siitä, mikä olisi lapsen edun kannalta paras ratkaisu. Edunvalvojan näkemys lapsen edusta voi poiketa lapsen, sosiaalitoimen tai huoltajien näkemyksistä."
Tuskin sentään sosiaalityöntekijän, jota voi pitää edunvalvojan edunvalvojana, työnantajana ja työkaverina. Positiivista on , että lapsilta on alettu kysellä edunvalvojakokemuksista. Keskellä kriisiä on kuitenkin vaikea arvioida edunvalvojan panosta, varsinkin kun suurin osa asiakkaista ei tiedä eikä lue lastensuojelun itsestään tehdyistä usein mustamaalaavista kirjauksista, jotka vaikuttavat lapsen kohteluun, oikeusturvaan ja asemaan vuosikymmeniä kriisin jälkeenkin.

On hyvä ja kaikkien lasten ja perheiden etu, jos lapsilla on mahdollisuus saada ammattitaitoisia ja puolueettomia edunvalvojia tuekseen. Lastensuojelun edunvalvontahanke ei valitettavasti takaa millään tavalla tällaista lopputulosta, päinvastoin. http://www.merikratos.fi/pdf/news012012.pdf

oikeusturvapuutteita kirjoitti:

Lastensuojelun erityisosaaja Kaisi Peltoniemi kertoo uusimmassa Merikaratos News- lehdessä lastensuojelun edunvalvojaprojektista. Kriteerit edunvalvojan määräämiseksi- osiossa Peltoniemi mainitsee esimerkeiksi ilmeisestä eturistiriidasta huoltajan ja lapsen välillä :
• "Huoltajaa tai hänelle läheistä henkilöä epäillään lapsen pahoinpitelystä tai seksuaalisesta hyväksikäytöstä."
Siis pelkkä perusteeton epäily, joiden määrää uusi lastensuojelun ilmoitusvelvollisuus taatusti lisää, riittää edunvalvojan määräämiseen. Syyttömän rikoksesta ilmoittaneen vanhemman puheoikeuden viemiseen riittää, että epäily kohdistuu vain toiseen vanhempaan tai vanhemman läheiseen.
Finnilä- Tuohimaan väitöskirjatutkimuksen mukaan suomalaisten lastensuojeluammattilaisten kyky selvittää seksuaalisen väkivallan epäilyjä on huolestuttavan heikko ja tutkimusmenetelmät epätieteellisiä.
On siis odotettavissa, että väärät ja todistamattomatkin syytteet johtavat lasten turhiin vuosikausia kestäviin tutkimuksiin ja laitossijoituksiin, jotka altistavat heidät seksuaaliselle hyväksikäytölle ja traumatisoivat heitä yhtä paljon kuin todellisen seksuaalirikoksen uhriksi joutuminen, vaikka valvomattomassa sijaispaikassa ei seksuaalista hyväksikäyttöä tapahtuisikaan.

"-Huoltaja ei terveydentilansa vuoksi kykene käyttämään puolueettomasti lapsen puhevaltaa " - Odotan mielenkiinnolla minkälainen vanhemman terveydentila ja kenen toteamana estää puhevallan käytön. Riittääkö, että on kertonut olevansa väsynyt terveyskeskuksessa tai neuvolassa?

• "Huoltajat eivät kykene esim. asiakassuunnitelmaa tarkistettaessa erottamaan riittävästi toisistaan omia ja lasten tarpeita ja siten puolueettomasti valvomaan lapsen etua "
Peltoniemi ei lainkaan kyseenalaista kouluttamattoman lastensuojelukoneiston tai peräti -bisneksen edustajan kykyä erottaa omat ja lasten tarpeet. Onko puolueellisuus jo lähtökohtaisesti vain vanhempia koskeva pahe?

• "Huoltajan passiivisuus käyttää lapsen puhevaltaa "
Tässä onkin ihan uusi vanhemman puhevallan viemisen peruste. Miten passiivisuus mitataan? Tulkitaanko lapsen edun vaarantavaksi passiivisuudeksi se, ettei suostu kaikkiin vai vain tiettyihin ( mihin?) sosiaalityöntekijän lasta koskeviin ehdotuksiin?

• "Lapsen yksityisyyden suojaan liittyvät kiistatilanteet."
Laittoman huostan ja viranomaisrikosten julkisuuten tuominen siis riittää ja on pätevä kriteeri lastensuojelun edunvalvojan määräämiseksi.

Peltoniemi muistaa korostaa, että edunvalvojaprojekti ei uhkaa sosiaalityöntekijämielivaltaa eikä ole todellinen uhka edes epäpätevälle tai laittomuuksiin syyllistyvälle sosiaalityöntekijälle: "On tärkeää muistaa, että edunvalvoja määrätään tiettyyn asiaan nimenomaan huoltajan sijaan käyttämään lapsen puhevaltaa, ei sosiaalityöntekijän tilalle. Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä johtaa lastensuojeluprosessia. Edunvalvojan määrääminen ei vaikuta millään tavalla sosiaalityöntekijän lakisääteisiin velvoitteisiin
suhteessa lapseen, tämän tapaamiseen, kuulemiseen ja mielipiteen selvittämiseen. "

Edunvalvoja ei ole uhka mielivaltaiselle sosiaalityöntekijälle edes ammatillisesti, sillä "Lapsen edunvalvojan pätevyydestä ei ole olemassa erityissäännöksiä. " "Puolueettoman" edunvalvojan kuitenkin kannattaa olla hyvää pataa sosiaalityöntekijän kanssa sillä sosiaalityöntekijällä on valta ja velvoite työllistää edunvalvoja ja vaikutusvaltaa myös siihen kuka tulee työllistetyksi noin 70euron tuntipalkkaiseen tehtävään.
Peltoniemi jatkaa että " Sopivuutta arvioitaessa on otettava huomioon edunvalvojaksi esitetyn henkilön taito ja kokemus." Eli valituksi ei tule pätevin vaan järjestelmälle ja sen rikkeille lojaaliutensa palveluvuosilla todistanut. Ammattitaitoiset ja koulutetuthan pakenevat lapsikaupaksi muuttuneesta lastensuojelusta parissa vuodessa.

Lastensuojeluksi itseään nimittävässä lapsen edun kultissa tuskin välitetään lasten edusta tai kuulemisesta niin paljoa kuin aikuisten palkansaajarouvien:
Peltoniemen mukaan "edunvalvoja tuo esille oman näkemyksensä siitä, mikä olisi lapsen edun kannalta paras ratkaisu. Edunvalvojan näkemys lapsen edusta voi poiketa lapsen, sosiaalitoimen tai huoltajien näkemyksistä."
Tuskin sentään sosiaalityöntekijän, jota voi pitää edunvalvojan edunvalvojana, työnantajana ja työkaverina. Positiivista on , että lapsilta on alettu kysellä edunvalvojakokemuksista. Keskellä kriisiä on kuitenkin vaikea arvioida edunvalvojan panosta, varsinkin kun suurin osa asiakkaista ei tiedä eikä lue lastensuojelun itsestään tehdyistä usein mustamaalaavista kirjauksista, jotka vaikuttavat lapsen kohteluun, oikeusturvaan ja asemaan vuosikymmeniä kriisin jälkeenkin.

On hyvä ja kaikkien lasten ja perheiden etu, jos lapsilla on mahdollisuus saada ammattitaitoisia ja puolueettomia edunvalvojia tuekseen. Lastensuojelun edunvalvontahanke ei valitettavasti takaa millään tavalla tällaista lopputulosta, päinvastoin. http://www.merikratos.fi/pdf/news012012.pdf

Lue lisää

Empatia heikompaa kohtaan ja avoimuus on rikos- lastensuojelussa

"Silminnäkijä-ohjelma on ollut hyvin kiusallinen kokemus Naantalin kaupungille. Olen saanut asiasta tietoja (kiitos niistä!).Jo ennen ohjelman esittämistä Naantalin sosiaalivirkamiehet alkoivat reagoida hermostuneesti. Ohjelman lähetyspäivänä (8.2.2012) sosiaalivirastossa oli ollut latautunut tunnelma – olihan toimittaja Dumell haastatellut monia sosiaalipsykopaatteja, ei kun siis -byrokraattejakin.

Lisäksi paikalliset lehdet oli kertoneet kyseisenä päivänä, että illalla lähetettävässä Silminnäkijä-ohjelmassa ruoditaan Naantalin lastensuojelua ja hämmentäviä lasten huostaanottoja.Sosiaalibyrokraatit olivat alkaneet tuntea kuumotusta takapuolessaan. He tiesivät, ettei tv-ohjelmassa kiiteltäisi heitä.

Kaupungin tärkeimmät sosiaalibyrokraatit olivat ahtautuneet kyseisenä päivänä samaan huoneeseen. Huoneesta oli kuulunut meteli jo kauas käytävälle. Sosiaaliosastossa liikkuneet kaupunkilaiset olivat hämmästelleet erikoista levottomuutta. Paikalla metelöimässä oli ollut ainakin perusturvajohtaja Iiro Pöyhönen – josta muuten aivan erityisesti on kantautunut tietoja Silminnäkijä-ohjelman jälkeen.

Mielestäni asiat ovat Naantalin sosiaalihallinnossa tosi kurjassa mallissa, jos johtaja itse antaa ymmärtää olevansa vielä hölmömpi kuin alaisensa. Silloin ei voi alaisiltakaan odottaa kovin kummoista.
Vain julkisuus tuo jonkinlaista tasapuolisuutta ihmisten asioiden hoitoon – niin järkyttävältä kuin se kuulostaakin. Ja se julkisuus näyttää olevan kirpeää byrokraattien mielestä! Hyvä niin.

Perusturvajohtaja Iiro Pöyhönen on suuttunut eräälle seurakunnan työntenkijälle, joka on puhunut Juha-isän puolesta. Pöyhönen kärsii siitä, että jotkut ovat uskaltaneet arvostella hänen kunnianarvoisaa virastoaan. Hän oli kiirehtinyt antamaan tälle seurakunnan työntekijälle porttikiellon Naantalin kaupungin tiloihin. Porttikiellon kestoksi hän määräsi puoli vuotta.

Myöhemmin hän oli lieventänyt rangaistustaan siten, että seurakunnan työntekijä ei saa olla tekemisissä kaupungin työntekijöiden kanssa (puoleen vuoteen).

Nähtävästi Pöyhönen haluaa eristää seurakunnan sosiaalitantoista. Hänen voimantuntonsa on lievästi sanottuna... turvonnut.

Uskon, että Naantalin kaupunginkin henkilöstössä on paljon ihmisiä, joka kauhistelevat sosiaalitoimen puuhia.Minä olen jo ehtinyt ääneen hämmästellä sitä, kuinka televisio-ohjelmassa esiintynyt diakoni ryhtyi pyöristämään sanojaan. Hän selvästi koetti tasapainotella siten, ettei olisi tullut ärsyttäneeksi ketään. Pidin sitä hengettömänä neutraaliutena.En hämmästele enää. Naantalin sosiaalibyrokraattien (ja itse johtajan!) hermostunut tapa reagoida lienee yleisemminkin tiedossa.

Iiro Pöyhönen koetti Silminnäkijässä puhua hienosti. Hän halusi kuulostaa fiksulta ja objektiiviselta. Hän antoi analyysinsä siitä, miksi huostaanotot ovat nostattaneet vastalauseita ja suurta hämmästystä. Pöyhösen mukaan ihmiset tahtovat riidellä siksi, koska maailma on juridisoitunut. Ihmiset käyvät läpi viranomaisten toimintaa juridisista näkökulmista.

Jaa-a. Enpä usko, että syy on pelkästään tuo. Nimittäin, mitä juridisoituneempaa hallinto on, sitä epätoivoisemmassa asemassa kansalainen on. Viranomaisten käyttämät lakipykälät kirjoitetaan hallintobyrokraattien tarpeisiin. Kunnallinen lastensuojelu on siitä erittäin hyvä esimerkki.
Pöyhösen pitää harjoittaa parempaa itsetutkiskelua ja tajuta, että perheet ja heidän läheisensä ovat olleet suunnattoman järkyttyneitä siitä, että heidän elämänsä ja perusturvallisuutensa on asetettu vakavaan vaaraan."
http://kaisaruokamo.blogspot.com/

Perusturvarikollisten, anteeksi -johtajien tapa rangaista alaisiaan empatian osoittamisesta asiakkaita kohtaan kertoo paljon lastensuojelujärjestelmästä.
Julkisuus onkin kansalaisten ainoa tapa saada oikeutta lastensuojelussa, jossa heille ei myönnetä puolueetonta tutkintaa tai oikeudenkäyntiä, lainmukaista kohtelua, toimivia valitusreittejä tai suojaa ihmiskauppaa tai muuta viranomaisrikollisuutta vastaan.
Nyt asiakkaiden sananvapaudenkin viemiseksi on perustettu lastensuojelun edunvalvontahanke- tietysti valtion varoin ja RAY:n tuella. Löysä lastensuojelulaki( jonka lobbasivat läpi liiketoimintakonserneiksi muuttuneet ls- järjestöt) mahdollistaa vanhempien erottamisen lapsistaan edunvalvojalla, jos sosiaalityöntekijällä on EPÄILYS, että asiakas on tuomassa oman tapauksensa julkisuuteen. Lyödäänkö vetoa, että tapauksestaan ja siihen liittyvästä runsaasta viranomaisrikollisuudesta kertonutta isää rangaistaan vielä lastensuojelun edunvalvojalla?
http://keskustelu.suomi24.fi/node/9652900

Empatia= ls-rikos kirjoitti:

Empatia heikompaa kohtaan ja avoimuus on rikos- lastensuojelussa

"Silminnäkijä-ohjelma on ollut hyvin kiusallinen kokemus Naantalin kaupungille. Olen saanut asiasta tietoja (kiitos niistä!).Jo ennen ohjelman esittämistä Naantalin sosiaalivirkamiehet alkoivat reagoida hermostuneesti. Ohjelman lähetyspäivänä (8.2.2012) sosiaalivirastossa oli ollut latautunut tunnelma – olihan toimittaja Dumell haastatellut monia sosiaalipsykopaatteja, ei kun siis -byrokraattejakin.

