Minulla on ystävä, joka on 32-vuotias 13-vuotiaan pojan äiti.
5 vuotta sitten hän riitautui rappukäytävässä miehen kanssa joka työnsi hänet portaikkoon. Ystävältäni murtui selkäranka.
Hän ei kykene kävelemään välillä ollenkaan, kun juo, ja selvänä rollaattorin kanssa. Hänen toinen käsi ei toimi ollenkaan.
Raamatussa luvataan syntien anteeksianto ja parantuminen. Kerrotaan lukuisista parantumisihmeistä joita Hän teki.
Miksi ystäväni ei parannu, vaikka Jeesuksen väitetään olevan "sama eilen tänään ja huomenna."
Koko Raamatun arvovalta ja totuudellisuus on kyseenalainen jos ne R-kohdat eivät pidä paikkansa.
Jonah vaatii eräässä viestissään kaikilta sitä että täytyy osata antaa anteeksi.
Ystäväni elämä on pilalla koko loppuiäksi yhden julman miehen vuoksi, eikö ole kohtuutonta vaatia häntä antamaan anteeksi?
"Murtunutta ruokoa Hän ei muserra."
Ystävä kärsii hiljaa, Jumala on hiljaa.
On kuin Häntä ei olisi.
Miksi Jumala sallii kärsimyksen?
ps. tähän ketjuun ei ainuttakaan viestiä tähkäpäästä sitten. Koko ihminen ei edes kirjoita tänään palstalle. Ei ole nimittäin koko aamuna näkynyt, joten hänestä ei tämä keskusteluketju kerro.
5 vuotta sitten hän riitautui rappukäytävässä miehen kanssa joka työnsi hänet portaikkoon. Ystävältäni murtui selkäranka.
Hän ei kykene kävelemään välillä ollenkaan, kun juo, ja selvänä rollaattorin kanssa. Hänen toinen käsi ei toimi ollenkaan.
Raamatussa luvataan syntien anteeksianto ja parantuminen. Kerrotaan lukuisista parantumisihmeistä joita Hän teki.
Miksi ystäväni ei parannu, vaikka Jeesuksen väitetään olevan "sama eilen tänään ja huomenna."
Koko Raamatun arvovalta ja totuudellisuus on kyseenalainen jos ne R-kohdat eivät pidä paikkansa.
Jonah vaatii eräässä viestissään kaikilta sitä että täytyy osata antaa anteeksi.
Ystäväni elämä on pilalla koko loppuiäksi yhden julman miehen vuoksi, eikö ole kohtuutonta vaatia häntä antamaan anteeksi?
"Murtunutta ruokoa Hän ei muserra."
Ystävä kärsii hiljaa, Jumala on hiljaa.
On kuin Häntä ei olisi.
Miksi Jumala sallii kärsimyksen?
ps. tähän ketjuun ei ainuttakaan viestiä tähkäpäästä sitten. Koko ihminen ei edes kirjoita tänään palstalle. Ei ole nimittäin koko aamuna näkynyt, joten hänestä ei tämä keskusteluketju kerro.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Ongelma on yleismaailmallinen. Monet kykenevät ymmärtämään, ettei Jumala paranna koko maailmaa ja että kärsimystä on "muualla". Sitten kun kärsimys tulee omalle kohdalle, voi syntyä katkeruus ja epäusko. Raamattu ei kuitenkaan lupaa helppoa elämää kristityllekään. Helluntailasuus, joka on eksyttävä ja kadottava harhaoppi, opettaa paljolti menestysteologiaa. Heikäläiset pastorit huseeraavat lavoilla, keräävät kyllä "uhrilahjat", joita helluntailaiset maksavat Kristuksen uhrin sijasta, ostaakseen helpon elämän itselleen, heidän "pastorinsa" antavat näytteitä ihmeparantumisista. Älä katso heitä.
Itselläni on ollut sairauksia ja kärsimyksiä lapsesta asti, niin rankka elämä, ettei moni uskoisi. Jumala ei ole auttanut kaikessa. Monessa kohdin, kyllä, mutta on asioita, jotka ovat jääneet taakaksi, katkeruudeksi ja itkuksi koko loppuelämän ajalle. Helluntailaiset menestysteologit pilkkaavat kärsimyksiäni, tälläkin palstalla, jaellen ilkeitä, julmia, omahyväisiä ja ylpeitä ratkaisujaan, piittaamatta siitä syvästä kärsimyksestä, jota olen kokenut, myös heidän saatananlahkonsa taholta, jo pikkulapsesta alkaen.
