Valkoisten 1918 saavuttaman voiton takia Suomi oli jyrkästi jakautunut luokkayhteiskunta vielä pitkälle 1960-luvun lopulle. Silloin aikaansaatu peruskoulu-uudistus sekä valtion takaamat opintolainat poistivat merkittävimmän esteen köyhien nousulle yhteiskunnassa. Siihen asti opintie vaati vanhemmilta merkittävän rahapanoksen. Niin merkittävän, että lahjakkaimmankin köyhän lapsen tie päättyi kansakouluun ja sekatyömieheksi. Siitä ylöspäin ei ollut mitään mahkuja kun ei ollut vanhemmilla varaa kouluttaa lapsiaan.
Rikkaillehan oli suuri etu ja rahansäästö säästää köyhien lasten kouluttamisessa, mitäs sekatyömies tarvitsi muuta kuin ihan vain alkeisopetuksen eikä monien mielestä olisi kuulunut saada edes sitäkään.
Suomi OLI luokkayhteiskunta
Anni Huttila
89
608
Vastaukset
- siis minkä takia...
Aloituksesi asenteellinen typeryys paljastuu ensimmäisestä lauseesta.
Voisitko miettiä sitä vaihtelusta vaikka näin:
Punaisten aloittamasta kapinasta johtuen "...Suomi oli jyrkästi jakautunut luokkayhteiskunta vielä pitkälle 1960-luvun lopulle."
- miltä ajatus maistuu -
Suomen demokratiakehitys ja luokkayhteiskunnasta irtautuminen oli hyvällä alulla moneen muuhun maahan verrattuna yleisen äänioikeuden ym uudistusten ansiosta. Vuoden 1918 tapahtumat vähän sekotti pakkaa. Olis vaan päästy venäläisistä yhdessä eroon, niin homma olis edenny Ruotsin malliin ilman turhaa verenvuodatusta.- Anni Huttila
----Punaisten aloittamasta kapinasta johtuen "...Suomi oli jyrkästi jakautunut luokkayhteiskunta vielä pitkälle 1960-luvun lopulle."
- miltä ajatus maistuu ------
Maistuu likaselta valeelta. Vai meinaatko, että Suomi oli luokaton ja tasa-arvoinen yhteiskunta ennen ns. punakapinaa? Et kai sentään niin paksusti viitsi valehdella? - Juuri punakapina
Anni Huttila kirjoitti:
----Punaisten aloittamasta kapinasta johtuen "...Suomi oli jyrkästi jakautunut luokkayhteiskunta vielä pitkälle 1960-luvun lopulle."
- miltä ajatus maistuu ------
Maistuu likaselta valeelta. Vai meinaatko, että Suomi oli luokaton ja tasa-arvoinen yhteiskunta ennen ns. punakapinaa? Et kai sentään niin paksusti viitsi valehdella?keskeytti yhteiskunnan kehityksen ja jakoi kansan kahtia.
Mistään luokkayhtesikunnasta ei kuitenkaan ollut kyse, vaan Suomi oli länsimainen demokratia.
Ja sehän näitä stallareita pännii maailman tappiin. - Mannerheim on mallin
Anni Huttila kirjoitti:
----Punaisten aloittamasta kapinasta johtuen "...Suomi oli jyrkästi jakautunut luokkayhteiskunta vielä pitkälle 1960-luvun lopulle."
- miltä ajatus maistuu ------
Maistuu likaselta valeelta. Vai meinaatko, että Suomi oli luokaton ja tasa-arvoinen yhteiskunta ennen ns. punakapinaa? Et kai sentään niin paksusti viitsi valehdella?Aateluudestaan tarkka Mannerheim taisteli ennenkaikkea vanhan yhteiskuntajaon puolesta. Hän oli valmis liittoutumaan valkoisten venäläisten kenraalien kanssa samoin kuin myöhemmin natsien rotuoppien kannattajien kanssa. Ja kuuluisa on lausuntonsa että sosialistien lapsiltakin on otettava oikeus koulunkäyntiin.
- Kova on kisa
valehtelun kärkipaikasta. Vienohuttula iski ketaletta heti poikittaisella luokkayhteiskunnalla.
Totuus on, että siirryttäessä 1919 Mannerheimin johdolla länsimaiseen demokratiaan, myös luokkaerot alkoivat kaveta,
"Siihen asti opintie vaati vanhemmilta merkittävän rahapanoksen. Niin merkittävän, että lahjakkaimmankin köyhän lapsen tie päättyi kansakouluun ja sekatyömieheksi"
Valehtelet taas. Lukemattomat työläiskodit saivat lapsensa opintielle. Uhrauksiahan se vaati ja oli mahdollista lähinnä kaupungeissa.- Anni Huttila
-----myös luokkaerot alkoivat kaveta,---
Ja se ilmeni, miten? Et löydä mitään näyttöä valeesi tueksi, et niin ensimmäistäkään.
------"Siihen asti opintie vaati vanhemmilta merkittävän rahapanoksen. Niin merkittävän, että lahjakkaimmankin köyhän lapsen tie päättyi kansakouluun ja sekatyömieheksi"
Valehtelet taas. Lukemattomat työläiskodit saivat lapsensa opintielle.---
Vielä lukemattomammat eivät saaneet. Et siis tiedä mitä oppikoulu maksoi ennen kuin peruskoulu tuli puhumattakaan korkeammista opinahjoista. Mitä mahtoi maksaa opiskelu Helsingissä asumisineen, ruokailuineen yms..? Opiskeluun ei lainaa saanut ellei ollut esittää rikkaita lainantakaajia. Harvalla köyhällä ja persaukisella oli. - Kyllä kiertää
Anni Huttila kirjoitti:
-----myös luokkaerot alkoivat kaveta,---
Ja se ilmeni, miten? Et löydä mitään näyttöä valeesi tueksi, et niin ensimmäistäkään.
------"Siihen asti opintie vaati vanhemmilta merkittävän rahapanoksen. Niin merkittävän, että lahjakkaimmankin köyhän lapsen tie päättyi kansakouluun ja sekatyömieheksi"
Valehtelet taas. Lukemattomat työläiskodit saivat lapsensa opintielle.---
Vielä lukemattomammat eivät saaneet. Et siis tiedä mitä oppikoulu maksoi ennen kuin peruskoulu tuli puhumattakaan korkeammista opinahjoista. Mitä mahtoi maksaa opiskelu Helsingissä asumisineen, ruokailuineen yms..? Opiskeluun ei lainaa saanut ellei ollut esittää rikkaita lainantakaajia. Harvalla köyhällä ja persaukisella oli."Valehtelet taas. Lukemattomat työläiskodit saivat lapsensa opintielle.---
Vielä lukemattomammat eivät saaneet."
Kun kyse on nyt siitä, että OLIKO SÄÄTYKIERTO MAHDOLLINEN? niin kyllä se oli ja sitä tapahtui todella runsaasti! Alkuperäinen väite: 'Lukemattomat työläiskodit saivat lapsensa opintielle' pitää todella paikkansa. Se ei tietenkään tarkoita sitä, että se oli mahdollista jokaiselle. Onnistuminen edellytti, että löytyi koulu, mihin pyrkiä ja vanhemmat, jotka olivat uhraukseen valmiit.
Olen itse käynyt Aleksis Kiven kansakoulua Helsingin Kalliossa 50-luvulla. Suurten ikäluokkien aikaan luokat olivat suuria (45 oppilasta), mutta oppikouluja oli runsaasti kävelymatkan säteellä. Uskoakseni meitä kouluun pyrkijöitä oli vain kymmenkunta. Ei tuohon aikaan ollut mitenkään itsestäänselvää se, että jokaisen vanhemmat olisivat nähneet lapsensa opiskelua tarpeellisena. Osa tuumi, ettei 'meidän pojasta' herraa tehdä (vaikkei sellaiseksi tullut pelkällä oppikoululla).
Ja 60-luvulla koulun päätyttyä oli jo käytössä toimiva valtion takaama opintolainajärjestelmä.
- näin se on
Suomi oli ja on aina ollut luokkayhteiskunta, kuten on aina olleet kaikki muutkin yhteiskunnat, eikä tämä tilanne ole oikeastaan muuttunut, luokkien väliset rajat vaan on rankasti himmenneet.
Valkoisilla ole mitään tekemistä tämän asian kanssa, luokkajako oli Suomessa olemassa jo 10 000 vuotta sitten, silloinkin oli selkeästi määritelty, kellä on oikeus poimia pähkinöitä näissä rantalepikoissa ja kellä ei ole oikeutta siihen.
Jokamiehenoikeudet koski ennen vain saman kylän asukkaita, ei ne olleet kaikkien yleinen oikeus, kuten nykyään on.- Et näköjään
tajua käsitettä lainkaan.