Lisäksi paikalliset lehdet oli kertoneet kyseisenä päivänä, että illalla lähetettävässä Silminnäkijä-ohjelmassa ruoditaan Naantalin lastensuojelua ja hämmentäviä lasten huostaanottoja.Sosiaalibyrokraatit olivat alkaneet tuntea kuumotusta takapuolessaan. He tiesivät, ettei tv-ohjelmassa kiiteltäisi heitä.

Kaupungin tärkeimmät sosiaalibyrokraatit olivat ahtautuneet kyseisenä päivänä samaan huoneeseen. Huoneesta oli kuulunut meteli jo kauas käytävälle. Sosiaaliosastossa liikkuneet kaupunkilaiset olivat hämmästelleet erikoista levottomuutta. Paikalla metelöimässä oli ollut ainakin perusturvajohtaja Iiro Pöyhönen – josta muuten aivan erityisesti on kantautunut tietoja Silminnäkijä-ohjelman jälkeen.

Mielestäni asiat ovat Naantalin sosiaalihallinnossa tosi kurjassa mallissa, jos johtaja itse antaa ymmärtää olevansa vielä hölmömpi kuin alaisensa. Silloin ei voi alaisiltakaan odottaa kovin kummoista.
Vain julkisuus tuo jonkinlaista tasapuolisuutta ihmisten asioiden hoitoon – niin järkyttävältä kuin se kuulostaakin. Ja se julkisuus näyttää olevan kirpeää byrokraattien mielestä! Hyvä niin.

Perusturvajohtaja Iiro Pöyhönen on suuttunut eräälle seurakunnan työntenkijälle, joka on puhunut Juha-isän puolesta. Pöyhönen kärsii siitä, että jotkut ovat uskaltaneet arvostella hänen kunnianarvoisaa virastoaan. Hän oli kiirehtinyt antamaan tälle seurakunnan työntekijälle porttikiellon Naantalin kaupungin tiloihin. Porttikiellon kestoksi hän määräsi puoli vuotta.

Myöhemmin hän oli lieventänyt rangaistustaan siten, että seurakunnan työntekijä ei saa olla tekemisissä kaupungin työntekijöiden kanssa (puoleen vuoteen).

Nähtävästi Pöyhönen haluaa eristää seurakunnan sosiaalitantoista. Hänen voimantuntonsa on lievästi sanottuna... turvonnut.

Uskon, että Naantalin kaupunginkin henkilöstössä on paljon ihmisiä, joka kauhistelevat sosiaalitoimen puuhia.Minä olen jo ehtinyt ääneen hämmästellä sitä, kuinka televisio-ohjelmassa esiintynyt diakoni ryhtyi pyöristämään sanojaan. Hän selvästi koetti tasapainotella siten, ettei olisi tullut ärsyttäneeksi ketään. Pidin sitä hengettömänä neutraaliutena.En hämmästele enää. Naantalin sosiaalibyrokraattien (ja itse johtajan!) hermostunut tapa reagoida lienee yleisemminkin tiedossa.

Iiro Pöyhönen koetti Silminnäkijässä puhua hienosti. Hän halusi kuulostaa fiksulta ja objektiiviselta. Hän antoi analyysinsä siitä, miksi huostaanotot ovat nostattaneet vastalauseita ja suurta hämmästystä. Pöyhösen mukaan ihmiset tahtovat riidellä siksi, koska maailma on juridisoitunut. Ihmiset käyvät läpi viranomaisten toimintaa juridisista näkökulmista.

Jaa-a. Enpä usko, että syy on pelkästään tuo. Nimittäin, mitä juridisoituneempaa hallinto on, sitä epätoivoisemmassa asemassa kansalainen on. Viranomaisten käyttämät lakipykälät kirjoitetaan hallintobyrokraattien tarpeisiin. Kunnallinen lastensuojelu on siitä erittäin hyvä esimerkki.
Pöyhösen pitää harjoittaa parempaa itsetutkiskelua ja tajuta, että perheet ja heidän läheisensä ovat olleet suunnattoman järkyttyneitä siitä, että heidän elämänsä ja perusturvallisuutensa on asetettu vakavaan vaaraan."
http://kaisaruokamo.blogspot.com/

Perusturvarikollisten, anteeksi -johtajien tapa rangaista alaisiaan empatian osoittamisesta asiakkaita kohtaan kertoo paljon lastensuojelujärjestelmästä.
Julkisuus onkin kansalaisten ainoa tapa saada oikeutta lastensuojelussa, jossa heille ei myönnetä puolueetonta tutkintaa tai oikeudenkäyntiä, lainmukaista kohtelua, toimivia valitusreittejä tai suojaa ihmiskauppaa tai muuta viranomaisrikollisuutta vastaan.
Nyt asiakkaiden sananvapaudenkin viemiseksi on perustettu lastensuojelun edunvalvontahanke- tietysti valtion varoin ja RAY:n tuella. Löysä lastensuojelulaki( jonka lobbasivat läpi liiketoimintakonserneiksi muuttuneet ls- järjestöt) mahdollistaa vanhempien erottamisen lapsistaan edunvalvojalla, jos sosiaalityöntekijällä on EPÄILYS, että asiakas on tuomassa oman tapauksensa julkisuuteen. Lyödäänkö vetoa, että tapauksestaan ja siihen liittyvästä runsaasta viranomaisrikollisuudesta kertonutta isää rangaistaan vielä lastensuojelun edunvalvojalla?
http://keskustelu.suomi24.fi/node/9652900

Lue lisää

Lastensuojelun edunvalvonta käytännössä- Naantalin esimerkki

"Lastensuojelun tai sijaishuollon lainrikkomuksista valittava voi olla varma, että mikään virallinen instanssi ei puutu laittomuksiin. Kun epätoivoinen perhe astuu viimeisenä keinonaan julkisuuteen, avoimuus kostetaan tavalla tai toisella. Yleisimmin lasten kautta. "

http://yle.fi/ohjelmat/kortit/silminnakija/jaksot/53265603000.html
http://atuubi.yle.fi/videot_ja_kuvat/id-10014365

Ei riitä, että Naantalin kaupunki kosti isää puolustaneelle työntekijälle hyllyttämällä tämän ja määräämällä porttikiellon kaupungin tiloihin.

Naantalin kaupunki on nyt kieltänyt päivähoidon (kuten päiväkoti) työntekijöitä puhumasta perheiden eli päivähoidon asiakkaiden puolesta. Naantalin kaupungin sosiaalitoimi (jota johtaa perusturvajohtaja Iiro Pöyhönen) on kieltänyt päivähoitoa antamasta myönteistä lausuntoa siitä, että isä on hoitanut hyvin lastaan ja isä pärjää oman lapsensa kanssa.

http://www.naantali.fi/perhe_ja_sosiaali/

Kiellolla Naantalin kaupunki haluaa varmistaa sen, että kaupungin sosiaalitanttojen tekemä lapsen huostaanotto pysyy voimassa. Kaupungin sosiaalibyrokraatit varmistavat, että Turun hallinto-oikeus tulee tekemään tanttojen halun mukaisen päätöksen huostaanotossa.

Naantalin sosiaalipellet eivät kuitenkaan tulleet ajatelleeksi sitä, että Naantalissakin päivähoito taitaa kuulua sivistystoimen alaisuuteen.
http://www.naantali.fi/opetus_ja_koulutus/varhaiskasvatus/

Siksi sosiaalibyrokraatit eivät voi rajoittaa päivähoidon työntekijöiden toimintaa ja sananvapautta.

Tällaista se on lastensuojelun edunvalvonta käytännössä. Uhkailua ja vaientamista!

Tapaus Naantali kirjoitti:

Lastensuojelun edunvalvonta käytännössä- Naantalin esimerkki

"Lastensuojelun tai sijaishuollon lainrikkomuksista valittava voi olla varma, että mikään virallinen instanssi ei puutu laittomuksiin. Kun epätoivoinen perhe astuu viimeisenä keinonaan julkisuuteen, avoimuus kostetaan tavalla tai toisella. Yleisimmin lasten kautta. "

http://yle.fi/ohjelmat/kortit/silminnakija/jaksot/53265603000.html
http://atuubi.yle.fi/videot_ja_kuvat/id-10014365

Ei riitä, että Naantalin kaupunki kosti isää puolustaneelle työntekijälle hyllyttämällä tämän ja määräämällä porttikiellon kaupungin tiloihin.

Naantalin kaupunki on nyt kieltänyt päivähoidon (kuten päiväkoti) työntekijöitä puhumasta perheiden eli päivähoidon asiakkaiden puolesta. Naantalin kaupungin sosiaalitoimi (jota johtaa perusturvajohtaja Iiro Pöyhönen) on kieltänyt päivähoitoa antamasta myönteistä lausuntoa siitä, että isä on hoitanut hyvin lastaan ja isä pärjää oman lapsensa kanssa.

http://www.naantali.fi/perhe_ja_sosiaali/

Kiellolla Naantalin kaupunki haluaa varmistaa sen, että kaupungin sosiaalitanttojen tekemä lapsen huostaanotto pysyy voimassa. Kaupungin sosiaalibyrokraatit varmistavat, että Turun hallinto-oikeus tulee tekemään tanttojen halun mukaisen päätöksen huostaanotossa.

Naantalin sosiaalipellet eivät kuitenkaan tulleet ajatelleeksi sitä, että Naantalissakin päivähoito taitaa kuulua sivistystoimen alaisuuteen.
http://www.naantali.fi/opetus_ja_koulutus/varhaiskasvatus/

Siksi sosiaalibyrokraatit eivät voi rajoittaa päivähoidon työntekijöiden toimintaa ja sananvapautta.

Tällaista se on lastensuojelun edunvalvonta käytännössä. Uhkailua ja vaientamista!

Lue lisää

"Pelastakaa Lapset ry, lastensuojelun edunvalvontahankkeen lippulaiva on tosiaan tiukemmin mukana suomalaisessa lapsikaupassa kuin osasin kuvitellakaan. Pelastakaa Lapset ry:n härskiys on hämmentävän monipuolista ja näköjään loputonta! Järjestön sosiaalirouvien pohjaton ahneus jaksaa hämmästyttää. Järjestö välitti kouluikää lähestyvät sisarukset ammatilliseen perhekotiin, Olliveriin Lappeenrannan Rapattilaan. Pelastakaa Lapset ry:n Jyväskylän toimisto laskutti tästä hienosta "asiantuntijatyöstä" lasten kotikuntaa 2550 eurolla.
http://www.pelastakaalapset.fi/toiminta/paikallisyhdistykset/paikallisyhdistyksien-sivut/jyvaskylan-pelastakaa-lapset-ry/

Kun sisarukset kyyditettiin Olliveriin (Rapattila, Lappeenranta) Pelastakaa Lapset ry:n Jyväskylän tanttojen päätä ei paleltanut sekään seikka, että lasten kotoa oli kyseiseen ammatilliseen perhekotiin yli 300 kilometrin matka. Matka lasten kotikunnasta Venäjän rajalle Rapattilaan on hankala.

Ja muuten! Kyseiset sisarukset on sittemmin vapautettu takaisin omaan kotiinsa, yli kolme vuotta kestäneen huostaanottopiinan ja laitoselämän jälkeen. Perheessä kun ei ollut mitään vikaa, eikä huostaanotolle (kiireellinen ja vastentahtoinen) ollut koskaan mitään perustetta.
Olliverissa lapset ulkoilevat päivittäin siten, että lasten talon pääovi lukitaan kahdeksi tunniksi. Lukitsemisaika on muistaakseni kello 15-17. Lapset eivät pääse sisään, vaikka olisi hätä. Talvella ovat palelleet ulkona.
"Isi" ja "äiti" asuvat naapuritalossa, mutta käyvät nukkumassa yönsä lasten asuintalon yläkerrassa. Aikuiset suojautuvat oman makuuhuoneensa rauhaan. Kaikki lapset nukkuvat keskenään alakerrassa.

