Tällä kerralla se asetetaan nuoremman tyttären kutreille.
Kovat juhlat tiedossa ja mukavaa yhdessäoloa tuttavien ja sukulaisten parissa.
On se vaan hienoa nähdä omien lastensa saavan kunnollisen pohjan elämälleen.
Ja lämpimät onnittelut kaikille valkolakin saaneille ja heidän omaisilleen!
Kovat juhlat tiedossa ja mukavaa yhdessäoloa tuttavien ja sukulaisten parissa.
On se vaan hienoa nähdä omien lastensa saavan kunnollisen pohjan elämälleen.
Ja lämpimät onnittelut kaikille valkolakin saaneille ja heidän omaisilleen!
Vastaukset 29
Vanhimmat
Olen minäkin laskenut seppeleen.
Häneltä putosi pohja.
Minua ei sentään katsottu omaiseksi.
Olin jo 60 ja lapsenikin jo harmaantuvat.
Usein on niin surullista lukea feikki-nuorten palstoja.
Niin pohjattoman haikeita ovat tarinansa, voi vain naurahtaa hiljaa.
H.
Onnea teillekin uuden yo:n omille ja ennen kaikkea uudelle ylioppilaalle.
Nyt on perusta rakennettu, jolle alkaa itse talon rakennus.
Täällä ukkonen jyllää omaa musiikkiaan, lämmintä on, monta mittaria.
60 v ei ole ylioppilaaksi kirjoittavia lapsosia, johan lapsemme ovat yli 40vuotiaita, muutamia heittoja puolin ja toisin.
.
Kovinpa tarkaan tiedät kaikkien asiat.
Serkkuni meni naimisiin 44-vuotiaana, tyttärensä yo-vuonna täyttää 63 vuotta.
Kaikki eivät elä saman lukujärjestyksen mukaan.
Antaa ihmisen iloita, kun on ilon aika.
Mikä muu tämä on kuin ikäpalsta??
Niitä on sellaisiakin, jotka itse kirjoittavat ylioppilaaksi 60-vuotiaana tai vanhempana.
Onnittelut kaikille ylioppilaille, kaiken ikäisille! Se on aina yhtä ihanaa. Aina yhtä hieno saavutus.
Jo vain, se olikin vain vastaus, eikö ikäisillämme voisi lapsi saada valkolakin.
Onhan vanhin tohtoriksikin väitellyt lähes 9-kymppisenä.
Ei kaikki tee kaikkea saman ikäisinä.
Valkoista lakkia en ole koskaan hankkinut. Ei kaikilla ollut sellaiseen mahdollisuutta.
Tänään tuli 50 vuotta siitä, kun kolmivuotisesta ammattikoulusta valmistuin. Siitä lähtien olen ollut omillani, asunut vieraalla paikkakunnalla ja joskus vieraassa maassakin. Ja omin säästöin vielä yhden kolmivuotisen koulun kävin. Sen loppumisestakin tuli nyt 44 vuotta.
Riittävän hyvin olen pärjännyt ilman sitä valkoista lakkiakin. Se kai ei valmista mihinkään ammattiin, luulisin?
Paljon Onnea vanhemmille ja erityisesti tyttärelle joka on ahkeroinut:)
Meilläkin on ollut samainen ilo kahden tyttären kanssa. Toisetkin lapset on yhtälailla olleet ilon aiheita valkolakista huolimatta, tehneet töitä, työpaikkansa eteen..))
Tämä päivä vaatii paljon, paljon enemmän, kuin meidän aikamme konsaan.
Tervetuloa lapset viisasten seuraan, sillä lakki ei aina ole viisautta!
Kiitos ja onnittelut teille. Iltapäivällä lähden lakkijaisiin. En ole äiti, mutta miltähän teistä vanhemmista tällaisina päiinä tuntuu? Tietenkin on ilo suuri ja kun jälkikasvu on parjännyt, saanut tärkeän etapin päätökseesnä, mutta littyyhän hetkeen myös luopumista ja surua, jokseenkin asiaan kuuluvaa. Teidän nuorenne lähtee nyt pian pois kotoa ja alkaa elelemään omassa pesässään, monella voi jo elääkkin kumppanin kanssa tai kolulaisboksissaan.