Luokkayhteiskunta on sellainen, jossa luokasta toiseen siirtyminen ei ole mahdollinen. Suomessa se on.
Tiertysti yhteiskuntaa voidaan jaotella vaikka luokkiin tai millä muulla tavalla tahansa.
Luokkaerot ovat kuitenkin käytännössä pienet. Eri asia on sitten, miten kukin tuntee sen omassa mielessään.
Nämä suomikaunaiset vienohuttuset ja ketaleet ovat oma ihmislajinsa. Sellaisia on aina.Heille ainoa oikea yhteiskunta on neuvostokommunismi. Suomen demokratia on heille ylikäymätön kestettävä. - näin se on
Et näköjään kirjoitti:
tajua käsitettä lainkaan.
Luokkayhteiskunta on sellainen, jossa luokasta toiseen siirtyminen ei ole mahdollinen. Suomessa se on.
Tiertysti yhteiskuntaa voidaan jaotella vaikka luokkiin tai millä muulla tavalla tahansa.
Luokkaerot ovat kuitenkin käytännössä pienet. Eri asia on sitten, miten kukin tuntee sen omassa mielessään.
Nämä suomikaunaiset vienohuttuset ja ketaleet ovat oma ihmislajinsa. Sellaisia on aina.Heille ainoa oikea yhteiskunta on neuvostokommunismi. Suomen demokratia on heille ylikäymätön kestettävä.Semmosta aikaa ei ole ollu 300 vuoteen, että luokasta toiseen ei ole voinu siirtyä.
- Anni Huttila
Et näköjään kirjoitti:
tajua käsitettä lainkaan.
Luokkayhteiskunta on sellainen, jossa luokasta toiseen siirtyminen ei ole mahdollinen. Suomessa se on.
Tiertysti yhteiskuntaa voidaan jaotella vaikka luokkiin tai millä muulla tavalla tahansa.
Luokkaerot ovat kuitenkin käytännössä pienet. Eri asia on sitten, miten kukin tuntee sen omassa mielessään.
Nämä suomikaunaiset vienohuttuset ja ketaleet ovat oma ihmislajinsa. Sellaisia on aina.Heille ainoa oikea yhteiskunta on neuvostokommunismi. Suomen demokratia on heille ylikäymätön kestettävä.-----Luokkayhteiskunta on sellainen, jossa luokasta toiseen siirtyminen ei ole mahdollinen. Suomessa se on-----
Miten sellainen siirtymä onnistui 1920-luvun Suomessa, kerro? - Anni Huttila
näin se on kirjoitti:
Semmosta aikaa ei ole ollu 300 vuoteen, että luokasta toiseen ei ole voinu siirtyä.
Siirtyminen on voinut onnistua vain onnekkaan avioliiton kautta. Mutta sellainen avioliitto oli harvinainen tapahtuma koska sitä ei hyväksytty.
- Hölynpölyä!!!!
Anni Huttila kirjoitti:
Siirtyminen on voinut onnistua vain onnekkaan avioliiton kautta. Mutta sellainen avioliitto oli harvinainen tapahtuma koska sitä ei hyväksytty.
Säätykiertoa esiintyi Ruotsin vallan aikaisessa Suomessa melko paljon. Erityisesti 1600-luvulla oli mahdollista talonpojan pojan nousta aatelistoon sotapalveluksen tai siviilivirkamiehen uran katta.
Säätykierto esimerkiksi talonpojasta papiksi ja sitten aateliseksi oli melko tavallista.
Vienohuttuselta puuttuvat tässäkin asiassa historiatiedot. Sehän on hänelle normaalia.Poliittisella kuvittelulla ja valehtelulla ei ihmisiä vakuuteta. - Se onnistui
Anni Huttila kirjoitti:
-----Luokkayhteiskunta on sellainen, jossa luokasta toiseen siirtyminen ei ole mahdollinen. Suomessa se on-----
Miten sellainen siirtymä onnistui 1920-luvun Suomessa, kerro?työtä tekemällä ja opiskelemalla.
Sitä kun ei ollut laissa kielletty. Ylipäätään se oli mahdotonta vain huttuloiden mielikuvituksessa. - vanha vm. 49
Se onnistui kirjoitti:
työtä tekemällä ja opiskelemalla.
Sitä kun ei ollut laissa kielletty. Ylipäätään se oli mahdotonta vain huttuloiden mielikuvituksessa."Se onnistui työtä tekemällä ja opiskelemalla."
Uh mitä roskaa. Kuinka joku voi suoltaa tuollaista sontaa? Miten sekatyömies pääsi ylempään luokkaan työtä tekemällä. Ei siinä luokkaa nostettu kun kaikki raha meni elämiseen.
Olet joko lapsi vielä tai jo paatunut valehtelija. - vanha vm. 49
Hölynpölyä!!!! kirjoitti:
Säätykiertoa esiintyi Ruotsin vallan aikaisessa Suomessa melko paljon. Erityisesti 1600-luvulla oli mahdollista talonpojan pojan nousta aatelistoon sotapalveluksen tai siviilivirkamiehen uran katta.
Säätykierto esimerkiksi talonpojasta papiksi ja sitten aateliseksi oli melko tavallista.
Vienohuttuselta puuttuvat tässäkin asiassa historiatiedot. Sehän on hänelle normaalia.Poliittisella kuvittelulla ja valehtelulla ei ihmisiä vakuuteta."Erityisesti 1600-luvulla oli mahdollista talonpojan pojan nousta aatelistoon sotapalveluksen tai siviilivirkamiehen uran katta."
Käsittääkseni avauksessa puhutaan ajasta Suomen sisälllissodan jälkeen ja sen ajan köyhistä. Onko sinulle ihan mahdotonta pysytellä asiassa vai miksi alat vääntää 1600-luvun rikkaista talonpojista.? - näin se meni
Anni Huttila kirjoitti:
-----Luokkayhteiskunta on sellainen, jossa luokasta toiseen siirtyminen ei ole mahdollinen. Suomessa se on-----
Miten sellainen siirtymä onnistui 1920-luvun Suomessa, kerro?Aika helposti ja oli aika yleistä, noin 140 000 torpparia nousi torppien lunastamisen kautta talonpojiksi, eikä tehny tiukkaakaan.
Viimänen torpanlunastus tapahtui 1958 Rovaniemellä, eli ei ne kaikki torpparit maitaan saaneet heti 1919-1920, kuten moni oletti. - näin se meni
vanha vm. 49 kirjoitti:
"Se onnistui työtä tekemällä ja opiskelemalla."
Uh mitä roskaa. Kuinka joku voi suoltaa tuollaista sontaa? Miten sekatyömies pääsi ylempään luokkaan työtä tekemällä. Ei siinä luokkaa nostettu kun kaikki raha meni elämiseen.
Olet joko lapsi vielä tai jo paatunut valehtelija.Noin 99 %:tia Suomen yrityksistäö on perustettu itsenäistymisen jälkeen, eli aika tiuha tahti on ollut sosiaalisessa nousussa, se vaan tahtoo monella unohtua, että iso-isä lähti maailmaan tavallisena renkinä tai rengin poikana.
- Kyllä Kiertää
vanha vm. 49 kirjoitti:
"Se onnistui työtä tekemällä ja opiskelemalla."
Uh mitä roskaa. Kuinka joku voi suoltaa tuollaista sontaa? Miten sekatyömies pääsi ylempään luokkaan työtä tekemällä. Ei siinä luokkaa nostettu kun kaikki raha meni elämiseen.
Olet joko lapsi vielä tai jo paatunut valehtelija."Uh mitä roskaa. Kuinka joku voi suoltaa tuollaista sontaa? Miten sekatyömies pääsi ylempään luokkaan työtä tekemällä. Ei siinä luokkaa nostettu kun kaikki raha meni elämiseen."
Nyt etsit kaikkein typerimmän ajatelman? Todellisuudessa se sekatyömies ei luokkaa vaihtanut, mutta hänen lapselleen se kyllä onnistui! Otetaan esimerkiksi Ahti Karjalainen, joka syntyi vuonna 1923. Molemmat vanhemmat olivat köyhiä ja pitivät pientä maalaispostia. Nuori Ahti kävi Mikkelissä oppikoulu, oli mukana sodassa ja eteni sodan jälkeen aina pääministeriksi asti!
Mainio esimerkki säätykierrosta!
Sinulle itsellesi sanoisin: Olet joko lapsi vielä tai jo paatunut valehtelija. - et tiedä mitään
Kyllä Kiertää kirjoitti:
"Uh mitä roskaa. Kuinka joku voi suoltaa tuollaista sontaa? Miten sekatyömies pääsi ylempään luokkaan työtä tekemällä. Ei siinä luokkaa nostettu kun kaikki raha meni elämiseen."