Tällaista paikkaa Pelastakaa Lapset ry, sen Jyväskylän toimisto, välittää kuntien tietämättömille ja hyväuskoisille sosiaalitantoille.
http://keskustelu.suomi24.fi/node/9153259#comment-54332257

Tässä lyhennelmä aiemman sijoitetun kertomuksesta:
"Mitä vähemmän sukulaiset olivat yhteydessä perhekodin puolella asuviin lapsiin, sitä tyytyväisempiä perhekoti Olliver "vanhemmat" tuntuivat olevan, jotta lapset/nuoret eivät pääse purkamaan kenellekkään omaa pahaa oloaan. Sosiaalityöntekijöiden palavereissa, jotka pidettiin perhekodilla puolivuosittain ei uskaltanut ilmaista omia tuntemuksiaan, koska tiesi, että saa jälkeenpäin kärsiä siitä. Kertoi mieluummin sosiaalityöntekijälleen, että kaikki on hyvin, kuin että olisi saanut kauheat huudot. Perhekoti "olliverin" vanhemmat onnistuivat kaikki 9-vuotta kieroilemaan, ja onnistuvat varmasti vieläkin kieroilemaan sosiaalityöntekijöiden silmien edessä.
Muistan miten jokaisena talvena meitä seisotettiin parhaimmillaan 2 tuntia 20 asteen pakkasessa, ja sisälle ei ollut mitään asiaa ennen kuin siihen lupa erikseen annettiin. Vanhat polvista kulahtaneet haalarit eivät hirveästi lämmittäneet, ja vaikka aluksi koitti kehittää itselleen jotakin aktiviteettiä, että pysyisi lämpimänä, niin jossakin vaiheessa kylmyys iski kuitenkin välttämättä. Muistan miten kerrankin menin ystävällisesti kysymään ulko-ovelta, että pääsisikö jo sisälle, mutta vastaus oli seuraavanlainen: "me kyllä sitten kerromme, kun sisälle pääsee, että jankkaamisesta tulee vain koko ajan lisää aikaa".
Muistan miten itkin monesti pahaa oloani kylmässä pakkasessa, kun sormet olivat lähes jo tunnottomat, ja vihdoin kun sisälle pääsi, niin ei aina edes välttämättä pystynyt omilla sormillaan vähään aikaan mitään tekemään, kun ne olivat niin jäässä, ja niitä alkoi koskea. Tuollaisissa tilanteissa aina toivoi, että kunpa olisi jossain muualla."
http://keskustelu.suomi24.fi/node/9153259#comment-54332257
Tämäkin kertomus perhekodista oli hyvin PeLa:n lastensuojeluviranomaisten saatavilla, jotka tästä huolimatta halusivat raahata aiheettomasti huostatut sisarukset 300km päähän kotoaan ja säilöä yrityksen b- taloon. Lasten kärsimyksiä ei ole käsitelty eikä hyvitetty mitenkään. Kohtelustaan kertovaa uhataan kunnianloukkaussyytteillä: http://keskustelu.suomi24.fi/node/9294813

Perhekotivanhemmille,( jotka asuvat päivät eri talossa ja nukkuvat vain yöt saman talon yläkerrassa kuin ne väitetysti psykkisesti kärsineet lapset, joita heidän tulisi kuntouttaa) entisen hoitolapsen mielipidekirjoituskin oli liikaa:

" Tämän kyseisen perhekodin "vanhemmat" halusivat varoittaa minua kertomasta lisää asioita tekemällä minusta poliiseille kunninanloukkaus syytteen, mutta he hävisivät sen, koska poliisin kuulustelussa kaikki kääntyivät minun puolelleni. Ja muutenkaan minulla ei ole mitään syytä vääristellä asioita, koska tarvittaessa minulla on todistajia. Olen vain huolissani muista lapsista/nuorista. jotka joutuvat vielä asumaan tuossa kyseisessä perhekodissa."
http://keskustelu.suomi24.fi/node/9114397
http://keskustelu.suomi24.fi/node/9652900

Haapasten tarina kirjoitti:

"Pelastakaa Lapset ry, lastensuojelun edunvalvontahankkeen lippulaiva on tosiaan tiukemmin mukana suomalaisessa lapsikaupassa kuin osasin kuvitellakaan. Pelastakaa Lapset ry:n härskiys on hämmentävän monipuolista ja näköjään loputonta! Järjestön sosiaalirouvien pohjaton ahneus jaksaa hämmästyttää. Järjestö välitti kouluikää lähestyvät sisarukset ammatilliseen perhekotiin, Olliveriin Lappeenrannan Rapattilaan. Pelastakaa Lapset ry:n Jyväskylän toimisto laskutti tästä hienosta "asiantuntijatyöstä" lasten kotikuntaa 2550 eurolla.
http://www.pelastakaalapset.fi/toiminta/paikallisyhdistykset/paikallisyhdistyksien-sivut/jyvaskylan-pelastakaa-lapset-ry/

Kun sisarukset kyyditettiin Olliveriin (Rapattila, Lappeenranta) Pelastakaa Lapset ry:n Jyväskylän tanttojen päätä ei paleltanut sekään seikka, että lasten kotoa oli kyseiseen ammatilliseen perhekotiin yli 300 kilometrin matka. Matka lasten kotikunnasta Venäjän rajalle Rapattilaan on hankala.

Ja muuten! Kyseiset sisarukset on sittemmin vapautettu takaisin omaan kotiinsa, yli kolme vuotta kestäneen huostaanottopiinan ja laitoselämän jälkeen. Perheessä kun ei ollut mitään vikaa, eikä huostaanotolle (kiireellinen ja vastentahtoinen) ollut koskaan mitään perustetta.
Olliverissa lapset ulkoilevat päivittäin siten, että lasten talon pääovi lukitaan kahdeksi tunniksi. Lukitsemisaika on muistaakseni kello 15-17. Lapset eivät pääse sisään, vaikka olisi hätä. Talvella ovat palelleet ulkona.
"Isi" ja "äiti" asuvat naapuritalossa, mutta käyvät nukkumassa yönsä lasten asuintalon yläkerrassa. Aikuiset suojautuvat oman makuuhuoneensa rauhaan. Kaikki lapset nukkuvat keskenään alakerrassa.

Tällaista paikkaa Pelastakaa Lapset ry, sen Jyväskylän toimisto, välittää kuntien tietämättömille ja hyväuskoisille sosiaalitantoille.
http://keskustelu.suomi24.fi/node/9153259#comment-54332257

Tässä lyhennelmä aiemman sijoitetun kertomuksesta:
"Mitä vähemmän sukulaiset olivat yhteydessä perhekodin puolella asuviin lapsiin, sitä tyytyväisempiä perhekoti Olliver "vanhemmat" tuntuivat olevan, jotta lapset/nuoret eivät pääse purkamaan kenellekkään omaa pahaa oloaan. Sosiaalityöntekijöiden palavereissa, jotka pidettiin perhekodilla puolivuosittain ei uskaltanut ilmaista omia tuntemuksiaan, koska tiesi, että saa jälkeenpäin kärsiä siitä. Kertoi mieluummin sosiaalityöntekijälleen, että kaikki on hyvin, kuin että olisi saanut kauheat huudot. Perhekoti "olliverin" vanhemmat onnistuivat kaikki 9-vuotta kieroilemaan, ja onnistuvat varmasti vieläkin kieroilemaan sosiaalityöntekijöiden silmien edessä.
Muistan miten jokaisena talvena meitä seisotettiin parhaimmillaan 2 tuntia 20 asteen pakkasessa, ja sisälle ei ollut mitään asiaa ennen kuin siihen lupa erikseen annettiin. Vanhat polvista kulahtaneet haalarit eivät hirveästi lämmittäneet, ja vaikka aluksi koitti kehittää itselleen jotakin aktiviteettiä, että pysyisi lämpimänä, niin jossakin vaiheessa kylmyys iski kuitenkin välttämättä. Muistan miten kerrankin menin ystävällisesti kysymään ulko-ovelta, että pääsisikö jo sisälle, mutta vastaus oli seuraavanlainen: "me kyllä sitten kerromme, kun sisälle pääsee, että jankkaamisesta tulee vain koko ajan lisää aikaa".
Muistan miten itkin monesti pahaa oloani kylmässä pakkasessa, kun sormet olivat lähes jo tunnottomat, ja vihdoin kun sisälle pääsi, niin ei aina edes välttämättä pystynyt omilla sormillaan vähään aikaan mitään tekemään, kun ne olivat niin jäässä, ja niitä alkoi koskea. Tuollaisissa tilanteissa aina toivoi, että kunpa olisi jossain muualla."
http://keskustelu.suomi24.fi/node/9153259#comment-54332257
Tämäkin kertomus perhekodista oli hyvin PeLa:n lastensuojeluviranomaisten saatavilla, jotka tästä huolimatta halusivat raahata aiheettomasti huostatut sisarukset 300km päähän kotoaan ja säilöä yrityksen b- taloon. Lasten kärsimyksiä ei ole käsitelty eikä hyvitetty mitenkään. Kohtelustaan kertovaa uhataan kunnianloukkaussyytteillä: http://keskustelu.suomi24.fi/node/9294813

Perhekotivanhemmille,( jotka asuvat päivät eri talossa ja nukkuvat vain yöt saman talon yläkerrassa kuin ne väitetysti psykkisesti kärsineet lapset, joita heidän tulisi kuntouttaa) entisen hoitolapsen mielipidekirjoituskin oli liikaa:

" Tämän kyseisen perhekodin "vanhemmat" halusivat varoittaa minua kertomasta lisää asioita tekemällä minusta poliiseille kunninanloukkaus syytteen, mutta he hävisivät sen, koska poliisin kuulustelussa kaikki kääntyivät minun puolelleni. Ja muutenkaan minulla ei ole mitään syytä vääristellä asioita, koska tarvittaessa minulla on todistajia. Olen vain huolissani muista lapsista/nuorista. jotka joutuvat vielä asumaan tuossa kyseisessä perhekodissa."
http://keskustelu.suomi24.fi/node/9114397
http://keskustelu.suomi24.fi/node/9652900

Lue lisää

Valikoidusti eriävät intressit

Lapsikaupaksi muuttunut nykylastensuojelu perustuu väittämälle vanhempien ja lasten eriävistä ja vastakkaisista intresseistä, joilla perustellaan tutkimattoman ja valvomattoman sijaishuollon liiketoiminnan kasvatusta ja edunvalvontaa.

Lastensuojelun bisnesvetoisissa valtakeskittymissä ja piilojärjestöissä puuhastelee valtaisa joukko yliopistokoulutuksen saaneita naisia. Missä on se kuuluisa naisellinen todellisuudentaju ja kokonaisuuksien hahmotuskyky, jos tohtorinkoulutuksen saaneetkaan eivät huomaa ( vai eivät vain ole huomaavinaan?), että myös lastensuojeluyrityksillä ja asiakaslapsilla on eriäviä ja vastakkaisia intressejä? Kuten myös lastensuojeluyrityksillä ja -järjestöillä? Ja lastensuojeluyrityksillä ja lainsäätäjillä?

Tapaus Leikonniemi

Miten koneistoon tiivisti kytkeytynyt lastensuojelun edunvalvoja, jolla ei ole yhteistyövelvoitetta suhteessa vanhempiin olisi voinut auttaa lapsia esim. tässä laittomassa huostaanotossa ?

"-Järkyttävintä kohdallani on ollut se, että vasta tammikuussa 2012 käydyssä rikosoikeudenkäynnissä paljastui se, että viranomaiset ovat perustaneet koko sijoitus- ja huostaanottoprosessinsa minun psykoterapialausuntoihin vuodelta 2003 irrottaen sieltä sanoja ja lauseita omiin tarkoituksiinsa! Viranomaiset hankkivat kyseisen lausunnon selkäni takana eivätkä ole vieläkään suostuneet ilmoittamaan milloin ja mistä ovat lausunnon hankkineet. Terapeutilta he eivät sitä ole hankkineet. Mihinkään asiakasdokumenttiin he eivät ole kirjanneet lausunnon hankkimista vaikka laki näin määrää. Edes tietosuojavaltuutettu ei ole asiaan ottanut kantaa vaikka hänen on pyydetty asia tutkimaan. Nyt olen tehnyt asiasta poliisille tutkintapyynnön mutten usko tuonkaan tuovan selvyyttä. Olen menettänyt täysin luottamuksen viranomaisiin."

Ani Leikonniemi kirjoitti:

Valikoidusti eriävät intressit

Lapsikaupaksi muuttunut nykylastensuojelu perustuu väittämälle vanhempien ja lasten eriävistä ja vastakkaisista intresseistä, joilla perustellaan tutkimattoman ja valvomattoman sijaishuollon liiketoiminnan kasvatusta ja edunvalvontaa.

Lastensuojelun bisnesvetoisissa valtakeskittymissä ja piilojärjestöissä puuhastelee valtaisa joukko yliopistokoulutuksen saaneita naisia. Missä on se kuuluisa naisellinen todellisuudentaju ja kokonaisuuksien hahmotuskyky, jos tohtorinkoulutuksen saaneetkaan eivät huomaa ( vai eivät vain ole huomaavinaan?), että myös lastensuojeluyrityksillä ja asiakaslapsilla on eriäviä ja vastakkaisia intressejä? Kuten myös lastensuojeluyrityksillä ja -järjestöillä? Ja lastensuojeluyrityksillä ja lainsäätäjillä?

Tapaus Leikonniemi

Miten koneistoon tiivisti kytkeytynyt lastensuojelun edunvalvoja, jolla ei ole yhteistyövelvoitetta suhteessa vanhempiin olisi voinut auttaa lapsia esim. tässä laittomassa huostaanotossa ?

"-Järkyttävintä kohdallani on ollut se, että vasta tammikuussa 2012 käydyssä rikosoikeudenkäynnissä paljastui se, että viranomaiset ovat perustaneet koko sijoitus- ja huostaanottoprosessinsa minun psykoterapialausuntoihin vuodelta 2003 irrottaen sieltä sanoja ja lauseita omiin tarkoituksiinsa! Viranomaiset hankkivat kyseisen lausunnon selkäni takana eivätkä ole vieläkään suostuneet ilmoittamaan milloin ja mistä ovat lausunnon hankkineet. Terapeutilta he eivät sitä ole hankkineet. Mihinkään asiakasdokumenttiin he eivät ole kirjanneet lausunnon hankkimista vaikka laki näin määrää. Edes tietosuojavaltuutettu ei ole asiaan ottanut kantaa vaikka hänen on pyydetty asia tutkimaan. Nyt olen tehnyt asiasta poliisille tutkintapyynnön mutten usko tuonkaan tuovan selvyyttä. Olen menettänyt täysin luottamuksen viranomaisiin."

Lue lisää

Joku raja lastensuojelun rikoksille!

