Hiljainen Suomi

Luonne...

"Suomalaisia Kehutaan usein juroksi ja syrjäänvetäytyväksi kansaksi, joka vaikenee viisaasti kahdella kielellä.

Tuttu tarina kertoo raivaajaesi-isästä, jolle rantavedessä kelluva lastu oli merkki siitä, että naapuri oli tullut liian lähelle. Tätä mentaliteettia pyritään usein selittämään sillä, että esi-isämme asuivat vuosisatoja yksinään metsän keskellä vailla huolta naapureista.

Jos virrassa näkyi lastuja, se oli merkki yläjuoksulla asuvista naapureista, joita vältelläkseen suomalainen hakeutui yhä syvemmälle metsään."

Tai, kun yläjuoksulta tuli lastu rantaan, lähdettiin kirves kourassa ajamaan tulokasta pois omilta kalastusvesiltä.

Päätalo instituutissa Jaakonsaaren puheesta:

"Löysi jokivarresta pitkän matkan piästä toisen torpan, tappo miehen ja löi virtaan, kun ol niin lähelle tullunna..."

http://keskustelu.suomi24.fi/node/11148788/#comment-59155845

" Jo pienestä opetetaan ettei auktoriteetin [...] silmille hypitä ilman rangaistusta."

Monet oppivat tämän periaattellisen asian nykyisin vasta jossain snagarin jonossa leegoja sylkiessään.

Suomi ja Japani ovat hyvin samanlaisia monessa mielessä, myös korkeissa itsemurha määrissä. Kummallakin kansakunnalla on käsitykseni mukaan yhteistä

-"isänmaallisuus", 1900-luvulla käydyt sodat ja kärsitty tappio
-nopea teollistuminen "takapajuloista" ns. tietoyhteiskunniksi
-hyvin teknologisoituneita yhteiskuntia
-verrattain korkea koulumenestys
-"hiljainen", ahkera ja nöyrä kansa, toisaalta vahva syrjäytymisilmiö
-itsemurhat yleisiä
-oravanpyörä vahvasti läsnä, kiire, stressi
-korkea, mutta kallis elintaso
-mielenterveysongelmat näyttää yleisemmille kuin fyysiset sairaudet
-uskonnollisuus vaikuttaa myös taustalla vähintäänkin "isänmaallisuuden" kautta

HILJAINEN kansalainen on siellä missä on VAHVA VALTIO vaikuttaa LAITOSTAMALLA kansaansa. Teknologia, korkean elintason "lahja", tarjoaa kuplan, johon yksilöt pakenevat ympäröivää yhteiskuntaa joka tarjoaa koko ajan aistiärsykkeitä, informaatiovirtaa, jota on vaikea käsitellä. Kummassakin maassa massat liikkuvat nukkumalähiön ja työpaikan väliä kuunnellen musiikka ja näpläten älypuhelimiaan. Ihmiset ovat yksinäisiä, koska laitokset tekevät heistä hiljaisia raukkoja. Käskyttäminen palvelee korporaatiofasisteja, kovat auktoriteetit (suojatyöt) rangaistuksineen uhkaavat taustalla.

Kummassakin maassa väestö on tottunut elämään "kaukana" luonnosta (teknologia), kaukana perheestä (teknologia). Anarkismiin ja mellakointiin tottuneissa kansakunnissa perhe on lähellä, vähemmän teknologiaa, luonto on "lähellä" (ei niin paljoa teknologiaa), laitokset kauempana ja heikompina yksilöihin nähden, vähemmän itsemurhia (radikaaleja järjestelmästä irtisanoutumisia), kansa on kovaäänisempää ja ihmiset ovat tottuneet VAATIMAAN. Niissä esivalta saa kyytiä, jos massoja yritetään suitsia ruotuun.

Kansa on vierotettu luonnosta, eikä perheiden tuki tai muukaan lähipiirin tukiverkosto ole merkittävästi läsnä yksilöiden elämissä "hiljaisien kansojen" maissa. Elämä yhteiskunnan ulkopuolella on tehty vaikean näköiseksi ja vastenmieliseksi, jota se kieltämättä joskus on, mutta vapaus omaan itseen unohdetaan mainita (tunne joka ihmiseltä riistetään laitoksissa). Hyvinvointivaltion konsepti on pitää kansalaiset "tyytyväisinä" tai ainakin nuutuneina, teknologia-riippuvaisina ja mielellään ylipainoisina, jottei ihmiset menisi kaduille, tätä varten tarvitaan laitoksia. Minulle tämä hyvinvointi näyttäytyy kuitenkin pahoinvointina. Kyse on kaikesta muusta kuin edistyksestä.

