*SPOILER* Näkymätön kapitalismi

Moni materiaan ja mammonaan tottunut ihminen pitää tuotteina nimenomaan aineellisia, konkreettisia hyödykkeitä / turhakkeita / haitakkeita.

Mutta, oikeastaan ennen näkyvien hyödykkeiden kulta-aikaa vallitsi näkymättömien hyödykkeiden kulta-aika joka vaikuttaa edelleen taustalla, tosin hiipuneena entisestä loistostaan. Näkymättömiä hyödykkeitä ovat ideologiat, hengentuotteet. Hengen tuotteeseen kuuluu perinteisesti jumala, dogma, lupaukset taivaspaikoista ym. kivaa sälää. Hengentuotteet ovat osallistumisoikeuksia roolipeleihin ja niitä vahvistavia uskomuksia. Lisäksi annetaan lupauksia paremmasta tulevaisuudesta kun osallistuu ja kannattaa eli käyttää hengen tuotetta.

Hyödykkeiden vaihtaminen tapahtuu markkinoilla. Kaupunki on perinteisesti ollut se paikka, jossa on tori ja kirkko. Kaupunki on nimensä mukaan kauppa-paikka, markkinat. Markkinapaikan on perinteisesti määrännyt niin hengellistä, kuin maallista valtaa nauttinut kuningas tai paavi ym, paikaksi jossa kysyntä ja tarjonta kohtaavat. Tarjoajia ovat ne joilla on JOTAIN mitä tarjota (omistavia, porvareita), kysyjiä ovat ne jotka "tarvitsevat" tai tarvitsevat. Aineellisten hyödykkeiden markkinat on tori. Aineettomien hyödykkeiden markkinat on kirkko. Torilla on myös myyty hengen tuotteita, esimerkiksi antiikin kreikan kaupunkivaltioissa niissä harrastettiin politiikkaa, 'demokratiaa'.

Kuinka "tarvitsemisesta" tehdään tarvitsemista: mielikuvilla, markkinoinnilla. Luodaan kysyjälle USKO että nimenomaan tämä kannattaa hankkia, tehdään tuotteesta haluttava koristelemalla se korupuheilla ja kaunokielellä, tai kullalla ja timanteilla. Kun usko tuotteeseen on luotu tarvittaessa esim. näyttelemällä, kysyjä ostaa sen. Näkyvän tuotteen tapauksessa maksuväline, johon kaikki uskovat on raha. Näkymättömän tuotteen tapauksessa maksuvälineeksi käy luottamus, omaksuminen tai kannattaminen.

Kun ostat, luovut jostain ja saat muuta tilalle. Mitä todellisuudessa luovutat? Pieniä paloja valtaa. Ne jotka keräävät valtaa, olipa tuotteena hengen tai aineen tekele, saavat sitä. Yhtälöt pätevät, puntarit on oltava tasapainossa: kun luovut jostain, jotain muuta on saatava tilalle ja se on yleensä turhaa eli "tarpeellista". Ostaminen on myyjän näkökulmasta vallan hankkimista. Myyjät, papit ja poliitikot ovat lipeviä pukumiehiä, joilla on kaulassaan ns. kapitalistin kravatti. Hengen ja materian tuotteiden ostamisen ympärille rakentuu pyramidi-yhteiskunta kun tietyt tahot hamstraavat valtaa itselleen myymällä rihkamaa, totta kai jokaisen oma tuote on ainut oikea. Tämä on puoliksi näkymätöntä kapitalismia.

Kysyjillä, jotka ovat ostaneet samoilta kauppiailta samaa tuotetta, eli luovuttaneet valtaa, on päällään samanlainen paita tai päässään samanlainen ideologia. Nämä ovat hankkeita, eli lipevien kauppiaiden liiketoimien tulosta.
24112
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 24

Vanhimmat

"Anna alamaisille maksuväline ja tarjoa heille sillä ostettavat tuotteet jotka ovat omalta maalta"

Äänestä
  • Kannattaa olla vain omissa oloissaan...eikä vaivata päättään asioilla, jotka ovat päivänselviä.

    Äänestä

Miettikää miksi etekin keskiaikaisissa kirjoissa käytettiin kaunista fonttia, kirjat olivat täynnä taiteilijan kädenjälkeä. Palvontapaikoista, temppeleistä ja palatseista tehtiin esteettisesti kauniita ja tunnelmaan panostettiin. Miksi isänmaallisuus on kaunista runopuhetta?

Tämä on hengentuotteen markkinointia.

Äänestä

Käsikirjoittajat ovat taitavia illusionisteja siitä täytyy antaa tunnustustusta heille. Ihmismielen kapasitetteetti on rajallinen: kun tarjotaan valtava määräinformaatiota ja aistiärsykkeitä, tulee informaatio ähky; ihmisellä on vain rajallinen määrä niitä tikkoja.

Käsikirjoittajat, lipevät pukumiehet, markkinoivat niin hengellistä kuin materialistista tuotetta. Anti-kapitalisti kieltäytyy kohteliaasti tarjotusta informaatioähkystä, tikkataulusta, ja elää askeesissa. Näin löytää lopulta sen todellisen tikkataulujen takaa. Talouskasvu on uusi valtionuskonto, silmänkääntötemppu, ja tarkoituksena on saada kuluttajat huomaamattomasti kuluttamaan itseään ja luontoa, jotta totuutta ei nähdä ähkyltä. Siis heittämään tikkoja niihin tauluihin joihin halutaan heitettävän.

Kompleksiluvut on kiva matemaattinen keksintö, joka tukee reaali- ja imaginaarimaailman hahmottamista. Lisäksi hyviä keinoja on ajattelu = logiikan käyttö, eri premissein, oikeat on vain osattava suodattaa virran seasta, jota varten askeesi on mitä paraskeino. Pitää osata myös eläytyä eliitiksi. Olen toisinaan keisarinna/kuningatar/papitar/jumalatar ilman valtakuntaa, mutta sehän riittääkin.