Hannu Lauerman mukaan yleismaailmallisia pahamaineisten lahkojen vallankäyttökeinoja ovat:
-taloudellisen riiston kätkeminen hyvyyden sädekehään
-uhrien eristäminen muusta maailmasta
-perhesiteiden katkaisu
-tunneilmaisun rajoittaminen
- koulunkäynnin ja terveydenhuollon minimointi
-syyllistäminen, pelottelu ja uhkailu
-salailu ja valmentautuminen oikeusviranomaispuuttumisiin harhaanjohtavin asiapaperein

Näistä pahamaineisten lahkojen vallankäyttökeinoista on tullut lastensuojelun normaalikäytäntöjä, joiden harjoittamisesta saa vielä palkkaa!

Lahkon vaatiman elämäntavan suggestiivisia elementtejä ovat:
-kauniit rituaalien nimet ( vanhemmuuden tuki, moniammatillinen yhteistyö, sijoitus, tukitoimi)
-toisto: lapsen etu, lapsen osallisuus
-ulkomaailman kuvaaminen vaarallisena - riskidiskurssi
-eristäytyminen muusta yhteiskunnasta- yleinen valveutumattomuus yhdistettynä omaa kunnollisuutta korostavaan tarpeeseen erottautua " riskiperheistä"
-uudet nimet vallankäytölle: erityinen huolenpito, kehittäminen, turvaistaminen
-negatiivisten mielikuvien jatkuva ruokkiminen
-hierarkia ja jäseniltä muualle puuttuvat etenemismahdollisuudet

Lastensuojelussa tyypillisiä ovat myös seuraavat lahkojen toimintakäytännöt:
- viranomaisen erehtymättömyyttä/ srk vanhimman erehtymättömyyttä ei saa kyseenalaistaa
- väärinkäytöksiä ja vääriä päätöksiä ei myönnetä vääriksi eikä oikaista
- kaltoinkohtelulle ei toimivia valituskanavia kummassakaan
- ulkopuolisille ( medialle) ei saa kertoa ongelmista
- kaikki väärinkäytökset ovat vain yksittäistapauksia
- yhteisöä julkisesti arvostelemaan rohjenneet leimataan katkeriksi epäonnistujiksi
- sääntöjä vastaan kapinoivia uhataan ja pelotellaan
- hierarkian alapäässä olevia ei kuulla eikä uskota

Lastensuojelijat selittävät ja perustelevat laitonta toimintaansa ja epäeettisiä prosessejaan lähes aina välttämättömyydellä ja pakolla. Henkilökohtainen rajaton ja valvomaton mielivalta yritetään naamioida julkisen vallankäytön pakoksi tai jopa oikeushyväksi, kuten Naantalin sosiaalityön johtaja Jutta Merilahti teki tv- ohjelmassa Huostaanotettu bisnes.
"Naantalin sosiaalityönjohtaja Jutta Merilahti katsoo, että Naantali on jakanut kaupunkilaisille oikeushyvää, kun sosiaalityöntekijät ovat perusteetta käyneet ryöväämässä lapset pois perheistään. Merilahti on tyytyväinen, kun hän sai kyyditettyä kaksivuotiaan pikkulapsen lastenkotibisneksen syliin. Naantali kiirehti tekemään taaperosta yrityksen asiakkaan. Suomalaisen sosiaalityön ja lastensuojelun linjana on, että sosiaalityöntekijät työntävät rahaa kottikärryillä lapsikaupan yrityksiin." yhteiskuntakriittinen feministi- blogi

Ohjelmassa mainittu lastensuojelu kärähti lakisääteisten sukulaissijoitusmahdollisuuksien ( joita olisi ollut paljon) selvittämättäjätöstä, valheellisin perustein tehdystä huostaanotosta, epäpätevistä työntekijöistä, sijoitettujen lasten ja sukulaisten laittomista tapaamisten rajoittamisista ja perheiden jälleenyhdistämisvelvoitteiden laiminlyönneistä. Anteeksipyyntöjen ja laiminlyöntien korjaamisen sijaan saimme kuulla lastensuojelun selityksiä siitä, kuinka rikokset ja laiminlyönnit ovatkin oikeushyvää ja välttämätöntä julkista vallankäyttöä, josta asiakkaat ihan turhaan nostavat oikeusjuttuja.

Lastensuojelu on omaksunut psykopaatin logiikan: päämäärä pyhittää ja oikeuttaa kaikki keinot. On helppo nähdä , miksi juuri humanismista on tullut kirosana lastensuojelussa. Humanistinen etiikka toisin kuin lastensuojelun etiikka on periaatteiden etiikkaa. Lastensuojelun kouluttaja- tohtori kertoi lastensuojelupäivillä että miten humanistinen ihmiskäsitys "luo muureja perheen ympärille", joita nyt pitäisi viranomaisten uskaltaa särkeä, "pahuuden" löytämiseksi. " Sijaishuollon väkivaltaisuudesta, josta on laaja kansainvälinen näyttö ei puhuttu mitään.
http://www.knuutilaki.net/node/33

Mielestäni olisi jo aiheellista särkeä lastensuojelijoiksi itseään kutsuvien perusturvarikollisten byrokraattisen kaikkivoipaisuuden ja koskemattomuuden muurit ; laittaa sosiaalialalle psykopaattiseulat ja määrätä kaikille ammatinharjoittajille edes jonkinlaiset vastuu- ja korvausvelvoitteet lastensuojelun tyyppirikoksista esim. valheellisista asiakaskirjauksista, asiakasta puoltavien dokumenttien ja todisteiden manipuloimisesta, panttaamisesta, kätkemisestä ja hävittämisestä, lasten ja vanhempien vieraannuttamisyrityksistä . sijaishuoltolaitosten valvonnan, sijoitettujen koulunkäynnin ja terveydenhuollon, sukulaissijoitusten ja perheenyhdistämisvelvoitteiden laiminlyönneistä.
http://keskustelu.suomi24.fi/node/10487985

Joku raja! kirjoitti:

Joku raja lastensuojelun rikoksille!

Hannu Lauerman mukaan yleismaailmallisia pahamaineisten lahkojen vallankäyttökeinoja ovat:
-taloudellisen riiston kätkeminen hyvyyden sädekehään
-uhrien eristäminen muusta maailmasta
-perhesiteiden katkaisu
-tunneilmaisun rajoittaminen
- koulunkäynnin ja terveydenhuollon minimointi
-syyllistäminen, pelottelu ja uhkailu
-salailu ja valmentautuminen oikeusviranomaispuuttumisiin harhaanjohtavin asiapaperein

Näistä pahamaineisten lahkojen vallankäyttökeinoista on tullut lastensuojelun normaalikäytäntöjä, joiden harjoittamisesta saa vielä palkkaa!

Lahkon vaatiman elämäntavan suggestiivisia elementtejä ovat:
-kauniit rituaalien nimet ( vanhemmuuden tuki, moniammatillinen yhteistyö, sijoitus, tukitoimi)
-toisto: lapsen etu, lapsen osallisuus
-ulkomaailman kuvaaminen vaarallisena - riskidiskurssi
-eristäytyminen muusta yhteiskunnasta- yleinen valveutumattomuus yhdistettynä omaa kunnollisuutta korostavaan tarpeeseen erottautua " riskiperheistä"
-uudet nimet vallankäytölle: erityinen huolenpito, kehittäminen, turvaistaminen
-negatiivisten mielikuvien jatkuva ruokkiminen
-hierarkia ja jäseniltä muualle puuttuvat etenemismahdollisuudet

Lastensuojelussa tyypillisiä ovat myös seuraavat lahkojen toimintakäytännöt:
- viranomaisen erehtymättömyyttä/ srk vanhimman erehtymättömyyttä ei saa kyseenalaistaa
- väärinkäytöksiä ja vääriä päätöksiä ei myönnetä vääriksi eikä oikaista
- kaltoinkohtelulle ei toimivia valituskanavia kummassakaan
- ulkopuolisille ( medialle) ei saa kertoa ongelmista
- kaikki väärinkäytökset ovat vain yksittäistapauksia
- yhteisöä julkisesti arvostelemaan rohjenneet leimataan katkeriksi epäonnistujiksi
- sääntöjä vastaan kapinoivia uhataan ja pelotellaan
- hierarkian alapäässä olevia ei kuulla eikä uskota

Lastensuojelijat selittävät ja perustelevat laitonta toimintaansa ja epäeettisiä prosessejaan lähes aina välttämättömyydellä ja pakolla. Henkilökohtainen rajaton ja valvomaton mielivalta yritetään naamioida julkisen vallankäytön pakoksi tai jopa oikeushyväksi, kuten Naantalin sosiaalityön johtaja Jutta Merilahti teki tv- ohjelmassa Huostaanotettu bisnes.
"Naantalin sosiaalityönjohtaja Jutta Merilahti katsoo, että Naantali on jakanut kaupunkilaisille oikeushyvää, kun sosiaalityöntekijät ovat perusteetta käyneet ryöväämässä lapset pois perheistään. Merilahti on tyytyväinen, kun hän sai kyyditettyä kaksivuotiaan pikkulapsen lastenkotibisneksen syliin. Naantali kiirehti tekemään taaperosta yrityksen asiakkaan. Suomalaisen sosiaalityön ja lastensuojelun linjana on, että sosiaalityöntekijät työntävät rahaa kottikärryillä lapsikaupan yrityksiin." yhteiskuntakriittinen feministi- blogi

Ohjelmassa mainittu lastensuojelu kärähti lakisääteisten sukulaissijoitusmahdollisuuksien ( joita olisi ollut paljon) selvittämättäjätöstä, valheellisin perustein tehdystä huostaanotosta, epäpätevistä työntekijöistä, sijoitettujen lasten ja sukulaisten laittomista tapaamisten rajoittamisista ja perheiden jälleenyhdistämisvelvoitteiden laiminlyönneistä. Anteeksipyyntöjen ja laiminlyöntien korjaamisen sijaan saimme kuulla lastensuojelun selityksiä siitä, kuinka rikokset ja laiminlyönnit ovatkin oikeushyvää ja välttämätöntä julkista vallankäyttöä, josta asiakkaat ihan turhaan nostavat oikeusjuttuja.

Lastensuojelu on omaksunut psykopaatin logiikan: päämäärä pyhittää ja oikeuttaa kaikki keinot. On helppo nähdä , miksi juuri humanismista on tullut kirosana lastensuojelussa. Humanistinen etiikka toisin kuin lastensuojelun etiikka on periaatteiden etiikkaa. Lastensuojelun kouluttaja- tohtori kertoi lastensuojelupäivillä että miten humanistinen ihmiskäsitys "luo muureja perheen ympärille", joita nyt pitäisi viranomaisten uskaltaa särkeä, "pahuuden" löytämiseksi. " Sijaishuollon väkivaltaisuudesta, josta on laaja kansainvälinen näyttö ei puhuttu mitään.
http://www.knuutilaki.net/node/33

Mielestäni olisi jo aiheellista särkeä lastensuojelijoiksi itseään kutsuvien perusturvarikollisten byrokraattisen kaikkivoipaisuuden ja koskemattomuuden muurit ; laittaa sosiaalialalle psykopaattiseulat ja määrätä kaikille ammatinharjoittajille edes jonkinlaiset vastuu- ja korvausvelvoitteet lastensuojelun tyyppirikoksista esim. valheellisista asiakaskirjauksista, asiakasta puoltavien dokumenttien ja todisteiden manipuloimisesta, panttaamisesta, kätkemisestä ja hävittämisestä, lasten ja vanhempien vieraannuttamisyrityksistä . sijaishuoltolaitosten valvonnan, sijoitettujen koulunkäynnin ja terveydenhuollon, sukulaissijoitusten ja perheenyhdistämisvelvoitteiden laiminlyönneistä.
http://keskustelu.suomi24.fi/node/10487985

Lue lisää

Pelastakaa Lapset ry on viimein 7. vuoden rahoituksen ja julkisen painostuksen jälkeen alkanut selvittää , mitä mieltä lapset ovat edunvalvojista.
Suurin osa heistä oli luonnollisesti kiitollisia aikuishuomiosta. Suomalainen ls-käytäntöhän on eristää lapset vanhemmistaan ja muista aikuissukulaisista.

Yksi seikka tutkimuksessa pisti silmään: Edunvalvoja ei vastustanut eikä auttanut purkamaan sijoitusta (oli se sitten turha, laiton tai lapsen tahdon/edun vastainen) vaikka lapsi niin tahtoi. Edunvalvoja ei siis jo lähtökohtaisesti asetu koneistoa vastaan siinäkään tapauksessa, että koneisto on väärässä ja lapsi haluaisi kotiin. Mutta tämänhän me jo tiesimmekin.

Tässä pitkän lastensuojelu-uran tehneen miehen osuva pohdinta järjestelmästä. Umpi- ja ylimielinen , itseriittoinen ja itseäänpaisuttava lastensuojelujärjestelmä tuskin tarvitsee enää edunvalvojaa valtaansa pönkittämään.

"Julkishallinnollisessa sosialismissammehan on se pyhä periaate, että järjestelmä ei ole koskaan väärässä. Jos (ja kun) joku asia menee perseelleen, on löydettävä syyllinen, jonka niskaan voi vastuun kaataa. Sitä ei tule tarkasteleman, että minkähän takia asia meni perseelleen, ja voisiko asiasta oppia, sillä sellainen tarkastelu kyseenalaistaisi järjestelmän toimivuuden.

Tätä kautta työntekijästä, joka haluaisi ehkä saada asiat toimimaan jouhevammin, tulee häirikkö. Jos työssä tai työtavoissa on ongelma, se ei ole ongelma. Sen sijaan jos joku puhuu ongelmasta ääneen, hän muuttuu itse ongelmaksi.