Ystävälläsi on tuo kärsimys, toisilla toinen. Itseasiassa se onkin kristityn tunnusmerkki. Helluntailaiset eivät ole tosikristittyjä. Mene kristilliseen kirkkoon, esitä kysymyksesi oikeille papeille.
Kiitos.
Fyysinen tai emotionaalinen parantuminen ei ole automaatio. Monasti joudumme tässä ajassa kantamaan monenlaisia vaivoja, ja voivat ne joskus viedä lähemmäs Herraakin. Moni on sairastumisen kautta tullut uskoon, eräs ystäväni sairastui HIV:iin ja kertoi että vasta sen kautta hän pysähtyi miettimään elämää ja sen katoavaisuutta, alkoi sisimmässään kysellä onko jotain enemmän, jotain todempaa ja parempaa, mikä on elämän tarkoitus. Sairastuminen koitui hänelle pelastukseksi ja sitä kautta parhaaksi sielun terveydeksi, koska ihmiskunnan traagisin sairaus on synnin sairaus joka lyö leimansa ihmisen koko elämään piittaamattomuutena suurimmasta ja kauneimmasta asiasta, siis Jumalan rakkaudesta ja Jeesuksen tuntemisesta.
JEESUS ON TULLUT TEKEMÄÄN TYHJÄKSI PERKELEEN TEOT. Tältä pohjalta voidaan ajatella, että kun ystävä tuli uskoon, niin sitten hän varmaankin parantui aidista? Ei parantunut vaan kuoli nuorena, noin 25 vuotiaana. Tässä ajassa emme aina parannu vaikka olisimme uskossa ja tuntisimme Jeesuksen ja vaeltaisimme vilpittömästi ja puhtaasti. Parantumista ei voi ansaita - joskus kyllä synti saattaa olla parantumisen este, ja kun vaeltaa lähellä Herraa avoinna Pyhän Hengen vaikutukselle, niin Pyhä Henki saattaa vaikuttaa parantumisen - tai sitten Jumalan voima voi vaikuttaa parantumisen esim. rukoilijan kautta, jolla on terveeksitekemisen armolahja. Aina ei kuitenkaan ole kyse synnistä tai sisimmän epäpuhtaudesta jos parantumista ei tapahdu, ei myöskään kielteisyydestä Pyhän Hengen voimatekoja kohtaan tai epäuskosta.
Vaellamme vajavaisen, monella tapaa rikkinäisen maailman keskellä, kärsimystä ja kärsiviä kohdaten. Kristillinen sanoma jota uskovina pidämme - ainakin tulisi pitää - esillä, on hengellinen parantuminen Jeesuksessa. Silloin ihminen voi tuskan ja kärsimyksenkin keskellä kiittää Jumalaa armosta ja luottaa koko elämänsä Hänen hyviin käsiin. Taivaassa ei ole kipua eikä murhetta:
"ja hän on pyyhkivä pois kaikki kyyneleet heidän silmistänsä, eikä kuolemaa ole enää oleva, eikä murhetta eikä parkua eikä kipua ole enää oleva, sillä kaikki entinen on mennyt." Ilm.21:4.
On kaksi äärimmäisyyttä. Yliluonnollisen parantumisen väheksyminen ja äärimmillään sairauden "glorifiointi" tyyliin "kärsi kärsi niin kirkkaaman kruunun saat --> sairaus on merkki Jumalan erityisestä rakkaudesta ja huolenpidosta, että Hän uskaltaa rakasta lastaan sairaudella kasvattaa pelkäämättä, että lapsi sairauden tähden kääntää Hänelle selän". Epäraamatullinen menetysteologia voi tuntua nöyrältä ja hengelliseltä, mutta johtaa suppeaan Jumalakuvaan. Se ahtaa Jumalan ihmisoppien ja käsitysten luomaan tulitukkulaatikkoon, mitä Herra saa tehdä ja mitä ei, jotta Hän olisi käsitystemme rajaama ja turvallisesti käsiteltävä, uskonnollisuuteen sopiva. Tällainen mentaliteetti johtaa jakaantumiseen, puoluemielialaan ja riitelyyn. Kaikki jumalallista parantumista julistavat nähdään inhottaviksi menestysteologeiksi, äärimmillään kielletään heidän pelastus, väitetään että ovat kadotukseen meneviä satanisteja ym. ym.
