retikka, palsternakka ja selleri kypsymisajat

Riippuu paljon siitä minkä kokoisina paloina aiot ne wokata. Olen käyttänyt niitä lähinnä kasviskeittoon kuutioituina noin sentin kanttiinsa paloina. Silloin kypsyminen on vienyt noin 15 minuuttia ja silti vielä jonkin verran purutuntumaa.

Jos suikaloit ne ohuiksi tikuiksi kuten kasvikset wokatessa usein tehdään, niin luulen, että ne kypsyvät ihan hyvin ilman esikypsennystäkin. Toki paljon on kiinni siitä, miten rapsakoiksi haluat vihannestesi jäävän.

Kokeilemalla löydät suuhusi sopivan kypsyysasteen.

Käytä myös porkkanaa, lanttua ja persiljanjuurta mukaan niin saat enemmän makeutta ja makua.

Kypsyvät noin samaan aikaan riippuen siis palojen tai suikaleiden koosta - muutamasta minuutista 15 minuuttiin.

Perunat ovat aina vaikeimpia - jotkut kypsyvät 15 minuutissa kun taas toiset vaativat jopa yli 30 minuuttia. Ja tämä kypsyys ei ole kiinni perunoiden koosta.

Retiisistä en osaa sanoa mitään. Selleri ja palsternakka kannattaa wokata siten, että siivutetaan esim perunankuorimaveitsellä. Samaan syssyyn voi lisätä inkiväärin makua antamaan. Muutenkin perunankuorimaveitsi on oiva väline vokkivihannesten esikäsittelyyn, esim nuudeleiden kanssa niistä tulee pop.

Mutta toi retiisi on aika vaikea juttu..

Mikä on retikka?

http://www.kasvikset.fi/Suomeksi/Asiakkaille/Kasvitieto

Nyt tiedän mikä on retikka.Talvi retiisi.Olen kokeillut nyt retikasta gratiinia.Tuli tosi hyvä.Käytin vähärasvaista kermaa.Täällä pohjoisessa ei vaan oo helepoo löytää retikkaa kaupoista,sanovat ettei mee kaupaks

Varsiselleri kypsyy 20 min. Keitossa on näin päinkin mahdollisuus.
Kotimaiset Kasvikset ry:n ohje on todella hieno ja ihana. Perusmakuja ja lisäke syötäväksi ruispalan päällä ihan sellaisenaa. Tässä ohjeessa varsiselleri käytetään raakana, ehkä juuriselleristä voisi muokata sinappisesti raastettuna ja paistettuna samankaltaisen lisäkkeen. Nopeasti paistaa vain kuumalla pannulla, omassa nesteessään, pikaisesti heittää mausteet sekaan, persikkamehun, tai vaikkapa koko purkin, pari persikkaan pienittynä, pari lusikallista Dijon-sinappia, ja mustapippuria, ja näin koko herkku on valmis syötäväksi keitettyjen perunoiden kanssa.
Varsiselleri tuli tutuksi luopuessa eläinkunnan tuotteista, siirtymävaiheessa kasvisruoskavalioon, lihasta luopumisen yhteydessä, sairaalloisen liikalihavuuden takia. Olen aivan ihastunut siihen, se on niin monikäyttöinen, aina raikas, joskus jopa hieman suolainen, juuston tuo monesti mieleen. Sellaista kaipaa usein, kun ruokavalio on täysin maidoton. Itse luovuin maidosta erityis-ruokavalion yhteydessä, kun olin loukannut ihmistä, ja se painoi raskaasti. Ruokavalion vaihtuminen helpotti paineita, sosiaalisesta stressistä, kts. psykologin lausunto, ja maidosta luopuminen kevensi sosiaalisen paineen raskautta, hyvin siedettäväksi.
Nykyään, kun olen jo aikuinen, maistelen maitoa aivan innoissani.
Olen luopunut lapsuusajan herkustakin maitokiisselistä jälkiruokana, ja ruokajuomana lasi maitoa on jo seuranani yhä useammin....