Ongelmia aiheuttaa yleensä julkishallinnolliseen sosialismiin liittyvä tapa, että johtaviksi viranhaltijoiksi valitaan ihmisiä, jotka ovat lukeneet jotain yleisyhteiskunnallista diibadaabaa ja siitä palkkiona heidät laitetaan johtotehtäviin alalle, josta he eivät välttämättä tajua yhtään mitään. Mutta koska he ovat johtavia viranhaltijoita, työ etenee siihen suuntaan, minkä he hyväksi näkevät. Sitten, noin kuvainnollisesti, valmistetaan 150 litran kattiloita, että saadaan kuutiotilavuusvaatimus täyteen. Sillä ei ole suurtakaan lukua, että ei semmoiset kattilat millekään levylle mahdu.

Julkishallinnollisen sosialismin mukaan viranhaltija, varsinkin johtava sellainen on erehtymätön. Jos viranhaltija on tehnyt jonkun päätöksen, ei sitä sitten peruta kirveelläkään, vaikka se olisi kuinka metsässä. Tämän seurauksena omalla alallani valitettavasti tapahtuu aiheettomia huostaanottoja, ja oma alani edustaa julkishallintoa raaimmillaan. Jos lastensuojelukoneisto ottaa jonkun ihmisen hampaisiinsa, niin irtihän se ei häntä laske. Silloin se joutaisi tunnustamaan, että viranhaltija on tehnyt väärän päätöksen, ja sitä myötä taas voitaisiin kyseenalaistaa koko järjestelmä.

Julkishallinnollinen sosialismimme pyhittää viranhaltijan erehtymättömäksi – edustaahan hän koneistoa itseään – ja unohtaa sen, että virkakoneistokin koostuu ihmisistä. Äsken mainitun aiheettoman huostaanottopäätöksen tehnyt sosiaalityöntekijä Irma-Impi Koikkalainen-Tsöpsten saattaa olla älynlahjoiltaan yksinkertainen ja muutenkin ilkeä ja umpimielinen ämmä, ja sellaisena hän myös päätöksensä tekee. Ja koneisto luonnollisesti seisoo hänen takanaan maailman tappiin saakka. Tavallisen ihmisen on melko turhaa ryhtyä käymään käräjiä julkishallintoa vastaan.

Mitä pitempään olen ollut mukana tässä julkishallinnollisessa sosialismissamme, sen enemmän vahvistuu mielikuva, että olen mukana jossain, joka on olemassa vain itseään varten. Ei niitä palveluita varten, joiden vuoksi se on alunperin kehitetty."
http://yrjoperskeles.blogspot.fi/2011/09/elamaani-sosialismissa.html

kokemustietoa kirjoitti:

Pelastakaa Lapset ry on viimein 7. vuoden rahoituksen ja julkisen painostuksen jälkeen alkanut selvittää , mitä mieltä lapset ovat edunvalvojista.
Suurin osa heistä oli luonnollisesti kiitollisia aikuishuomiosta. Suomalainen ls-käytäntöhän on eristää lapset vanhemmistaan ja muista aikuissukulaisista.

Yksi seikka tutkimuksessa pisti silmään: Edunvalvoja ei vastustanut eikä auttanut purkamaan sijoitusta (oli se sitten turha, laiton tai lapsen tahdon/edun vastainen) vaikka lapsi niin tahtoi. Edunvalvoja ei siis jo lähtökohtaisesti asetu koneistoa vastaan siinäkään tapauksessa, että koneisto on väärässä ja lapsi haluaisi kotiin. Mutta tämänhän me jo tiesimmekin.

Tässä pitkän lastensuojelu-uran tehneen miehen osuva pohdinta järjestelmästä. Umpi- ja ylimielinen , itseriittoinen ja itseäänpaisuttava lastensuojelujärjestelmä tuskin tarvitsee enää edunvalvojaa valtaansa pönkittämään.

"Julkishallinnollisessa sosialismissammehan on se pyhä periaate, että järjestelmä ei ole koskaan väärässä. Jos (ja kun) joku asia menee perseelleen, on löydettävä syyllinen, jonka niskaan voi vastuun kaataa. Sitä ei tule tarkasteleman, että minkähän takia asia meni perseelleen, ja voisiko asiasta oppia, sillä sellainen tarkastelu kyseenalaistaisi järjestelmän toimivuuden.

Tätä kautta työntekijästä, joka haluaisi ehkä saada asiat toimimaan jouhevammin, tulee häirikkö. Jos työssä tai työtavoissa on ongelma, se ei ole ongelma. Sen sijaan jos joku puhuu ongelmasta ääneen, hän muuttuu itse ongelmaksi.

Ongelmia aiheuttaa yleensä julkishallinnolliseen sosialismiin liittyvä tapa, että johtaviksi viranhaltijoiksi valitaan ihmisiä, jotka ovat lukeneet jotain yleisyhteiskunnallista diibadaabaa ja siitä palkkiona heidät laitetaan johtotehtäviin alalle, josta he eivät välttämättä tajua yhtään mitään. Mutta koska he ovat johtavia viranhaltijoita, työ etenee siihen suuntaan, minkä he hyväksi näkevät. Sitten, noin kuvainnollisesti, valmistetaan 150 litran kattiloita, että saadaan kuutiotilavuusvaatimus täyteen. Sillä ei ole suurtakaan lukua, että ei semmoiset kattilat millekään levylle mahdu.

Julkishallinnollisen sosialismin mukaan viranhaltija, varsinkin johtava sellainen on erehtymätön. Jos viranhaltija on tehnyt jonkun päätöksen, ei sitä sitten peruta kirveelläkään, vaikka se olisi kuinka metsässä. Tämän seurauksena omalla alallani valitettavasti tapahtuu aiheettomia huostaanottoja, ja oma alani edustaa julkishallintoa raaimmillaan. Jos lastensuojelukoneisto ottaa jonkun ihmisen hampaisiinsa, niin irtihän se ei häntä laske. Silloin se joutaisi tunnustamaan, että viranhaltija on tehnyt väärän päätöksen, ja sitä myötä taas voitaisiin kyseenalaistaa koko järjestelmä.

Julkishallinnollinen sosialismimme pyhittää viranhaltijan erehtymättömäksi – edustaahan hän koneistoa itseään – ja unohtaa sen, että virkakoneistokin koostuu ihmisistä. Äsken mainitun aiheettoman huostaanottopäätöksen tehnyt sosiaalityöntekijä Irma-Impi Koikkalainen-Tsöpsten saattaa olla älynlahjoiltaan yksinkertainen ja muutenkin ilkeä ja umpimielinen ämmä, ja sellaisena hän myös päätöksensä tekee. Ja koneisto luonnollisesti seisoo hänen takanaan maailman tappiin saakka. Tavallisen ihmisen on melko turhaa ryhtyä käymään käräjiä julkishallintoa vastaan.

Mitä pitempään olen ollut mukana tässä julkishallinnollisessa sosialismissamme, sen enemmän vahvistuu mielikuva, että olen mukana jossain, joka on olemassa vain itseään varten. Ei niitä palveluita varten, joiden vuoksi se on alunperin kehitetty."
http://yrjoperskeles.blogspot.fi/2011/09/elamaani-sosialismissa.html

Lue lisää

Jos puuhaisin jotain raskaasti perheiden elämään vaikuttavaa projektia /uudistusta olisin iloinen jos joku tulisi kertomaan minulle hankkeeni puutteista.

Lastensuojelussa näin ei tapahtu, päinvastoin.
Tämä keskusteluketju oli hankejärjestöjen mielestä niin uhkaava, että se piti sensuroida pois kokonaan.

Siis lastensuojelussa tieto ja asiakaskokemus koetaan niin vaaralliseksi, että a)lastensuojelun tutkiminen kaikesta muusta paitsi viranomaisnäkökulmasta pitää estää( peruspalveluministerimme valitti juuri kuinka huippuvirkamiehet vastustivat kovasti sijaishuoltoselvitystä) ja b) Jo olemassaoleva asiakastieto ja -kokemus/näkemys pitää sensuroida pois jopa netistä.

Vaarallinen yhtälö kirjoitti:

Byrokraattinen kaikkivoipaisuus, korvausvelvoitevapaus laiminlyönneistä , olematon valvonta ja salassapito on vaarallinen yhdistelmä:

"Minulla on työni vuoksi useitakin kokemuksia siitä, että sosiaaliviranomaisille on salassapitovelvollisuus usein vain oman statuksen korostamista, ei lapsen parasta ajattelevaa.

Törkein esimerkki on virallisesti huolenpitoni kohteena olleen tytön esimerkki, joka vei häneltä elämän suunnan valintamahdollisuuden. Tyttö ja minä saimme vasta hänen täytettyään 17 vuotta tietää ns. virkaholhoojalta, että tytöllä oli useiden satojen tuhansien markkojen pankkitili, joka oli kertynyt liikennevakuutuksen eläkkeestä, kun hän 2-vuotiaana oli ollut (avo)isänsä kanssa auto-onnettomuudessa, jossa isä kuoli ja hän oli ainoa edunsaaja, kun vanhemmat eivät olleet naimisissa.

Eteläsuomalainen kunta pimitti myös alkoholisoituneelta äidiltä lapsen eläkkeen ja lapsi otettiin huostaan. Ei kuitenkaan tämän "rutiköyhää" vieläkin nuorempaa sisarta.

Kunta oli maksavinaan tytön sijoituksesta perheeseen lain vaatiman summan, mutta todellisuudessa tyttö maksoikin sen itse. Laki vaatii kuitenkin kolmanneksen tallettamista tilille ja luovutettavaksi asianomaiselle, tämän tätettyä 18. Tästä tuo salassa pidetty pankkitili. 2/3 meni kunnan muihin menoihin tuota sijoitussummaa lukuun ottamatta. Jos tili olisi ollut tiedossa, olisi opiskelu suunnattu toisin.

Toinen tapaus on valtakunnallisessa mediassakin paljon käsitelty, missä kolmen lapsen molemmat vanhemmat kuolivat auto-onnettomuudessa ja kunnan sosiaaliviranomaiset yrittivät tehdä kaikkensa saadakseen lapset huostaanotetuiksi näiden isovanhemmilta ja samalla päästäkseen kiinni juuri valmistuneeseen omakotitaloon ja lasten eläkkeisiin. Nämäkin lapset olivat 0-4 vuotiaita, joten olisi siinä ollut mahtava apaja kunnalle, ennenkuin lapset olisivat täyttäneet 18 vuotta.

Paljon on salassapitovelvollisuuden suojassa suoritettua, lähes rikollista toimintaa sattunut työni varrelle. "

lainaus lastensuojelun salassapitovelvollisuus vuotaa kuin seula

Vanhempien sananvapauden vieminen ja lastensuojelun valta-oikeuksien laajennus antaa hyvät mahdollisuudet rikollisille toimille.
Lastensuojelun edunvalvojat eivät vielä hoida lapsen raha-asioita, mutta mikään laki ei varsinaisesti estä heitä hoitamasta niitä. Todennäköisesti he hoitavat raha-asiatkin sitten kun edunvalvojasysteemi on juurrutettu koko maahan.

Lue lisää

Kaikki perustuu rahaan. Lapset huostaan välittömästi, jos on jotakin omaisuutta. Omaa kokemusta on. Olen ajatellut että laitan pystyyn yhdistyksen, väärin perustein huostaan otettujen lasten ja vanhempien puolesta taistelijat. Katsokaa noita huostaan otettuja. Kaikki voi siellä niin huonosti. Sossun ämmät sanoi minullekin jälkeenpäin, Kyllä tässä tapauksessa toimittu väärin ja pyysivät anteeksi. Myöhäistä. Haista paskan ämmiä ja äijiä kaikki. Eikö kukaan huomaa kun nuorisokoteja tulee, kun sieniä sateella. Silti nuoret jätetään heitteille.
Olisi niin paljon vielä kerrottavaa tästä

Lastensuojelun ala-arvoiset tutkinta- ja tuomioistuinkäytännöt

"Lasten seksuaalisen hyväksikäytön oikeuspsykologiseen perinteeseen perustuvia uusia ohjeita ei ole ymmärretty eikä noudatettu kaikissa tutkimusyksiköissä. Vaikka lasten haastattelut on keskitetty keskussairaaloihin, haastattelut tehdään aikaisemmilla hoitotyön metodeilla, tosin niin, että peili-ikkunan takana on poliisi. Poliisia tai syyttäjiä – tai myöskään tuomioistuimien jäseniä – ei ole riittävästi koulutettu lapsen oikeuspsykologisen haastattelun menetelmiin. Räikeinkin johdattelu ja lapsen painostaminen sallitaan.

Ainoa näkyvä muutos on se, että lausunnoissa esitetyn tutkimuksen lopputuloksen päälle on ”liimattu” Stakesin ohjeissa oleva muodollinen kaava hypoteesien testaamisesta. Tätä perusperiaatetta ei ole kuitenkaan vielä sisäistetty eikä erilaisia hypoteeseja tukevia tai poissulkevia seikkoja ole osattu kirjata, koska teoreettinen lähtökohta on jäänyt ymmärtämättä. Ennakko-olettama siitä, että hyväksikäyttö on tapahtunut, näyttää edelleen olevan haastatteluja määrittävä lähtökohta. Haastattelijoiden kompastuskivenä on se, että jos heillä on syytöksen esittäneen henkilön antamat tiedot, he eivät kykene irtaantumaan tästä viitekehyksestä ja neutraalisti pohtimaan, mistä syytökset ovat lähteneet liikkeelle. Keskeisin ongelma näyttää edelleen olevan se, että haastattelijat eivät joko itse katso nauhoituksiaan tai heillä ei ole minkäänlaista käsitystä neutraalin ja johdattelevan haastattelun eroista.