Sama toiseen suuntaan. Karismaattisuudella ratsastava epäterve menestysteologia opettaa "sairaus on aina sielunvihollisesta, Jumala ei koskaan käytä sairautta välikappaleena mihinkään hyvään, siksi sairautta pitää vastustaa niinkuin sielunvihollista vastustetaan, sitä ei saa ottaa vastaan eikä hyväksyä, vaan se on voitettava uskon kautta." Tämä on osittain tottakin, mutta liian suppea, rajallinen tulkinta Jeesuksesta parantajana. Mielestäni se ei ole oikeaa karismaattisuutta vaan karismaattisuudeksi tekeytyvää sielullisuutta. Se ei myöskään ole helluntailainen linja. Menestysteologia ja äärikarismaattisuus näkee omaan tulitikkulaatikkoonsa sopimattoman kristillisyyden hirveäksi menetysteologiaksi ja kohtelee sairaita uskovia sen mukaisesti. Se on valitettava erehdys.
Kumpikin äärisuunta on mielestäni vahingollinen eikä ole Raamatulla perusteltavissa.
>Helluntailaiset eivät ole tosikristittyjä. Mene kristilliseen kirkkoon, esitä kysymyksesi oikeille papeille.<
Väitteesi on surullinen. Se ei ole totta eikä tuota kunniaa Jeesukselle, joka sinutkin on pelastanut, niin tahdon uskoa, ja jossa on keskinäinen rakkaus uskovien välillä.
JUMALA AUTTAA KAIKESSA. Ei aina sillä tavalla kuin pyydämme, mutta kasvattaen näkemään ja ymmärtämään että Hän silloinkin on läsnä, on kanssamme. Silloin voimme varjeltua katkeruudelta, josta Jumala sanoo:
"Pyrkikää rauhaan kaikkien kanssa ja pyhitykseen, sillä ilman sitä ei kukaan ole näkevä Herraa; ja pitäkää huoli siitä, ettei kukaan jää osattomaksi Jumalan armosta, "ettei mikään katkeruuden juuri pääse kasvamaan ja tekemään häiriötä", ja monet sen kautta tule saastutetuiksi, ja ettei kukaan olisi haureellinen tahi epäpyhä niinkuin Eesau, joka yhdestä ateriasta myi esikoisuutensa."
Hebrealaiskirje 12:14 - 16.
Toivon että Herra sinua rakkaasti ohjaisi kaikkeen mikä on totta, hyvää ja oikein, niin myös meitä muita vajavaisia kristittyjä, mihin kristilliseen kirkkokuntaan tai seurakuntaan sitten kuulummekin.
Sanon tähän väliin, vaikka viestisi ei ollut minulle. Mutta kun alkoi itkettää tuo hiv-ystäväsi kohtalo. Se raamatunlause taivaasta jossa kyyneleitä ei ole.
Arvostan sinua nyt enemmän kun tiedän ettet ole ihminen joka hylkää toisen silloin kun hänellä on vaikeuksia.
Toivon, että puuttuisit helluntailaisten itsensä harjoittamaan, jatkuvaan vihakirjoitteluun kristittyjä vastaan, mm. häpäisten uskoamme, sekä sen pyhiä arvoja, kuten sakramentteja. Tämä foorumi on niitä täynnä. Voisi sanoa, ettei ole ketjua, jossa ei kristittyjä pilkattaisi perihelluntailaiseen tapaan. Tämän kristittyjen vastaisen, jo useamman vuosisataisen vihatoiminnan perusteella voi helluntailaisuuden hyvin määrittää aktiiviseksi antikristillisyydeksi. Tämän foorumin lähes jokainen ketju todistaa asian, heidän omien foorumeidensa suljetuista sivuista puhumattakaan.
Suomessa on uskonnonvapaus.
Sen nojalla voi lapsikastetta sanoa vääräksi raamatuntulkinnaksi. Ymmärrän että joitakin vallanhimoisia luterilaisia tämä häiritsee kun palvovat jumalaansa Lutheria ja haluavat takaisin 1600 luvulle. Nykyaikana voi aivan vapaasti kritisoida luterilaia oppeja eikä siitä joudu jalkapuuhun kuten joskus aikaisemmin.
Jotkut luterilaiset eivät kestä kritiikkiä. Tai ainakaan ne entiset helluntailaiset jotka ovat kääntyneet luterilaisuuteen aikuisiällään. Lapsena kastettu luterilainen ei korvaansa lotkauta jollekkin suomi24 helluntailaisuus foorumin kirjoituksille vaan hän ilolla käy piispa Irja Askolan sateenkaarimessussa.
Valhe. Luterilaiset eivät palvo Lutheria jumalana.
Valhe. Luterilaiset eivät pyri takaisin 1600-luvulle, vaan on erittäinkin uudistuva kristillinen kirkko. Kirkolla tarkoitan tässä kristittyjen yhteyttä, jota vastaan te hyökkäätte näillä kansanfoorumeilla, silloin kun ette teeskentele yhteiskristittyä konferensseissanne.