Attila, ja muut Hunnit piirittivät Konstantinopolia ja heille maksettiin siitä suojelurahaa...

Äänestä
  • "Suurin ero tulee siitä, että mainosmiehet [...] heidän kikkansa toimivat vain henkilökohtaisessa kontaktissa."

    Ei ole yllätys että papisto ja muu eliitti olivat niitä jotka kehittivät ja vaalivat kirjoitustaitoa. Kenelläkään ei ollut mitään "yhteiseen hyvään" johtavaa motiivia alkaa keksimään kirjoitus-symboleja merkitsemään reaali- ja imaginaarimaailman käsitteitä alunperin. Sellaiseen ei ollut aikaa eikä kiinnostusta.

    Suulliseen perimätietoon (kikkojen välittämistä varten) ei ole niin vahva luottaminen. Niissä voi tulla ajan myötä ketjukirje-ilmiö eli viestin tulkinta muuntuu kertojien välillä. Kirjoitustaito haluttiin kehittää tuon ketjukirjeilmiön tehokkaampaa ehkäisyä varten, ja tiedon alkuperäisen muodon säilyttämistä varten.

    Luostarit, kirkot ym. instituutiot olivat paikkoja joissa nämä kikat mustasukkaisesti säilytettiin. Kansalle lukutaito kannatti alkaa opettamaan vasta silloin kun haluttiin kehittää hengentuotteiden markkinoita laajemmiksi.

    "Mainostoimistot manipuloivat [...] vain sitä heimoa, jossa he elivät."

    Kyllä, ja "kehitys" lähti siitä informaatio on samalla tavalla lipsunut samojen tahojen hallintaan, salaisiin kirjastoihin ja elitistisiin piireihin. Joissa se on paremmin ja kattavammin saatavilla, mutta vain oligarkeille.

    Lisäksi ainut motiivi tiedotusvälineiden kuten kirjapainon, morsetuksen, radion, television ja internetin kehitykseen on siinä että manipulointia voidaan suorittaa entistä tehokkaammin. Tätähän teknologia oikeastaan on sillä ihminen on laiska; jos mitä vähemmän vaivaa ja enemmän tuottoa saa, sen paremmin jää aikaa muuhun. Palvelee selviytymistä.

    "Joten miksi askeetin kannattaisi murehtia siitä onko Suomea vai eikö ole enää tulevaisuudessa?"

    Ironiseltahan se tuntuu kun on "jurtta-kansalainen" keskellä suomalaista yhteiskuntaa =)

    Äänestä

  • "Kaikkia asioita ei voi ymmärtää, ennen kuin luopuu kaikesta ja ottaa mukaansa vain oikeasti tärkeät asiat."

    Kuinka lähellä olin fyysisesti tehdäkään tuon, psyykkisesti sen teinkin: HENKILÖ elää enää vain hengityskoneesta. Valitettavasti realiteetit astuivat juuri silloin voimaan.

    Ikävintä maailmankaikkeuden ideoissa on se että joskus ideat ovat keskenään ristiriidassa, vapauden kanssa. Tämän oivaltaminen on kuin tilanne jossa otat puusta hedelmän ja tulet tietoiseksi vaihtoehdoista.

    Ihminen joka on vajavainen joutuu tekemään kompromissi ratkaisun, eli arvovalinnan olomuotonsa ja täydellisenvapauden välillä. On tarjouksia joita ei voi vastustaa kun tarjous on olemassa. Lisäksi on toinen tarjous jota ei voi vastustaa. Silloin on vain pakko tuhoutua tai vaihtoehtoisesti selviytyä ja luovia näiden tarjousten välimaastossa parhaansa mukaan, sekä luotava ne liiketoimet ja suhteet pelaten niillä korteilla jotka on jaettu, määräten oman polkunsa niin optimaalisesti kuin mahdollisesti.

    "Mikä on rangaistus siitä, että katsoo hulluuteen, tuskaan ja kiellettyihin nautintoihin?"

    Rangaistus on se että toisesta tarjouksesta on tuolloin kieltäydyttävä ainakin osittain, mutta sen edustamia ideoita kannatta pyrkiä parhaansa mukaan toteuttamaan. Kaikkea ei voi vajavainen saada kerralla.

    Äänestä

  • Kova tarve sulla on mainostaa sukupuoltasi ollaksesi "kulttuurin harhoista vapaa itsenäisesti ajatteleva olento". Tuot jatkuvasti mieleen Misakin yhä enemmän ja enemmän...

    Äänestä

  • AlienIndie kirjoitti:

    Kova tarve sulla on mainostaa sukupuoltasi ollaksesi "kulttuurin harhoista vapaa itsenäisesti ajatteleva olento". Tuot jatkuvasti mieleen Misakin yhä enemmän ja enemmän...

    Keksi noille vanhakantaisille termeille ei-seksistiset vastineet.

    Olen tainnut rakastua Misakiin. Voitko järjestää meille treffit?

    Äänestä

  • P=NP kirjoitti:

    Keksi noille vanhakantaisille termeille ei-seksistiset vastineet.

    Olen tainnut rakastua Misakiin. Voitko järjestää meille treffit?

    Pappi eikä jumala ole suomen kielessä eksklusiivisesti maskuliinisia sanoja. Se että haluat lisätä feminiinisen suffiksin on siis aivan omavalintaista sukupuolen mainostamista.

    Voin kertoa misakin sähköpostiosoitteen jos haluat. :-)

    Äänestä

  • AlienIndie kirjoitti:

    Pappi eikä jumala ole suomen kielessä eksklusiivisesti maskuliinisia sanoja. Se että haluat lisätä feminiinisen suffiksin on siis aivan omavalintaista sukupuolen mainostamista.