Kun anatomiset nuket julistettiin pannaan, on tilalle otettu tavallisia nukkeja, joiden hameiden alle ja pöksyihin lapsi laitetaan kurkistelemaan ja kertomaan, mitä hän näkee. Käytössä ovat myös nukketalot, joilla ”leikitään että…”. Eräässä tutkimusyksikössä on pienille lapsille tarkoitettuja yhden palan pelejä, jotka ovat käsiä. Niillä päästään helposti johdattelemaan lapsi koskettelemiseen ja kysymykseen ”mihin isi kosketti?”. Perheiden vuorovaikutusta tutkitaan lasipurkkitesteillä, joissa peiliseinän takana olevat tarkkailijat tulkitsevat lapsen käyttäytymistä vanhemman seurassa. Tulkinnat naamioidaan muodollisilla hypoteeseilla tieteen viittaan ja tarjoillaan oikeudelle kliinisen asiantuntijan analysoimana totuutena.

Lapsen haastattelua ja siitä tehtyjä johtopäätöksiä ei saa ohjata ennakko-olettama siitä, mitä on tapahtunut. Tästä on tehty vakuuttavaa tieteellistä tutkimusta ja konkreettisin esimerkein on osoitettu kliinikoiden tyypilliset virheet. On yllättävää havaita, että sen koommin kliinikot itse kuin oikeusistuimetkaan eivät ole perehtyneet näihin tutkimuksiin, vaan haastattelijat tekevät edelleen samat johdatteluvirheet, joihin syyllistyttiin jo 1980-luvun alussa McMartinissa ja lukuisissa muissa skandaaleissa. Näin oikeustapauksen keskeisin todistelumateriaali eli lapsen omat havainnot jäävät selvittämättä. Se ei kuitenkaan näytä estävän tuomitsemista. "

A. Suomela

ala-arvoista kirjoitti:

Lastensuojelun ala-arvoiset tutkinta- ja tuomioistuinkäytännöt

"Lasten seksuaalisen hyväksikäytön oikeuspsykologiseen perinteeseen perustuvia uusia ohjeita ei ole ymmärretty eikä noudatettu kaikissa tutkimusyksiköissä. Vaikka lasten haastattelut on keskitetty keskussairaaloihin, haastattelut tehdään aikaisemmilla hoitotyön metodeilla, tosin niin, että peili-ikkunan takana on poliisi. Poliisia tai syyttäjiä – tai myöskään tuomioistuimien jäseniä – ei ole riittävästi koulutettu lapsen oikeuspsykologisen haastattelun menetelmiin. Räikeinkin johdattelu ja lapsen painostaminen sallitaan.

Ainoa näkyvä muutos on se, että lausunnoissa esitetyn tutkimuksen lopputuloksen päälle on ”liimattu” Stakesin ohjeissa oleva muodollinen kaava hypoteesien testaamisesta. Tätä perusperiaatetta ei ole kuitenkaan vielä sisäistetty eikä erilaisia hypoteeseja tukevia tai poissulkevia seikkoja ole osattu kirjata, koska teoreettinen lähtökohta on jäänyt ymmärtämättä. Ennakko-olettama siitä, että hyväksikäyttö on tapahtunut, näyttää edelleen olevan haastatteluja määrittävä lähtökohta. Haastattelijoiden kompastuskivenä on se, että jos heillä on syytöksen esittäneen henkilön antamat tiedot, he eivät kykene irtaantumaan tästä viitekehyksestä ja neutraalisti pohtimaan, mistä syytökset ovat lähteneet liikkeelle. Keskeisin ongelma näyttää edelleen olevan se, että haastattelijat eivät joko itse katso nauhoituksiaan tai heillä ei ole minkäänlaista käsitystä neutraalin ja johdattelevan haastattelun eroista.

Kun anatomiset nuket julistettiin pannaan, on tilalle otettu tavallisia nukkeja, joiden hameiden alle ja pöksyihin lapsi laitetaan kurkistelemaan ja kertomaan, mitä hän näkee. Käytössä ovat myös nukketalot, joilla ”leikitään että…”. Eräässä tutkimusyksikössä on pienille lapsille tarkoitettuja yhden palan pelejä, jotka ovat käsiä. Niillä päästään helposti johdattelemaan lapsi koskettelemiseen ja kysymykseen ”mihin isi kosketti?”. Perheiden vuorovaikutusta tutkitaan lasipurkkitesteillä, joissa peiliseinän takana olevat tarkkailijat tulkitsevat lapsen käyttäytymistä vanhemman seurassa. Tulkinnat naamioidaan muodollisilla hypoteeseilla tieteen viittaan ja tarjoillaan oikeudelle kliinisen asiantuntijan analysoimana totuutena.

Lapsen haastattelua ja siitä tehtyjä johtopäätöksiä ei saa ohjata ennakko-olettama siitä, mitä on tapahtunut. Tästä on tehty vakuuttavaa tieteellistä tutkimusta ja konkreettisin esimerkein on osoitettu kliinikoiden tyypilliset virheet. On yllättävää havaita, että sen koommin kliinikot itse kuin oikeusistuimetkaan eivät ole perehtyneet näihin tutkimuksiin, vaan haastattelijat tekevät edelleen samat johdatteluvirheet, joihin syyllistyttiin jo 1980-luvun alussa McMartinissa ja lukuisissa muissa skandaaleissa. Näin oikeustapauksen keskeisin todistelumateriaali eli lapsen omat havainnot jäävät selvittämättä. Se ei kuitenkaan näytä estävän tuomitsemista. "

A. Suomela

Lue lisää

Tässä näyte lastensuojelun osaamiskeskus Jyväskylän erityisosaamisesta:

"Ovikello soi varttia vailla kahdeksan aamulla. Vihreän puutalon kuistilla seisoi kuusi poliisia ja sosiaalityöntekijä.
Viranomaisten siviiliautot olivat parkissa vaajakoskelaisen talon vieressä.
Maija Leikman oli laittamassa nelivuotiaalle pojalleen aamiaista. Perheen isä Matti Leikman avasi oven..Äidin mielessä välähti, että hänen vanhin poikansa on joutunut onnettomuuteen. Ei ollut.

Poliisit veivät Matin mukanaan ja ilmoittivat, että myös Maijan täytyy lähteä kuulusteluihin. Maijalla oli päässään papilijotit.
Poliisi seurasi vessaan, kun hän oli ottamassa niitä pois.
-En voi lähteä mihinkään, minulla on lapset täällä, Maija Leikman sanoi.
-Heistä pidetään huolta poliisi vastasi.

Mattia ja Maijaa epäiltiin nelivuotiaan poikansa pahoinpitelystä.

Leikmanin poika ei ollut päiväkodin helpon lapsi. Hän sai raivokohtauksia, joiden vuoksi henkilökunta kääri hänet mattoon rauhoittumaan ja sulki koppiin.
Ongelmat alkoivat pojan siirryttyä perhepäivähoidosta kunnalliseen. Hän sai apua vaikeuksiinsa lastenpsykiatrilta.
Maaliskuisena päivänä poika oli sanonut päiväkodissa, että jos hän on tuhma hän saa piiskaa. Päiväunien aikana lastentarhan opettaja oli huomannut lapsessa naarmuja. Kun isä myöhemmin kysyi, poika ei tiennyt mitä piiskan antaminen tarkoittaa.

Perhe ei koskaan aikaisemmin joutunut asioimaan poliisin kanssa.
Onneksi vanhemmat kuitenkin tajusivat soittaa asianajotoimistoon.
Asianajaja Mikko Tuomi käski vanhempia viemään lapsen välittömästi lääkärintarkastukseen,
Lääkäri löysi lähinnä ihottuman aiheuttamia aiheuttamia jälkiä.
Hän neuvoi ottamaan valokuvan lapsesta.Leikmanit eivät tiedä miten heidän olisi käynyt, ellei poikaa olisi saatu heti lääkäriin.

Poika palasi päiväkotiin lastensuojeluilmoituksen tekemistä seuranneella viikolla. Seuraavan viikon perhe oli talvilomalla. Silloin tulivat poliisit.
Lapset otettiin huostaan.

Matti ja Maija vietiin poliisisasemalla eri selleihin. Välillä heidät haettiin kuultavaksi, välillä laitettiin taas putkaan.Poliisi epäili kumpaakin pahoinpitelystä. Isä koki heti alusta, että kuulustelijat pitivät heitä alusta alkaen lapsenhakkaajina.

Ennen putkaan joutumista vanhemmat olivat yrittäneet todistaa syyttömyytensä lähettämällä pojan lääkärintodistuksen ja valokuvat kaupungin lastensuojeluun. Ne eivät päätyneet koskaan poliisille asti."

Tässäkin sopassa mukana hääri myös lastensuojelun edunvalvoja, joita Pelastakaa Lapset ry kouluttaa. Olisi kiva tietää mikä hänen panoksensa oli perheen piinaamisessa. Kertokaa Leikmanit!

http://keskustelu.suomi24.fi/node/9418649

http://www.ksml.fi/uutiset/kotimaa/vuoden-piina-lapsen-pahoinpitelyepäilyistä/673604

Tässä Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen (KOSKE), Jyväskylän kaupungin , KASTE- hankkeen ja THL:n byrokratian ja propagandan tuotoksia:

http://www.lskl.fi/files/362/Kemppainen_Jaana.pdf
http://www.lskl.fi/files/427/Jaana_Kemppainen.pdf
Tässä viranomaisliturgiaosuus:
"Päivähoidossa ja lastensuojelussa todettu tarve säännölliseen, tavoitteellisempaan ja systemaattisempaan kolmikanta yhteistyöhön
(perhe, päivähoito ja lastensuojelu). Työskentelyprosesseja ja työmuotoja on kehitetty esim. päivähoidon ja lastensuojelun yhteistyömallilla.
Lastensuojelun ja päivähoidon toimintamallin kehittämisellä on luotu puitteet tavoitteelliselle ja säännölliselle yhteistyölle. Yhteistyön lähtökohtana ovat moniammatillisen kasvatuskumppanuuden arvot ; kunnioitus, kuuleminen, luottamus ja dialogisuus sekä perhettä kunnioittavat eettiset periaatteet. Yhteistyössä yhdistyy vanhempien oman lapsensa tuntemus ja tieto lapsen tarpeista sekä ammattilaisten havaintoihin perustuva tieto ja asiantuntemus. "

Keski- Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen ( KOSKE), lastensuojelun ja KASTE- hankkeen TODELLISIA TOIMINTAKÄYTÄNTÖJÄ JA LAPSIVAIKUTUKSIA voi tutkia esim. täällä:

http://kaisaruokamo.blogspot.com/2009/08/suojaa-lapsesi-karstulalta.html
http://kaisaruokamo.blogspot.com/2009/08/aggressiivinen-joukko-hyokkaa.html
http://kaisaruokamo.blogspot.com/2010/03/pieni-asperger-poika-ei-saa-hoitoa.html
http://www.knuutilaki.net/node/29
http://keskustelu.suomi24.fi/node/9294813
http://keskustelu.suomi24.fi/node/8901295
http://www.knuutilaki.net/node/27
http://keskustelu.suomi24.fi/node/9418649

Keksittekö lukijat missä kohdin nuo kunnioitus, kuuleminen, luottamus ja dialogisuus sekä perhettä kunnioittavat eettiset periaatteet toteutuvat?
Tai miten perhettä mahtoi auttaa "moniammatillinen yhteistyö" tai lastensuojelun "edunvalvoja", joka hääri mukana sekoilussa?
Tiedän, että edunvalvoja vastusti ainakin lapsen poliisikuulusteluja aiheettoman pahoinpitelysyytteen selvittämiseksi. Miksi? Olisiko aiheeton huosta yhteistyökumppaneiden laitoksiin ollut lastensuojelun edunvalvonnan näkökulmasta parempi ratkaisu?

Edellisessä K&T- tapauksessa edunvalvojaa käytettiin eristämään lapset vanhemmistaan. Mitä tapahtuu kun lapselle määrätään lastensuojelun edunvalvoja tekaistun insestisyytteen takia?

Niko joutui viettämään puolet lapsuudestaan lastenkodissa, vanhemmat pakotettiin eroamaan , äidiltä vaadittiin valheellista tunnustusta ja syyttömät vanhemmat maksavat oikeudenkäyntikuluja lopun ikänsä.

"EOT:n tuomiokaan merkitse muuta kuin sen toteamista, että virkamiehet ovat tehneet väärin: korjausta asiaan tai kunnon korvauksia ei ihmisoikeustuomioistuimen kautta saa. Niko- tapauksessa korvaukset olivat 3500 €, kun valittajien Suomessa maksettavaksi tuomitut oikeudenkäyntikulut olivat nelikymmenkertaiset (v. 1999 mennessä 140 000 € plus korot). Nikon vanhemmat maksavat niitä lopun ikäänsä, Niko itse on sen sijaan vapautettu korvausvelvollisuudesta (alun perin käräjäoikeus olisi pannut hänetkin maksamaan yhteisvastuullisesti korvauksia siitä, että häntä oli aiheettomasti epäilty insestin uhriksi, mutta hovioikeus oli sentään vähän inhimillisempi).

Ihmisoikeustuomioistuimen päätökset eivät näytä myöskään vaikuttavan siihen, miten viranomaiset niiden jälkeen toimivat, eikä niitä edes käsitellä julkisuudessa (Niko and others vs. Finland 27744/95 ratkaistiin Strasbourgissa Suomen valtion vahingoksi 13.12.2005, mutta siitä ei enää kirjoitettu lehdissä mitään; aikaisempia vaiheita lehdet vielä jaksoivat seurata). Jäljelle jää se erittäin merkittävä asia, että ilman Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käsittelyä emme tietäisi näistäkään skandaalimaisen huonosti hoidetuista prosesseista juuri mitään – ja suomalaiset viranomaiset voisivat taas kerran vetäytyä salaisuussuojan taakse."
lainaus J.P. Roos Vääryyskirja

oikeusmurhaa kirjoitti:

Edellisessä K&T- tapauksessa edunvalvojaa käytettiin eristämään lapset vanhemmistaan. Mitä tapahtuu kun lapselle määrätään lastensuojelun edunvalvoja tekaistun insestisyytteen takia?