Onko betonilaatikkolähiön ja kuluttavan työpaikan välillä juokseminen elämän (eli valtolle luovutetun kulutushyödykkeen) tarkoitus? Ei tasan ole, jos ainakin mamulta kysytään. Minulla ei ole mitään itsensä sivistämistä ja työntekoa vastaan, mutta sitä mitä sen ohella meille salakavalasti tarjotaan, on.

Laitoskasvatuksen periaatteet:

Tehdä ihmisistä keskenään kilpailevia koneita, jotka tietävät täsmälleen sen verran kun heidän halutaan tietävän. Käskytettävä joukko, jolla pitää vaihtoehdotonta järjestelmää oikeasti vaihtoehdottomana ja on tottunut kuuluttamaan arvoja, lakeja ym. mitä heihin on iskostettu eliitin ylläpitämissä laitoksissa.

Kun velvoitteet saadaan näyttämään pakollisille lyömällä leima jo varhaisessa vaiheessa, tulee nöyriä rivikansalaisia. Ihminen on luonnostaan kipua, häpeää ja negatiivisia tunteita välttävä laumaeläin. Rangaistus on työkalu. Se on tietoisesti luotu mainittu fakta silmällä pitäen. Kaikki jotka tämän mielikuvitukseen perustuvan roolihahmon itselleen hyväksyvät, saavat rangaistusten tarjottimen eteensä.

Maailma on täynnä kohteita, joihin on päälle luodussa mielikuvitusleikissä määritelty rangaistus/palkinto. Kohteet joiden päällä seisoo rangaistus ovat sääntöjen määrittelijöiden kannalta kohteita joita roolihahmosi tulee välttää. Kohteita joiden päällä seisoo palkinto ovat sääntöjen määrittelijöiden kannalta kohteita joihin roolihahmosi halutaan menevän (miksi?). Mielikuvituspeli johdattalee todellista ihmistä vetoamalla evoluutioon perustuvilla tunteilla luoden mielikuvat oikeasta ja väärästä. Täydellistä robotiikkaa ja massojenhallintaa, johon jokainen valtiolle luovutettava elämä kasvatetaan. Ihmisen elämän kulku on tuo polku jota sääntöjen laatijat olettavat sinun kulkevan, sillä se on rangaistusta välttelevälle roolihahmollesi suotuista.

Mielikuvitusleikin säännöt, kutsutaan myös laiksi, laaditaan sitä silmällä pitäen että saadaan luotua velvoitteita jotka pakottavat osallistumaan tälläisiin erilaisiin mielikuvitus leikkeihin. Lait ja sen asettamat oikeudet ja velvollisuudet ovat siis massojenhallinnan työkaluja. Se että noudatat roolihahmollesi määriteltyä polkua (todistelet uskollisuuttasi auktoriteetille), tuottaa todellisia rikkauksia sille joka pelin sääntöjä kehittelee ja seuraa etenemistäsi vierestä.

Sääntöjen laatijoiden kannalta on hyvä että muut (etenkin vahvimmat ja älykkäät) jatkavat syvähorrosta mielikuvituspelin parissa. Sama motiivi joka koulutuslaitoksen liikuntatunneissa (jota varten on jalostettu mm. joukkueurheilu) on taustalla, jatkuu maanpuolustuslaitoksessa: keksitään auktoriteetin toimesta "pakollinen" ongelma/tehtävä, jolla saadaan huomio pois itsestä ja siirtymään se "viholliseen" (jonka auktoriteettisi sinulle tarjoaa).

Armeija on jalostettu pitkälle siitä entisestä konseptistaan. Enää ei edes opeteta luonnon olosuhteissa todellista selviytymistä (paitsi kaikkein uskollisimmille ja pitkän mielenmuovaus-rumban jälkeen) sillä tuloksena olisi ihmisiä jotka kykenisivät selviytymään ilman muita, nimenomaan ilman yhteiskuntaa.