Nyt etsit kaikkein typerimmän ajatelman? Todellisuudessa se sekatyömies ei luokkaa vaihtanut, mutta hänen lapselleen se kyllä onnistui! Otetaan esimerkiksi Ahti Karjalainen, joka syntyi vuonna 1923. Molemmat vanhemmat olivat köyhiä ja pitivät pientä maalaispostia. Nuori Ahti kävi Mikkelissä oppikoulu, oli mukana sodassa ja eteni sodan jälkeen aina pääministeriksi asti!
Mainio esimerkki säätykierrosta!
Sinulle itsellesi sanoisin: Olet joko lapsi vielä tai jo paatunut valehtelija.-----Molemmat vanhemmat olivat köyhiä ja pitivät pientä maalaispostia.------
Oli vakituinen työ mutta sitä ei kaikilla ollut. Minunkin isäni oli sekatyömies, joka oli joka talvi työttömänä syksystä kevääseen. Syötiin velaksi ja sitten kesä makseltiin niitä edellistalven velkoja. Ei siinä olisi paljon koulukirjoja ja -vihkoja osteltu eikä lukukausimaksuja maksettu vaikka oltais asuttu kävelymatkan päässä oppikoulusta.
Entäs ne joiden olisi pitänyt kulkea kouluun päivittäin linja-autolla tai junalla tai peräti asua vuokra-asunnossa viikot. Mistä rahat siihen? Entäs sitten jatko-opinnot kaukana kotoa, häh? Yksi Ahti Karjalainen ei vielä todista yhtään mitään kun puhutaan koko maan asioista. - että tälleen wiki
Kyllä Kiertää kirjoitti:
"Uh mitä roskaa. Kuinka joku voi suoltaa tuollaista sontaa? Miten sekatyömies pääsi ylempään luokkaan työtä tekemällä. Ei siinä luokkaa nostettu kun kaikki raha meni elämiseen."
Nyt etsit kaikkein typerimmän ajatelman? Todellisuudessa se sekatyömies ei luokkaa vaihtanut, mutta hänen lapselleen se kyllä onnistui! Otetaan esimerkiksi Ahti Karjalainen, joka syntyi vuonna 1923. Molemmat vanhemmat olivat köyhiä ja pitivät pientä maalaispostia. Nuori Ahti kävi Mikkelissä oppikoulu, oli mukana sodassa ja eteni sodan jälkeen aina pääministeriksi asti!
Mainio esimerkki säätykierrosta!
Sinulle itsellesi sanoisin: Olet joko lapsi vielä tai jo paatunut valehtelija.Wiki sanoo Karjalaisesta näin: "Karjalaisen vanhemmat olivat maanviljelijä Anselm Karjalainen (1875−1943) ja Anna Lyydia Viherlehto (1880−1962)."
Että jos olivat maanviljelijöitä niin eivät ehkä kovinkaan köyhiä. Kun lisänä oli vielä säännöllinen tulo postin hoitamisesta niin ei ehkä olleet kovinkaan köyhiä.
Mistä sinä sen köyhyyden keksit? - Kyllä Kiertää
et tiedä mitään kirjoitti:
-----Molemmat vanhemmat olivat köyhiä ja pitivät pientä maalaispostia.------
Oli vakituinen työ mutta sitä ei kaikilla ollut. Minunkin isäni oli sekatyömies, joka oli joka talvi työttömänä syksystä kevääseen. Syötiin velaksi ja sitten kesä makseltiin niitä edellistalven velkoja. Ei siinä olisi paljon koulukirjoja ja -vihkoja osteltu eikä lukukausimaksuja maksettu vaikka oltais asuttu kävelymatkan päässä oppikoulusta.
Entäs ne joiden olisi pitänyt kulkea kouluun päivittäin linja-autolla tai junalla tai peräti asua vuokra-asunnossa viikot. Mistä rahat siihen? Entäs sitten jatko-opinnot kaukana kotoa, häh? Yksi Ahti Karjalainen ei vielä todista yhtään mitään kun puhutaan koko maan asioista.Minunkin isäni oli sekatyömies, joka oli joka talvi työttömänä syksystä kevääseen. Syötiin velaksi ja sitten kesä makseltiin niitä edellistalven velkoja. Ei siinä olisi paljon koulukirjoja ja -vihkoja osteltu eikä lukukausimaksuja maksettu vaikka oltais asuttu kävelymatkan päässä oppikoulusta."
Älä nyt sekoile!
Kysymys ei ollut siitä, että OLIKO SÄÄTYKIERTO MAHDOLLINEN JUURI SINULLE? Kyse oli siitä, että OLIKO SÄÄTYKIERTO MAHDOLLINEN? Ja kyllä se oli tulloinkin! Ei suinkaan kaikille ja jokaiselle, mutta osalle kuitenkin!
"Entäs ne joiden olisi pitänyt kulkea kouluun päivittäin linja-autolla tai junalla tai peräti asua vuokra-asunnossa viikot. Mistä rahat siihen? Entäs sitten jatko-opinnot kaukana kotoa, häh?"
Hähhäh! Ahti Karjalainen muutti koulua varten alivuokralaiseksi Mikkeliin. Yliopisto-opinnot hän rahoitti lainalla ja työllä sekä opiskeli nopeasti!
"Yksi Ahti Karjalainen ei vielä todista yhtään mitään kun puhutaan koko maan asioista."
Ahti Karjalaisia oli maassa kymmeniä tuhansia ja voinen laskea itsenikin heihin! Isä oli pienipalkkainen valtion virkamies (konduktööri) ja äiti vahtimestari.. Kyllä nämä esimerkit osoittavat sen, että oli se tuolloinkin mahdollista, mutta ei kaikille ja se vaati onnea ja myös vanhempia, jotka olivat valmiita uhraamaan paljon jälkikasvun opiskelun eteen.
Vaimoni oli yh-äidin lapsi ja vapaaoppilas. Niin hänkin punnersi oppikoulun loppuun ja jatko-opintoihin. Kyllä se oli aikanaan melko yleistä! - Kyllä Kiertää
että tälleen wiki kirjoitti:
Wiki sanoo Karjalaisesta näin: "Karjalaisen vanhemmat olivat maanviljelijä Anselm Karjalainen (1875−1943) ja Anna Lyydia Viherlehto (1880−1962)."
Että jos olivat maanviljelijöitä niin eivät ehkä kovinkaan köyhiä. Kun lisänä oli vielä säännöllinen tulo postin hoitamisesta niin ei ehkä olleet kovinkaan köyhiä.
Mistä sinä sen köyhyyden keksit?Siitä, että olivat köyhiä. Lapsia oli neljä, peltoa ei ollut nimeksikään ja palkka postista mitätön. Asuintalo oli vaatimaton ja jopa kaivo puuttui. Paikka on nykyään museona ja olen kaiken omin silmin nähnyt! Oletko sinä?
- näin se meni
Kyllä Kiertää kirjoitti:
"Uh mitä roskaa. Kuinka joku voi suoltaa tuollaista sontaa? Miten sekatyömies pääsi ylempään luokkaan työtä tekemällä. Ei siinä luokkaa nostettu kun kaikki raha meni elämiseen."
Nyt etsit kaikkein typerimmän ajatelman? Todellisuudessa se sekatyömies ei luokkaa vaihtanut, mutta hänen lapselleen se kyllä onnistui! Otetaan esimerkiksi Ahti Karjalainen, joka syntyi vuonna 1923. Molemmat vanhemmat olivat köyhiä ja pitivät pientä maalaispostia. Nuori Ahti kävi Mikkelissä oppikoulu, oli mukana sodassa ja eteni sodan jälkeen aina pääministeriksi asti!
Mainio esimerkki säätykierrosta!
Sinulle itsellesi sanoisin: Olet joko lapsi vielä tai jo paatunut valehtelija.Kyllä muuten vaihtoi moni sekatyömies luokkaa, Mauno Koivisto oli sodan jälkeen satamajätkä, iltakoulussa opiskeli ja meni sitten muihin hommiin, päätti uransa maan presidenttinä.
Kyllä siinä tuli varmnaan käytyä kaikki luokat läpi. - ifa
näin se meni kirjoitti:
Aika helposti ja oli aika yleistä, noin 140 000 torpparia nousi torppien lunastamisen kautta talonpojiksi, eikä tehny tiukkaakaan.
Viimänen torpanlunastus tapahtui 1958 Rovaniemellä, eli ei ne kaikki torpparit maitaan saaneet heti 1919-1920, kuten moni oletti.Torpparit saivat lunastaa maatilkkunsa siksi,että eivät
"talonpoikina" kerkiäisi hautomaan uutta kapinaa. - luokista...