Niko joutui viettämään puolet lapsuudestaan lastenkodissa, vanhemmat pakotettiin eroamaan , äidiltä vaadittiin valheellista tunnustusta ja syyttömät vanhemmat maksavat oikeudenkäyntikuluja lopun ikänsä.

"EOT:n tuomiokaan merkitse muuta kuin sen toteamista, että virkamiehet ovat tehneet väärin: korjausta asiaan tai kunnon korvauksia ei ihmisoikeustuomioistuimen kautta saa. Niko- tapauksessa korvaukset olivat 3500 €, kun valittajien Suomessa maksettavaksi tuomitut oikeudenkäyntikulut olivat nelikymmenkertaiset (v. 1999 mennessä 140 000 € plus korot). Nikon vanhemmat maksavat niitä lopun ikäänsä, Niko itse on sen sijaan vapautettu korvausvelvollisuudesta (alun perin käräjäoikeus olisi pannut hänetkin maksamaan yhteisvastuullisesti korvauksia siitä, että häntä oli aiheettomasti epäilty insestin uhriksi, mutta hovioikeus oli sentään vähän inhimillisempi).

Ihmisoikeustuomioistuimen päätökset eivät näytä myöskään vaikuttavan siihen, miten viranomaiset niiden jälkeen toimivat, eikä niitä edes käsitellä julkisuudessa (Niko and others vs. Finland 27744/95 ratkaistiin Strasbourgissa Suomen valtion vahingoksi 13.12.2005, mutta siitä ei enää kirjoitettu lehdissä mitään; aikaisempia vaiheita lehdet vielä jaksoivat seurata). Jäljelle jää se erittäin merkittävä asia, että ilman Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käsittelyä emme tietäisi näistäkään skandaalimaisen huonosti hoidetuista prosesseista juuri mitään – ja suomalaiset viranomaiset voisivat taas kerran vetäytyä salaisuussuojan taakse."
lainaus J.P. Roos Vääryyskirja

Lue lisää

Ruotsalainen oikeuspsykologi Lena Hellblom Sjögren on tehnyt Niko-tapauksesta perusteellisen analyysin. Hänen mukaansa viranomaisten toimet vaaransivat lapsen terveen kehityksen. Tutkimusten perusteella vaikuttaa, että näin on tapahtunut monissa vastaavissa tapauksissa.
Perusteettomien insestisyytösten ruokkima noitavaino satuttaa kaikkein eniten lapsia. Siis juuri heitä, joita lastensuojelun, sosiaalitoimen ja lastenpsykiatrian olisi tarkoitus suojella.
Sexpon tutkimuspäällikkö Anu Suomela on käynyt läpi pöytäkirjat ja todistusaineistot lukuisista oikeudenkäynneistä, joissa on selvitelty väitteitä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Hän on analysoinut tutkimusmenetelmien tieteellisyyttä ja myös oikeuskäsittelyjen tasapuolisuutta. Huonolta näyttää.
Vai miltä kuulostaa lastenpsykiatri, joka ensin keksi omasta päästään, että lapsi on tunnustanut hyväksikäytön ja sitten kieltäytyi kuuntelemasta lapsen vastalauseita. Kun lapsi tämän vuoksi suuttui, psykiatri katsoi vihastumisen syyksi sen, että hyväksikäyttö on niin vaikea aihe käsitellä.
Suomalaisten psykologien ja psykiatrien käyttämät haastattelumenetelmät antavat vääristynyttä tietoa. Virallisia ohjeita noudatetaan vain harvoin. Kysymyksiä jankutetaan ja lasta johdatellaan antamaan myöntäviä vastauksia. Tietoa hyväksikäytöstä saatetaan kerätä esimerkiksi esittämällä nukkeleikin yhteydessä suggestiivisia kysymyksiä, kuten "mihin isi kosketti".
Mitä moninaisimmat seikat voidaan lukea oireiksi. Näin siitä huolimatta, että tutkimusten mukaan lapsen kokemaa hyväksikäyttöä ei voida päätellä oireista.
Etenkin avioerotilanteissa on huolestuttavan yleistä lyödä insestikortti pöytään. Isän oikeudet ovat yleensä siinä vaiheessa vähäiset, eikä lapsiakaan kuunnella. Sosiaalitoimi reagoi syytökseen välittömästi ja isä eristetään perheestä. Aina ei paina edes äidin sana, vaan ainoastaan sosiaalityöntekijän ja lastenpsykiatrin. Näissä tilanteissa lapsi otetaan huostaan ja eristetään molemmista vanhemmista.
Jos syyte ei mene läpi, tämä ei vielä tarkoita, että lapsi palautettaisiin kotiin. Esimerkiksi eräs pikkutyttö joutui vastoin tahtoaan kiertämään kahdeksan vuotta sijaiskodista toiseen, vaikka rikostuomioistuimet eivät koko tuona aikana löytäneet näyttöä insestistä.
Huostaanotosta voi valittaa hallinto-oikeuteen, mutta prosessi vie vuosia, eikä oikeudessa mielellään puututa lastensuojelun toimintaan. Kyseessä on niin arka aihe, että vastuu halutaan lykätä sosiaalityöntekijöille, vaikkei heillä ole oikeudellista eikä tieteellistä pätevyyttä arvioida tilannetta tasapuolisesti.
...Julkisuus medioissa on kuitenkin tällä hetkellä ainoa taisteluase, sillä perheillä ei ole enää muuta tapaa hakea suojelua, kuin julkistaa viranomaisten tekemät vääryydet kontrolloinnin lisäämiseksi, sillä kollegiaalinen lojaalius estää sisäisen kritiikin."
Nyt perheiltä ollaan viemässä tämä viimeinenkin keino saada oikeutta.
lähde: Kunnes toisin todistetaan

Joo,no tutkinta on mitä ilmeisen perusteellisesti tutkittu,oliko se mein kampf oikeassa vai mikä tässä painajaisessa mättää?Ei se lastensuojelu voi perustua murhan,kiristyksen,alistuksen sivustakatsontaankaan,saatikka perikatoon.

Tässä edunvalvojaa yritettiin hakea lastensuojelun rikkomusten peittelyyn ja perheen sananvapauden tulpaksi:

https://www.facebook.com/AutetaanYhdessaPikkuLauriaJaAitia

Mielenkiintoista on myös miten lastensuojelun edunvalvojia mahdetaan käyttää asiakassuunnitelmien laadinnassa. Viimeksi kuulemassani tapauksessa edunvalvojaa käytettiin painostamaan tietämättömät vanhemmat hyväksymään lapselle täysin vääriä ja tarpeettomia sosiaalityöntekijän sanelemia harhaanjohtavasti tukitoimiksi mainostettuja huostahakuisia kontrollitoimia sisältävä suunnitelma sosiaalityöntekijän päättämän yrityksen kanssa. Sosiaalityöntekijä ja lastensuojelun edunvalvoja- toisin kuin vanhemmat- tiesivät, että kun vanhemmat on kerran huijattu hyväksymään turhat ja kalliit viranomaislähtöiset kontrollitoimet asiakassuunnitelmaan, toimimattomia huostaa valmistelevia tuenmuotoja on vaikea muuttaa tai perua ja sokea hallinto- oikeus uskoo, että asiakassuunnitelma on syntynyt demokraattisesti asiallisen informoinnin tuloksena.
Mikäli taas perhe tarvitsee tukea, jota sosiaalityöntekijä ei halua antaa tai on eri mieltä tuen muodoista, asiakassuunnitelma jätetään yleensä tekemättä.
" Kun huostaanotetulle lapselle tehdään hoitosuunnitelma, lastensuojelulain mukaan myös vanhempien tuen ja avun tarve on kirjattava suunnitelmaan. Pelastakaa Lapset katsoo, että lakia ei tällä hetkellä noudateta. Kun suunnitelmaa ei ole, huostaanoton purkamiselle ei ole edellytyksiä, sanoo järjestön pääsihteeri Hanna Markkula-Kivisilta."
http://www.mtv.fi/uutiset/45minuuttia/jaksot/4-12--hatikoityja-huostaanottoja/2427706
http://yle.fi/uutiset/lasten_huostaanotoissa_vanhemmat_jaavat_yksin/6005913

LSKL:n kyselytutkimus osoitti, että sosiaalityöntekijät rikkovat lakisääteisiä velvoitteitaan esim. lasten ja biovanhempien yhteydenpidon tukemista, perheen jälleenyhdistämis- ja sijaishuollon valvontavelvoitettaan rutiininomaisesti- ja todennäköisesti lastensuojelun edunvalvojien avustuksella.

LSKL:n mukaan "kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten biologisille vanhemmille suunnattu tuki on erittäin hajanaista eikä mikään taho näytä ottavan selkeää vastuuta vanhempien kanssa tehtävästä työstä. Aikuispalvelujen ja lastensuojelun yhteistyö on riittämätöntä ja perheiden jälleenyhdistymistä estää selkeiden ja konkreettisten tavoitteiden puuttumien. Sijaishuollossa yleinen käytäntö rajoittaa lasten ja vanhempien yhteydenpitoa viittaa siihen, että perheiden jälleenyhdistämistä ei lain tavoitteista huolimatta tehdä aktiivisesti.
Valtaosa kyselyyn vastanneista vanhemmista kertoi, että heille ei ole tarjottu minkäänlaista tukea tai he olivat joutuneet sitä etsimään aktiivisesti itse. Kotiin palaamista estivät vanhempien mukaan myös viranomaismielivalta, työntekijöiden negatiivinen asenne ja suuri vaihtuvuus sekä biologisten vanhempien vanhemmuuden mitätöinti."
http://www.lskl.fi/tiedottaa/tiedotusvalineille/tiedotteet/liian_hajanainen_tuki_vanhemmille_estaa_perheiden_jalleenyhdistamista_lastensuojelussa.3075.news

Perustus- ja lastensuojelulain mukaan sijoitetuilla lapsilla on oikeus yhteydenpitoon läheistensä kanssa ja sijoituksen tai huostaanoton tulisi olla viimesijainen ja väliaikainen perusteltu toimenpide, jonka aikana perheille tulisi antaa tukea ja pyrkiä perheen jälleenyhdistämiseen. AVI:n mukaan osa sijoituspäätöksistä on hätiköityjä ja vanhemmat eivät saa edes kirjallisia päätöksiä tai perusteluja sijoitussyistä, jotka he kuulevat ensimmäisen kerran vasta sosiaalityöntekijöiden omassa hallinto- oikeudessa, jota ei voi pitää riippumattomana tuomioistuimena ja joka ei noudata fair trial- oikeudenkäynnin periaatteita.

Nämä tiedot lienevät olleet myös lastensuojelun laatusuositustyöryhmän tiedossa, joka kuitenkin päätyi suosittelemaan lastensuojelun edunvalvojia, jotka ovat käytännössä siis osoittautuneet sosiaalityöntekijöiden hätiköityjen ja lainvastaisten käytäntöjen ja sijaishuollon edunvalvojiksi. Onko sinisilmäinen suositus tahatonta hyväuskoisuutta vai tahallista sijaishuollon lainvastaisten käytäntöjen tukemista ja sijaishuollon edunvalvontaa? Suositukseen lienee vaikuttanut ainakin se, että laatusuositustyöryhmä koostuu sosiaalityöntekijöiden ja sijaishuollon edunvalvojista ja siitä puuttuu kokonaan niin päivitetty tieto lastensuojelun ihmisoikeus- ja oikeusturvapuutteista kuin palvelunkäyttäjien; lasten ja perheiden edustus.

"Eräs äiti teki poliisille tutkintapyynnön havaittuaan lapsensa päänahassa hiuksettoman aukon ja lapsen kerrottua sijaisvanhemman tukistaneen. Lastensuojelu vastasi äidin huoleen määräämällä lapsen tapaamiset äidin kanssa valvotuiksi . Sijaisperhe selitti, että lapsella on pälvikalju.

Lapselle määrätty edunvalvoja ei lainkaan puuttunut asiaan, vaan kehotti äitiä luopumaan asian selvittelystä. Leeni Ikonen : Salassapidettävä

Kovin on erikoista ja valikoivaa tuo lapsen edun valvontaa.

Lastensuojelun kanta-asiakkaat avustavat sossuja näissä lapsikaappauksissa. Heillä teetetään likaiset työt.

Edunvalvojalla ei ole velvollisuutta olla lapsen vanhempien kanssa yhteistyössä

Edunvalvoja on lapsen puolueeton edustaja: Huoltajan tehtävänä on valvoa lapsen etua ja käyttää puhevaltaa häntä koskevissa asioissa. Lastensuojelussa syntyy kuitenkin joskus tilanteita, joissa huoltaja ei voi toimia puolueettomasti lapsen edunvalvojana. Lastensuojelulain 22 § mukaan lapselle tulee määrätä edunvalvoja, jos huoltaja ei voi puolueettomasti valvoa lapsen etua ja samalla edunvalvojan määrääminen on tarpeellista asian selvittämiseksi tai lapsen edun turvaamiseksi. Huoltajalla säilyy kuitenkin aina oma asianosaisasema.

Tuusulan lastensuojelun sosiaalityöntekijä Henna Lapinleimu katsoi eriävien mielipiteiden vuoksi edunvalvoja Lambergin olevan lapsen edun mukainen lapsen lastensuojelun edunvalvoja. 

Miten asia on käytännössä toiminut?