Varmaan on haikea mieli kun tämän jälkeen viimeistään syksyllä lapsenne lähtee inttiin, opiskelemaan ja tulee enää vain käymään lapsuudenkodissaan. Miten lyhyen aikaa lapset ovat vanhempien ilona ja vastuulla. Monet kyllä jopa ovat huojentuneita kun veilä on aika omistautua omalle itselle ja haaveilleen ennen vanhuutta ja lopullista rapistumista.
Itsellä tällainen elämänkolu on jäänyt kokematta.
Ja minä vanha harmaantunut keltalakki onnittelen myös kaikkia muita valmistuneita. Monilla on ilo juhlia valmistumistaan ammattiin. Ehkä tuo yo-lakki on vieläkin liian yliarvostettu vaikka se ei anna mitään pätevyyttä vaan- edessä on vuosien pakertelu varsinaista työelämää.
Lapsen kotoa lähtö on vanhemmille toki haikeata mutta myös iloinen asia. Näkee, että on ainakin sikäli onnistunut lapsensa kasvattamisessa, että tästä on tullut kykenevä muuttamaan omilleen. Sen jokainen tietää alusta asti, että lapsesta on tarkoitus tulla itsenäinen aikuinen. Jos näin ei kävisi, siitä se suru tulisi.
Nyt on koulunsa päättävien päivä. Ilo on aiheellista sekä uusille ylioppilaille että ammattiin valmistuneille kuten myös heidän vanhemmilleen.
Itsekin olen kauan sitten saanut painaa päähäni valkolakin. Oli se yksi elämäni merkkipäiviä. Vieläkin siitä ilo läikähtää.
Minun ikäluokastani kaikkien ei ollut mahdollista opiskella oppikoulussa. Elämä on silti varmasti heillekin tarjonnut upeita ilon hetkiä. Suurempiakin.
Taidat itse tykönäsi lakkia ylikorostaa. Eihän e nykyisin ole mikään muu, kuin kansakoulun päästötodistus aikoinaan.
Kyllä ylioppilaslakki on saman oppimäärän suorittamisesta kuin meidänkin aikana. Ensin käydään peruskoulua 9 v ja sitten lukio, ennen käytiin 4 lk kansakoulua, sitten 5 luokkaa oppikoulua ja sen jälkeen 3 vuotta lukio. Kansakoulun päästötodistuksen sai kun kävi 6 kl kansakoulua ja 2 lk kansalaiskoulua.
Jatko ratkaisee! Mihin opiskelemaan? Valitun alan soveltuvuus ko. henkilön ominaisuuksiin?
Alan ennuste?
Opiskeluajan rahoitus? Vanhemmat, laina, oheistyöt?
Asuminen?
Yms.
Varsinaiset kynnykset ovat vielä edessä.
Minusta lakkiaisjuhlat ovat pitkään olleet pelkkä muodollinen rituaali vailla todellista merkitystä.
Ps. Omat lapsemme ovat olleet akateemisissa ammateissa.
Tekniseltä fysiikalta valmistunut nuorinkin 13-vuotta.
Aika nuorena.
"Topi T"
Yli-oppilas-lakki on osoitus siitä, että lapsi on parenpi kuin kakarat.
Yo-huu...lakin arvoa eivät amiksen lätsät pysty koskaan ohittamaan.
Luuseri on luuseri.
On vanhemmille kunnia-asia että he voivat kävellä kirkkoon nuorensa kanssa, jolla on aito-nak...lakki päässänsä.
Vanhemmat loistavat silloin omilla perintö-tekijöillään.
H.
Kom-pa-ra-tii-vi-ky-vyt-tö-myy-te-si nau-rat-taa e-nem-män kuin val-ko-lak-ki-ka-teu-te-si.