Kirjoituksellasi juuri todistat kristittyjen vastaisuudestanne, jota levitätte herjaavilla väitteillänne, todistaen kristittyjen opit "vääriksi raamatuntulkinnoiksi". Toimintanne on juuri tuota vapaamuurareiden ja teosofien satanismia: hyökätä luodulla, uudella "uskolla" kristinuskon opetuksia vastaan.
Valhe. Suomessa on uskonnonvapaus, tämän te tunnustatte yksipuolisesti, mutta kuitenkaan te ette sallisi uskonnonvapautta muille kuin helluntailaisille. Te poistatatte näkyviltä, kaikki teitä ja rikollista toimintaanne esitetyt kirjoitukset, jopa tällä "vapaalla S24:llä". Te pidätte ihmiset tiukasti sidottuina lahkoonne. Te käytätte itsestänne nimitystä (kristinuskon ulkopuoliset) vapaatsuunnat. Oma, sekä monien muiden lahkonne sitomien ihmisten todistus kertoo kuitenkin kaikesta muusta kuin vapaudesta ja uskontonne vapaasuuntaisuudesta. Uskontonne on vapaasuuntaista vain kokemassanne vapaasti muita, varsinkin kristinuskoa ja juutalaisuutta herjaavassa mielessä.
Samoin te käyttäydytte juutalaisia kohtaan, poistatatte itse juutalaisuudesta käytäviä keskusteluja, mitätöitte juutalaisuutta, tyrkyttäen omaa korvausteologiaanne, "uudenliiton juutalaisuutta". Juutalaiset eivät tunne kuin yhden liiton, tätä liittoa te häpäisette.
Luterilaisuus on paljon enemmän kuin Suomen evankelisluterilainen kirkko ja sen piispat. Tätä te ette haluaisi kerrottavan. Kaikki luterilaiset eivät hyväksy tämän kirkon toimintaa. Tämän te propagandassanne salaatte. Irja Askola ei ole yhtäkuin luterilaisuus, tämän te sallaatte muokatessanne kristittyjen vastaisia mielikuvianne.
Esität valheita luterilaisista uskovista, jotka muka kävisivät ilolla Askolan sateenkaarimessuissa. Näin ei ole. Niissä käy erittäin vähäinen määrä aktiiviuskovia. Näin herjaat ja likaat syvällisten kristittyjen uskoa, haluat liata sen, likaisen, myös tunnetusti seksuaalirikollisen uskontonne hengen mukaisesti.
Helluntailaisuus tunnetaan pedofiliauskontona, teillä on monenlaisia salaisuuksia, saarnaajista ja lastenohjaajista, jotka ovat käyttäneet seurakuntanuoriannekin hyväksi. Vankilasta päästyään te olette ottaneet nämä rikolliset takaisin seurakuntavirkaansa. Puhumattakaan nyt kaikkien tuntemasta talousrikollisesta toiminnastanne, Suomen tunnetuimpien talousrikollisten tuella.
Koko kirjoituksesi on helluntailaisen satanismin koko valheen hengessä esitetty väärä syytös. Itse pysyn varmoissa, todistettavissa tosiasioissa, esittäessäni faktaa kristinuskon ja juutalaisuuden vastaisesta uskonnostanne.
Tekö muka opettaisitte "oikeaoppista raamatuntulkintaa"?!
;
Helluntailaisuudesta aikuisiällä luterilaisuuteen käänytneet eivät kestä luterilaisuuden kritiikkiä. Onhan se säälittävää kun ei voi ylpeillä vauvana suoritetusta kasteesta jossa se vauva uudestisyntyy ja saa luterilaisen Pyhän Hengen kuten puhdasoppinen luterilaisuus opettaa.
Se on pointti.
Onhan se ihan selvä asia että heikoille ihmisille tulee traumoja kun aikuisiällä kääntyy helluntailaisuudesta luterilaisuuteen. Vahvat ihmiset eivät korvaansa lotkauta jollekin helluntaifoorumin aivopieruille.
Samalla tavalla kun Puustelli edustaa koko helluntailaisuutta suomessa niin Irja Askola edustaa koko luterilaisuutta suomessa.
Suomen EVL kirkon jäseniä ovat myös vanhoillislestaidolaiset. Jos kerran kirkkon on niin nykyaikainen niin miksi kirkko sietää tuollaista sairasta lahkoa sisällään? Rahan takia. Lestadiolaiset maksavat paljon kirkollisveroja.
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=ont00012
Tuolla sivulla on paljon asiaa, jonka voin ainakin itse hlökohtaisesti allekirjoittaa.