    Voin kertoa misakin sähköpostiosoitteen jos haluat. :-)

    "Pappi eikä jumala ole suomen kielessä eksklusiivisesti maskuliinisia sanoja."

    Okei, en ole kieleen niin paljoa perehtynyt että olisin hoksannut.

    Äänestä

  • "Ei yhteiskunta koskaan tule opettamaan sinulle mitään muuta kuin miten elää HEIDÄN luomiensa sääntöjen ja ROOLIPELIEN mukaan."

    Tuo on juuri eräs ehto välttämättömien lääkkeiden ja hoidon saamiselle. Suomistoliitto kiristää mustasukkaisesti niitä jotka ovat riippuvaisia sen monopolista ja sitä valvotaan äärimmäisen tarkasti. Laki, asetukset, viranomaiset ja tulli asettuvat terveyttä ja yhteiskunnasta riippumatonta elämäntapaa vastaan.

    "Moni on myös niin tuskastunut yhteiskuntaan, että alkaa kuvitella, että hyvillä päätöksillä ei enää ole merkitystä lopputuloksen kannalta."

    Niin on. Epätoivoiseksi, masentuneeksi ja pessimistiseksi tekee suomistoliitto, sielunraiskaaja kun ei voi vapaasti toteuttaa itseään riippumattomasti ilman sitä ja sen dominointia. Minulla ei ole kuin huonoja vaihtoehtoja tarjolla, plus tuhoutuminen joka ei ole hyvä eikä huono. Pitäisi varmaankin perustaa anarkokommuuni jonnekin Meksikoon jossa lääkkeet saa helpommin ja yksityisesti...

    Äänestä

  • Paljon olen, ja aivan samankaltaisia ajatuksia, pyöritellyt mielessä. Lisänä ja poikkeustapauksena on tässä kuitenkin eräs ongelmallinen idea joka mutkistaa helpot ja yksinkertaisetkin:

    "Voihan sitä unohtaa oman egonsa ja teeskennellä olevansa mukana yhteiskunnassa"

    Oman egon unohtamista on myös se että irtautuu yhteiskunnasta joka kykenee ja jolla on tällä maantieteellisellä alueella monopoli korjaamaan ristiriidan oman ulkomuodon ja sukupuoli-identiteetin välillä. Ei ole helppoa tai oikeammin mahdollista olla transnainen ja yhteiskunnasta riippumattomasti elävä anarkisti. Transsukupuolisuudesta ei voi niin vaan "aivopestä" itseän "normaaliksi", yritetty on ja tuloksetta.

    Jos hylkäisin yhteiskunnan, menettäisin hoidot ja eläisin fyysisesti vajavaisena onnettoman loppuikäni, joka ei siinä tapauksessa olisi kovin pitkä ja ruusuinen. Todennäköisesti olisin häikäilemätön paskiainen, jolle millään ei ole mitään väliä.

    Toisaalta onnetonta on elää vääränlaisessa yhteiskunnassa, vaikka olisikin hoidot saanut, kuitenkin siedettävämpää. Ideoita on joka tapauksessa hyvin vaikea vertailla: ruumiin vapaus vai vapaus yhteiskunnasta, jotka ovat enemmän tai vähemmän toisensa poissulkevia vaihtoehtoja.

    "Tuhoutuminen on melko pysyvä ratkaisu. Kaikki muu elämässä on luonteeltaan anarkistista, eikä kovinkaan pysyvää."

    Tuhoutumisen taustallakin voi nähdä eräällä tapaa anarkistisen idean. Maailmaan oli pakko syntyä itseltä kysymättä, anarkistisesti voi ajatella että minulta ei suostumusta syntymälle kysytty joten voin röyhkeästi itseni myös tuhota vastaten samalla mitalla elämän ja maailman röyhkeään olemukseen. Voisi kirjoittaa, jos viitsisi, masennuspalstalle ketjun "Pieni tarina olemisesta elämän tuollapuolella"

    "Mitä järkeä on elää, jos ainoa mitä pystyy tekemään, on vältellä vaikeuksia"

    En tiedä onko elämässä oikeastaan mitään järkeä. Ainoa asia jonka voin vajavaisella elämänkokemuksella sanoa on että joko kohtaa vaikeudet kasvotusten niitä uhmaten kävi miten kävi-periaatteella tai ignoroi ne ennen pitkää tuhoutumalla. Elämä on sarja uhkia, ja niistä joko selviää...tai sitten ei. Ihmeparantuminen tässä tarvittaisiin... Täydellinen anarkismi sukupuolenkorjaus = mahdoton yhtälö, vain toisen voi kokonaan saada.

    "ja tehdä samat valinnat mitä kaikki muut jo tekevät kaikissa asioissa."

    Minun hahmottelema ideaali elämä ei ole missään tapauksessa suomalainen tuulipuku-kansalainen joka katsoo putousta, ostaa ikeasta huonekaluja ja velkarahalla omakotitalon sekä juosten oravan pyörässä itsensä suotta loppuun kuluttaa. Sellaista tulevaisuutta en ole koskaan nähnyt haluttavana, ennemmin eläisin (anarko)kommuunissa, niin että elämässä olisi jännitystä. Kokisi vapauden ja elossaolon tunteen, jotka ovat minulle olleet niitä kadonneita, yksinäisiä ideoita.

    Vähän lipsui tämä avautuminen ketjun alkuperäisestä aiheesta :)

    Äänestä

  • "Lopputulos on kuitenkin se mikä ratkaisee ja se, että pysyy liikkeessä."