";))"
Eipä ole enää kyseessä kateus, vaan kaiho.
Täällä on jossain toinekin juttu, jossa kerroin että olisin päässyt elämässäni helpommalla, jos olisin aikanaan lakkini hankkinut.
Kielen käytöstäni eivät nais-opettajat minua koskaan moittineet.
Sitä on myös myöhemminkin arvostettu.
H.
Ja tota....
kommenttini on ei ole vain silkkoa sisältä, vaan silkkaa kannustusta nuorisolle ponnistamaan aina Citius, Altius, Fortius.
H.
Kuten aina, minä inhoan telkkari-ohjelmien mainostusta palstalla.
Mutta nyt yksi tulee koti-konnuilta.
Voi olla että ei koulusta Jämsänkoskelta, jota minä kävin, vaan koulusta Jämsän periferiasta, jota Jukka Virtanen ja Aarne Tanninen kävivät.
Poppia ikä kaikki, kakkoselta. 14.40
H.
Universal Parcel Service
Eli UPS!!!
14.50
Kiitos oikaisusta Hesarin pila-piirtäjä.
H.
Satuin näkemään muutaman.
Siinä ne heilui lätsä päässä. Vakavat oli ilmeet. Alkoi kai totuus paljastumaan. Mun käsittääkseni ihmettelivät, "mitäs nyt". Pitäisi alkaa opiskelemaankin jotain, kouluihin ei välttämättä pääse. Opiskelujen jälkeen pitäisi opetella tekemään töitäkin. Ja niitä töitäkin pitäisi sitten jostain saada.
Maassa kasvanut jo vuosikymmenen eläkepommin lisäksi toinen pommi. Akateemisten työttömyys. Moni tuttu maisteri, kulkee siivoamasssa, koska muita duuneja ei tahdo löytyä.Työtähän se siivoamin on, ei siinä mitään. Mutta kannattaako ihmisen opiskella parikymmentä vuotta sitä varten?
Ja noin muutenkin, tunnen paljon työttömiä opettajia. Pätkäläisinä joskus. Valmistujaispäivät on niille myrkkyä. Kesäajoiksi pätkäläiset jäävät työttömiksi. Mulla kutina, suomessa kohta ylitarjontaa siivoojista.
=DW=
Ei oppi ojaan kaada. Turha muuta jankuttaa.
Valkolakki on muutakin kuin lunta lantakasan päällä
Mnaah.
Lippis on vaan lippis. Siitä voi olla hyötyä opiskelupaikanhaussa, ei muuta.
Tuolla ylempänä jotkut alkoi jankuttamaa, että ei kuuskymppisillä enää ole lapsia, jotka käyvät lukiota. Melko paljon muuten on. Monet tekee paperin iltalukiossa, koska pakko opiskella lisää, että pystyy kouluttautumaan nykyajan tarpeisiin.
Pitäis niinkuin hetki miettiäkin, eikä vaan jankuttaa mielipiteitään. Ajat muuttuneet siitä, kun tämän palstan porukat käyneet mitään kouluja. Opiskeleminen on nykyisin pakollista koko eliniän. Muuten tulee kuoppia työuralle. Tai ei tule työuraa ollenkaan.
Meitsi oli viimeks "koulussa" vähän alle viiskymppisenä. Ala vähän sellainen, ei tähän enää ole kouluja, itseopiskelua. En jaksa tajuta, kun jotkut veetuilee siitä, että meitsi tekee muutakin, kuin istuu sorvin edessä. Mä en tiedä, mikä mun "ammattinimike" nyt on. Pääasiallinen homma ollut muutamia vuosia kirjoittaminen. Kun palkkahommia hankala keksiä, kirjoittelen sitten usein nettipalstoille. Saa näköalaa tuulipukukansan ajatusmaailmaan. Enpä tiedä, liekö ikinä mitään hyötyä. Mutta eräänlaista opiskelua tämäkin on, oppii ainakin konekirjoitusta. Sitähän ei mun aikana opettu kuin kansalaiskoulussa, koska kuviteltiin kai, että tullaan tarvitsemaan konekirjoittajattaria. Ei tarvittu, mutta parin vuoden päästä alkoi ilmaantumaan tietokoneet :DDD
Juttelin muuten taannoin yhden vanhan tutun kanssa. On juu valkolakki, taitaa olla jokin yo-merkonimikin ja jotain muuta. Tuolla se osulassa täytti jotain leipähyllyä ja ihmetteli, mistä sais jotain oikeaa työtä. Oikealla se tarkoitti koulutusta vastaavaa. Haloo, vanhat paperit, ei niillä enää mitään tee. Mutta mitäs teet, asuntolainat, opintolainat, perheen elättäminen, niihin tarvitaan rahaa. Valkolakilla ei saa rahaa.
Kyseessä vain työkalu, rahan tekemisen mahdollistamiseen. Monet nykyaikana "valmistuneet" on kolmikymppisiä, koska opiskeluajat pitkiä.Ja sitten pitäisikin äkkiä saada duuneja, etttä pystyy maksamaan loispummieläkeläisten eläkkeet. Missä välissä "oma" elämä?
Aiheesta oli muuten hyvä kirjoitus jossain, tsekkaan, löydänkö....
Löytyikin yllättävän helpolla, tämä kannattaa kyllä kaikkien lukea, todellisuudesta:
http://www.avatv.fi/tosielama/artikkeli.shtml/valmistuneet-tilittavat-kunpa-joku-olisi-kertonut-nama-asiat-minulle/2013/06/1763627
Ai niin. Pitää illemmalla tavata pari kaveria. Jäivät työttömiksi, kun koulut loppuivat. Opettajia, maistereita, tietoliikenneinssejä jne. Oletettavasti ihmetellään, mistä töitä ens talveksi. Ajat kuules muuttuneet sitten viiskytluvun.
Koulu on elämää varten, ei toisin päin.
=DW=
Lätsä on laatikossa, eipä siitä ole haittaa ollut.
Opintojakin jatkoin ihan tarpeeksi ja kauan, ettei tarvi muita opiskelleita kadehtia
Mitä vikaa tuulipukukansassa on. Minulla tosin ei ole moista koskaan ollut, enkä edes muista, milloin tuulipukuisen viimeksi näin.
Varmaan hyvä puin heille, joilla on tapana harjoittaa ulkonaliikkumista.
"..."
Vähän vanhaa kyllä, vaan sinulle varmaan tuttua.
Kun minulla olisi pitänyt olla...
Oli minulla jo auto, kohtuu-hyvä kitara, asunto ja oma elämä, vaan ajo-korttia ei ollut, eikä siihen sopivaa lippa-lakkia.
Ajautuessani tietokone-hommiin, tuli joskus tunne että keski-koulua olisi ollut hyvä jatkaa.
Mutta, oppi ne tarvittavat asiat kotonakin.
Lapsi joutui kylläkin laskemaan omat laskunsa 2 2, koska minun oli keskityttävä neliö-juureksiin.
Silloinen avo-vaimo-ressukin joutui alkamaan poikkeamaan vieraissa, joten komensin heidät kuvaannollisesti lumi-hankeen, poistumalla itse yhteisestä asunnostamme.
Säännöllinen elämä oli minulle kauhistus ja mahdottomuus, jo tuohon aikaan.
Uskon maksaneeni, valtiomme suosiollisella myötä-vaikutuksella, useammankin kymppi-tonnin hyvän-tekeväisyyteen.
Muillekin eläkeläisille kun vain itselleni.
H.
En ehdi lukea ketjua varmasti ihan hyvä.
Onnea koko perheelle kovasti
ja
Onnea uudelle ylioppilaalle hän on nyt saanut eurooppalaisen pohjan jatko-opintoja varten. Hienoa olla nuori, kaikkea hyvää.........