Jos pitäisi nimetä yksi yksittäinen henkilö jolla oli tuona aikana eniten valtaa ja samalla myös vastuuta niin eikö se ole Risto Ryti? Ensin pääministerinä ja sitten presidenttinä, hän viimekädessä päätti ja kantoi siitä myös vastuun sodan jälkeen?
Kenellä oli Suomessa valta vuosina 1939-1944?
Eikö näin ole
22135
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Oliko Ryti yhtä lyhyt mitä Molopäätov. Valve ja Mannerheim oli pitkiä. Liekö noilla valta. Valve 190 senttiä.
Molotov eli uskomattomat 100-vuotiaaksi.
Oli parhaimmat lääkärit. Ei ollut britti agentteja kuristamassa. Toisaalta liekö nuo teenjuojat Hessin kuristaneen. Miten reumatismia sairastava yli 90 kymppinen natsi olisi voinut hirttää itsensä.
Huh Huh. Kova tyyppi.
Änkyräjätkä. Stalinkin oli saletisti hiljaa.
Suomi oli demokratia eli suurin valta oli Presidentti Kyösti Kalliolla. Ei Mannerheimilla euikä jääkäreillä.
Jos jonkun valtaa mitataan vaikutusvallalla, niin se on ehdotomasti Mannerheim. Presidentti ja hallitus ei voinut tehdä juurikaan mitään päätöstä v.1939-44 kuulematta Mannerheimia. C.G. Mannerheim oli Marsalka ja puolustusvoimien ylipäällikkö, jonka käskyjä toteltiin ja edusti samalla armeijaa ulospäin.
Joten Mannerheim käytännössä saneli, milloin ja missä vaiheessa rauha oli tehtävä.
Marsalkka Mannerheim ei mitenkään voi sotilaana olla valtaistuimella. Suomi on ja oli jo silloin demokraattinen maa.
Maaseudun puolue vielä silloin.
Kallio the king: En sanonut mitään valtaistuimella istumisesta, vaan vaikutusvallasta. Suomen presidentti Kyösti Kallion ja pääministeri Rytin oli kuuneltava Mannerheimia, koska edusti armeijan kantoja hallitukseen päin.
Jos Mannerheim olisi sanonut tmaaliskuussa -40 että Viipuria ei pidä luovuttaa vaan pitää kääntyä länsivaltojen puoleen, niin hallitus olisi varmasti tehnyt sen ratkaisun. Mutta hallitus taipui N-liiton ehtoihin, koska Mannerheim oli rauhan kannalla. Vain typerä hallitus olisi sivuutanut Mannerheimin mielipiteen, olkoon demokratia tai ei.
Itse asiassa Hitler ja Stalin sivuutivat kenraaliensa mielipiteet omissa päätöksen teoissaan, Hitler enemmän kuin Stalin. Huomaamme tästä, että tapa syrjiä sotilasjohtoa kuuluu ennemminkin diktaattorien luonteeseen kuin tasavaltaan ja demokratiaan.
Mannerheimin vaatimuksesta Rytikin kirjoitti ns. Ribbenropp-sopimuksen juhannuksena 1944. Sen jälkeen Mannerheim valitiin presidentiksi, jossa ominaisuudessa johti Suomen rauhaan.
Orja helooteiksi ryssä ja hans Suomen, Baltian ja Puolan halus tehdä kans. Tämä onnistui muissa paitsi Suomessa. Stalinin kuvia täynnä Viron ja Puolan koulut vuonna 1949.
Demokraattisessa maassa marsalkat ja kenraalit antaa vain suosituksia. Päävastuu kaikesta on presidentillä.
Herra kränäväli eli Vjatseslav Molotov eli yli 100-vuotiaaksi.
Kuoli ilmeisesti vuonna 1986 muistaakseni. Suurikin tapaus silloisessa Neuvostoliitossa.
Ei nyt sentään yli satavuotiaaksi, vaan vain 96-vuotiaaksi.
Molotov eli yli 100-vuotiaaksi. Stalin kuoli jo päälle viisikymppisenä.
Viimeisimmät 50-vuottaan Molotyov vietti Mongoolian suurlähettiläänä. Hrutrsevin myötä Stalin sai huonon maineen ja Molotov.
Oli pitempi mitä monet paikalliset. Mongolia raskaansarjan painija Khorloogiin Bayanmönkh oli 183 senttiä.
Suomea johti käytännössä pieni ns. sotaklikki, johon kuului melko pieni porukka välitämättä polittisesta johdosta. Esim. kauttakulkusopimus Saksan kanssa tehtiin juurikaan kuulematta valtiojohtoa, jolle asiasta taidettiin lähinnä vain ilmoittaa taphtuneesta.
Muutamia nimiä mainitakseni:
Mannerheim, Ryti, Kivimäki, Rangell, Witting,Tanner, Ragnar Nordström
http://keskustelu.suomi24.fi/node/4326353
"Demokraattista Suomea johti muutaman miehen klikki
Pohjimmiltaan demokraattista Suomea johti muutaman miehen klikki, sotaklikki. Eduskunta samoin kuin hallituskin oli enemmän tai vähemmän syrjässä tuosta päätöksenteosta. Tosin mukana oli osin samoja herroja kuin hallituksessakin.
Pitää kylläkin muistaa, että Suomessa oli voimassa 1939 Talvisodan peruja julistettu SOTATILALAKI, joka salli aika paljon erivapauksia ja demokratian kavennuksia.
Tuota lakia ei siis kumottu Välirauhan aikana ja tämä on aika tärkeä pointti, ainakin minun mielestäni, pohdittaessa tapaa kuinka Jatkosotaan lähdettiin ja kenen toimesta."
poliitikoista Ryti, Rangell, Witting, Wallden ja Tanner. Sotilaista Mannerheim ja jossain määrin Heinrichs.
Mannerheimin ohi ei päätetty myöskään poliittisia asioita. Saksan rinnalle menossa M. oli avainasemassa.
Ryti, Rangell ja Witting pitivät eduskuntaa ajan tasalla informoimalla eduskuntaryhmien puheenjohtajia. Eduskunta joutui usein vain toteamaan tapahtuneet.
Oisko nekin ollu tarkotus tappaa baltian tavoin punikkien painaessa liipasinta. Kaarel Eenpalu vietiin Latvian ja Liettuan virkatovereiden kanssa leirille.
Jumalaa pelkääväisille antbolsu hihhuleilla. Oliko Paskenheim lahtarina edes lukennut Lajien syntyä.