    Ongelma tuleekin tässä miksei hyviä päätöksiä voi tehdä. Testosteroni raiskaa vartalon, varsinkin kun aika kuluu. Tällä hetkellä minut on helpohkoa jopa nähdäkin naisena, mutta aika muuttaa varton miehisempään suuntaan, jolloin alkaa olla liian myöhäistä sen hyvän lopputuloksen saavuttaminen. Tässä suhteessa pitkä kävelymatka matka ja etenkin kainalosavojen kanssa mitätöi hyvän lopputuoloksen ja nakertaa jatkuvasti elämänhaluja.

    "Henkisistä ja fyysisistä palasista olen joutunut kokomaan itseni uudestaan."

    Tuo on tehty jo neljä ketaa. Erinäköisten ihmeiden ja sattumien kaupalla sitä on näinkin pitkälle selvinnyt. Välillä tai pikemminkin aika usein vaan tuntuu siltä että kaikki pakan kortit on loppuun käännetty.

    "En minä kuolemaa pelkää, mutta en sitä tavoittelekaan, etten muuttuisi sellaiseksi, että alan kuvitella, että millään ei ole mitään väliä."

    Epätoivoinen ihminen tekee epätoivoisia ratkaisuja. Jos tietää että aika käy vähiin, sen epätoivoisemmaksi tulee. Ehkä kyynistyn, hajoan ja lopulta itseni näännytän, muutan metrotunneliin ja elän vajavaisena loppuelämäni tai sitten teen itsestäni ns ladyboyn ja turvaudun ammateista vanhimpaan. Tuuliajolla tässä ristiiriitojen aallokossa ollaan ja siksi spoilailen.

    Äänestä

  • "Onneksi sitä voi kolistella eteenpäin vähän arpisena ja ryvettyneenä myös."

    Näin se pääpiirteissään menee. Minuutti minuutilta ollaan lähempänä kuolemaa. Transsukupuolisuudessa vain on ongelma että tuo vanheneminen tapahtuu vasten tahtoa väärässä ulkomuodossa, jos sitä ei korjaa. Ok voihan sitä vanheta ihan ilman hoitojakin, mutta elämä jää tuntumaan puolinaiselle ja menettää "luonnollisen" oikeuden vanhetua asiaan kuuluvalla eli itselleen mukavimmalla tavalla. Tämä todennäköisesti aiheuttaa katkeroitumisen ja kylmän paskiaisen arvo- ja ajatusmaailman.

    "Vähemmistössä, ei ole kivaa maailmassa, jota hallitsee enemmistö."

    Ei ole ei. Thaimaassa olisi merkittävänä vähemmistönä juuri ladyboyt, katoeyt. Paperissa lukee mies vaikka olisi kokonaan korjattu, anarkistiahan tuollainen ei hetkauta :) (niin kauan kuin välttää miesvankilan). Ehkä vähemmistössäkin pystyy luomaan tuottoisia liiketoimia kuten eräät ovat osoittaneet (shemale), mutta suomistoliitto on aina suomistoliitto. Täällä on tämä tapojen ja normien kulttuuri ihan vääränlainen minun makuun... Pitäisiköhän ihan ottaa jä lähteä thaikkuihin, euro on siellä kovaa valuuttaa.

    Äänestä

  • P=NP kirjoitti:

    "Ei yhteiskunta koskaan tule opettamaan sinulle mitään muuta kuin miten elää HEIDÄN luomiensa sääntöjen ja ROOLIPELIEN mukaan."

    Tuo on juuri eräs ehto välttämättömien lääkkeiden ja hoidon saamiselle. Suomistoliitto kiristää mustasukkaisesti niitä jotka ovat riippuvaisia sen monopolista ja sitä valvotaan äärimmäisen tarkasti. Laki, asetukset, viranomaiset ja tulli asettuvat terveyttä ja yhteiskunnasta riippumatonta elämäntapaa vastaan.

    "Moni on myös niin tuskastunut yhteiskuntaan, että alkaa kuvitella, että hyvillä päätöksillä ei enää ole merkitystä lopputuloksen kannalta."

    Niin on. Epätoivoiseksi, masentuneeksi ja pessimistiseksi tekee suomistoliitto, sielunraiskaaja kun ei voi vapaasti toteuttaa itseään riippumattomasti ilman sitä ja sen dominointia. Minulla ei ole kuin huonoja vaihtoehtoja tarjolla, plus tuhoutuminen joka ei ole hyvä eikä huono. Pitäisi varmaankin perustaa anarkokommuuni jonnekin Meksikoon jossa lääkkeet saa helpommin ja yksityisesti...

    "Pitäisi varmaankin perustaa anarkokommuuni jonnekin Meksikoon jossa lääkkeet saa helpommin ja yksityisesti..."

    Äsken tämä oli vielä "aikaisintaan viiden vuoden päästä ajankohtaista". Mites se nyt onkin ajankohtaista jo nyt? Valehtelitko aikaisemmin ja oikeasti tarkoitit: "en halua sinua mukaan siihen, joten välttelen puhumasta aiheesta ikään kuin en sitä itse ajattelisi, vaikka ajattelenkin".

    Äänestä

  • P=NP kirjoitti:

    Paljon olen, ja aivan samankaltaisia ajatuksia, pyöritellyt mielessä. Lisänä ja poikkeustapauksena on tässä kuitenkin eräs ongelmallinen idea joka mutkistaa helpot ja yksinkertaisetkin:

    "Voihan sitä unohtaa oman egonsa ja teeskennellä olevansa mukana yhteiskunnassa"

    Oman egon unohtamista on myös se että irtautuu yhteiskunnasta joka kykenee ja jolla on tällä maantieteellisellä alueella monopoli korjaamaan ristiriidan oman ulkomuodon ja sukupuoli-identiteetin välillä. Ei ole helppoa tai oikeammin mahdollista olla transnainen ja yhteiskunnasta riippumattomasti elävä anarkisti. Transsukupuolisuudesta ei voi niin vaan "aivopestä" itseän "normaaliksi", yritetty on ja tuloksetta.