Kun elämä kovasti kolhii, kestää usein vuosia päästä asioista yli, niiden "herraksi" eli että pystyy päättämään, etten tätä asiaa enää pyörittele mielessäni.
Kun vuosia on kulunut, tulee yllättäen se päivä, kun huomaakin, että "hei, enpä ole aikoihin edes muistanut kyseistä ihmistä ja ko. Ikäviä tapahtumia."
Tapahtumista tietty voi jäädä monenlaista näkyvää muistoa jäljelle, jotka eivät tule koskaan elämästä häviämään. On kuitenkin olemassa Jumala ja aika, joka on Jumalan hallinnassa, ne parantavat siinämäärin, etteivät näkyvätkään merkit ikävistä tapahtumista enää satuta...eivät ainakaan niin paljon. Silloin alkaa elämässä olla tilaa jo ilollekin.
Iloöljyä murheen sijaan.
Ylistyksen vaippa masentuneen hengen sijaan.
Niin. Vähillä vahingoilla tuo ystäväni loppujen lopuksi pääsi. Hän ei joutunut sängynpohjalle loppuelämäksi. Tiedän eräitä joille niinkin on sattunut.
Hän pystyy kulkemaan rollaattorilla, vaikka se on hidasta. Istumaan tavallisella tuolilla ilman apuvälineitä.
ex-hoitajana tiedän eräitä joilla on puhekyky mennyt sairauden tai onnettomuuden myötä. Ystäväni pystyy puhumaan, hän onkin aika puhelias ihminen.
Ystävälläni on monta asiaa mistä hän voisi olla iloinen. Ja hän onkin sellainen hymyleväinen, jos vain ei puhuta sairaudesta vaan jostain muusta.
"Iloöljyä murheen sijaan. Ylistyksen vaippa masentuneen hengen sijaan."
Hänellä on aina talo täys miehiä. He auttelevat häntä esm.WC:n kun hän on siinä kunnossa ettei pysty kävelemään.
Toivon että hän löytäisi rauhan niin että myös yksin olisi hyvä olla. Että hän ymmärtäisi rakastaa poikaansa enemmän. Huomaisi mikä aarre siinä hänellä on.
Aidot ystävät kyllä jäisivät.
Tämä maailma on vain sellainen ettei niitä ", aitoja ystäviä", oikealla kärsivällisellä mielenlaadulla varustettuja ihmisiä paljon ole.
Ystäväni talossa on aina iloinen, meluisa meininki, ja kaikki viihtyvät.
Ilman Jumalaa.
Jos hän ottaisi Jumalan elämänsä keskukseksi ystävät kaikkoaisivat, sillä se tarkoittaisi rauhallisempaa elämää, jossa poika ja pojan läksyt hoidettaisiin ensisijaisesti.
Ei soisi musiikki täysillä, viinapullot olisivat tyhjiä eivätkä täysiä...
Toivoisin että hän löytäisi sen iloöljyn lähteen, ja minä.
Nykyisin sen korvaa viina ja miehet.
Onkin vaikeaa löytää hiljaista hetkeä keskusteluillemme. Sellaista joissa olemme vain me: nuori ystäväni ja minä.
Kerrot todellisesta tragediasta. Tulee mieleen Kreeta Onkelin kirja ja siitä tehty tv-sarja, Ilonen talo.
Toivottavasti ystäväsi löytää rauhan ja hänen poikansa saisi turvallisemman kasvuympäristön, ettei samaistuisi juoppoihin, sairasta naista hyväksikäyttäviin miehiin.
Taivaan Isä. Kuule k.kiusaantuneen huokaus ystävnsä puolesta. Aamen.
k.kiusaantunut
20.6.2013 12:25
0
Minulla on ystävä, joka on 32-vuotias 13-vuotiaan pojan äiti.
5 vuotta sitten hän riitautui rappukäytävässä miehen kanssa joka työnsi hänet portaikkoon. Ystävältäni murtui selkäranka.
Hän ei kykene kävelemään välillä ollenkaan, kun juo, ja selvänä rollaattorin kanssa. Hänen toinen käsi ei toimi ollenkaan.
Raamatussa luvataan syntien anteeksianto ja parantuminen. Kerrotaan lukuisista parantumisihmeistä joita Hän teki.
** *** *** Hän ei kykene kävelemään välillä ollenkaan, -->kun juo,
ja selvänä rollaattorin kanssa. Hänen toinen käsi ei toimi ollenkaan.
----> Olisiko uskoon tulo tuo elämän ensimmäinen asia...
"Olisiko uskoon tulo tuo elämän ensimmäinen asia..."
Jotain sellaista mietin.