Et näköjään kirjoitti:
tajua käsitettä lainkaan.
Luokkayhteiskunta on sellainen, jossa luokasta toiseen siirtyminen ei ole mahdollinen. Suomessa se on.
Tiertysti yhteiskuntaa voidaan jaotella vaikka luokkiin tai millä muulla tavalla tahansa.
Luokkaerot ovat kuitenkin käytännössä pienet. Eri asia on sitten, miten kukin tuntee sen omassa mielessään.
Nämä suomikaunaiset vienohuttuset ja ketaleet ovat oma ihmislajinsa. Sellaisia on aina.Heille ainoa oikea yhteiskunta on neuvostokommunismi. Suomen demokratia on heille ylikäymätön kestettävä."Luokkayhteiskunta on sellainen, jossa luokasta toiseen siirtyminen ei ole mahdollinen. Suomessa se on."
No ei oikeastaan, vaan semmoinen, jossa luokkien erot ovat selkeät ja voimakkaat.
Jos vaikka joka vuosi valittaisiin arvalla eliitti ja häviäjät ja näiden kahden ryhmän välille muodostettaisiin valtava elintasoero, niin kyllä se olisi luokkayhteiskunta vaikka joka vuosi eliitti vaihtuisi uuteen ja kaikilla olisi yhtäläinen mahdollisuus arvonnassa.
toki voimakkaat luokkaerot tuppaavat johtamaan siihen, että säätykierto on hidasta taikka mahdotonta. - Kierto onnistui
Anni Huttila kirjoitti:
-----Luokkayhteiskunta on sellainen, jossa luokasta toiseen siirtyminen ei ole mahdollinen. Suomessa se on-----
Miten sellainen siirtymä onnistui 1920-luvun Suomessa, kerro?"Miten sellainen siirtymä onnistui 1920-luvun Suomessa, kerro?"
Käymällä oppikoulua kuten vaikkapa Ahti Karjalainern (köyhien vanhempin lapsi) teki!
Siksi toiseksi: esität, ettei se ollut mahdollista? Se oli mahdollista jo 20-luvull ja yhä enenvässä mmärin seurravuilla vuosikymmenillä. Se oli jo vallan yleistä 50- ja 60-luvuilla ja niiden suhteen puhunb omasta kokemuksesta! - ererervgefr
vanha vm. 49 kirjoitti:
"Se onnistui työtä tekemällä ja opiskelemalla."
Uh mitä roskaa. Kuinka joku voi suoltaa tuollaista sontaa? Miten sekatyömies pääsi ylempään luokkaan työtä tekemällä. Ei siinä luokkaa nostettu kun kaikki raha meni elämiseen.
Olet joko lapsi vielä tai jo paatunut valehtelija.Suomi on ollut ja tulee olemaan luokkayhteiskunta.Duunari ei täällä tule koskaan saamaan täyttä ihmisarvoa. Sehän on vain TYÖMIES.Alempiarvoinen otus,mikä lienee.Rinnastettavissa rottaan,tuhoeläimeen.
- HuttilaJauhaaSkeidaa
Anni Huttila kirjoitti:
-----Luokkayhteiskunta on sellainen, jossa luokasta toiseen siirtyminen ei ole mahdollinen. Suomessa se on-----
Miten sellainen siirtymä onnistui 1920-luvun Suomessa, kerro?”Luokkayhteiskunta on sellainen, jossa luokasta toiseen siirtyminen ei ole mahdollinen. Suomessa se on-----
Miten sellainen siirtymä onnistui 1920-luvun Suomessa, kerro?”
Se onnistui helposti jos vain vanhemmat olivat valmiit satasaamaan. Vanempani olivat ammatiltaan rautatien työntekijä ja ompelija ja asuimme yksiössä Helsingin Kalliossa 50-luvulla. Kuitenkin he onnistuivat kouluttamaan veljeni ja minut ylioppilaiksi ja sen jälkeen lisäkoulutuksella hyvätuloisiin hommiin!
Suomi EI OLE enääaristokraattinen vaanmeritokraattinen eli luokkakierto perustui uhrauksiin ja omaan työntekoon. Sotien jälkee se oli lähes kaikille mahdollista!
- Anni Huttila
Peruskoulu-uudistusta vastustettiin 1960-luvulla ihan sikana koska "työläinen ei tarvitse keskikoulua" ja "työläisluokalla ei riitä älykkyyttä kansakoulun oppimäärää korkeampiin opintoihin".
- Valehtelet taas!!
Peruskouluun siirryttiin eduskunnan yhteisellä päätöksellä.
Vastustusta sai uudistuksen kalleus. - vanha vm. 1949
Valehtelet taas!! kirjoitti:
Peruskouluun siirryttiin eduskunnan yhteisellä päätöksellä.
Vastustusta sai uudistuksen kalleus."Peruskouluun siirryttiin eduskunnan yhteisellä päätöksellä"
Mitä tarkoita yhteisellä päätöksellä, et kai sentään yksimielistä päätöstä? Vastustajia oli niin Eduskunnassa kuin porvarilehdissäkin. - Vanha tiensä päässä
>>>Peruskoulu-uudistusta vastustettiin 1960-luvulla ihan sikana koska "työläinen ei tarvitse keskikoulua" ja "työläisluokalla ei riitä älykkyyttä kansakoulun oppimäärää korkeampiin opintoihin".
- älä viitsi höpsiä
Vanha tiensä päässä kirjoitti:
>>>Peruskoulu-uudistusta vastustettiin 1960-luvulla ihan sikana koska "työläinen ei tarvitse keskikoulua" ja "työläisluokalla ei riitä älykkyyttä kansakoulun oppimäärää korkeampiin opintoihin".
-----Jo itsenäisyytemme alkuvuosikymmeninä oli ollut mahdollista päästä keskikoulun käyneiden rinnalle suorittamalla jatko-opintoja kansanopistoissa. ----
Älä hupsi, ei kansanopiston yhdessä talvessa opittu keskikoulun oppimäärää. Tiedän nimittäin jotain siitäkin koska veli kävi kansanopiston. Ei edes 2-vuotisessa kansankorkeakoulussakaan opittu läheskään keskikoulun oppimäärää. Eikä myöskään 3-vuotisissa ammattikouluissa. - Vanha tiensä päässä
älä viitsi höpsiä kirjoitti:
-----Jo itsenäisyytemme alkuvuosikymmeninä oli ollut mahdollista päästä keskikoulun käyneiden rinnalle suorittamalla jatko-opintoja kansanopistoissa. ----
Älä hupsi, ei kansanopiston yhdessä talvessa opittu keskikoulun oppimäärää. Tiedän nimittäin jotain siitäkin koska veli kävi kansanopiston. Ei edes 2-vuotisessa kansankorkeakoulussakaan opittu läheskään keskikoulun oppimäärää. Eikä myöskään 3-vuotisissa ammattikouluissa.Ei kansanopistojen keskikouluopintoja tarkoittanutkaan, vaan sitä painoarvoa, mikä yhdenkin vuoden mittaisilla kansanopisto-opinnoilla oli ns. henkisen työn ammatteihin pääsemiseksi tai niihin johtaviin ammattiopintoihin.
Kansanopistojen kurssit pätevöittivät esimerkiksi kirjanpitäjäksi, kunnansihteeriksi ja moniin muihin vastaaviin töihin valtiolle ja kunnille. Vielä kymmenisen vuotta sittenkin suuri osa maamme toimittajista oli opiskellut alaa vain kansanopistotasolla ja jos mennään muutama vuosikymmen vielä taakse päin, ennen kansanopistoa oli useimmiten käyty pelkkä kansakoulu.
Opettajaseminaariin, josta valmistui kansakoulunopettajia, pääsi vielä 1950-luvulla opiskelemaan yhtä hyvin kansakoulu kansanopisto -pohjalta kuin keskikoulupohjaltakin. Sama juttu oli sairaanhoitajakoulutuksessa, rakennusmestarikoulutuksessa ja monilla muilla aloilla, joihin minun nuoruudessani 1970-luvulla vaadittiin jo keskikoulu- tai jopa ylioppilaspohja.
En tiedä, millä vuosikymmenellä veljesi on kansanopistossa opiskellut. Tässä puhutaan nyt ajasta, joka ulottuu vuodesta 1918 jonnekin 1960-luvun loppuun. - ifa
Vanha tiensä päässä kirjoitti:
>>>Peruskoulu-uudistusta vastustettiin 1960-luvulla ihan sikana koska "työläinen ei tarvitse keskikoulua" ja "työläisluokalla ei riitä älykkyyttä kansakoulun oppimäärää korkeampiin opintoihin".
keskikoulussa ja lukioissa opittiin kaikenlaisiksi liippareiksi
ja lorvailijoiksi jo alusta lähtien ja työhanskat jäi ylimmälle hyllylle pysyvästi.
- lainalla lukenut
Porvaristo vastusti valtion takaamia opintolainoja. Voisiko joku kertoa perustelun miksi. Minulle sellainen laina oli ainoa keino käydä Teknillinen Opisto. Sanooko joku, että oli väärin kun pystyin opiskelemaan insinööriksi n. 40 v sitten?
- Vastustamisesta
Niitä lainoja alkoivat vastustaa 1970-luvulla myös opiskelijat, varsinkin vasemmistolaiset. Heidän mielestään lainat piti korvata opintorahalla, jota ei tarvitse maksaa takaisin. Meni kuitenkin 1990-luvulle asti ennen kuin opintotuesta tuli opintorahapainotteinen. Valtion takaamat opintolainat säilyivät rinnalla, mutta käytännössä kukaan ei enää uskaltanut ottaa niitä, koska valtion korkotuki lakkautettiin ja koska valtiontakauksen toteutuminen on pitkä prosessi eikä realisoidu opintoja todennäköisesti seuraavan työttömyysputken aikana.
- vanha vm. 49
Kotipuolessa sattunutta. Sekatyömies pani 1950-luvulla poikansa oppikouluun. Sen jälkeen miestä ei enää huolittu erääseen isoon taloon kaivamaan ojia tai heinätöihin koska "ei tämä työ sovi herroille, poikakin on jo oppikoulussa". Näin elettiin ennen.
- jooh jooh
Löytyykö sairaalla dementikolla muita satuja.
- näin se meni
Onhan näitä hassuja tapauksia, täällä oli yksi mahtitalo, ikivanha pitäjän keskustalo.
Tänä päivänä talon omistaa mies, joka oli aikanaan huutolaisena siinä samassa talossa. - vanhempi vm. 40
jooh jooh kirjoitti:
Löytyykö sairaalla dementikolla muita satuja.
Mitä sinusta kertoo se, että leimaat jonkun kokemukset saduksi?
- sitä että
vanhempi vm. 40 kirjoitti:
Mitä sinusta kertoo se, että leimaat jonkun kokemukset saduksi?
Mulla ei ole kaikki sulakkeet korvien välistä palanneet loppuun, kuten sulla.
- ne hupajaa
vanhempi vm. 40 kirjoitti:
Mitä sinusta kertoo se, että leimaat jonkun kokemukset saduksi?
Se kertoo sitä, että kun porvarilla loppuu faktat niin sitten aletaan p...kanpuhuminen. Sellaisia ne on eikä sille voi mitään. Meidän järkevien tulee vain kestää sellaisetkin kuohilaat.
- siege
ne hupajaa kirjoitti:
Se kertoo sitä, että kun porvarilla loppuu faktat niin sitten aletaan p...kanpuhuminen. Sellaisia ne on eikä sille voi mitään. Meidän järkevien tulee vain kestää sellaisetkin kuohilaat.
Koittakaa kestää mutta eihän teitä enään montaa ole alle 0,5%, kohta lopuu koko touhu. Luokkayhteiskunnasta ei ole aikoihin puhuneet kuin kommarit pakosta kun Marx niin määritteli yhteiskuntaa.
20 ja 30 luvuilla Suomi oli maatalousyhteiskunta, suurin osa ihmisistä sai toimeentulonsa siitä. Tehtaissa, rakennuksilla ja muualla oli töissä paljon muitakin kuin sekatyömiehiä. Hyvin toimeen tulevia ammattimiehiä, joilla oli kyllä varaa kouluttaa lapsiaan. Siihen ei kuitenkaan nähnyt syytä kuin ne jotka katsoivat pidemmälle.
Työpaikat olivat haalaritöitä, silloin ei "herroja " paljoa tarvittu. Se oli kuitenkin mahdollista. Luokkayhteiskunnassa sellainen ei ollut mahdollista.
Kun yhteiskunta muuttui, myös koulutuksen määrä. Nykyään mennään taas toiseen suuntaan. Ammis on lisännyt huomattavasti suosiotaan nuorison keskuskuudessa lukion pienentynyt.
Huttuloiden oppien mukaan oltaisiin menossa taas luokkayhteiskuntaan. Sillähän ei ole merkitystä, että ammattimien on pitkään tienannut paljon paremmin kuin monet akateemisen kuolutuksen saaneet - ru-sa-ve
siege kirjoitti:
Koittakaa kestää mutta eihän teitä enään montaa ole alle 0,5%, kohta lopuu koko touhu. Luokkayhteiskunnasta ei ole aikoihin puhuneet kuin kommarit pakosta kun Marx niin määritteli yhteiskuntaa.
20 ja 30 luvuilla Suomi oli maatalousyhteiskunta, suurin osa ihmisistä sai toimeentulonsa siitä. Tehtaissa, rakennuksilla ja muualla oli töissä paljon muitakin kuin sekatyömiehiä. Hyvin toimeen tulevia ammattimiehiä, joilla oli kyllä varaa kouluttaa lapsiaan. Siihen ei kuitenkaan nähnyt syytä kuin ne jotka katsoivat pidemmälle.
Työpaikat olivat haalaritöitä, silloin ei "herroja " paljoa tarvittu. Se oli kuitenkin mahdollista. Luokkayhteiskunnassa sellainen ei ollut mahdollista.
Kun yhteiskunta muuttui, myös koulutuksen määrä. Nykyään mennään taas toiseen suuntaan. Ammis on lisännyt huomattavasti suosiotaan nuorison keskuskuudessa lukion pienentynyt.
Huttuloiden oppien mukaan oltaisiin menossa taas luokkayhteiskuntaan. Sillähän ei ole merkitystä, että ammattimien on pitkään tienannut paljon paremmin kuin monet akateemisen kuolutuksen saaneet""Hyvin toimeen tulevia ammattimiehiä,""""
Heitä oli ehkä 1 % koko kansasta, jos sitäkään. Köyhiä, joilla ei ollut mitään mahkuja kouluttaa kersojaan kansa- ja rippikouluja pitemmälle oli enemmän kuin 50 % kansasta. Paljon enemmän.
Maatalouteen ei kannata vedota koska viljelystiloista suurin osa oli aika tavalla heikoissa rahoissa olleita pienviljelijöitä. Hyvä kun sai vaatteet lapsille päälle ja itsellekin jotain leivän syrjää suuhun. - Kyllä kiertää
ru-sa-ve kirjoitti:
""Hyvin toimeen tulevia ammattimiehiä,""""
Heitä oli ehkä 1 % koko kansasta, jos sitäkään. Köyhiä, joilla ei ollut mitään mahkuja kouluttaa kersojaan kansa- ja rippikouluja pitemmälle oli enemmän kuin 50 % kansasta. Paljon enemmän.
Maatalouteen ei kannata vedota koska viljelystiloista suurin osa oli aika tavalla heikoissa rahoissa olleita pienviljelijöitä. Hyvä kun sai vaatteet lapsille päälle ja itsellekin jotain leivän syrjää suuhun."Heitä oli ehkä 1 % koko kansasta, jos sitäkään. Köyhiä, joilla ei ollut mitään mahkuja kouluttaa kersojaan kansa- ja rippikouluja pitemmälle oli enemmän kuin 50 % kansasta. Paljon enemmän."
Tilanne ei nyt kuitenkaan ollut aivan tuollainen. Oppikouluja ei vain ollut kaikilla paikkakunnilla, jolloin sen käyminen oli pitkän etäisyyden vuoksi hankalaa. Lisäki kaikissa oppikouluissa ei ollut esim. lukiota laisinkaan.
Liäksi pulmia oli myös asenteissa. Hyväpalkkaisia ammattimiehiä oli toki paljon runsammin, kuin 1 % kuten väitit. Sen sijaan esim. 50-luvulla ei kaikki vanhemmat suinkaan pitäneet tarpeellisena kouluttaa lapsestaan 'herraa'. Etenkin, jos se lapsikatras oli runsas... tuolloin eivät yli kymmenpäiset sisarsarjat olleet harvinaisuuksia!
"Maatalouteen ei kannata vedota koska viljelystiloista suurin osa oli aika tavalla heikoissa rahoissa olleita pienviljelijöitä. Hyvä kun sai vaatteet lapsille päälle ja itsellekin jotain leivän syrjää suuhun."
Ei ne tilat maseudulla niin köyhiä olleet. Usein perheen sisällä katsottiin valmiiksi 'työn jatkaja', jota ei koulutettu ja muita sitten yritettiin kouluttaa, että pärjäisivät maailmalla. - ifa
Silläpä juuri vasemmisto häviää vaaleissa, kun kouluttivat kakaransa
porvareiksi. - hei dementikko!
ru-sa-ve kirjoitti:
""Hyvin toimeen tulevia ammattimiehiä,""""
Heitä oli ehkä 1 % koko kansasta, jos sitäkään. Köyhiä, joilla ei ollut mitään mahkuja kouluttaa kersojaan kansa- ja rippikouluja pitemmälle oli enemmän kuin 50 % kansasta. Paljon enemmän.
Maatalouteen ei kannata vedota koska viljelystiloista suurin osa oli aika tavalla heikoissa rahoissa olleita pienviljelijöitä. Hyvä kun sai vaatteet lapsille päälle ja itsellekin jotain leivän syrjää suuhun.Milloin otat sen yliannostuksen jonka lupasit.
- voi että
ifa kirjoitti:
Silläpä juuri vasemmisto häviää vaaleissa, kun kouluttivat kakaransa
porvareiksi.Miten olet oikeasti noin saatanan tyhmä. Äitisi ja isäsi sisaruksia vai.
- hassu hassu
näin se meni kirjoitti:
Onhan näitä hassuja tapauksia, täällä oli yksi mahtitalo, ikivanha pitäjän keskustalo.
Tänä päivänä talon omistaa mies, joka oli aikanaan huutolaisena siinä samassa talossa.On sitä täällä Botkyrkan hourulassakin hassuja uutisia. Isäpapan teloitukse jälkee mää tuli ottolapsena sotakarkurin äpäränä tänne duuniin. Pari sulaketta palo ja on ollut paha mielenhäiriö dementia jo 60-luvulta lähtien.
- he he he
Enemmistö suomalaisista asui izbassa ja oli Hrutsevin näköisiä. Sitten heräsitkin krapulassa Petroskoin kolhoosissa.
- ru-sa-ve
Oppikoulussa oli ennen paljon kuluja. Piti ostaa itse kaikki kirjat, muut opiskeluvälineet, hokkarit yms. Lisäksi oli vielä typerä lukukausimaksu, minun aikanani 50 mk/lukukausi. Se oli muuten iso raha siihen aikaan. Lukukausimaksulla ei ollut mitään merkitystä koulun talouteen mutta olipahan vain sekin yksi keino jolla köyhimmät saatiin pidettyä oppikoulusta poissa.
Ilmaiset kirjat ja ei lukukausimaksua, se ei olisi senkään ajan valtion/kunnan rahoissa tuntunut missään mutta kun piti koettaa pitää jokin raja, ettei se huonoin eli köyhin eli typerin kansanaines vaan tunge itseään saamaan korkeampaa sivistystä. Tosin on sekin, että minne köyhän kakara olisikaan voinut rahattomana jatkaa keskikoulun/lukion jälkeen.
Että kyllä maar luokkayhteiskuntaa elettiin aika tehokkaasti ja ovelasti. Mikään laki ei siis estänyt köyhän kersaa lukemasta minne asti vaan. Mutta se pikku juttu eli raha oli aika tehokas estin.- siege
Olihan se, mainitse joku maa jossa niin ei ole. Ei sellaista kuin täydellinen tasa-arvo ole olemassakaan. Kommarivaltioissa se on rahan sijaan vanhenpien asema puolueessa.
Olisi historiasta puhuttaessa hyvä muistaa ajankohta. Ei ole mieltä verrata suomen oloja 50v sitten nykypäivään, vaan siihen millainen asema ihmisillä oli siihen aikaan muualla. - näin se meni
Opiskelu on vain yksi tapa, nousta säädystä toiseen, moni nousi yrittämällä jotain.
- Kyllä kiertää
"Lisäksi oli vielä typerä lukukausimaksu, minun aikanani 50 mk/lukukausi. Se oli muuten iso raha siihen aikaan. Lukukausimaksulla ei ollut mitään merkitystä koulun talouteen mutta olipahan vain sekin yksi keino jolla köyhimmät saatiin pidettyä oppikoulusta poissa."
Taisi unohtua kertoa jotakin lukukausimaksuista? Kouluissa oli sisaralennukset maksuista eli maksu suhteessa pieneni, jos kaksi tai useampi siasrus oli samassa koulussa. Lisäksi vähävaraisille voitiin myöntää vapaaoppilaspaikka (= ei lukukausimaksua) ja esim yh-äidin lapsena vaimoni kävi oppikoulun läpi vapaaoppilaana! - Matka- ja asumiskulu
Lukukausimaksut, kirjat ja muut opiskeluvälineet olivat mitättömiä kuluja verrattuna koulumatkakuluihin tai vaihtoehtoisesti alivuokralaismaksuihin ruokakuluihin koulupaikkakunnalla.
Vasta 1950-luvulla maahamme ryhdyttiin rakentamaan oppikouluja muuallekin kuin kaupunkeihin ja kauppaloihin, joissa niissäkään kaikissa ei ollut aiemmin ollut oppikoulua ja kun oli, ei riittävästi opiskelijapaikkoja.
Osa näistä uusista 1950-luvun oppikouluista perustettiin kuntien toimesta, osa yksityisenä. Valtio ei oppikouluja enää rakentanut. Suuri osa suomalaisista asui kuitenkin peruskoulun perustamiseen asti paikkakunnalla, jolla ei ollut oppikoulua. Heidän lapsensa saattoivat edelleen asua alivuokralaisena koulupaikkakunnalla, joskin aiempaa harvemmin, sillä bussit olivat yleistyneet.
Bussikyytejä tietenkin tarvittiin niissäkin kunnissa, joissa oppikoulu oli, koska kävellen koulunkäynti onnistui vain keskustaajamassa asumalla. Ja niistä kyydeistä maksettiin. Vasta 1960-luvulla kunnat ryhtyivät tarjoamaan ilmaisia koulukyytejä oppilaille, jotka olivat kirjoilla samassa kunnassa, missä oppikoulukin oli. Toiselta paikkakunnalta oppikoulua käyneet lapset ja nuoret joutuivat peruskoulun perustamiseen asti maksamaan kyytinsä yleensä itse. - ei ollut
näin se meni kirjoitti:
Opiskelu on vain yksi tapa, nousta säädystä toiseen, moni nousi yrittämällä jotain.
"moni nousi yrittämällä jotain. "
Useampaankin yrittämiseen tarvitaan alkupääoma eikä sitä saanut noin vain siihen aikaan. Piti olla rikkaa takaajat. Lisäksi sekin, että talouselämä oli Suomessa vielä melko kehittymätöntä joten yrittämismahdollisuuksia oli vähän. Mitään palveluyhteiskuntaa tai -sektoria ei tunnettu. - Yrittämiseen riitti
ei ollut kirjoitti:
"moni nousi yrittämällä jotain. "
Useampaankin yrittämiseen tarvitaan alkupääoma eikä sitä saanut noin vain siihen aikaan. Piti olla rikkaa takaajat. Lisäksi sekin, että talouselämä oli Suomessa vielä melko kehittymätöntä joten yrittämismahdollisuuksia oli vähän. Mitään palveluyhteiskuntaa tai -sektoria ei tunnettu.useinkin aloitekyky ja rohkeus.
Työmiehistä, käsityöläisistä ja puotipuksuista nousi monenlaista yrittäjää. Ei siihen rikkaita takaajia tarvittu.
Nämä vienohuttuset on aina valehtelemassa. - Vähällä pääsi alkuun
ei ollut kirjoitti:
"moni nousi yrittämällä jotain. "
Useampaankin yrittämiseen tarvitaan alkupääoma eikä sitä saanut noin vain siihen aikaan. Piti olla rikkaa takaajat. Lisäksi sekin, että talouselämä oli Suomessa vielä melko kehittymätöntä joten yrittämismahdollisuuksia oli vähän. Mitään palveluyhteiskuntaa tai -sektoria ei tunnettu.Yrittämisen saattoi aloittaa esimerkiksi kiertävänä nappikauppiaana pelkillä palkkatuloillakin. Seuraavana vuonna hankittiin nappikaupan tuotoilla tuoterepetuariin vaikka vetoketjuja, kolmantena myös kankaita tai vaatteita. Jos kauppa veti hyvin, saattoi jäädä pois palkkatyöstä ja jättäytyä kokonaan kulkukauppiasyrittäjän ammattiin liikkuen entistä laajemmalla tai vuokrata tilat ja perustaa kiinteän liikkeen entistä suuremmalla valikoimalla.
Monen suomalaisen kauppayrityksen tausta juontaa 1930-luvun alun lamaan. Kun jäätiin työttömäksi, aloitettiin "yritystoiminta" jalkapatikassa esimerkiksi kiertämällä maaseudulla ostamassa tilallisilta kotiteurastuksessa jääneitä nahkoja ja myymällä ne voitolla kaupunkien nahkatehtaille. Ostettiin myös perikunnilta kultasormuksia ja muita vastaavia arvoesineitä, jotka myytiin kaupunkien kultasepänliikkeisiin. Kulta oli arvossaan pörssiromahduksen jälkeen ja romukullan välittäjä saattoi saada hyvän korvauksen. Syrjäseuduilta ei kuitenkaan välttämättä lähdetty tekemään yhden sormuksen takia kaupunkimatkaa, puhumattakaan jostain vasikannahasta. - >Älä, älä kerro
Vähällä pääsi alkuun kirjoitti:
Yrittämisen saattoi aloittaa esimerkiksi kiertävänä nappikauppiaana pelkillä palkkatuloillakin. Seuraavana vuonna hankittiin nappikaupan tuotoilla tuoterepetuariin vaikka vetoketjuja, kolmantena myös kankaita tai vaatteita. Jos kauppa veti hyvin, saattoi jäädä pois palkkatyöstä ja jättäytyä kokonaan kulkukauppiasyrittäjän ammattiin liikkuen entistä laajemmalla tai vuokrata tilat ja perustaa kiinteän liikkeen entistä suuremmalla valikoimalla.
Monen suomalaisen kauppayrityksen tausta juontaa 1930-luvun alun lamaan. Kun jäätiin työttömäksi, aloitettiin "yritystoiminta" jalkapatikassa esimerkiksi kiertämällä maaseudulla ostamassa tilallisilta kotiteurastuksessa jääneitä nahkoja ja myymällä ne voitolla kaupunkien nahkatehtaille. Ostettiin myös perikunnilta kultasormuksia ja muita vastaavia arvoesineitä, jotka myytiin kaupunkien kultasepänliikkeisiin. Kulta oli arvossaan pörssiromahduksen jälkeen ja romukullan välittäjä saattoi saada hyvän korvauksen. Syrjäseuduilta ei kuitenkaan välttämättä lähdetty tekemään yhden sormuksen takia kaupunkimatkaa, puhumattakaan jostain vasikannahasta.tuollaisia. Vienohuttusten ikioma maailmankuva ei tuollaista kestä.
Siihen kuuluu vain valehtelua ja mustamaalausta. Omassa porukassa menee kaikki läpi ja palstallakin tarkkispojat hurraavat päälle. - ihme ja kumma
"Lisäksi oli vielä typerä lukukausimaksu, minun aikanani 50 mk/lukukausi. Se oli muuten iso raha siihen aikaan"
" Lukukausimaksulla ei ollut mitään merkitystä koulun talouteen"
Miten on mahdollista että isolla rahalla ei ollut mitään merkitystä?
Joko se ei ollut oikeasti iso raha tai sitten sillä oli merkitystä koulun talouteen.
"Ilmaiset kirjat ja ei lukukausimaksua, se ei olisi senkään ajan valtion/kunnan rahoissa tuntunut missään"
Tuo on teidän sosialistien vika: mikään kustannus missään ei koskaan tunnu missään. Jostain kuman syystä valtiolta ja kunnalta on kumminkin AINA rahat lopussa. - hehehhe
siege kirjoitti:
Olihan se, mainitse joku maa jossa niin ei ole. Ei sellaista kuin täydellinen tasa-arvo ole olemassakaan. Kommarivaltioissa se on rahan sijaan vanhenpien asema puolueessa.
Olisi historiasta puhuttaessa hyvä muistaa ajankohta. Ei ole mieltä verrata suomen oloja 50v sitten nykypäivään, vaan siihen millainen asema ihmisillä oli siihen aikaan muualla.Vanha kommari dementikko olisi edes kelvannut siivoamaan Kremlin vessoja.
- niksu 15
ihme ja kumma kirjoitti:
"Lisäksi oli vielä typerä lukukausimaksu, minun aikanani 50 mk/lukukausi. Se oli muuten iso raha siihen aikaan"
" Lukukausimaksulla ei ollut mitään merkitystä koulun talouteen"
Miten on mahdollista että isolla rahalla ei ollut mitään merkitystä?
Joko se ei ollut oikeasti iso raha tai sitten sillä oli merkitystä koulun talouteen.
"Ilmaiset kirjat ja ei lukukausimaksua, se ei olisi senkään ajan valtion/kunnan rahoissa tuntunut missään"
Tuo on teidän sosialistien vika: mikään kustannus missään ei koskaan tunnu missään. Jostain kuman syystä valtiolta ja kunnalta on kumminkin AINA rahat lopussa.-----satoja kertaa suuremman Neuvostoliiton----
Se oli pieni raha yhteiskunnalle mutta iso raha köyhälle perheelle.
-----Jostain kuman syystä valtiolta ja kunnalta on kumminkin AINA rahat lopussa. ---
Nykyään on, silloin ei vielä ollut. - muksu 15
niksu 15 kirjoitti:
-----satoja kertaa suuremman Neuvostoliiton----
Se oli pieni raha yhteiskunnalle mutta iso raha köyhälle perheelle.
-----Jostain kuman syystä valtiolta ja kunnalta on kumminkin AINA rahat lopussa. ---
Nykyään on, silloin ei vielä ollut....artisti maksaa, vai ? ... (lienet 15 v)
- ei se
muksu 15 kirjoitti:
...artisti maksaa, vai ? ... (lienet 15 v)
Dementoitunut vanha pieru on kyseessä. 15v on kesälomalla nurtsilla.
- edellinen ihmettelee
niksu 15 kirjoitti:
-----satoja kertaa suuremman Neuvostoliiton----
Se oli pieni raha yhteiskunnalle mutta iso raha köyhälle perheelle.
-----Jostain kuman syystä valtiolta ja kunnalta on kumminkin AINA rahat lopussa. ---
Nykyään on, silloin ei vielä ollut."e oli pieni raha yhteiskunnalle mutta iso raha köyhälle perheelle."
Sosialisteill ei mikään koulutukseen/terveydenhoitoon/sossutukiin survottu raha ole koskaa iso. - gthbr
Vähällä pääsi alkuun kirjoitti:
Yrittämisen saattoi aloittaa esimerkiksi kiertävänä nappikauppiaana pelkillä palkkatuloillakin. Seuraavana vuonna hankittiin nappikaupan tuotoilla tuoterepetuariin vaikka vetoketjuja, kolmantena myös kankaita tai vaatteita. Jos kauppa veti hyvin, saattoi jäädä pois palkkatyöstä ja jättäytyä kokonaan kulkukauppiasyrittäjän ammattiin liikkuen entistä laajemmalla tai vuokrata tilat ja perustaa kiinteän liikkeen entistä suuremmalla valikoimalla.
Monen suomalaisen kauppayrityksen tausta juontaa 1930-luvun alun lamaan. Kun jäätiin työttömäksi, aloitettiin "yritystoiminta" jalkapatikassa esimerkiksi kiertämällä maaseudulla ostamassa tilallisilta kotiteurastuksessa jääneitä nahkoja ja myymällä ne voitolla kaupunkien nahkatehtaille. Ostettiin myös perikunnilta kultasormuksia ja muita vastaavia arvoesineitä, jotka myytiin kaupunkien kultasepänliikkeisiin. Kulta oli arvossaan pörssiromahduksen jälkeen ja romukullan välittäjä saattoi saada hyvän korvauksen. Syrjäseuduilta ei kuitenkaan välttämättä lähdetty tekemään yhden sormuksen takia kaupunkimatkaa, puhumattakaan jostain vasikannahasta.Joo,aloitin nappikauppiaana ja kohosin vuorineuvokseksi.Ja nyt vituttaa.
- -Make-
"Valkoisten 1918 saavuttaman voiton takia Suomi oli jyrkästi jakautunut luokkayhteiskunta vielä pitkälle 1960-luvun lopulle. "
Ja punikkien voiton myötäkö ei olisi ollut?
Punikkien voittohan olisi tuonut Suomeen vielä kaksi yhteiskuntaluokkaa lisää:
kansanvihollinen
kulakki- flickorna
-----Ja punikkien voiton myötäkö ei olisi ollut?-----
Oikein sanot, ei olisi ollut. - luplai kaani
----Punikkien voittohan olisi tuonut Suomeen vielä kaksi yhteiskuntaluokkaa lisää:
kansanvihollinen
kulakki -----
Nuohan täällä olivat aivan riippumatta kumpi puoli sodan voittaa. Nyt nuo kaksi pallopääluokkaa sattuivat olemaan voittajan puolella ja siksi pääsivät tekemään katkeria tuhojaan.
- surku isänmaata
Porvarisvallan murtuessa 1944 Suomesta tuli parissa kymmenessä vuodessa köyällekin aika hyvä yhteiskunta mutta nyt on alkanut voimakas thatcerilais-reaganilainen kehitys jolla ollaa palaamassa takaisin aikaan ennen sotia. Ei hyvä ole kansakunnan kannalta koska sillä tavoin kyvykkäimmät ja älykkäimmät nuoret ajetaan pois maasta muihin pohjoismaihin, Saksaan, USAhan, Kanadaan, Ausseihin yms...
- älymystö tapettiin
Suomessa oli kyllä punamulta-aika alkanut 1930-luvulla. Älykkäimmät ihmiset on aina tapettu ihailemassasi idän ihmemaassa
- Kekkoslovakia111
Mitäs ihmettä? Ei sellaista joukkopakoa ole ollut pitkään aikaan kuin 60-70-lukujen maastamuutto Ruotsiin. Eikä sitä edes aiheuttanut "thatcerilais-reaganilainen" kehitys, vaan kekkoslainen tyhmyys. Kun ei osattu järjestää asioita kuntoon, niin sitten käskettiin lähteä länsinaapuriin kruunuja vuolemaan. Työttömyysongelma tuli näin ratkaistua.
- Luokaton taso täällä
Jos ennen johti pappi tai maaherra ja nyt johtaa oligarkin rahasäkki niin onko meno muuttunut ja mihin suuntaan?
- Ennen johtivat
keisarit ja kuninkaat neuvonantajiensa ja ministeriensä avulla.
Nyt johtavat vapailla vaaleilla valitut presidentti ja eduskunta sekä sen luottamusta nauttiva hallitus.
Oligarkeilla taitaa olla määräysvaltaa lähinnä Venäjällä. - oliko oligarkki ?
Ennen johtivat kirjoitti:
keisarit ja kuninkaat neuvonantajiensa ja ministeriensä avulla.
Nyt johtavat vapailla vaaleilla valitut presidentti ja eduskunta sekä sen luottamusta nauttiva hallitus.
Oligarkeilla taitaa olla määräysvaltaa lähinnä Venäjällä.,,,,Oligarkeilla taitaa olla määräysvaltaa lähinnä Venäjällä.,,,,
Äläs nyt, sanotaanhan miten Jorma Ollila oli mies joka melkein johti Suomea yli 10 v. Hän vain teki sen näkymättömissä mutta ministerit tanssivat hänen pillinsä mukaan. - Ettäkö melkein
oliko oligarkki ? kirjoitti:
,,,,Oligarkeilla taitaa olla määräysvaltaa lähinnä Venäjällä.,,,,
Äläs nyt, sanotaanhan miten Jorma Ollila oli mies joka melkein johti Suomea yli 10 v. Hän vain teki sen näkymättömissä mutta ministerit tanssivat hänen pillinsä mukaan.johti? Ei ihan kuitenkaan? Onhan selvää, että valtakunnan tärkeimmän yrityksen johtajaa kuunnellaan. Se ei vielä merkitse, että hänellä olisi määräysvalta.
Sain minäkin kerran lottovoiton - melkein. Oli vain muutama numero väärin.
- paikalla ollen
Rikkailla oli asenteet pe...seestä vielä kauan sotien jälkeenkin. Olin paikalla kun erään ison talon aikuinen tytär huusi isoon ääneen kylän raitilla "hah haa, minä nauran pilkkanaurua kun noilla on televisio". Telkkari oli silloin siellä päin uusi asia ja tämä kylä ensimmäisen telkun hankkinut oli kirvesmiehen perhe eikä tässä ökytalossa isännän vanhoillisuuden takia ollut vielä telkkua.
Näin luokkajako pelasi avoimen räikeästi vielä 1960-luvulla sisä-Suomessa.- Todella raju
esimerkki luokkajaosta! Ihan yhtä tieteellinen havainto kuin avaus.
- Koski kunniaan !
Varrotkaas kunhan Kokoomuksen tyttö nimeltä Koski on aikanaan pääministeri niin sitten me kaikki maistamme taas oikeaa porvarillisuuden ihanuutta. Tuskin maltan odottaa sitä päivää kun saadaan köyhät ja mamut pois silmistä ja palataan aikaan ennen sotia.
- Ei mene aikaa,
kun Koski saa lähdöt nykyisestä hommastaan.
Ehkä uusi ura aukeaa persuissa?
- kansallinen häpeä
Totta joka sana. Valitettavasti ollaan taas menossa samaan suuntaan. Kolmen lapsen yksinhuoltajan tyttärenä olen ollut onnekas. Ehdin yliopistoon, kun pääsykokeilla oli merkitystä, eikä sillä onko käynyt valmennuskurssin.
Esim. lääkikseen tai oikeustieteelliseen ei ole enää pariin vuosikymmeneen päässyt ilman valmennuskurssia. Tästä seuraa, että fiksut, mutta köyhät suomalaiset jää ilman opiskelupaikkaa. - 043
Sosialistien ongelmat alkavat kun kapitalisteilta loppuvat rahat.
- kloiu
Nykyäänhän Suomi on luokkayhteiskunta . Rikkaat saavat ilmaiseksi nämä palvelut joihin heillä olisi varaa kustantaa itse.
- EiKurjuuttaKummempaa
”Nykyäänhän Suomi on luokkayhteiskunta . ”
Miten muka?
”Rikkaat saavat ilmaiseksi nämä palvelut joihin heillä olisi varaa kustantaa itse.”
Olen hyväpalkkainen, mutta samalla lailla kuin muutkin istun Terveyskeskuksen aamujonossa 4 h päästäkseni vastaanotolle!
- muovimatto
Olen samaa mieltä alkuperäisen kirjoituksen kanssa siinä että Suomi oli ennenvanhaan luokkayhteiskunta peruskoulun tuloon asti. Peruskoulu antoi jokaiselle nuorelle mahdollisuuden edetä koulutuksessa niin pitkälle kun kykeni. Olen syntynyt 1940-luvulla ja puhun kokemuksesta, sillä OLEN ELÄNYT tuon ajan eriarvoisuuden.
- SuuriIkäluokka
Niinpä, jos kriteeri on kaikille. Kuulun itsekin suuriin ikäluokkiin ja eikä sen ajan palkat olleet kummoisiani. Silti vanhempani onnistuivat kouluttamaan veljeni ja minut ylioppilaiksi. Vaimoni äiti oli kolmen lapsen yksinhuoltaja, mutta yo tuli hänestäkin. Eli luokkakierto oli sihenkin aikaan sekä mahdollinen, että kaupungeissa varsin yleinen!
- jgjgfjdgfdsf
Tuolloin kyllä työnteolla vielä rikastui ja ihan vekselillä köyhistä oloista hevonen jolla sitten rahtia ja urakkaa ja kaikki oli ihan itsestä kiinni.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Pride-liputus närästää monissa Suomen kunnissa
Suomen lipun nostamisesta on laki. Pride‑liputuksesta ei. Kieltäytyviin kuntiin kohdistuu poliittista painostusta kuin k503658On tiedossa, että venäjämieliset diggaavat diktatuurista venäjää
jossa ei esim. ole sanan- ja lehdistönvapautta. Mutta keitä nämä venäjän palvojat sitten ovat, ei heitä toki paljon ole382361Vihreiden, SDP:n ja Vasemmistoliiton kannattajista selvästi alle puolet on miehiä
ja silti joku punafeministi valitti kokoomuksen naiskannattajien puutteesta, vaikka siellä on enemmän naisia kuin punavi712308Belfastissa käynnissä kunnon persuilu
Joku random mamu tekee rikoksen, niin sikäläiset naamiopersut kostavat tuhoamalla kantaävestön omaisuutta. Liekö siellä602198Ensin Henry Novak ja nyt sitten se Irlannin tapaus
jossa mustaihoinen afrikkalainen mieshenkilö puukottaa valkoihoista maassa makaavaa miestä useita kertoa pään alueelle.271626Persujen kannatusromahdus tekee kesästä 2026 nautinnollisen
Satoi tai paistoi, niin Suomen kansalaisella on kuluvana kesänä syytä hymyyn. Niin upealta tuntuu persujen kannatusroma651550- 761457
Onko kaivattusi rohkeampi kuin sinä?
Vai oletko sinä rohkeampia? Mikä on rohkea teko, minkä sinä tai kaivattusi on tehnyt? Mitä siitä seurasi?551003Kaunein nimi
Mikä on mielestäsi kaunein miehen ja naisen nimi? Haluaisitko itse olla joku toisen niminen?68982Rakastan sinua hiljaisuudessa
Rakastan sinua hiljaisuudessa. Olisit minun tai et, olen odottanut sinua vuosisatojen ajan. Ilman sinua sydämeni on yksi40869