    Jos hylkäisin yhteiskunnan, menettäisin hoidot ja eläisin fyysisesti vajavaisena onnettoman loppuikäni, joka ei siinä tapauksessa olisi kovin pitkä ja ruusuinen. Todennäköisesti olisin häikäilemätön paskiainen, jolle millään ei ole mitään väliä.

    Toisaalta onnetonta on elää vääränlaisessa yhteiskunnassa, vaikka olisikin hoidot saanut, kuitenkin siedettävämpää. Ideoita on joka tapauksessa hyvin vaikea vertailla: ruumiin vapaus vai vapaus yhteiskunnasta, jotka ovat enemmän tai vähemmän toisensa poissulkevia vaihtoehtoja.

    "Tuhoutuminen on melko pysyvä ratkaisu. Kaikki muu elämässä on luonteeltaan anarkistista, eikä kovinkaan pysyvää."

    Tuhoutumisen taustallakin voi nähdä eräällä tapaa anarkistisen idean. Maailmaan oli pakko syntyä itseltä kysymättä, anarkistisesti voi ajatella että minulta ei suostumusta syntymälle kysytty joten voin röyhkeästi itseni myös tuhota vastaten samalla mitalla elämän ja maailman röyhkeään olemukseen. Voisi kirjoittaa, jos viitsisi, masennuspalstalle ketjun "Pieni tarina olemisesta elämän tuollapuolella"

    "Mitä järkeä on elää, jos ainoa mitä pystyy tekemään, on vältellä vaikeuksia"

    En tiedä onko elämässä oikeastaan mitään järkeä. Ainoa asia jonka voin vajavaisella elämänkokemuksella sanoa on että joko kohtaa vaikeudet kasvotusten niitä uhmaten kävi miten kävi-periaatteella tai ignoroi ne ennen pitkää tuhoutumalla. Elämä on sarja uhkia, ja niistä joko selviää...tai sitten ei. Ihmeparantuminen tässä tarvittaisiin... Täydellinen anarkismi sukupuolenkorjaus = mahdoton yhtälö, vain toisen voi kokonaan saada.

    "ja tehdä samat valinnat mitä kaikki muut jo tekevät kaikissa asioissa."

    Minun hahmottelema ideaali elämä ei ole missään tapauksessa suomalainen tuulipuku-kansalainen joka katsoo putousta, ostaa ikeasta huonekaluja ja velkarahalla omakotitalon sekä juosten oravan pyörässä itsensä suotta loppuun kuluttaa. Sellaista tulevaisuutta en ole koskaan nähnyt haluttavana, ennemmin eläisin (anarko)kommuunissa, niin että elämässä olisi jännitystä. Kokisi vapauden ja elossaolon tunteen, jotka ovat minulle olleet niitä kadonneita, yksinäisiä ideoita.

    Vähän lipsui tämä avautuminen ketjun alkuperäisestä aiheesta :)

    "Transsukupuolisuudesta ei voi niin vaan "aivopestä" itseän "normaaliksi", yritetty on ja tuloksetta."

    Voitko perustella minulle rationaalisesti miksi 99,99% miehistä ei koe tarvetta ryhtyä naiseksi? Miksi sinulla juuri tulee olla siihen ETUoikeus? Mitä ihmeen anarkismia sellainen etuoikeuksien haaliminen itselleen on?

    Asian voi nähdä aivan hyvin niinkin, että 99,99% ihmisistä osaa tukahduttaa omat transsukupuolisuuden tuntemuksensa, kuin niin ettei niitä olisi koskaan ollutkaan.

    Oletko varma ettei transsukupuoliseksi päätyminen ole samanlaisen traumatisoitumisen tulosta kuin anarkistiksi päätyminen?

    Äänestä

  • AlienIndie kirjoitti:

    "Transsukupuolisuudesta ei voi niin vaan "aivopestä" itseän "normaaliksi", yritetty on ja tuloksetta."

    Voitko perustella minulle rationaalisesti miksi 99,99% miehistä ei koe tarvetta ryhtyä naiseksi? Miksi sinulla juuri tulee olla siihen ETUoikeus? Mitä ihmeen anarkismia sellainen etuoikeuksien haaliminen itselleen on?

    Asian voi nähdä aivan hyvin niinkin, että 99,99% ihmisistä osaa tukahduttaa omat transsukupuolisuuden tuntemuksensa, kuin niin ettei niitä olisi koskaan ollutkaan.

    Oletko varma ettei transsukupuoliseksi päätyminen ole samanlaisen traumatisoitumisen tulosta kuin anarkistiksi päätyminen?

    Sukupuoli on valtakonstruktio, joten jokaisen oikean anarkistin tulisi olla sitä mieltä, ettei sukupuolia ole olemassakaan. Pelkkä "sukupuoliroolit ja -termit on ok kunhan seksismiä ei esiinny työpaikoilla" tms. ei riitä, se ei ole anarkismia vaan sosiaalidemokratiaa.

    Äänestä

  • P=NP kirjoitti:

    Paljon olen, ja aivan samankaltaisia ajatuksia, pyöritellyt mielessä. Lisänä ja poikkeustapauksena on tässä kuitenkin eräs ongelmallinen idea joka mutkistaa helpot ja yksinkertaisetkin:

    "Voihan sitä unohtaa oman egonsa ja teeskennellä olevansa mukana yhteiskunnassa"

    Oman egon unohtamista on myös se että irtautuu yhteiskunnasta joka kykenee ja jolla on tällä maantieteellisellä alueella monopoli korjaamaan ristiriidan oman ulkomuodon ja sukupuoli-identiteetin välillä. Ei ole helppoa tai oikeammin mahdollista olla transnainen ja yhteiskunnasta riippumattomasti elävä anarkisti. Transsukupuolisuudesta ei voi niin vaan "aivopestä" itseän "normaaliksi", yritetty on ja tuloksetta.

