Jako oikeistolaisiin ja vasemmistolaisiin puolueisiin taikka porvarillisiiin ja ei-porvarillisiin alkaa olla kovasti vanhentunut kahtiajako kuvaamaan Suomen poliittista karttaa. Toki näillä on edelleen merkitystä, mutta pääosan roolista ne ovat tippuneet enemmän sivuosan näyttelijöiksi.
Nykypäivä tilannetta kuvaisi paremmin jako edistyksellisiin, moderneihin puolueisiin ja vanhakantaisiin konservatiivipuolueisiin.
Edistyksellisten puolueiden ehdoton ykkönen on Kokoomus. Se on sitoutunut vahvasti tämän päivän globaaliin verkostoitumiseen ja näkee maailman talouspainotteisesti. Avainkysymys on se, miten Suomi menestyy tässä globaalissa puristuksessa ja kykenemmekö seuraamaan maailman muutttumista reaaliajassa vai poljemmoko vähintään parikymmentä vuotta perässä. Kokoomus on uudisraivaajapuolue numero uno. Ruotsinkielisellä puolueella RKP aikalailla peesaa Kokoomusta, muttei ideologisesti yhtä näkyvällä tavalla. Kolmas tähän kastiin luettava puolue on Vihreät, vaikka se eroaa monessa suhteessa Kokoomuksesta ja sillä on suorastaan vastakkaisia politiikkanäkemyksiä Kokoomuksen kanssa. Silti Vihreät elää tässä ajassa ja ymmärtää globalismin merkityksen ratkaista tärkeitä poliittisia kysymyksiä kuten vaikkapa ilmastopolitiikkaan liittyviä ongelmia. Globaalisti voisi nähdä, että näiden tahojen hengenheimolaisia muualla ovat Barack Obama ja Angela Merkel johtavista poliitikoista.
Vanhakantaisiin konservatiiveihin kuuluu ensimmäisenä perussuomalaiset, mutta pienen hajuraon jälkeen myös Kepu ja sekä yhä enemmän tähän suuntaan hapuileva SDP. Näiden maailmankuvaa voi luonnehtia impivaaralaiseksi. Näillä puolueilla ei ole kykyä eikä halua nähdä Suomea osana ympäröivää maailmaa, josta erossa me emme voi menestyksellisesti elää vaikka haluaisimmekin. Se ääri-itsenäisyyden tie on auttamatta silloin Pohjois-Korean viitoittama polku. Tällaiseen itsenäisyyden eivät kykene edes suurvallat kuten USA, Kiina ja Venäjä. Silloin on turha kuvitella, että siihen kykenisi pieni Suomi. Mainitut kolme puoluetta yrittävät rakentaa Suomea sisältäpäin ikään kuin muuta maailmaa ei olisikaan. Pidä koko Suomi asuttuna politiikka on näkemykseltään sisäsiittoista, siinä ei pohdita lainkaan sitä, pärjäämmekö sillä tavalla maailmalla, missä leipämme kuitenkin on pieninä murusina. Jopa ennen niin kansainvälinen SDP on valitettavasti kääntymässä tähän suuntaan puhtaaksi edunvalvojapuolueeksi puolustamaan menneen maailman olotilaa. Nyt näyttää, että nämä kolme ovat löytymässä toisensa ja muodostavat Suomeen seuraavan hallituksen haavekuvanaan monta kymmentä vuotta sitten haudattu Suomi-kuva.
On tietysti mahdollista konservatismi jyrää liberalismin kokonaisvalatisemmin alleensa, jolloin Kokoomuskin kääntyisi takaisin siihen suuntaan. Sellainen maailma olisi vahvasti protektionistinen, blokkiutunut. Yhteisen hyvän etsiminen lopetettaisiin ja jokainen puolustaisi vain asemiaan entistä vahvemmin. Librealismin maailmassa jopa sellaiset puolustukset kuin Venäjä ja Kiina ovat joutuneet tinkimään, mutta paluu eristäytyneisiin palauttaisi kaiken taas ennalleen. Ties vaikka se johtaisi Neuvostoliiton paluuseen ja voitaisiin sanoa, että Väyrynen oli sittenkin oikeassa kertoessaan NL:n olevan ikuinen ja kasvava.
Oikeisto-vasemmisto vanhaa kamaa
31
175
Vastaukset
- 44+09
Asiantunteva yhteenveto
- Keskustaporvari
"Se ääri-itsenäisyyden tie on auttamatta silloin Pohjois-Korean viitoittama polku. Tällaiseen itsenäisyyden eivät kykene edes suurvallat kuten USA, Kiina ja Venäjä. Silloin on turha kuvitella, että siihen kykenisi pieni Suomi."
En yleensä vastaa kirjoituksiin, joissa vedetään Pohjois-Korea kortti esiin, mutta nyt kommentoin vain siksi, kun haluan Mielipidepankilta kommentin Islannin taannoisiin parlamenttivaaleihin. Siellä nimittäin "impivaaralaiset" voittivat komeasti. Sosialistien hätäpäissään väsäämä EU-jäsenhakemus vedettiin takaisin. Ja jos oikein olen ymmärtänyt, niin sikäläinen kokoomus ja keskusta voittivat vaalit juuri hyvin pitkälti siksi, että nimen omaan lupasivat kansalle, että EU-jäsenhakemus vedetään pois.
Siellä ei kansan enemmistöä näytä pelottavan lainkaan se, että joutuvat jatkossakin elämään "yksin".
Kuvailemaasi "ääri-itsenäisyyttä" ei kannata yksikään puolue Suomessa. Perussuomalaiset lienevät kansallismielisin ja "ääri-itsenäisin" puolue Suomessa, mutta he kannattavat vapaakauppaa ja aitoa kansainvälisyyttä. Jos sinulla on asiasta toisenlaista tietoa, niin laita toki näkyville lähdeviitteineen.Islanti on kaukana Euroopasta ja kaukana mistään muualtakaan. Islannilla ei kannattaisi hirveästi elämöidä, kun muistetaan, että saarella asuu suunnilleen puolta vähemmän porukkaa kuin Helsingissä. Islanti elää kalastuksesta ja kaivannaisteollisuudesta (alumiinituotanto), missä kohdin Islannissa kyllä hääräävät myös ulkomaiset voimat. Islanti pyrki pankkisektorilla kasvamaan merkittäväksi globaaliksi tekijäksi, mutta ahneella on p-nen loppu kuten sanotaan. Islannin teollinen pohja olisi periaatteessa hyvä, kun maa on energiaomavarainen vulkaanisen toiminnan ansiosta.
Maailmasta toki löytyy saarekkeita, jotka voivat olla suhteellisen riippumattomia muusta maailmasta. Niille kaikille on yhteistä joko suuret luonnonvarat kuten öljy tai sitten suunnaton typeryys kuten Pohjois-Korean itsellisyyspyrkimykset. Kun näissä kohdin tulee säröjä, järki alkaa voittamaan. Siitä oli esimerkki Islanninkin kääntyminen EUn puoleen talouskriisin jälkeen.
Vapaakauppaan kuuluu tavaroiden, palvelujen ja ihmisten vapaa liikkuvuus. Impivaaralaispuolueissamme on halua rajoittaa näitä kaikkia. Kepulla on ollut historiallisesti hinku rajoittaa korkeilla tulleille maataloustuotteiden tuontia. Persuilla on halu rajoittaa vapaata liikkuvuutta ja demareilla on samantapainen halu, jos vapaa liikkuvuus uhkaa kotimaista työllisyys- ja palkkakehitystä.
Me suomalaiset elämme viennistä. Vientiteollisuudessa vallitsee eri aloilla kova kilpailu. Suomi hyötyy siitä, että se voi harjoittaa vientiponnistuksia EU:n avulla. Voimme osallistua erilaisiin strategisiin suunnitteluihin ja vientiteollisuutta eteenpäin vieviin tutkimus- ja tuotekehitysponnisteluihin. Yhdysvallat toimii näin.Yhdysvaltojen erillisen osavaltiot eivät toimi vientitykkeinä, vaan USAn liittovaltio. Sillä on enemmän muskeleitä kuin sen osavaltioilla olisi erillisinä yhteensä. Tässä kohdin Eurooppaa on alkanut näivettyä, kun vastaavaan keskittymiseen ei ole kyetty. USAn talouden yksi ydin on siinä. Se on voinut keskittää esim. teknologiateollisuuden päätuotekehityksen yhden osavaltion ns. piilaaksoon, mikä sitten on palvellut koko Yhdysvaltoja. Euroopassa on valovuosien päässä tämäntapaisista yhteisistä hyödyistä, kun Euroopassa jyräävät yhteisen edun sijasta kansalliset intressit.Mielipidepankki kirjoitti:
Islanti on kaukana Euroopasta ja kaukana mistään muualtakaan. Islannilla ei kannattaisi hirveästi elämöidä, kun muistetaan, että saarella asuu suunnilleen puolta vähemmän porukkaa kuin Helsingissä. Islanti elää kalastuksesta ja kaivannaisteollisuudesta (alumiinituotanto), missä kohdin Islannissa kyllä hääräävät myös ulkomaiset voimat. Islanti pyrki pankkisektorilla kasvamaan merkittäväksi globaaliksi tekijäksi, mutta ahneella on p-nen loppu kuten sanotaan. Islannin teollinen pohja olisi periaatteessa hyvä, kun maa on energiaomavarainen vulkaanisen toiminnan ansiosta.
Maailmasta toki löytyy saarekkeita, jotka voivat olla suhteellisen riippumattomia muusta maailmasta. Niille kaikille on yhteistä joko suuret luonnonvarat kuten öljy tai sitten suunnaton typeryys kuten Pohjois-Korean itsellisyyspyrkimykset. Kun näissä kohdin tulee säröjä, järki alkaa voittamaan. Siitä oli esimerkki Islanninkin kääntyminen EUn puoleen talouskriisin jälkeen.
Vapaakauppaan kuuluu tavaroiden, palvelujen ja ihmisten vapaa liikkuvuus. Impivaaralaispuolueissamme on halua rajoittaa näitä kaikkia. Kepulla on ollut historiallisesti hinku rajoittaa korkeilla tulleille maataloustuotteiden tuontia. Persuilla on halu rajoittaa vapaata liikkuvuutta ja demareilla on samantapainen halu, jos vapaa liikkuvuus uhkaa kotimaista työllisyys- ja palkkakehitystä.
Me suomalaiset elämme viennistä. Vientiteollisuudessa vallitsee eri aloilla kova kilpailu. Suomi hyötyy siitä, että se voi harjoittaa vientiponnistuksia EU:n avulla. Voimme osallistua erilaisiin strategisiin suunnitteluihin ja vientiteollisuutta eteenpäin vieviin tutkimus- ja tuotekehitysponnisteluihin. Yhdysvallat toimii näin.Yhdysvaltojen erillisen osavaltiot eivät toimi vientitykkeinä, vaan USAn liittovaltio. Sillä on enemmän muskeleitä kuin sen osavaltioilla olisi erillisinä yhteensä. Tässä kohdin Eurooppaa on alkanut näivettyä, kun vastaavaan keskittymiseen ei ole kyetty. USAn talouden yksi ydin on siinä. Se on voinut keskittää esim. teknologiateollisuuden päätuotekehityksen yhden osavaltion ns. piilaaksoon, mikä sitten on palvellut koko Yhdysvaltoja. Euroopassa on valovuosien päässä tämäntapaisista yhteisistä hyödyistä, kun Euroopassa jyräävät yhteisen edun sijasta kansalliset intressit.Tuo muuten yleensä ihan asiallinen Keskustaporvari, joka ei eräiden muiden palstan kepulaisten lailla törkyile, on jostain syystä käsittämättömän EU-kauhuinen. Kuten Seppo_Ilmarinen on prvarikauhuinen. Ja kun monet kepulaiset ovat punikkikauhuisia niin, että heille Sinä kuten minäkin olemme punikkeja, täytyy todeta, että kepulaisuudessa on menksi.
Hyvin perustein vastaat Keskustaporvarille tuosta asiasta, josta minäkin hänen kanssansa keskustelin ja viimeksi vastasin tällä:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/11462214#comment-61509504-view
Avauksessasi esittämiisi näkemyksiisi puolueiden luonteessa tapahtuneesta kehityksestä yhdyn täysin. Kokoomuksen plussaksi lisäisin vielä sen, että sillä on realistisimmat näkemykset myös turvallisuuspoliittisista tarpeistamme, vaikka toistaiseksi se joutuu olemaan niiden esittämisessä pidättyvämpi kuin puolueessa yleisesti ajatellaan. Ehkäpä Sinäkin olet sisimmässäsi tullut niissä uusiin ajatuksiin? Ymmärtänet, mitä tarkoitan.- Komea homo
harmajapantteri kirjoitti:
Tuo muuten yleensä ihan asiallinen Keskustaporvari, joka ei eräiden muiden palstan kepulaisten lailla törkyile, on jostain syystä käsittämättömän EU-kauhuinen. Kuten Seppo_Ilmarinen on prvarikauhuinen. Ja kun monet kepulaiset ovat punikkikauhuisia niin, että heille Sinä kuten minäkin olemme punikkeja, täytyy todeta, että kepulaisuudessa on menksi.
Hyvin perustein vastaat Keskustaporvarille tuosta asiasta, josta minäkin hänen kanssansa keskustelin ja viimeksi vastasin tällä:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/11462214#comment-61509504-view
Avauksessasi esittämiisi näkemyksiisi puolueiden luonteessa tapahtuneesta kehityksestä yhdyn täysin. Kokoomuksen plussaksi lisäisin vielä sen, että sillä on realistisimmat näkemykset myös turvallisuuspoliittisista tarpeistamme, vaikka toistaiseksi se joutuu olemaan niiden esittämisessä pidättyvämpi kuin puolueessa yleisesti ajatellaan. Ehkäpä Sinäkin olet sisimmässäsi tullut niissä uusiin ajatuksiin? Ymmärtänet, mitä tarkoitan.Sinulle punikki-homolle on aivan sama keneen yhdyt. Sitä paitsi homoksikin olet niin ruma ja lihava, ettei kukaan sinun annna itsensä yhtyä.
- Näin oN
Oletko sinäkin vaihtanut puoluetta?
Ennen sinut tuntenut ihan selvästi Demariksi. Mutta nyt viime viikkona olet selvästi "haissut" Kokoomuslaiselta.
Suomessahan on sellaine ihmeellinen ilmiö ollut jo kohta 20 vuotta. Kokoomus ja Demarit on vaihatneet kannattajiaan keskenään. Välillä Demarit äänestävät kokoomusta ja sitten taas demareita. Ja Kokoomuslaiset on äänest'neet Deamreita ja sitten taas Kokoomusata.
nyt viimesten kuukausien aikana on olut havaittavissa että molempien, sekä Kokoomuksen ja Demarien yhteinen kannatus on laskenut. Viimeisen kahden kymmnen vuoden aikana Kokoomjuksen ja demareiden yhteinen kannatus on noin 40%. Sitä on vain vaihdeltu kumpi puolue noista on kerännyt enemmän yhteisiä kannattajia.
Tuo on ilmiö jota ei issään muualla maailmassa ole ollut. Tästä myös johtuu se että Kokoomus ja Demarit on ideologiansa puolesta ihan toistensa kaltaisia. Ainoastaan Kampanjoinnissa näkyy puolueiden ero. Kun kampanjat on käyty on taas kuin Demarit ja Kokoomus olisi sama puolue. Sinä kun käyt jatkuvaa vaalikampanjaa tä'llä palstalla niin sinusta voi tunnistaa milloin vain pupoluekantasi-
Tuo samankaltaisuus näkyy nyt tuossa järjettömässä kuntakarttasekoilussa ja sen väkisin läpiruntaamisessa, laista, asiantuntijoiide- ja kansalaiten mileipiteestä vä'littämättä.
Nyt on jo tuo vanha liitto menettänyt yli 5%-yklsikköä kannatustaan ja ei vieläkään usko että' kuntakarttaharjoitus kannattaisi haudata kolmen metrin syvyyteen.Olen aina ollut puolueisiin sitoutumaton. Kannatan mieluusti sellaisia puolueita, jotka ovat suuntautuneet ulospäin ja näkevät koko Suomen edun ennen peräpitäjien ja kirkonkylien etua. Kokoomus on vuosien mittaan kulkenut oikeaan suuntaan, demarit yhä enemmän väärään suuntaan. Kaikkein hölmöimpään suuntaan menevät kepu ja persut, joita ei kuuna päivänä kuvittelisi äänestäväni.
Kysymys on paljossa samasta kuin puhuttaisiin Suomen mahdollisuuksista menestyä jalkapallossa ja jääkiekossa. Pesäpalloasenteella ei menestystä tulisi koskaan. Pesäpallo on sisisiittoinen peräpitäjälaji. Jääkiekossa ja futikseksikin se vähäinen menestys mitä on, johtuu siitä, että on lähdetty kansainvälistymään. Parhaat pelaajat on annettu ulkomaisiin seuroihin ja kas kummaa, kun nämä sitten pelaavat Suomen maajoukkueen puolueesta, maailmanmestaruudetkaan eivät ole enää mahdottomuuksia jääkiekossa. Tätä samaa asennetta kaivattaisiin enemmän politiikassakin, koska muu tie johtaa juuri koko maan pesäpalloistumiseen. Siinä voitetaan kyllä aina Suomessa, mutta ulkomailta ei tahdo löytyä vastustajia.- Aluepuolueista
Mielipidepankki kirjoitti:
Olen aina ollut puolueisiin sitoutumaton. Kannatan mieluusti sellaisia puolueita, jotka ovat suuntautuneet ulospäin ja näkevät koko Suomen edun ennen peräpitäjien ja kirkonkylien etua. Kokoomus on vuosien mittaan kulkenut oikeaan suuntaan, demarit yhä enemmän väärään suuntaan. Kaikkein hölmöimpään suuntaan menevät kepu ja persut, joita ei kuuna päivänä kuvittelisi äänestäväni.
Kysymys on paljossa samasta kuin puhuttaisiin Suomen mahdollisuuksista menestyä jalkapallossa ja jääkiekossa. Pesäpalloasenteella ei menestystä tulisi koskaan. Pesäpallo on sisisiittoinen peräpitäjälaji. Jääkiekossa ja futikseksikin se vähäinen menestys mitä on, johtuu siitä, että on lähdetty kansainvälistymään. Parhaat pelaajat on annettu ulkomaisiin seuroihin ja kas kummaa, kun nämä sitten pelaavat Suomen maajoukkueen puolueesta, maailmanmestaruudetkaan eivät ole enää mahdottomuuksia jääkiekossa. Tätä samaa asennetta kaivattaisiin enemmän politiikassakin, koska muu tie johtaa juuri koko maan pesäpalloistumiseen. Siinä voitetaan kyllä aina Suomessa, mutta ulkomailta ei tahdo löytyä vastustajia.Suomessa on kaksi aluepuoluetta. Vihreät ja Keskusta. Tässä järjestyksessä.
Vihreät ovat selkeimmin impivaaralaisia, yhden alueen ja yhdenlaisen asumisen kannattajia. Vihreiden näkökulma ei riitä edes koko Helsinkiin, vaan rajoittuu ns. kantakaupunkiin. Puolue on umpisokea kaikelle muulle kuin tiukan kaupunkikeskeiselle (siis jopa kaupunkien lähiöt poissulkien) ajatusmallille. Kun tuohon lisätään vielä teollisen tuotannon vihaaminen ja kaikenlaisen uuden rakentamisen vastustaminen, niin ykkössija on selkeä. Myös suvaitsemattomuudessa vihreät ovat ylivertaisia. He eivät suvaitse autoilijoita, omakotiasujia, maaseudun asukkaita, lihan syöntiä, metsien hyötykäyttöä, vesivoimaa, ydinvoimaa, turvevoimaa jne jne. Homoudelle ja maahanmuutolle suvaitsevina he kuitenkin katsovat olevansa muita parempia ja suvaitsevaisempia, vaikka tuo suvaitsemattomuuden lista on tokuttoman pitkä.
Keskustan näkökulma on sitten maaseudun ja maakuntien näkökulma. Kirkonkylien ja pienten taajamien. Keskustalla ei kuitenkaan ole kaupunkivihamielisyyttä vaikka se asettaakin aina maaseudun edun kaupunkien edelle. Siinä mielessä Kepu poikkeaa edukseen vihreistä, joilla on selkeää vihaa maaseutua kohtaan. Keskustassa on myös suvaitsemattomuutta, mutta kun se kohdistuu toisin kuin vihreillä, sitä pidetään pahempana. Todellisuudessa keskustan suvaistevuus on paljon laajempaa kuin vihreiden
Persut ovat tavallaan aluepuolue, heidän alueekseen jää Vihreiden ja Keskustan välimaasto, kaupunkien lähiöt ja pienet teollisuuspaikkakunnat. Sielä Persut ovat täyttäneet demarien jättämän aukon, demarit eivät kuitenkaan itse ole löytäneet uutta suuntaa, joten puolue taantuu vanhojen hörhöjen (Heinäluoma, Tuomioja jne) keskustelukerhoksi vailla minkäänlaista selkää päämäärää - Näin oN
Mielipidepankki kirjoitti:
Olen aina ollut puolueisiin sitoutumaton. Kannatan mieluusti sellaisia puolueita, jotka ovat suuntautuneet ulospäin ja näkevät koko Suomen edun ennen peräpitäjien ja kirkonkylien etua. Kokoomus on vuosien mittaan kulkenut oikeaan suuntaan, demarit yhä enemmän väärään suuntaan. Kaikkein hölmöimpään suuntaan menevät kepu ja persut, joita ei kuuna päivänä kuvittelisi äänestäväni.
Kysymys on paljossa samasta kuin puhuttaisiin Suomen mahdollisuuksista menestyä jalkapallossa ja jääkiekossa. Pesäpalloasenteella ei menestystä tulisi koskaan. Pesäpallo on sisisiittoinen peräpitäjälaji. Jääkiekossa ja futikseksikin se vähäinen menestys mitä on, johtuu siitä, että on lähdetty kansainvälistymään. Parhaat pelaajat on annettu ulkomaisiin seuroihin ja kas kummaa, kun nämä sitten pelaavat Suomen maajoukkueen puolueesta, maailmanmestaruudetkaan eivät ole enää mahdottomuuksia jääkiekossa. Tätä samaa asennetta kaivattaisiin enemmän politiikassakin, koska muu tie johtaa juuri koko maan pesäpalloistumiseen. Siinä voitetaan kyllä aina Suomessa, mutta ulkomailta ei tahdo löytyä vastustajia.Et ole sitoutumaton!
Ainakin sinä olet Keskustasta pois sitoutunut. Silloin sinä et ole puolueeton.
Todellisuudessa sinä olet hyvin puoluesitounut. Vaihdat vain sit'ä puoluetta samalla tavalla kuin Denarit ja Kokoomus vaihtavat kuin mustalainen hevosta. Menet aina myötätuuleen sen mukaan kumpi puolue siellä myötätuulen suunnassa on:D Eli suomeksi kuljet virran mukana:D
Sinä olet Kokdemu-sitoutunut. Turha sinun on väittää että olet sitoutumaton:D
Tämäkin sinun mileipiteen vaihtosi osuu juuri siihen saumaan kun Demarit on alamäessä:D Luulet että Kokoomus on siellä myötävirran suunassa tällä hetkellöä:D
Jos sinä olet sitoutumaton sinulla ei ole yhtä puoluetta vastaan noin jyrkkää kielteistä mielipidettä. Näin oN kirjoitti:
Et ole sitoutumaton!
Ainakin sinä olet Keskustasta pois sitoutunut. Silloin sinä et ole puolueeton.
Todellisuudessa sinä olet hyvin puoluesitounut. Vaihdat vain sit'ä puoluetta samalla tavalla kuin Denarit ja Kokoomus vaihtavat kuin mustalainen hevosta. Menet aina myötätuuleen sen mukaan kumpi puolue siellä myötätuulen suunnassa on:D Eli suomeksi kuljet virran mukana:D
Sinä olet Kokdemu-sitoutunut. Turha sinun on väittää että olet sitoutumaton:D
Tämäkin sinun mileipiteen vaihtosi osuu juuri siihen saumaan kun Demarit on alamäessä:D Luulet että Kokoomus on siellä myötävirran suunassa tällä hetkellöä:D
Jos sinä olet sitoutumaton sinulla ei ole yhtä puoluetta vastaan noin jyrkkää kielteistä mielipidettä.Olet oikeassa siitä, että kepusta pois päin sitoutunut. Se ei johdu minusta vaan Kepun äärettömän typerästä politiikasta. Jos se onnistuisi järkiintymään politiikassaan, ei minulla olisi vaikeuksia äänestää Kepua.
Olen pariin otteeseen äänestänytkin kepulaista ehdokasta. Ensimmäisillä kerroilla oli kyllä kyse kepulaisen ehdokkaan Kekkosen valitsijamiesten äänestämisestä, mutta viimeisellä kerralla ihan suoraan kepulaisen ehdokkaan eli Esko Ahon äänestämisestä sen jälkeen, kun Aho oli tarmolla ajanut Suomea EUhun osoittaen näin suurta isänmaallisuuttaan. Pitihän sellainen into äänellä palkita.
Suhtautuminen globalisaatioon on erittäin rajoittunut peruste poliittisen karttajaon pohjaksi. Vielä vähemmän tuo suhtautuminen kertoo kunkin puolueen edistyksellisyydestä tai vanhakantaisuudesta, sillä globalisaatio ei automaattisesti edistä Suomen tai Suomen kansalaisten menestystä yhteiskunnassa.
Sinun näkemyksesi mukaan kaiketi marxilainen työväenliikekin oli luonteeltaan konservatiivinen, kun se ei lähtenyt mukaan ihastelemaan jo varhain alkanutta globalisaatiokehitystä. "Pääomalla ei ole isänmaata" on varmaan ainakin sata vuotta vanha slogan.Globalisaatio on varsinkin Suomelle kaiken a ja o. Siihen on perustunut täydellisesti maamme vaurauden kasvu. Ilman vientiteollisuutta olisimme vähäpätöinen ja supistuva, sukupuuttoon kuoleva kansankunta. Tästä muistuksena on nyt juhlittu Amerikan siirtolaisuus. Se kertoo vain siitä, että järkevät ihmiset ovat valmiita jättämään taakseen taantuvan ja kituvan maan. Vasta kun Suomi siirtyi maataloudesta ryminällä kansainväliseksi vientiteollisuusvaltioksi, alkoi tapahtua ja muuttoliike Amerikkaan lakkasi. 60- ja 70-luvuilla muuttivat sitten loputkin vanhan maatalousidyllin rippeet pois, silloin Ruotsiin ja etelän kaupunkehihin.
Kun tämä muutos tapahtui, se edellytti Suomen vahvaa siirtymistä kohden globalisaatiota. Nyt on sitten tultu siihen, että menestyminen maailmalla nimenomaan edellyttä sitä, että tämä perusoivallus Suomen globaaleista riippuvuusyhteyksistä tajutaan.
Marxilainen työväenliike oli nimenomaan luonteeltaan konservatiivinen ja erityisen protektionistinen. Siksihän se haaksirikon sitten kokikin. Neuvostoliitto toteutti tätä marxilaista oppirakennetta erittäin surkein tuloksin.Mielipidepankki kirjoitti:
Globalisaatio on varsinkin Suomelle kaiken a ja o. Siihen on perustunut täydellisesti maamme vaurauden kasvu. Ilman vientiteollisuutta olisimme vähäpätöinen ja supistuva, sukupuuttoon kuoleva kansankunta. Tästä muistuksena on nyt juhlittu Amerikan siirtolaisuus. Se kertoo vain siitä, että järkevät ihmiset ovat valmiita jättämään taakseen taantuvan ja kituvan maan. Vasta kun Suomi siirtyi maataloudesta ryminällä kansainväliseksi vientiteollisuusvaltioksi, alkoi tapahtua ja muuttoliike Amerikkaan lakkasi. 60- ja 70-luvuilla muuttivat sitten loputkin vanhan maatalousidyllin rippeet pois, silloin Ruotsiin ja etelän kaupunkehihin.
Kun tämä muutos tapahtui, se edellytti Suomen vahvaa siirtymistä kohden globalisaatiota. Nyt on sitten tultu siihen, että menestyminen maailmalla nimenomaan edellyttä sitä, että tämä perusoivallus Suomen globaaleista riippuvuusyhteyksistä tajutaan.
Marxilainen työväenliike oli nimenomaan luonteeltaan konservatiivinen ja erityisen protektionistinen. Siksihän se haaksirikon sitten kokikin. Neuvostoliitto toteutti tätä marxilaista oppirakennetta erittäin surkein tuloksin.Globalisaatiolla ei tarkoiteta normaalissa puheessa niin simppeliä asiaa kuin vientikauppa, johon kansakunnat pyrkivät itsetarkoituksellisesti jo 1500-luvulla ja samalla myös sen kanssa tasapainossa olevan tuonnin ymmärtäen ja hyväksyen 1800-luvun puolivälistä lähtien.
Nykyajan globalisaatiokritiikistä voit lukea vaikkapa täältä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Globalisaatio#GlobalisaatiokritiikkiPystyyn_kuollut kirjoitti:
Globalisaatiolla ei tarkoiteta normaalissa puheessa niin simppeliä asiaa kuin vientikauppa, johon kansakunnat pyrkivät itsetarkoituksellisesti jo 1500-luvulla ja samalla myös sen kanssa tasapainossa olevan tuonnin ymmärtäen ja hyväksyen 1800-luvun puolivälistä lähtien.
Nykyajan globalisaatiokritiikistä voit lukea vaikkapa täältä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Globalisaatio#GlobalisaatiokritiikkiEn minäkään vedä yhtäläisyysmerkkiä pelkästään golobalisaation ja vientikaupan välille. Globalisaatio on nimenomaan verkostoitumista, mikä Wikipedian jutussakin kerrotaan. Eräiltä osin globalisaatiokritiikkiin voi yhtyä eli silloin, kun se johtaa ihmisten oikeuksien polkemiseen ja tasa-arvon vähentymiseen. Ns. kansallismieliset tahot eivät ole ole siitä huolissaan, vaan niillä on arkitodellisuudesta vapaa myyttinen käsitys erillisistä kansoista, melkein voisi luulla, että maapallolla asustavista erilaisista eläinlajeista ihmistenb keskuudessa. Ne näkevät kulttuurin jotenkin seisahtuneena tiettyyn pisteeseen. Huvittavinta se on niissä tapauksissa kuten USAn etelävaltioissa, missä koko kulttuuri on ensin syrjäyttänyt alkuperäiskulttuurit ja sitten tätä syrjäyttävää kulttuuria on alettu pitää mukamas ainoa suojelemisen arvoisena.
Meillä Suomessa oli viikonlopun Hesarissa mehevä juttu Närpiöstä, tuosta tomaatti- ja kurkkukunnasta. Siinä todettiin, että Närpiön tomaatit ja kurkur jäisivät keräämättä, jos tarhoilla ei työskentelisi niin paljon ulkomaalaistaustaisia. Närpiön kunnan johto toivottaakin tervetulleiksi kaikki työhön kykenevät ulkomaalaiset perheineen. Silloin kun hyöty nähdä niin selvästi kuin Närpiössä se nähdään, globalisaattiokritiikki alkaa kummasti unohtua.Mielipidepankki kirjoitti:
En minäkään vedä yhtäläisyysmerkkiä pelkästään golobalisaation ja vientikaupan välille. Globalisaatio on nimenomaan verkostoitumista, mikä Wikipedian jutussakin kerrotaan. Eräiltä osin globalisaatiokritiikkiin voi yhtyä eli silloin, kun se johtaa ihmisten oikeuksien polkemiseen ja tasa-arvon vähentymiseen. Ns. kansallismieliset tahot eivät ole ole siitä huolissaan, vaan niillä on arkitodellisuudesta vapaa myyttinen käsitys erillisistä kansoista, melkein voisi luulla, että maapallolla asustavista erilaisista eläinlajeista ihmistenb keskuudessa. Ne näkevät kulttuurin jotenkin seisahtuneena tiettyyn pisteeseen. Huvittavinta se on niissä tapauksissa kuten USAn etelävaltioissa, missä koko kulttuuri on ensin syrjäyttänyt alkuperäiskulttuurit ja sitten tätä syrjäyttävää kulttuuria on alettu pitää mukamas ainoa suojelemisen arvoisena.
Meillä Suomessa oli viikonlopun Hesarissa mehevä juttu Närpiöstä, tuosta tomaatti- ja kurkkukunnasta. Siinä todettiin, että Närpiön tomaatit ja kurkur jäisivät keräämättä, jos tarhoilla ei työskentelisi niin paljon ulkomaalaistaustaisia. Närpiön kunnan johto toivottaakin tervetulleiksi kaikki työhön kykenevät ulkomaalaiset perheineen. Silloin kun hyöty nähdä niin selvästi kuin Närpiössä se nähdään, globalisaattiokritiikki alkaa kummasti unohtua.Sinulla on ollut aina tapana niputtaa poliittiset asenteet, tietyssä paikassa asuminen ja kehitysaste jonkin konservatiivisen termin alle. Kun tuossa nyt mainitsit nuo USA:n etelävaltioiden asukkaat, niin muistellaanpa historiaa Yhdysvaltain sisällissodan ajalta sen verran, että nimenomaan he kannattivat niin maatalous- kuin teollisuustuotteidenkin vapaata vientiä ja tuontia, kun taas pohjoisvaltiot olivat rajoittavien vienti- ja tuontitullien kannalla.
Vapaakauppa olisi hyödyttänyt etelävaltioita, koska vientirajoitusten voimassa ollessa etelävaltiot joutuivat myymään puuvillansa halvalla pohjoisvaltioiden tekstiilitehtaille ja toisaalta tuontitullien takia eivät päässeet kilpailuttamaan teollisuustarvikkeiden hintoja pohjoisvaltioiden ja eurooppalaisten valtioiden kesken. Tämä oli sisällissodan pääsyy sen ohella, miten etelässä ja pohjoisessa suhtauduttiin osavaltioiden ja liittovaltion valtasuhteisiin.
Hesarin Närpiö-juttua en ole nähnyt, mutta eiköhän ulkomaalaisen työvoiman suosimisen takana ole samankaltainen kuin Suonenjoen mansikkapelloilla ja thaimaalaisten rahtaamisessa keräämään marjoja suomalaismetsistä. Kukapa työnantaja työvoimansa alhaista palkkatasoa kritisoisi.- Maahanmuutosta
Pystyyn_kuollut kirjoitti:
Sinulla on ollut aina tapana niputtaa poliittiset asenteet, tietyssä paikassa asuminen ja kehitysaste jonkin konservatiivisen termin alle. Kun tuossa nyt mainitsit nuo USA:n etelävaltioiden asukkaat, niin muistellaanpa historiaa Yhdysvaltain sisällissodan ajalta sen verran, että nimenomaan he kannattivat niin maatalous- kuin teollisuustuotteidenkin vapaata vientiä ja tuontia, kun taas pohjoisvaltiot olivat rajoittavien vienti- ja tuontitullien kannalla.
Vapaakauppa olisi hyödyttänyt etelävaltioita, koska vientirajoitusten voimassa ollessa etelävaltiot joutuivat myymään puuvillansa halvalla pohjoisvaltioiden tekstiilitehtaille ja toisaalta tuontitullien takia eivät päässeet kilpailuttamaan teollisuustarvikkeiden hintoja pohjoisvaltioiden ja eurooppalaisten valtioiden kesken. Tämä oli sisällissodan pääsyy sen ohella, miten etelässä ja pohjoisessa suhtauduttiin osavaltioiden ja liittovaltion valtasuhteisiin.
Hesarin Närpiö-juttua en ole nähnyt, mutta eiköhän ulkomaalaisen työvoiman suosimisen takana ole samankaltainen kuin Suonenjoen mansikkapelloilla ja thaimaalaisten rahtaamisessa keräämään marjoja suomalaismetsistä. Kukapa työnantaja työvoimansa alhaista palkkatasoa kritisoisi."Sinulla on ollut aina tapana niputtaa poliittiset asenteet, tietyssä paikassa asuminen ja kehitysaste jonkin konservatiivisen termin alle"
Mielipidepankin kommenteissa pitää aina muistaa hänen ilmeisen alhainen koulutustaso (ainakin täällä esiintymisensä pohjalta pääteltynä) joka estää häntä näkemästä asioita laajempina kokonaisuuksina. Vai onko kyse vaan demariudesta?
Globalisaatiossa on monta tasoa. Taloudellisesti Suomi on aivan viime vuosiin saakka hyötynyt globalisaatiosta. Nyt alamme kärsiä globalisaatiosta kun perusteollisuutemme siirtyy entistä enemmän halpamaihin eikä uutta korvaavaa tuoantoa kyetä luomaan. Imisoikeuskysymyksissä ja tasa-arvossa olemme olleet kulkeneet ylimielisesti sormi pystyssä "opettamassa" muita. Erityisesti Halonen kunnostautui päsmäröimällä tuolla alueella. Saiko hän jotain aikaan vai ei, se on yhtä arvoituksellista kuin kailkki muutkin hänen aikaansaannoksensa.
Maahanmuutossa Suomella on mennyt "humanitaarinen" kylki edellä. Vasemmiston opein olemme hyysänneet pakolaisia ja unohtaneet työperäisen maahanmuuton, joten olemme tilanteessa jossa työperäinen maahanmuutto on juuri Närpiön mallin mukaista halpatyövoiman haalimista samalla kun oma työvoimakin on työtä vailla. Tarvisisimme kaiken tasoisia maahanmuuttajia jotta saisimme takaisin asemaamme teknologian huippumaana ja perusteollisuuden viejänä.
- p.ersu
Liberaali vapaaseen kulutukseen ja kilpailuun perustuva
maailmanjärjestys on tullut tiensä päähän.
Maapallo ei kestä jatkuvaa kasvua ja luonnonvarojen riistoa.
Ketä karsitaan ?
Tapetaanko köyhät ?
Minusta parempi jakolinja menisi "impivaaramaisesti" suomalaiset
vastaan muut.
Huomautan että en laske suomalaisiin esim. Somalia joka on
saanut suomen passin oltuaan maassa pari vuotta.
Entisaikana talous tuotti hyvinvointia suomen kansalle,
nyt suomalaiset ovat olemassa globaalia markkinataloutta
varten ja jos he ovat liian "kalliita", "laiskoja" tai vanhoja markkinatalouden epäjumala vaihtaa heidät muihin, esim.
Vikkeläsormisiin itä-aasialaisiin.
Tämä ei pääty hyvin..... - Miehen mukaan
Kokoomusta johtaa väärentäjä ja usealla muullakin johdossa olevalla on rikoksia. Mielipidepankkin mukaan rehtejä poliitkkoja ei enää tarvita.
- HOH-HOI-JAA-AA..,
Tyypillinen YKSISILMÄISEN...
..netti runkkarin näkemys. Kohta keskustelun edetessä sieltä sitten alkaa ulostua CIDYpoliitikon hätäisiä koiranpaskoja. Varsinkin nyt kun , äänestäjät antavat tylyn tuomion pååkaupunkiseudu-hallituksen sekoiluille. Pääministerin FANDASTISTA- FANDANTISTA-hoku ei enään tehoa. Analyysissasi on yksi ratkaiseva vika: nimittäin kysymys siitä, mitä tarkoittaa edistys. Näyt ymmärtävän edistyksen taloudellisin termein globalisaationa ja eräänlaisena integraatioprosessina, joiden puolestapuhujina nimenomaan Kokoomus on noussut kasan päälle ylimmäiseksi. Valitettavasti arvostamasi seikka ei suinkaan ole mitään edistystä, vaan konservatismia, pyrkimystä saattaa perinteinen, takapajuinen kapitalismi suurimpaan mahdolliseen potenssiinsa, mikä samalla merkitsee myös riiston saattamista kulminaatiopisteeseensä. Jo nyt jokainen valveutunut yksilö on voinut panna merkille, millaisia seurauksia tällä pyrkimyksellä on maailmanlaajuisesti ollut. Talous on ollut romahtamaisillaan, julkista rahaa on tarvittu kapitalististen instituutioiden pystyssä pitämiseen, työttömyys ja tuloerot kasvavat ja kaikkinainen kurjuus näyttää pikemminkin olevan lisääntymässä kuin vähentymässä.
Siksi esittämäsi väite, että kapitalismi ja sosialismi olisi menettämässä merkityksensä, on lähinnä tuulesta temmattu. Toki meillä tätä jakoa yritetään kissain ja koirain avulla lakaista maton alle ja jopa vasemmistopuolueemme ovat siinä määrin kapitalistisen rahan hurmaamia, että ovat unohtaneet asiakkaansa ja ryhtyneet kuuliaisiksi raharikkaiden ruhtinaiden juoksupojiksi. Jopa eräät vasemmistolaisiksi mielletyt tutkijat ovat nousseet oikein katon harjalle huutamaan vain lisää kapitalismia. Ikään kuin esimerkiksi Ruotsi olisi jokin eettinen ihanne, jonka menettelytapoja meillä pitäisi noudattaa ikään kuin ylhäältä saneltuna totuutena.
Ja mikä oudointa, näet omaperäisyyden impivaaralaisuutena. Sen sijaan pitäisi näkemyksesi mukaan lähteä oikein apinana apinoiden joukossa juoksemaan samaan suuntaan kuin suuret laumat massaihmisiä maailmalla tekevät. Ikään kuin laumassa piilisi maailman totuus ja pelastus. Ilmiö on sama kuin suuressa sopulilaumassa, joka sorkat poristen painelee kohti rotkoa osaamatta yhtään ajatella, että olisi paras jo hyvissä ajoin muuttaa suuntaa ja välttyä kuiluun putoamiselta.
Päinvastoin kuin annat ymmärtää, Keskusta tarjoaa mahdollisuuden omaperäiseen politiikkaan, koska Keskusta ei edusta ideologisesti sen enempää vasemmistoa kuin oikeistoakaan. Tämä henkinen liikkumavara mahdollistaa uuden näkemisen. Sen mikä maailmantaloudestakin tällä hetkellä puuttuu. Perinteinen jako vasemmistoon ja oikeistoon on jumiuttanut poliittiset järjestelmät ja tehnyt niistä kyvyttömän toimia järkevällä tavalla. Suorastaan irvokkaan kuvan on saanut Brysselin eurovirkamiehistä, jotka silmälasit välkkyen säntäilevät kuin sopulilauma pitkin lasipalatsejaan aina kun jossakin päin Eurooppaa syntyy mittava kriisi, jonka ratkaisuksi ei sitten keksitä yhtään mitään muuta kuin järkyttävät määrä kansalaisten verorahoja ja entistä tiiviimpää porvarillista menoa. Tosin eurovirkamiehen vertaaminen sopuliin ontuu sikäli, että sopuli sentään näkee sen vähän minkä näkee ihan omilla silmilläänkin.
Kerrassaan järkyttävä on myös näkemyksesi, että Suomen asutus pitäisi koota yhteen kasaan vain siitä syystä, että voisimme jatkaa tätä kapitalistista keskittämistä ja ihmisten köyhdyttämistä ja kurjistamista kapitalistisen riiston maksimoimiseksi. Yhteen sullotut ihmiskasat eivät mahdollista mitään järkevää toimintaa, vaan luovat ihmisistä entistä riippuvaisempia ja ohjattavampia olentoja, suoranaisia elättejä, jotka vain suu auki odottavat, että sähkö tulee töpselistä ja maito kaupasta.Globalissaatiolla on huonoja sivuvaikutuksia eikä niitä käy kieltäminen. Voittopuolisesti globalisaatio on kuitenkin kaventanut köyhyyttä ja nostanut jopa monia kansoja kehitysmaa-aseteelta merkittäväksi taloudellisiksi toimijoiksi. Tälllaisia ovat erityisesti Aasian talousjätit Kiina, Etelä-Korea ja Intia, kun Japanin nousu on varhempaa satoa. Etelä-Amerikasssa köyhyydesta kasvavia talousjättejä on ainakin Brasilia. Afrikan talouksien odotetaan nousevan seuraavina.
Kehittyneille maille globalisaation tuomat mahdollisuudet ovat markkinoiden laajentumisessa. Kun Kiina on kasvanut, se tarkoittaa kiinalaisten ostovoiman kasvua ja sitä kautta mm. suomalaisten vientituotteiden menekin lisääntymistä.
Ihmisiä ei tarvitse Suomessa koota yhteen kasaan. Riittää, kun annetaan markkinataloudelle tässä suurempi määräämisvalta eikä rakenneta keinotekoisia esteitä politiikalla. Jos yritykset haluvat sijoittua asutuskeskuksiin, annetaan ihmisetn vapaasti hakeutua niiden palvelukseen eikä jaella kaikenlaista tuki- ja rosvorahaa pitkin maakuntia.- Hyviä esimerkkejä
Mielipidepankki kirjoitti:
Globalissaatiolla on huonoja sivuvaikutuksia eikä niitä käy kieltäminen. Voittopuolisesti globalisaatio on kuitenkin kaventanut köyhyyttä ja nostanut jopa monia kansoja kehitysmaa-aseteelta merkittäväksi taloudellisiksi toimijoiksi. Tälllaisia ovat erityisesti Aasian talousjätit Kiina, Etelä-Korea ja Intia, kun Japanin nousu on varhempaa satoa. Etelä-Amerikasssa köyhyydesta kasvavia talousjättejä on ainakin Brasilia. Afrikan talouksien odotetaan nousevan seuraavina.
Kehittyneille maille globalisaation tuomat mahdollisuudet ovat markkinoiden laajentumisessa. Kun Kiina on kasvanut, se tarkoittaa kiinalaisten ostovoiman kasvua ja sitä kautta mm. suomalaisten vientituotteiden menekin lisääntymistä.
Ihmisiä ei tarvitse Suomessa koota yhteen kasaan. Riittää, kun annetaan markkinataloudelle tässä suurempi määräämisvalta eikä rakenneta keinotekoisia esteitä politiikalla. Jos yritykset haluvat sijoittua asutuskeskuksiin, annetaan ihmisetn vapaasti hakeutua niiden palvelukseen eikä jaella kaikenlaista tuki- ja rosvorahaa pitkin maakuntia.Hyviä esimerkkejä otit. Aasiassa niin ympäristökysmykset kuin ihmisten perusoikeudet on poljettu globalisaation myötä. Kiinan teollisuuden päästöt ovat moninkertaiset vastaavaan eurooppalaiseen tuotantoon kun niiden ei tarvitse piitata ympäristökysymyksistä. Bangladeshissa naiset ja lapset työskentelevät 40 euron kuukausipalkalla orjatyötä muistuttavissa olosuhteissa ommellen Mielipidepankille edullisia paitoja. Brasilian talouskasvun tieltä väistyy mm. maailman suurimmat hiilinielut, Amazonin sademetsät.
Olet aina osoittanut ainutlaatuista välinpitämättömyyttä niin moraalisista, eettisistä kuin ympäristökysymyksistä kun olet hakenut perusteluja omille arvoillesi, Taas kerran saimme noista ominaisuuksistasi hyvää näyttöä.
Juuri kaltaistesi vuoksi maailman tila heikkenee kiiihtyvällä vauhdilla.
- Jako on ja elää
Oikeisto-vasemmisto jako on sellaisena kuin sinä sen esitit mennyttä. Vasemmisto-oikeisto jako kuitenkin on edelleen voimissaan, mutta erilaisena. Nyt raja kulkee siinä, miten puolueet suhtautuvat yhteiskunnan julkiseen sektoriin. Mikä on julkisen sektorin rooli suhteessa koko yhteiskuntaan
Vasemmisto ajaa voimakasta julkista sektoria joka valvoo ja kontrolloi kaikkea maan ja taivaan väliltä. Oikeisto taas pyrkii huolehtimaan yksilön vapaudesta valita itse ainakin osa tekemisistään. Vasemmisto pyrkii jakamaan mahdollisimman paljon verorahaa erilaisiin tarpeisiin, oikeisto taas pitämään verorasituksen alhaalla ja jakamaan rahaa vähemmän.
Jako- ja verotuspuolueita meillä ovat SDP, Vasemmistoliitto ja Vihreät. Ne ovat siis vasemmistoa. Oikeistoon kuuluvat selkeimmin Kokoomus ja RKP. Kepu ja Persut ovat siinä välissä, niille tärkeintä on jakamisen kohdentaminen, ei jakamisen määrä.
SDP:n alamäki juontaa siitä ristiriidasta joka syntyy kun jaettava hupenee. Lupauksien ja tekojen ristiriita kasvaa kun vaaditaan kaikkea kaikille verovaroin, mutta sitten ei olekkaan mitä antaa. Lipposen aikaan SDP uskalsi olla hetken tiukkana myös lupaustensa suhteen, mutta sittemmin puolue on palannut hurlumhei jakopuolueeksi.
Vihreiden puuhastelu kansalaispalkan ja muun tekemättömyydestä maksamisen parissa vie puolueen kirkkaasti jakopuolueiden, siis vasemmiston, leiriin. Toinen merkittävä seikka vihreillä on kaiken tuotannollisen työn vieroksunta ja sen "haittaverottaminen" niin, että työ karkaa maasta muualle. Olet näemmä pahasti altis propagandalle, kun väität vihreiden ymmärtävän globalisaation ja olevan moderni. Päinvastoin, juuri kapeakatseisuus ja vain suomalainen näkökulma ovat vahvasti puoluetta leimaavia. Teollisuuden verottaminen täällä ympäristöveroin, rikkidirektiivein ja päästöoikeuksin ajaa työtä sinne, missä näistä rasiteista ei piitata. Samalla päästöt (niin saaste kuin kasvihuonekaasut) kasvavat globaalisti ja myös ihmisoikeuksien loukkaukset yleistyvät, esimerkiksi riittänee Bangladeshin tilanne.
Kokoomuksen menestys taas perustuu (perustui) siihen, että se on korostanut rahoituksen tulopuolen varmistamista ennen niiden jakamista.
Keskusta on keskellä tässäkin jakomallissa. Toisaalta sen ohjelmassa on yksilön vastuuta ja yrittäjyyttä korostavia asioita, toisaalta se on jakamassa yhteisiä varoja tarpeettomiinkin hankkeisiin kunhan ne kohdistetaan keskustalle edullisella tavalla.
Persujen linja on sekava, kuten puolue itsessäänkin. Perussanomaltaan se on kuitekin lähempänä Kokoomusta kuin SDP:tä.Perussuhde julkiseen sektoriin on kaikilla puolueilla samansuuntainen. Se nähdään säilytettävänä tavoitteena. Tällä perusteella on hyvin vaikea tehdä merkittävää eroa eri puolueiden välillä.
Kaikkein vahvimmin julkiseen sektoriin on sitoutunut Kepu. Puheenjohtaja Sipilä on jopa siinä määrin haltioitunut ja sitoutunut, että hän on tehnyt ehdotuksen siitä, että suomalaisesta julkisesta sektorista pitäisi tehdä vientituote. Kepu oli myös ainoa puolue, joka ei viime vaalitaistelussa keksinyt yhtään leikkausta julkisiin menoihin.
Kepun ihastuksen ymmärtää hyvin puolueen harjoittamaa politiikkaa vasten. Se on jokseenkin täysin riippuvainen julkishallinnon tulonsiirroista. Maatalous- ja aluetuet ovat edelleen tätä päivää, valitettavasti.
Hyvä esimerkki tavoitteesta leikata julkisen sektorin menoja pitkällä aikavälillä on kuntarakenneuudistus. Kokoomuksen ja demarien sopimassa mallissa pyritään nimenomaan vähentämään hallintokuluja ja vaikka sen kustannuksella sitten lisäämäänkin hyvinvointipalvelumenoja. Kepuhan on kynsin hampain vastustanut tällaista tehokkuusmallia pitäen kotiseuturakkautta sitä tärkeämpänä, maksoi mitä maksoi.
Muilta osin jopa Kokoomus suosii julkista sektoria. Sen politiikan perustahan näyttää olevan toimenpiteissä, joilla taataan hyvinvointipalvelujen saanti kaikille. Tinkimistä ei edes nähdä varteenotettavana vaihtoehtona kuin pakon sanelemana. Sehän olisikin tuhon tie. Julkisen sektorin ydin on koulutuspalveluissa, terveydenhoidossa, sosiaalipalveluissa ja turvallisuuspalveluissa. Niihin kuluu ylivoimainen valtaosa julkisen sektorin menoista. Valtiosektorilla hallinto on kutistettu minimiin, kuntapuolella turhaa hallintoa on yllin kyllin, mutta sen purkamiseksi hallitus on siis ryhtynyt toimiin Kepun ja persujen vastustaessa.
Ylivoimainen jakopuolue on Kepu. Sillä ei näytä olevan mitään halua asettaa tehokkuutta ja ansaintaa jakamisen edelle. Demarien jakopolitiikka on ollut enemmän ansaintaa palvelevia menoja eli investointeja tulevaisuuteen. Tätähän koulutukseen, terveys- ja sosiaalipalveluihin satsaaminen nimenomaan tarkoittaa. Pyritään nostamaan kansan koulutustasoa ja kohentamaan työkykyisyyttä. Tässä on onnistuttu erinomaisesti, kun katsoo kansan sivistyksen kasvua, elinajan pidentymistä ja elintason nousua. Ja tämä on tapahtanut siitäkin huolimatta, että Kepu kyllä yrittää aina harata vastaan ja jakaa rahaa siltarumpujen rakentamiseen tiettömille taipaleille.- Niinkö ?
Mielipidepankki kirjoitti:
Perussuhde julkiseen sektoriin on kaikilla puolueilla samansuuntainen. Se nähdään säilytettävänä tavoitteena. Tällä perusteella on hyvin vaikea tehdä merkittävää eroa eri puolueiden välillä.
Kaikkein vahvimmin julkiseen sektoriin on sitoutunut Kepu. Puheenjohtaja Sipilä on jopa siinä määrin haltioitunut ja sitoutunut, että hän on tehnyt ehdotuksen siitä, että suomalaisesta julkisesta sektorista pitäisi tehdä vientituote. Kepu oli myös ainoa puolue, joka ei viime vaalitaistelussa keksinyt yhtään leikkausta julkisiin menoihin.
Kepun ihastuksen ymmärtää hyvin puolueen harjoittamaa politiikkaa vasten. Se on jokseenkin täysin riippuvainen julkishallinnon tulonsiirroista. Maatalous- ja aluetuet ovat edelleen tätä päivää, valitettavasti.
Hyvä esimerkki tavoitteesta leikata julkisen sektorin menoja pitkällä aikavälillä on kuntarakenneuudistus. Kokoomuksen ja demarien sopimassa mallissa pyritään nimenomaan vähentämään hallintokuluja ja vaikka sen kustannuksella sitten lisäämäänkin hyvinvointipalvelumenoja. Kepuhan on kynsin hampain vastustanut tällaista tehokkuusmallia pitäen kotiseuturakkautta sitä tärkeämpänä, maksoi mitä maksoi.
Muilta osin jopa Kokoomus suosii julkista sektoria. Sen politiikan perustahan näyttää olevan toimenpiteissä, joilla taataan hyvinvointipalvelujen saanti kaikille. Tinkimistä ei edes nähdä varteenotettavana vaihtoehtona kuin pakon sanelemana. Sehän olisikin tuhon tie. Julkisen sektorin ydin on koulutuspalveluissa, terveydenhoidossa, sosiaalipalveluissa ja turvallisuuspalveluissa. Niihin kuluu ylivoimainen valtaosa julkisen sektorin menoista. Valtiosektorilla hallinto on kutistettu minimiin, kuntapuolella turhaa hallintoa on yllin kyllin, mutta sen purkamiseksi hallitus on siis ryhtynyt toimiin Kepun ja persujen vastustaessa.
Ylivoimainen jakopuolue on Kepu. Sillä ei näytä olevan mitään halua asettaa tehokkuutta ja ansaintaa jakamisen edelle. Demarien jakopolitiikka on ollut enemmän ansaintaa palvelevia menoja eli investointeja tulevaisuuteen. Tätähän koulutukseen, terveys- ja sosiaalipalveluihin satsaaminen nimenomaan tarkoittaa. Pyritään nostamaan kansan koulutustasoa ja kohentamaan työkykyisyyttä. Tässä on onnistuttu erinomaisesti, kun katsoo kansan sivistyksen kasvua, elinajan pidentymistä ja elintason nousua. Ja tämä on tapahtanut siitäkin huolimatta, että Kepu kyllä yrittää aina harata vastaan ja jakaa rahaa siltarumpujen rakentamiseen tiettömille taipaleille.Koulutuksesta ja terveydenhuollosta vallitsee laaja konsensus kaikkien puolueiden kesken, se on selvää.
Kun mennään muihin julkisiin menoihin, niin eroja alkaa näkyä. Subjektiivinen päivähoito-oikeus on yksi esimerkki siitä, kuinka demarit haluavat kaikkea kaikille saman yhden muotin mukaan kustannuksista piittaamatta. Sillä ei ole mitään tekemistä ansaintaa palvelevana, ellei puhuta päiväkotien henkilöstön ansainnasta. Myös suhtautuminen puolustusmenoihin jakaa puolueita, Kokoomus säästäisi liittoutumalla ja siten puolustuksen tason säilyttämällä, demarit ja viher säästäisi puolustuskyvystä tinkimällä, Keskusta pitää kiinni puolustusmenoista alueellisista syistä ja Persut itsenäisen puolustuksen periaatteensa vuoksi. Niinkö ? kirjoitti:
Koulutuksesta ja terveydenhuollosta vallitsee laaja konsensus kaikkien puolueiden kesken, se on selvää.
Kun mennään muihin julkisiin menoihin, niin eroja alkaa näkyä. Subjektiivinen päivähoito-oikeus on yksi esimerkki siitä, kuinka demarit haluavat kaikkea kaikille saman yhden muotin mukaan kustannuksista piittaamatta. Sillä ei ole mitään tekemistä ansaintaa palvelevana, ellei puhuta päiväkotien henkilöstön ansainnasta. Myös suhtautuminen puolustusmenoihin jakaa puolueita, Kokoomus säästäisi liittoutumalla ja siten puolustuksen tason säilyttämällä, demarit ja viher säästäisi puolustuskyvystä tinkimällä, Keskusta pitää kiinni puolustusmenoista alueellisista syistä ja Persut itsenäisen puolustuksen periaatteensa vuoksi.Pääosa julkisesta sektorista on sitä koulutusta ja terveydenhuoltoa sekä sosiaalihuoltoa että turvallisuutta kuten jo kerroin. Muu on lillukan varsia. Subjektiivisiten päivähoitojen kustannuksilla voi elämöidä, mutta kun katsotaan sen tosellista vaikutusta ja merkitystä kokonaisuudessa, se on lillukan varsia. Se lienee syy siihen, että asiaan ei ole suurta poliittista intohimoa, koska mainitsemastasi asiasta todellisuudessa hyötyy vain kourallinen ihmisiä, jos asia halutaan nähdä edun väärinkäytöksenä. Kaikissa systeemeissä esiintyy väärinkäytöksiä, niin julkisella kuin yksityiselläkin puolella. Ei markkinataloutta kuitenkaan pidä teilata sillä perusteella, että huomattava joukko yrityksien omistajista syyllistyy vuosittain talousrikoksiin tai ohjaa varojaan veroparatiiseihin.
Sinä siis myönnät, että pääkysymyksissä eroja puolueissa ei ole, mutta alat tehdä keskeisiä erottelua puolueiden välillä näiden lillukan varsien perusteella. Kannattaa vähän miettiä, mitä asioiden suhteellisuus mahtaa tarkoittaa.
Puolustuspoliittisten mielipiteiden kirjoa eivät jaa kustannuskysymykset ensisijaisesti. Kokoomuksen Nato-myönteisyys ei johdu ensisijaisesti kustannustehokkuudesta vaan puolustuspolitiikan sisältönäkemyksestä pyrkiä liittoutumaan. Luulen, että tämä pyrkimys olisi sama riippumatta siitä, aiheuttaisiko se enemmän tai vähemmän kustannuksia. Jos Nato-liittoutumisen osoitetaan lisäävän puolustusmenoja, mikä ei välttämättä ole huono ennuste, en usko Kokoomuksen muuttavan sillä perusteella Nato-kantojaan.
Vastaavasti en usko, että Kepun natovastaisuus johtuisi mistään alueellisista syistä, ainakaan ensisijaisesti, vaikka alueelliset syyt kyllä noin ylipäätään aina vaikuttavat kepulaisessa mielenlaadussa. Kepun natovastaisuus on enemmän historiallista perua. Kannan muutos tässä kohdin olisi melkein sama kuin kieltäisi kolmasti - ei Pietrin tapaan Jeesusta - vaan Kekkosen. Kekkosen liittoutumattomuusoppi on syvälle juurtunut kepulaisuteen ja vielä vaikuttavista poliitikoista Paavo Väyrynen pitää tätä tematiikkaa yllä. Muutos siinä olisi vimeinen pisara kunniapuheenjohtaja Väyryselle. Ei Paavonkaan sydän kaikkea kestä, vaikka ikämiehiä suvussa onkin.
Puolustusmenoista tinkiminen ei ole huono asia. Useimmat maat ovat valinneetkin sen tien. USA on tietysti siinä suurin poikkeus. Merkittävin puolustusmenojen karsija on ollut Venäjä, josta tuli NL:n hajoamiaminen jälkeen puolustusbudjettien tasolla mitaten suurvallasta melkein lilliputtivaltio. Jos Suomi olisi vähentänyt samassa suhteessa, puolustusmenomme olisivat paljon pienemmät. Tämä yhteydessä kansainvälisen politiikan muutoksiin. Siitähän EU nimenomaan palkittiin Nobelin rauhanpalkinnolla. Integraatio on ollut sotien välttämiseksi paljon tehokkaampi ase kuin mitkään ohjukset. Tässä suhteessa Suomen puolustusbudjetti on kasvanut, mutta tyhmemmät eivät älyä laskea integroitumuista sotien riskin laskemisen pääsyyksi.- Täsmennyksiä...
Mielipidepankki kirjoitti:
Pääosa julkisesta sektorista on sitä koulutusta ja terveydenhuoltoa sekä sosiaalihuoltoa että turvallisuutta kuten jo kerroin. Muu on lillukan varsia. Subjektiivisiten päivähoitojen kustannuksilla voi elämöidä, mutta kun katsotaan sen tosellista vaikutusta ja merkitystä kokonaisuudessa, se on lillukan varsia. Se lienee syy siihen, että asiaan ei ole suurta poliittista intohimoa, koska mainitsemastasi asiasta todellisuudessa hyötyy vain kourallinen ihmisiä, jos asia halutaan nähdä edun väärinkäytöksenä. Kaikissa systeemeissä esiintyy väärinkäytöksiä, niin julkisella kuin yksityiselläkin puolella. Ei markkinataloutta kuitenkaan pidä teilata sillä perusteella, että huomattava joukko yrityksien omistajista syyllistyy vuosittain talousrikoksiin tai ohjaa varojaan veroparatiiseihin.
Sinä siis myönnät, että pääkysymyksissä eroja puolueissa ei ole, mutta alat tehdä keskeisiä erottelua puolueiden välillä näiden lillukan varsien perusteella. Kannattaa vähän miettiä, mitä asioiden suhteellisuus mahtaa tarkoittaa.
Puolustuspoliittisten mielipiteiden kirjoa eivät jaa kustannuskysymykset ensisijaisesti. Kokoomuksen Nato-myönteisyys ei johdu ensisijaisesti kustannustehokkuudesta vaan puolustuspolitiikan sisältönäkemyksestä pyrkiä liittoutumaan. Luulen, että tämä pyrkimys olisi sama riippumatta siitä, aiheuttaisiko se enemmän tai vähemmän kustannuksia. Jos Nato-liittoutumisen osoitetaan lisäävän puolustusmenoja, mikä ei välttämättä ole huono ennuste, en usko Kokoomuksen muuttavan sillä perusteella Nato-kantojaan.
Vastaavasti en usko, että Kepun natovastaisuus johtuisi mistään alueellisista syistä, ainakaan ensisijaisesti, vaikka alueelliset syyt kyllä noin ylipäätään aina vaikuttavat kepulaisessa mielenlaadussa. Kepun natovastaisuus on enemmän historiallista perua. Kannan muutos tässä kohdin olisi melkein sama kuin kieltäisi kolmasti - ei Pietrin tapaan Jeesusta - vaan Kekkosen. Kekkosen liittoutumattomuusoppi on syvälle juurtunut kepulaisuteen ja vielä vaikuttavista poliitikoista Paavo Väyrynen pitää tätä tematiikkaa yllä. Muutos siinä olisi vimeinen pisara kunniapuheenjohtaja Väyryselle. Ei Paavonkaan sydän kaikkea kestä, vaikka ikämiehiä suvussa onkin.
Puolustusmenoista tinkiminen ei ole huono asia. Useimmat maat ovat valinneetkin sen tien. USA on tietysti siinä suurin poikkeus. Merkittävin puolustusmenojen karsija on ollut Venäjä, josta tuli NL:n hajoamiaminen jälkeen puolustusbudjettien tasolla mitaten suurvallasta melkein lilliputtivaltio. Jos Suomi olisi vähentänyt samassa suhteessa, puolustusmenomme olisivat paljon pienemmät. Tämä yhteydessä kansainvälisen politiikan muutoksiin. Siitähän EU nimenomaan palkittiin Nobelin rauhanpalkinnolla. Integraatio on ollut sotien välttämiseksi paljon tehokkaampi ase kuin mitkään ohjukset. Tässä suhteessa Suomen puolustusbudjetti on kasvanut, mutta tyhmemmät eivät älyä laskea integroitumuista sotien riskin laskemisen pääsyyksi.Mainitsemiasi yksittäisiä lillukan varsia on sen verran paljon, että kyllä niistä melkoinen potti syntyy. Se potti on juuri sitä lisärasitetta jota oikeisto ei halua ja vasemmisto taas vaatii verovaroin hoidettavaksi. Subjektiivinen päivähoito oikeus on esimerkki ajattelutapojen erilaisuudesta, ja suhtautumisesi esierkkiin osoittaa sinun olevan hyvin vasemmistolainen ajatuksissasi, siis viisveisaat kustannuksista.
Ilmeisesti kouluja käymättömänä ja historiaa heikosti ymmärtävänä et tajua Kekkosen liittoutumattomuus vaatimuksia. Kekkosen liittoutumattomuus oli Neuvostoliiton antaman paineen vähentämiseen tähtäävää ja Suomen pelivaran lisäämistä lännen suuntaan. Neuvostoliitto koetti saada Suomea tiiviimmin yhteyteensä ja vaikutusvaltansa alle, ja tätä vastaan Kekkonen taisteli. Liittoutumattomuus oli työkalu tässä. Väyrysen puheita ei pidä sekoittaa Kekkosen reaalipolitiikkaan. Natovastaisuus Suomessa on ennemminkin perua kylmän sodan vasemmistolaisesta propagandasta ja YYA liturgiasta, joka korosti lännen liittoutumien sotaisuutta ja Varsovan liiton suurta rauhantahtoisuutta.
En ylipäätäänkään puhunut natovastaisuudesta, vaan suhtautumisesta puolustusmenoihin. Keskusta haluaa pitää yllä alueellista puolustusta ja maan laajuista varuskuntaverkostoa. Kokoomus hakee Nato jäsenyden kautta puolustuskyvyn tason korotusta kustannuksia lisäämättä. SDP menee Ruotsin mallilla, eli hakee puolustuskyvyn rapauttamista ja ennenpitkää "pakkoliitosta" Natoon. Persuilla teema on kansallinen puolustus menoista piittaamatta ja tietysti Nato vastaisuus.
- Näin oN
Missä suhteessa Sotessa pyritään vähentämään hallintokuluja? Miten se voidaan todentaa, kun hallitus ei ole tehnyt minkäänlaisia laskelmia esityksent taloudellisista vaikutuksista?
Törkein aluetuki on asumistuki, se estää ihmisten asumisen siellä, missä heillä on varaa.Yleensä hallintokulut vähenevät, kun hallintoa kevennetään ja keskitetään. Esimerkiksi verohallintoa on saatua rajusti vähennettyä keskittämällä sitä periferiaan. Kainuun verotoimisto hoitaa, vaikka asuisit Mannerheimintiellä keskellä stadia. Ja ihan hyvä niin. Taloudelliset vaikutukset eivät ole helppo laskutoimitus varsinkin, kun vasta on päästy yhteisymmärrykseen uudistuksen raameista. Mutta jos on kaksi 10 000 asukkaan terveyspalvelukeskusta ja sitä varten ylläpidetään 10 hengen byrokratiaa kummassakin, ei ole kovin vaikea ymmärtää, että yhdistämällä nämä, byrokratia määrä on se jälkeen esim. 12 henkilötyövuotta sen 20 sijasta. Tietysti tämä edellyttää erilaisten tietoteknisten järjestelmien kehittämistä ennen kuin säästöihin päästään. Silloin tämäntapaista keskittämistä on esim. valtionhallinnossa tehty, säästöjä on pitkässä juoksussa syntynyt. Verohallinto on järkeistämissuhteessa hyvä esimerkki tästä.
Taloudellisia vaikutuksia tärkeämpi kysymys sote-hankkeessa samoin kuin kuntauudistuksessa on se, että voidaan jatkossakin taata kaikille sote-palvelut tasa-arvoisesti. Nythän meillä on toistasataa kuntaa, jotka eivät toimi likimainkaan perustuslain mukaisina itsenäisinä kuntina, vaan ovat muiden elätteinä. Tästä epäkohdasta pitää päästä ensin eroon.
Ihmisten elämä ei pidä olla tukien varassa. Asumistuki ei ole mikään houktin ihmisille muuttaa kalliimpien asumiskustannusten paikkakunnille. Houkutin on näiden paikkakuntien työtilaisuudet. Niiden perässä ihmiset muuttavat ja jotta tämä onnistuu, voi olla hyvä, että yhteiskunta sitä pikkasen tukee. Asuntojen korkeat hinnathan johtuvat siitä, että alue on niin suosittu, että hinnat kysymnnän suuruuden vuoksi nousevat periferiaa kalliimmiksi. Outo lähtökohta olisi taata ihmisille mahdollisuus elää siellä, missä heillä on siihen varaa. Tämähän olisi tarkoittanut monen syrjäkylän kohdalla sitä, että ihmisten olisi pitänyt elää rähjäisissä ja vetoisissa röttelöissä, kun elämä ei perustu työntekoon, kun työtilaisuuksia ei ole. Itse kannatan sellaista politiikkaa, mikä ohjaa ihmisiä elämään ensisijaisesti oman työnsä kustannuksella.
- Näin oN
Sinun ajatuksesi perusvirhe on siinä, että yhteiskunnan pitää maksaa asumistukea itseasiassa yrityksille. Yritykset maksaakoot sellaisen palkan, että työntekijät tulevat sillä toimeen. Jos paikkakunnan kalleudesta johtuen se ei onnistu siirtykööt yritykset halvemmalle paikkakunnalle pois sosialismista.
Hyvänä esimerkkinä on valtion työpaikat. Ne kannattaisi kaikki siirtää pois Helsingistä. Nyt näitäkin työpaikkoja tuetaan maakunnissa tehdyn työn tuloksella asumistukina. - Yksisilmäisiin
periaatteisiinsa fakkiutuneet eläkeukot täällä jankkaavat
tyhjänpäiväisyyksiä.
Avartakaa ensin omat käsityksenne ennenkuin alatte
muita solvaamaan.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Ruotsissa uusi vakava ongelma: Vanhusten seksuaalinen hyväksikäyttö
palvelutaloissa ja kotihoidossa. Tämäkin on ihan puhtaasti väärän maahanmuuton vaikutusta, sillä tekijät ovat kaikki keh731920Työeläkkeiden maksaminen lopetettava ASAP.
"Vanhimmat sukupolvet ovat saaneet vastinetta eläkemaksuilleen moninkertaisesti nykyisiin ja tuleviin sukupolviin verr971663- 1471207
- 59688
- 198652
Järkytys uutisten ystäville - Huomenta Suomen kesään iso muutos
Huomenta Suomi on monen suomalaisen vakio-ohjelma. Suorana nähtävä Huomenta Suomi seuraa päivän tärkeimpiä uutisia, pol6636Trumpille jälleen voitto
Trump ensin tuhosi Iranin ydinohjusprojektin, jotta ko. terroristivaltio ei voisi aiheuttaa ydinsotaa. Ja nyt Trump pako191553- 54547
- 46488
Haluan teidät molemmat elämääni
Toista rakastan todella syvästi, ja toinen on kuin paras ystävä minulle. En voi luopua kummastakaan... </337462