Tärkeimmiksi tehtäviksi muodostuu:

1) Kirjoittaa/korjata kansalaisen mielen taulua lisäämällä siihen haluttuja käyttäytymismalleja. "Isänmaallisuuden" luominen on aloitettu jo aiemmin koulussa (indoktrinaatio) ja se toimii pohjana sille että voidaan hivuttaa ja opettaa massa uhrautumaan kyseenalaistamatta. Edelleen auktoriteettiuskoa opetetaan (pelkillä rangaistuksilla), tehdään arvomerkeistä "pyhiä" liittämällä niihin tunteita ja mielikuvia (taustalla rangaistukset), univormuilla kerrotaan ketkä ovat vertaisiasi ja sulkeisilla ym. käskytettäväksi, hiljaiseksi sätkynukeiksi. Minuuttiaikataulu, tiukat säännöt ja määrätyt rituaalit sekä rutiinit ohjaavat huomiota pois kyseenalaistamisesta, sillä ne ovat totutettua "arkea".

2) Jotta uhrautuminen auktoriteetin puolesta olisi vähemmän kyseenalaista tarvitaan katalyytiksi isänmaallisuutta. Osallistutetaan massat vahvemmin osaksi suomalaisuudennäytelmää paraateilla, valoilla ja muilla juhlallisuuksilla, joita näytetään ulkopuolisillekin. Suomenlippuja on kaikkialla ettet muista kenelle todellisuudessa uhraudut. Tämän näytelmän roolissa opit että "sankaruus" on yhtä kuin uhrautuminen niiden puolesta joiden aiheuttamat ovat ongelmasi. Tehdään kunnia siitä, että luovutat tunteesi ja henkesi mieleesi muodostetun auktoriteetin haltuun.

3) Sopiva määrä käytännön kenttätaitoja, jotta voit toimia auktoriteettisi eduksi, ennen kuin uhraudut lopullisesti tuhoutumalla. Metsässä pääset kokemaan "vapautta", joka sysää ajatukset pois kohdista 1) ja 2). Mieleesi on iskostettu säännöt, huomio on kohdistettu nyt vain viholliseen. Sääntöjä saat loukata, mutta vain niiden kohdalla, joilla ei ole samanlaista univormua ja varustusta. Unohdetaan kertoa että "vihollisesi" ovat samanlaisen auktoriteetin alistamia ihmisiä siinä missä sinäkin.

Nuorista, itsenäistyvistä miehistä ( joistakin naisista) tehdään rangaistuksiin perustuvalla kurilla yhtenäinen massa joka ei vaadi, vaan odottaa käskytystä. Joukkoja, jotka tekevät toisiaan vastaan inhimillisiä rikoksia niitä johtavien auktoriteettien laskuun.

Hierarkisessa yhteiskunnassa, vahvassa valtiossa tälläinen laitos on haluttua tavaraa. Kokemukset joita siinä luodaan tunteilla, ovat vertaansa vailla ja palvelevat uhrautumista myös muiden ongelmien aiheuttajien puolesta, ei pelkästään niiden jotka kantavat arvomerkkejä vaan myös kapitalistin kravatteja.

Ainoa asia mitä voit tälläisessä järjestelmässä tehdä, on luottaa muiden tekemiin lupauksiin joiden toteuttaminen on puhtaasti ongelmiesi aiheuttajien omantunnon ja motiivien varassa. Tämä on puhdasta uskontoa (lue: massojenhallintaa), mutta uskonnosta (siinä muodossa kuin se tavataan tuntea) on luovuttu. Se ei uppoa kansaan jolla on riittävästi tietoa saatavilla (myönnytys, joka tukee nykyisiä korporaatioita). Sen sijaan uskonnosta on tehty kritiikin tikkataulu, johon voit vapaasti heittää tikkaa, sillä niin tehdessäsi et todennäköisesti heitä tikkaa muualle.

Miksi mamuilla sitten niin on vaikea hyväksyä isänmaallisuutta, muttei syntyperäisellä suomalaisella näin keskimääräisesti ajateltuna?

Paljon ajateltavia asioita. Viime aikoina olen lähinnä miettinyt tätä työttömyyshommaa. Olen nyt ollut vasta vuoden alusta ilman töitä ja ihan totta, nauttinut joka hetkestä! Ihana pieni vapauden tunne, joka syntyy siitä että voin valvoa vaikka aamuun jos siltä tuntuu, nukkua niin pitkään kun nukuttaa, päivisin voin tehdä mitä haluankin. Lähteä vaikka ajelulle jonnekin, kaupungin keskustaan leikkimään turistia, istumaan jonnekin kahvilaan... Voi käydä keskellä päivää vaikka kaljoilla halutessani.

Mutta samalla minulla on hieman huono omatunto.
Kaikkien mielestä olen työtävieroksuva elätti, joka on laitettava kuriin ja liukuhihnan ääreen viipymättä.
No joo, taloudellisesti elämä ei niin kovin kivaa ole, mutta pärjään kuitenkin jotenkuten. Minulle riittää jos voin sillointällöin tuhlata kahvikupilliseen, kaljatuoppiin, bensaan ja musiikkiin:) Ja tietty saada kaikki pakolliset maksettua ajallaan.

Ja nyt joku varmaan viisaampi ja korkeamminkoulutettu paperinpyörittäjä on päättänyt pistää minut takaisin työelämään. No, minähän menen kuten kiltin orjan kuuluu, mitä muutakaan voisin tehdä? Sitten minut ehkä taas hyväksytään yhteiskuntaankin, pah!

Tässä maassa pitää olla paljon varallisuutta että voi vaan jäädä nauttimaan ainutkertaisesta elämästään ilman raatamista. Jotkut saavat työstään suurta nautintoa ja sisältöä, minä en ole ikinä sellaista saanut. Se on vain vastenmielistä pakkopullaa.

Olisi ihanaa joskus olla vapaa, eikä mikään valtion laitos voisi sanella tekemisiäsi!

Kun globalisaatio etenee ja kansat sekoitetaan, siitä kertoi venäläinen Kremlinkin suosiossa ollut Suomensyöjäksikin sanottu Dugin jo parikymmentä vuotta sitten, osalainaus:

"1. Taloudellisesti:

Uusi Maailmanjärjestys edellyttää liberaalin kapitalismin täydellistä ja ehdotonta levittämistä maailman kaikkiin kolkkiin ilman kulttuurisia tai etnisiä poikkeuksia. Kaikki sosioekonomiset järjestelmät, joissa on "sosialismin", "sosiaalisen ja kansallisen oikeudenmukaisuuden", ja "sosiaalisen suojelun" piirteitä, tullaan tuhoamaan ja pakottamaan "vapaaseen markkinatalouteen".
Kaikki yritykset lähentää mondialismia ja "sosialistisia" malleja, tullaan yksiselitteisesti lopettamaan häiriköintinä, ja markkinaliberalismista tulee Maailmanhallituksen hallitseman planeetan ainoa taloudellinen järjestelmä.

2. Geopoliittisesti:

Uusi Maailmanjärjestys tulee antamaan ehdottoman etusijan maille, jotka historiallisesti ja maantieteellisesti kuuluvat "länteen", vastakohtana "itä". Jopa suhteellinen läntinen sijainti suhteessa lähimpään naapuriinsa tulee antamaan suositummuusaseman tähän nähden. Myöskään esim. toisessa maailmansodassa toteutunut liittoutuma -länsi ja itä vastaan keskusta (Saksa)- ei tule enää toistumaan nykyaikaisessa mondialismissa. Läntinen geopoliittinen orientoituminen muodostuu absoluuttiseksi.

3. Etnisesti:

Uuden Maailmanjärjestyksen ideologia tulee vaatimaan ehdotonta rodullista, etnistä ja kulttuurista kansojen sekoittamista, antaen etusijan sentyyppiselle kosmopolitismille, jota tavataan suurissa kaupungeissa. Kansalliset liikkeet ja vähemmistökansojen taistelut oikeuksiensa puolesta, joita mondialismi käytti vielä äskettäin suuria kansoja ja imperiumeja vahingoittaakseen, tullaan tukahduttamaan päättäväisesti. Niillä ei tule olemaan mitään olemassaolon mahdollisuutta Uudessa Järjestyksessä. Kaikilla tasoilla, paikallisesta politiikasta maailmanhallitukseen ja kansainvälisiin järjestöihin, tulee vallitsemaan yksi ja sama normi: Sekoittaminen, kosmopolitismi ja erilaisuuden hävittäminen."

http://www.neuvostoliitto.eu/Dugin.html