    Jos hylkäisin yhteiskunnan, menettäisin hoidot ja eläisin fyysisesti vajavaisena onnettoman loppuikäni, joka ei siinä tapauksessa olisi kovin pitkä ja ruusuinen. Todennäköisesti olisin häikäilemätön paskiainen, jolle millään ei ole mitään väliä.

    Toisaalta onnetonta on elää vääränlaisessa yhteiskunnassa, vaikka olisikin hoidot saanut, kuitenkin siedettävämpää. Ideoita on joka tapauksessa hyvin vaikea vertailla: ruumiin vapaus vai vapaus yhteiskunnasta, jotka ovat enemmän tai vähemmän toisensa poissulkevia vaihtoehtoja.

    "Tuhoutuminen on melko pysyvä ratkaisu. Kaikki muu elämässä on luonteeltaan anarkistista, eikä kovinkaan pysyvää."

    Tuhoutumisen taustallakin voi nähdä eräällä tapaa anarkistisen idean. Maailmaan oli pakko syntyä itseltä kysymättä, anarkistisesti voi ajatella että minulta ei suostumusta syntymälle kysytty joten voin röyhkeästi itseni myös tuhota vastaten samalla mitalla elämän ja maailman röyhkeään olemukseen. Voisi kirjoittaa, jos viitsisi, masennuspalstalle ketjun "Pieni tarina olemisesta elämän tuollapuolella"

    "Mitä järkeä on elää, jos ainoa mitä pystyy tekemään, on vältellä vaikeuksia"

    En tiedä onko elämässä oikeastaan mitään järkeä. Ainoa asia jonka voin vajavaisella elämänkokemuksella sanoa on että joko kohtaa vaikeudet kasvotusten niitä uhmaten kävi miten kävi-periaatteella tai ignoroi ne ennen pitkää tuhoutumalla. Elämä on sarja uhkia, ja niistä joko selviää...tai sitten ei. Ihmeparantuminen tässä tarvittaisiin... Täydellinen anarkismi sukupuolenkorjaus = mahdoton yhtälö, vain toisen voi kokonaan saada.

    "ja tehdä samat valinnat mitä kaikki muut jo tekevät kaikissa asioissa."

    Minun hahmottelema ideaali elämä ei ole missään tapauksessa suomalainen tuulipuku-kansalainen joka katsoo putousta, ostaa ikeasta huonekaluja ja velkarahalla omakotitalon sekä juosten oravan pyörässä itsensä suotta loppuun kuluttaa. Sellaista tulevaisuutta en ole koskaan nähnyt haluttavana, ennemmin eläisin (anarko)kommuunissa, niin että elämässä olisi jännitystä. Kokisi vapauden ja elossaolon tunteen, jotka ovat minulle olleet niitä kadonneita, yksinäisiä ideoita.

    Vähän lipsui tämä avautuminen ketjun alkuperäisestä aiheesta :)

    " Sellaista tulevaisuutta en ole koskaan nähnyt haluttavana, ennemmin eläisin (anarko)kommuunissa, niin että elämässä olisi jännitystä."

    Oletko AIVAN VARMA että elämä jossain peltojen saartamassa puumökissä päivät pelloilla heiluen on jännityksen täyteistä elämää?

    Miten epämieluisaa sukupuolta olevassa kehossa oleminen voi olla kamalampaa kuin paluu johonkin satojen vuosien takaiseen elämäntyyliin ja elintasoon? Jos jälkimmäinen tuntuu joltain mitä voisi oikein hyvin elää mutta ensimmäinen ei missään nimessä, niin silloin on jotain vikana päässä.

    Äänestä

  • P=NP kirjoitti:

    Paljon olen, ja aivan samankaltaisia ajatuksia, pyöritellyt mielessä. Lisänä ja poikkeustapauksena on tässä kuitenkin eräs ongelmallinen idea joka mutkistaa helpot ja yksinkertaisetkin:

    "Voihan sitä unohtaa oman egonsa ja teeskennellä olevansa mukana yhteiskunnassa"

    Oman egon unohtamista on myös se että irtautuu yhteiskunnasta joka kykenee ja jolla on tällä maantieteellisellä alueella monopoli korjaamaan ristiriidan oman ulkomuodon ja sukupuoli-identiteetin välillä. Ei ole helppoa tai oikeammin mahdollista olla transnainen ja yhteiskunnasta riippumattomasti elävä anarkisti. Transsukupuolisuudesta ei voi niin vaan "aivopestä" itseän "normaaliksi", yritetty on ja tuloksetta.

    Jos hylkäisin yhteiskunnan, menettäisin hoidot ja eläisin fyysisesti vajavaisena onnettoman loppuikäni, joka ei siinä tapauksessa olisi kovin pitkä ja ruusuinen. Todennäköisesti olisin häikäilemätön paskiainen, jolle millään ei ole mitään väliä.

    Toisaalta onnetonta on elää vääränlaisessa yhteiskunnassa, vaikka olisikin hoidot saanut, kuitenkin siedettävämpää. Ideoita on joka tapauksessa hyvin vaikea vertailla: ruumiin vapaus vai vapaus yhteiskunnasta, jotka ovat enemmän tai vähemmän toisensa poissulkevia vaihtoehtoja.

    "Tuhoutuminen on melko pysyvä ratkaisu. Kaikki muu elämässä on luonteeltaan anarkistista, eikä kovinkaan pysyvää."