Huoltajan mukaan näin:

"Edunvalvoja on osallistunut asiakassuunnitelmaneuvotteluihin, joissa hän on kerta toisensa jälkeen tuonut lapsen mielipiteen esiin samoilla sanoilla edistämättä millään tavalla lastensuojelulain velvoittamaa velvoitetta perheen jälleenyhdistämiseksi. Edunvalvojalla ei ole velvollisuutta olla lapsen vanhempien kanssa yhteistyössä, joten edunvalvoja ei ole tätä ollut. Edunvalvoja on käynyt kahdessa lapsen psykiatrisessa palaverissa, jättäen muut käymättä. Ja juuri tätä varten Tuusulan lastensuojelun sosiaalityöntekijä edunvalvojan on hakenut lapsen kieltäessä vanhemman osallisuuden näihin neuvotteluihin.

Käytännössä hakemalla lastensuojelun edunvalvojan lapselle on Tuusulan sosiaalitoimi estänyt vanhemman osallisuuden lapsen neuvotteluihin ja jättänyt täten sijaisvanhemman mielivallalle toimintaedellykset. Edunvalvojan asettaminen Tuusulan sosiaalitoimelta on ollut toimi, jolla on saatu vanhempi kokonaan eristettyä lasten asioista. Edunvalvojan ollessa perhehoitajana sekä tukihenkilönä sijaisperheille, on edunvalvojan asema kyseenalainen.

Tuloksena kaikesta tästä toiminnasta on, että lapsi on kokonaan vieroitettu hänen vanhemmastaan, sisaruksistaan, suvustaan ja muista läheisistä. Kenelläkään ei ole mahdollisuutta saada mitään tietoa lapsen elämästä. Edunvalvoja tapaa lasta kerran kaksi vuodessa, mikäli vanhemman kanssa on neuvotteluja. Lapsen mielipidettä ei oteta huomioon hänen terveydenhoidostansa päätettäessä, koska edunvalvoja ei hoida työtänsä tältä osin. Lisäksi edunvalvoja ei ole tietoinen lapsen elämästä lukuunottamatta tapaamisia asiakassuunnitelmien tiimoilta."


Kenen etu toteutuu: lapsen, edunvalvojan vai sosiaalityöntekijän?

Edunvalvoja ei voi ottaa tarjottua tehtävää vastaan, mikäli hän on henkilökohtaisen tai ammattiinsa liittyvän sitoumuksensa kautta esteellinen suhteessa lapseen, lapsen perheeseen, sosiaalitoimeen tai muihin lastensuojeluasian osapuoliin.

Huoltaja kokee, että sosiaalityöntekijä Henna Lapinleimun toimiessa edunvalvojahankkeen aikana Pelastakaa lapset ry:n suunnittelijana antaa myös asialle kyseenalaisen leiman. Hankkeen päättyessä sosiaalityöntekijä Henna Lapinleimu palasi Tuusulan kunnan sosiaalityöntekijäksi ottaen lastensuojelun edunvalvoja-asian toteuttaakseen. Tätä koko asiaa tukee vielä kunnallisalan kehittämissäätiön artikkeli, jossa Lapinleimu kertoo seuraavaa: 

"Henna Lapinleimu puhuu tilivelvollisuudesta, joka verhotaan ”työn näkyväksi tekemiseksi” mm. tarkalla dokumentoinnilla toimenpiteistä ja tuloksista. Sosiaalityöntekijöiden on pystyttävä tuotteistamaan ja määrällistämään työnsä tulokset. Heidän on osoitettava työn tuloksellisuus ja tehokkuus."

"Tutkija on erityisen huolissaan siitä, että käytänteet ovat ristiriidassa sosiaalityön ammattietiikan kanssa. Selontekovelvollisuus on asiakkaille riski, jos se ohittaa asiakkaan edun."

Huoltajan mukaan Lapinleimu onnistui kyseisessä esimerkissä kiertämään selontekovelvollisuuden hakemalla lapselle huollisesti valitun edunvalvojan, jonka omat edut kohtavat sosiaalityöntekijän edun, käyttämällä siinä lapsen etua verukkeena: "Vanhempi on tällä tavoin kokonaan ulkoistettu lapsensa elämästä."

Tätäkö lainsäätäjä ajatteli säätäessään lain lastensuojelun edunvalvojasta? 

Toteutuuko tässä lapsen etu?

kenen etu? kirjoitti:

Edunvalvojalla ei ole velvollisuutta olla lapsen vanhempien kanssa yhteistyössä

Edunvalvoja on lapsen puolueeton edustaja: Huoltajan tehtävänä on valvoa lapsen etua ja käyttää puhevaltaa häntä koskevissa asioissa. Lastensuojelussa syntyy kuitenkin joskus tilanteita, joissa huoltaja ei voi toimia puolueettomasti lapsen edunvalvojana. Lastensuojelulain 22 § mukaan lapselle tulee määrätä edunvalvoja, jos huoltaja ei voi puolueettomasti valvoa lapsen etua ja samalla edunvalvojan määrääminen on tarpeellista asian selvittämiseksi tai lapsen edun turvaamiseksi. Huoltajalla säilyy kuitenkin aina oma asianosaisasema.

Tuusulan lastensuojelun sosiaalityöntekijä Henna Lapinleimu katsoi eriävien mielipiteiden vuoksi edunvalvoja Lambergin olevan lapsen edun mukainen lapsen lastensuojelun edunvalvoja. 

Miten asia on käytännössä toiminut?

Huoltajan mukaan näin:

"Edunvalvoja on osallistunut asiakassuunnitelmaneuvotteluihin, joissa hän on kerta toisensa jälkeen tuonut lapsen mielipiteen esiin samoilla sanoilla edistämättä millään tavalla lastensuojelulain velvoittamaa velvoitetta perheen jälleenyhdistämiseksi. Edunvalvojalla ei ole velvollisuutta olla lapsen vanhempien kanssa yhteistyössä, joten edunvalvoja ei ole tätä ollut. Edunvalvoja on käynyt kahdessa lapsen psykiatrisessa palaverissa, jättäen muut käymättä. Ja juuri tätä varten Tuusulan lastensuojelun sosiaalityöntekijä edunvalvojan on hakenut lapsen kieltäessä vanhemman osallisuuden näihin neuvotteluihin.

Käytännössä hakemalla lastensuojelun edunvalvojan lapselle on Tuusulan sosiaalitoimi estänyt vanhemman osallisuuden lapsen neuvotteluihin ja jättänyt täten sijaisvanhemman mielivallalle toimintaedellykset. Edunvalvojan asettaminen Tuusulan sosiaalitoimelta on ollut toimi, jolla on saatu vanhempi kokonaan eristettyä lasten asioista. Edunvalvojan ollessa perhehoitajana sekä tukihenkilönä sijaisperheille, on edunvalvojan asema kyseenalainen.

Tuloksena kaikesta tästä toiminnasta on, että lapsi on kokonaan vieroitettu hänen vanhemmastaan, sisaruksistaan, suvustaan ja muista läheisistä. Kenelläkään ei ole mahdollisuutta saada mitään tietoa lapsen elämästä. Edunvalvoja tapaa lasta kerran kaksi vuodessa, mikäli vanhemman kanssa on neuvotteluja. Lapsen mielipidettä ei oteta huomioon hänen terveydenhoidostansa päätettäessä, koska edunvalvoja ei hoida työtänsä tältä osin. Lisäksi edunvalvoja ei ole tietoinen lapsen elämästä lukuunottamatta tapaamisia asiakassuunnitelmien tiimoilta."


Kenen etu toteutuu: lapsen, edunvalvojan vai sosiaalityöntekijän?

Edunvalvoja ei voi ottaa tarjottua tehtävää vastaan, mikäli hän on henkilökohtaisen tai ammattiinsa liittyvän sitoumuksensa kautta esteellinen suhteessa lapseen, lapsen perheeseen, sosiaalitoimeen tai muihin lastensuojeluasian osapuoliin.

Huoltaja kokee, että sosiaalityöntekijä Henna Lapinleimun toimiessa edunvalvojahankkeen aikana Pelastakaa lapset ry:n suunnittelijana antaa myös asialle kyseenalaisen leiman. Hankkeen päättyessä sosiaalityöntekijä Henna Lapinleimu palasi Tuusulan kunnan sosiaalityöntekijäksi ottaen lastensuojelun edunvalvoja-asian toteuttaakseen. Tätä koko asiaa tukee vielä kunnallisalan kehittämissäätiön artikkeli, jossa Lapinleimu kertoo seuraavaa: 

"Henna Lapinleimu puhuu tilivelvollisuudesta, joka verhotaan ”työn näkyväksi tekemiseksi” mm. tarkalla dokumentoinnilla toimenpiteistä ja tuloksista. Sosiaalityöntekijöiden on pystyttävä tuotteistamaan ja määrällistämään työnsä tulokset. Heidän on osoitettava työn tuloksellisuus ja tehokkuus."

"Tutkija on erityisen huolissaan siitä, että käytänteet ovat ristiriidassa sosiaalityön ammattietiikan kanssa. Selontekovelvollisuus on asiakkaille riski, jos se ohittaa asiakkaan edun."

Huoltajan mukaan Lapinleimu onnistui kyseisessä esimerkissä kiertämään selontekovelvollisuuden hakemalla lapselle huollisesti valitun edunvalvojan, jonka omat edut kohtavat sosiaalityöntekijän edun, käyttämällä siinä lapsen etua verukkeena: "Vanhempi on tällä tavoin kokonaan ulkoistettu lapsensa elämästä."

Tätäkö lainsäätäjä ajatteli säätäessään lain lastensuojelun edunvalvojasta? 

Toteutuuko tässä lapsen etu?

Lue lisää

Lastensuojelun edunvalvojan määräämisen edellytykset

Lastensuojelulain 22 §:n mukaan lapselle tulee määrätä edunvalvoja käyttämään hänen puhevaltaansa, jos on perusteltu syy olettaa, 1) ettei huoltaja voi puolueettomasti valvoa lapsen etua asiassa ja 2) edunvalvojan määrääminen on tarpeen asian selvittämiseksi tai muutoin lapsen edun turvaamiseksi.

Perusteltu syy on olemassa silloin, kun voidaan objektiivisesti arvioiden olettaa, että huoltaja joutuu lojaliteettiristiriitaan tai on ilmeinen eturistiriita niin, että hänen puolueettomuutensa vaarantuu.

Esimerkkejä ilmeisestä eturistiriitatilanteesta huoltajan ja lapsen välillä:

• Huoltajaa tai hänelle läheistä henkilöä epäillään lapsen pahoinpitelystä tai seksuaalisesta hyväksikäytöstä
• Huoltaja ei terveydentilansa vuoksi kykene käyttämään puolueettomasti lapsen puhevaltaa
• Huoltajat eivät kykene esim. asiakassuunnitelmaa tarkistettaessa erottamaan riittävästi toisistaan omia ja lasten tarpeita ja siten puolueettomasti valvomaan lapsen etua (KKO 2004:4)
• Huoltajan passiivisuus käyttää lapsen puhevaltaa
• Lapsen yksityisyyden suojaan liittyvät kiistatilanteet (HE 137/1999)

Erimielisyys huoltajan ja lapsen tai huoltajan ja sosiaalityöntekijän välillä ei riitä perusteeksi edunvalvojan määräämiselle.

Lisäksi tulee harkita ja perustella erikseen, millä tavoin edunvalvojan määrääminen on tarpeen asian selvittämiseksi tai muutoin lapsen edun turvaamiseksi.

Lisäksi:

Edunvalvoja tapaa kaikissa toimeksiannoissa lasta riittävän usein ja tutustuu tämänelämäntilanteeseen, näkemyksiin ja mielipiteisiin.

Edunvalvoja on yhteydessä lapseen muutoinkin kuin virallisten tapaamisten yhteydessä. Hän välittää tarvittaessa myös tapaamisten välillä lapsen toiveita ja tarpeita viranomaisten tietoon.

Edunvalvoja huolehtii siitä, että lapsen mielipiteet ja toivomukset tulevat esille lastensuojelun työskentelyssä ja päätöksenteossa sellaisina, kuin lapsi itse tuo ne esiin silloin, kun se on lapsen iän ja ilmaisukyvyn puolesta mahdollista.

Edunvalvoja muodostaa ja esittää oman näkemyksensä lapsen edusta. Jos edunvalvojan näkemys poikkeaa lapsen mielipiteestä, edunvalvoja selittää lapselle, miksi hän toimii toisin.

Edunvalvoja pitää lapsen ajan tasalla prosessin etenemisestä.

Edunvalvoja huolehtii siitä, että lapsi on ymmärtänyt oikein häntä koskevien päätösten sisällön.

Edunvalvoja arvioi tarvittaessa tehtyä sosiaalityötä lapsen edun näkökulmasta. Mikäli tehty päätös on edunvalvojan mukaan lapsen edun vastainen, hän valittaa päätöksestä. Edunvalvoja tukee lasta koko prosessin ajantai huolehtii siitä, että lapsi saa tarvitsemansa tuen ja palvelut.

Edunvalvoja kysyy aika ajoin lapselta palautetta työskentelystä.

Edunvalvoja kirjaa ylös tehtävässä suorittamansa toimenpiteet ja niihin käytetyn ajan. Laskutuksen yhteydessä tai viimeistään tehtävän päättyessä edunvalvoja lähettää yhteenvedon toimenpiteistä sosiaalitoimelle.

---

Lokakuun liike pyysi Lambergilta ja Lapinleimulta vastinetta kirjoitukseen, mutta sellaisia ei saatu. Voimme julkaista vastineet myös myöhemmin tähän juttuun linkitettynä.



Perhetukipiste_kaupparekisteriote.pdf
Download File


Perhetukipiste_taloustietopaketti.pdf
Download File


http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/edunvalvontaa-tuusulassa-puolueetonta-vai-ei