    Tuhoutumisen taustallakin voi nähdä eräällä tapaa anarkistisen idean. Maailmaan oli pakko syntyä itseltä kysymättä, anarkistisesti voi ajatella että minulta ei suostumusta syntymälle kysytty joten voin röyhkeästi itseni myös tuhota vastaten samalla mitalla elämän ja maailman röyhkeään olemukseen. Voisi kirjoittaa, jos viitsisi, masennuspalstalle ketjun "Pieni tarina olemisesta elämän tuollapuolella"

    "Mitä järkeä on elää, jos ainoa mitä pystyy tekemään, on vältellä vaikeuksia"

    En tiedä onko elämässä oikeastaan mitään järkeä. Ainoa asia jonka voin vajavaisella elämänkokemuksella sanoa on että joko kohtaa vaikeudet kasvotusten niitä uhmaten kävi miten kävi-periaatteella tai ignoroi ne ennen pitkää tuhoutumalla. Elämä on sarja uhkia, ja niistä joko selviää...tai sitten ei. Ihmeparantuminen tässä tarvittaisiin... Täydellinen anarkismi sukupuolenkorjaus = mahdoton yhtälö, vain toisen voi kokonaan saada.

    "ja tehdä samat valinnat mitä kaikki muut jo tekevät kaikissa asioissa."

    Minun hahmottelema ideaali elämä ei ole missään tapauksessa suomalainen tuulipuku-kansalainen joka katsoo putousta, ostaa ikeasta huonekaluja ja velkarahalla omakotitalon sekä juosten oravan pyörässä itsensä suotta loppuun kuluttaa. Sellaista tulevaisuutta en ole koskaan nähnyt haluttavana, ennemmin eläisin (anarko)kommuunissa, niin että elämässä olisi jännitystä. Kokisi vapauden ja elossaolon tunteen, jotka ovat minulle olleet niitä kadonneita, yksinäisiä ideoita.

    Vähän lipsui tämä avautuminen ketjun alkuperäisestä aiheesta :)

    "Todennäköisesti olisin häikäilemätön paskiainen, jolle millään ei ole mitään väliä."

    Todennäköisesti. Todennäköisesti et osaa muuta ollakaan. Prostituoidut jos ketkä ovat häikäilemättömiä paskiaisia, ja sellaiseksihan sinä halusit.

    Äänestä

  • P=NP kirjoitti:

    "Lopputulos on kuitenkin se mikä ratkaisee ja se, että pysyy liikkeessä."

    Ongelma tuleekin tässä miksei hyviä päätöksiä voi tehdä. Testosteroni raiskaa vartalon, varsinkin kun aika kuluu. Tällä hetkellä minut on helpohkoa jopa nähdäkin naisena, mutta aika muuttaa varton miehisempään suuntaan, jolloin alkaa olla liian myöhäistä sen hyvän lopputuloksen saavuttaminen. Tässä suhteessa pitkä kävelymatka matka ja etenkin kainalosavojen kanssa mitätöi hyvän lopputuoloksen ja nakertaa jatkuvasti elämänhaluja.

    "Henkisistä ja fyysisistä palasista olen joutunut kokomaan itseni uudestaan."

    Tuo on tehty jo neljä ketaa. Erinäköisten ihmeiden ja sattumien kaupalla sitä on näinkin pitkälle selvinnyt. Välillä tai pikemminkin aika usein vaan tuntuu siltä että kaikki pakan kortit on loppuun käännetty.

    "En minä kuolemaa pelkää, mutta en sitä tavoittelekaan, etten muuttuisi sellaiseksi, että alan kuvitella, että millään ei ole mitään väliä."

    Epätoivoinen ihminen tekee epätoivoisia ratkaisuja. Jos tietää että aika käy vähiin, sen epätoivoisemmaksi tulee. Ehkä kyynistyn, hajoan ja lopulta itseni näännytän, muutan metrotunneliin ja elän vajavaisena loppuelämäni tai sitten teen itsestäni ns ladyboyn ja turvaudun ammateista vanhimpaan. Tuuliajolla tässä ristiiriitojen aallokossa ollaan ja siksi spoilailen.

    "Testosteroni raiskaa vartalon, varsinkin kun aika kuluu. Tällä hetkellä minut on helpohkoa jopa nähdäkin naisena, mutta aika muuttaa varton miehisempään suuntaan, jolloin alkaa olla liian myöhäistä sen hyvän lopputuloksen saavuttaminen"

    Mitä sinä sillä hyvällä ulkonäöllä teet jos prostituoiduksi aiot? Prostituoidut ovat oksettavia.

    Ja mitä sinä sillä varsinkaan teet jos aiot elää jossain jurtassa?

    Häh?

    Äänestä

  • AlienIndie kirjoitti:

    "Pitäisi varmaankin perustaa anarkokommuuni jonnekin Meksikoon jossa lääkkeet saa helpommin ja yksityisesti..."

    Äsken tämä oli vielä "aikaisintaan viiden vuoden päästä ajankohtaista". Mites se nyt onkin ajankohtaista jo nyt? Valehtelitko aikaisemmin ja oikeasti tarkoitit: "en halua sinua mukaan siihen, joten välttelen puhumasta aiheesta ikään kuin en sitä itse ajattelisi, vaikka ajattelenkin".

    Puhutaan mieluumin näkymättömästä kapitalismista, se on ketjun alkuperäinen teema.

    Äänestä

  • P=NP kirjoitti:

    Puhutaan mieluumin näkymättömästä kapitalismista, se on ketjun alkuperäinen teema.

    Itsehän rupesit puhumaan transsukupuolisuudesta. Puolet ketjusta on sinun valitustasi siitä miten hirveä olotila se nyt on, kunnon laumasielu tyyliin.

    Äänestä

Raha on esimerkiksi väline, työkalu. Miksi työkalut koristellaan?

-Siksi koska niistä tulee haluttavampia ja omaksuttavampia. Taiteilijat näkevät paljon vaivaa jotta heidän tuotteistaan saa mielenkiintoisempia ja himottavampia.

Väreillä vedotaan tunteisiin, kimalluksella saadaan tuote näyttämään arvokkaalle (luonnossa kimaltava materia on harvinaista, kulta&timantit).

Koristelu luo mielikuvia. Eliitin pitämät vaatteetkin kimaltavat, ovat kirjailtuja, väreillä leikitään ja muotoja korostetaan. Vaatteet luovat kantajastaan signaaleja, sosiaalisia lupauksia, jotka näyttää arvon, eli statuksen ko. roolipelissä. Estetiikka, kultainenleikkaus yms. ovat papiston tutkimia taiteen keinoja joilla vedotaan ihmismieleen.

Hautakivet työstetään kauniiksi, niihin kaiverretaan kirkon logo muistuttamaan kenellä on monopoli kuoleman jälkeiseen, tai niin uskotellaan. Paperiin ja metalliin painetaan hallitsijan, idolien ja sankareiden kuvia muistuttamaan kuka välineen sinulle tarjoaa ja kenen kanssa asioit, tämä antaa välinelle merkityksen mieliimme. Tämäkin mainostamista; aina kun käytät välinettä saat muistuksen ja mielikuvan. Ainakin alitajuisesti. Dollarin setelissä lisäksi näkyy pyramidi ja kaikkinäkevä silmä...

Rahalla on myös erityislaatuinen ominaishaju, muste- ja paperilaatu valitaan tarkoin näitä signaaleja varten. Rahasta ja muusta omaksuttavasta näytelmän rekvisiitasta tehdään sellaista että sitä opittaisiin haluamaan, pyörittämään taloudenpyöriä, eli puhdasta psykologiaa. Kieliä ja kirjaimia hiotaan taiteellisiksi, jotta estetiikka näkyy myös niissä.

Äänestä

Ketjusta on poistettu 7 sääntöjenvastaista viestiä.

Kommentoi aloitusta


P=NP kirjoitti:

Moni materiaan ja mammonaan tottunut ihminen pitää tuotteina nimenomaan aineellisia, konkreettisia hyödykkeitä / turhakkeita / haitakkeita.

Mutta, oikeastaan ennen näkyvien hyödykkeiden kulta-aikaa vallitsi näkymättömien hyödykkeiden kulta-aika joka vaikuttaa edelleen taustalla, tosin hiipuneena entisestä loistostaan. Näkymättömiä hyödykkeitä ovat ideologiat, hengentuotteet. Hengen tuotteeseen kuuluu perinteisesti jumala, dogma, lupaukset taivaspaikoista ym. kivaa sälää. Hengentuotteet ovat osallistumisoikeuksia roolipeleihin ja niitä vahvistavia uskomuksia. Lisäksi annetaan lupauksia paremmasta tulevaisuudesta kun osallistuu ja kannattaa eli käyttää hengen tuotetta.

Hyödykkeiden vaihtaminen tapahtuu markkinoilla. Kaupunki on perinteisesti ollut se paikka, jossa on tori ja kirkko. Kaupunki on nimensä mukaan kauppa-paikka, markkinat. Markkinapaikan on perinteisesti määrännyt niin hengellistä, kuin maallista valtaa nauttinut kuningas tai paavi ym, paikaksi jossa kysyntä ja tarjonta kohtaavat. Tarjoajia ovat ne joilla on JOTAIN mitä tarjota (omistavia, porvareita), kysyjiä ovat ne jotka "tarvitsevat" tai tarvitsevat. Aineellisten hyödykkeiden markkinat on tori. Aineettomien hyödykkeiden markkinat on kirkko. Torilla on myös myyty hengen tuotteita, esimerkiksi antiikin kreikan kaupunkivaltioissa niissä harrastettiin politiikkaa, 'demokratiaa'.

Kuinka "tarvitsemisesta" tehdään tarvitsemista: mielikuvilla, markkinoinnilla. Luodaan kysyjälle USKO että nimenomaan tämä kannattaa hankkia, tehdään tuotteesta haluttava koristelemalla se korupuheilla ja kaunokielellä, tai kullalla ja timanteilla. Kun usko tuotteeseen on luotu tarvittaessa esim. näyttelemällä, kysyjä ostaa sen. Näkyvän tuotteen tapauksessa maksuväline, johon kaikki uskovat on raha. Näkymättömän tuotteen tapauksessa maksuvälineeksi käy luottamus, omaksuminen tai kannattaminen.

Kun ostat, luovut jostain ja saat muuta tilalle. Mitä todellisuudessa luovutat? Pieniä paloja valtaa. Ne jotka keräävät valtaa, olipa tuotteena hengen tai aineen tekele, saavat sitä. Yhtälöt pätevät, puntarit on oltava tasapainossa: kun luovut jostain, jotain muuta on saatava tilalle ja se on yleensä turhaa eli "tarpeellista". Ostaminen on myyjän näkökulmasta vallan hankkimista. Myyjät, papit ja poliitikot ovat lipeviä pukumiehiä, joilla on kaulassaan ns. kapitalistin kravatti. Hengen ja materian tuotteiden ostamisen ympärille rakentuu pyramidi-yhteiskunta kun tietyt tahot hamstraavat valtaa itselleen myymällä rihkamaa, totta kai jokaisen oma tuote on ainut oikea. Tämä on puoliksi näkymätöntä kapitalismia.

Kysyjillä, jotka ovat ostaneet samoilta kauppiailta samaa tuotetta, eli luovuttaneet valtaa, on päällään samanlainen paita tai päässään samanlainen ideologia. Nämä ovat hankkeita, eli lipevien kauppiaiden liiketoimien tulosta.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu