Miksi kaikki eivät parane?

Esittämääsi kysymykseen annetaan usein seuraavanlaisia vastauksia:
1. Kaikki eivät parane, koska kaikki eivät luota 100%:sti Jeesuksen parantamisvoimaan. Paranemisen katsotaan olevan ratkaisevasti riippuvainen meidän uskomme määrästä. Tällöin viitataan mm. näihin Jeesuksen sanoihin: "Sinun uskosi on sinut parantanut (Luuk. 17:19),
2. Kaikki eivät parane, koska seurakunnassa on niitä, jotka epäilevät. Matt. 13:59: ”Ja heidän epäuskonsa tähden hän ei tehnyt siellä monta voimallista tekoa”.
3. Seurakunnan toiminnasta puuttuu jotain sellaista, missä Jumalan parantava voima elää. Seurakunnassa saatetaan opettaa esimerkiksi, että Jumalan voima vaikuttaa erityisellä tavalla, mm. parannusihmeineen, ylistävässä ja kiittävässä ilmapiirissä. Kokouksessa saatetaan yhteen ääneen julistaa Jumalan voimaa ja Pyhän Hengen ihmeitä tekeviä vaikutuksia ja jopa käskeä sairauksia poistumaan Jeesuksen nimessä.

Kysyessäsi miksi kaikki eivät parane, saatat etsiä sellaista syytä, joka olisi poistettavissa. Jeesus kyllä tahtoo parantaa, mutta meissä on jotain vikaa, jonka vuoksi Hän ei toteuta hyvää tahtoaan. Entäpä, jos kaikki eivät parane siksi, että Jeesus ei tahdo parantaa kaikki tässä armon ajassa, vaan toteuttaa lopullisen ja kestävän terveyden vasta perillä kirkkaudessa? Siteeraan tähän loppuun pastori Olavi Peltolan opetusta asiasta:

”Sairauden kanssa on siis opittava tulemaan toimeen. Sitä ei tule pelätä, ei kammoksua. Sairaus kuuluu siihen elämään, jonka Jumala on meille tässä ja nyt antanut. Meille voi olla suurena apuna eräs pieni Paavalin sivulause: "Trofimuksen minä jätin Miletoon sairastamaan" (2 Tim 4:20). Paavali joutui lähetystyössä kokemaan suurta ruumiillista heikkoutta (1 Kor 2:3). Hänellä oli jopa sellainen sairaus, jonka tähden häntä olisi voitu halveksia ja vierastaa (Gal 4:13-14). Hänen lihassaan oli pistin, saatanan enkeli rusikoimassa häntä (2 Kor 12:7). Kuitenkaan hän ei jättänyt työtään kesken, vaan uskalsi jopa kerskata sairautensa aiheuttamasta heikkoudestaan (2 Kor 12:10).

On suuri lahja Raamatun pohjalta oppia tyytymään omaan sairauteensa pelkäämättä sitä. "Voi minua vammani tähden. Kipeä on minun haavani. Mutta minä sanon: Tämä on minun vaivani, minun on se kannettava" (Jer 10:19). Jeesuksessa Kristuksessa katoaa sairauteen liittyvä kirous ja pimeyden valta, kuten kuolemaammekin liittyvä tuomio. Kuitenkaan Jeesus ei poista elämästämme sairautta eikä kuolemaa. Sen sijaan saamme yhdessä hänen kanssa kärsiä (Room 8:17) myös sairautemme aiheuttamia tuskia. Silloinkin voimme turvallisin ja kiitollisin mielin tunnustaa: "Kaikissa heidän ahdistuksissansa oli hänelläkin ahdistus" (Jes 63:9). Sairaus tulee, kun sen aika on tulla ja se menee ajallaan, jos Herra niin tahtoo. Useimmat meistä olemme suostuneet siihen, ettei hän niin tahdo.”

Ihan hyviä ja asiallisia kirjoituksia ei siinä mitään, mutta hauska näppäinvirhe tuossa kirjoituksessa oli:
"Jeesus parantaa vain harjoja". Piti kaiketi olla harvoja.

No sattuuhan sitä, olemme vain ihmisiä. Asiana olen ylläolevien kommenttien kanssa kuitenkin samaa mieltä. Trofimuksen rinnalla mekin tässä ajassa omat sairautemme joudumm kantamaan.

Toisaalta todellisuus ja JUMALAN ilmoitukset todistavat, miten lihallisen ihmisen olemukseen liittyvät ja kuuluvat erilaiset sairaudet ja sairastamiset. Taso liittyy siihen minkä geneettisyyden ihminen saa jo alkumetrillä. Jopa JUMALA ohjaa tätä aluetta.

Niin, Jeesuksen ja apostolien aikana oli selkeä toiminta JUMALALLA eli mitä JUMALA puhui Jeesuksen ja apostolien kautta, niin tämän JUMALA todisti totuudeksi tunnnustekojen kautta. Juuri tuohon tunnus ja ihmetekoihin liittyy vain yksi asia, joka on se punainen lanka ajatellen ihmisen pelastamista. Siis uskoa, että Nasaretin Jeesus on Kristus JUMALAN Poika. Siis sairauden parantaminen ei ole se punainen lanka, vaan sairauden paranemiseen liittyvä todiste.

Niin, nyt meillä on Raamattu ja asia on musta valkea tasoa. Ihminen uskoo JUMALAN ilmoitukset sellaisenaan, tai ei usko ja tähän tässä ajassa ei tarvita todisteita. Todistamiset liittyivät apostoliseen aiokaan ja siitä nimike Raamatussa ,-apostolien teot.

Mutta, yhtä painokkaasti tulee ymmärtää, miten edelleen silloin ja tänään ja huomenna toteutuu JUMALASTA syntyneessä ihmisessä rauha ja lepo. Tätä aluetta /muuttumista voidaan, mieltää jopa sairaudesta parantumiseksi.

Hänen haavainsa kautta, Golgatan ristillä vuotaneen sovintoveren kautta, meillä on pääsy Kaikkein Pyhimpään. Jeesuksen ristillä vuodattama sovintoveri poisti esiripun ja antoi Häneen uskoville pääsyn Isän luokse.

Jeesuksen Kristuksen haavain kautta, Häneen uskoen, olemme parantuneet synnistämme, ja meidät on siirretty pimeydestä valkeuteen.

Tästähän Pietari nimenomaan sanoo, aivan selvästi ja jokaiselle ymmärrettävällä tavalla.

Menestys- ja valtateologit eivät tätä hyväksy, eikä tämä heille kelpaa, ja vieläpä sekoittavat monen uskon ja pään entisestään opettamallaan harhalla.

Ihminen ei "parane", koska siihen ei ole syytä. Kyseessä on vain uskovaisten retoriikka. Heillehän paraneminen tarkoittaa uskoon tuloa.

Normaalielämää elävällä ihmisellä ei ole mitään syytä tuntea synnintuntoa - suomeksi sanottuna jatkuvaa ja loputonta syyllisyyttä.

Pahat teot ja toimet hyvitetään eri tavoin. Pahojen tekojen kohde on se, jolta anteeksi pitää pyytää tai jota on hyvitettävä. Loputtomalla messuamisella ja rukoilemisella tilanne ei muutu miksikään.

Synniksi voidaan määritellä mikä vain. Käytännössä saarnamiehet kehittelevät syntijoukon omasta päästään. Läheskään kaikki asiat eivät muille kuulu. Ajatus Perisynnistä' perustuu Luomiskertomukseen, joka vain ei ole totta. Näin ollen, koko ajatus suurin piirtein kaiken toiminnan syntisyydestä on mieletön.

Miksi todellakaan sairaat eivät parane, vaikka Kirjoitettu on: "Hän paransi kaikki,
jotka Hnen luokensa tulivat."

Ja "Hän paransi heidän sairaansa"

Epäusko tietenkin on yksi syy, ettei sairaat parane.

Toiseksi, Kunniaansa Jumala ei jaa kenenkään kanssa.

Kolmanneksi, Julistuksessa on herätys höyryä. Vaikka Jeesus, käski julistaa armon sanomaa.

Niin, mitä hyödyttää ihmistä, jos hän paranee jostain sairaudesta. Sairauksia jää joka tapauksessa vielä repullinen, jos kaksikin.

Sairaudet ja sairastuminen vaikuttaa vain ihmisen mukavuuteen ja toisaalta herättää, miten lyhyt onkaan ihmisen elämä. Kirjoiten kokemusperäisesti,- en fiktiivisesti kuvitellen.

Helluntailaisella menestysteologialla syyllistetyt ja rahastetut ihmettelevät, miksei raha mennyt perille ja tilattu ihme tapahtunut.

Näyttää olen Ristintie vieras tässä lahkossa.

Entäpä jos Jumalan tahto ei aina olisikaan parantaa?

Hän paadutti faraon sydämen näyttääkseen hänessä kunniansa. Hänen kunniansa tähden Stefanos kivitettiin ja hänen lyhyt tarinansa kirkastaa Jumalan suuruutta vielä tänäänkin. Miksei Jumala halunnut ottaa Stefanosta pois kivien tieltä? Eikö olisi ollut suurempi kunnia Jumalalle, jos farao olisikin tunnustanut Israelin Jumalan ja Häntä palvoen päästänyt kansan menemään?

Jospa Jumala ei eläkään meitä palvellakseen ja meidän iloksemme, vaan me Hänen ilokseen, kunniakseen ja kirkastaaksemme Häntä? Lopulta jokainen kuitenkin kirkastaa Jumalaa, osa kirkkaudessa Hänen luonaan, osa helvetin sammumattomassa tulessa vanhurskaan tuomion jälkeen.

Ei ole väärin uskoa, että Jumala halutessaan voi parantaa sairautemme tässä ajassa. On väärin opettaa, että Hän haluaisi kaikkien parantuvan, mutta ei voi sitä mahdollistaa. Jospa me kirkastammekin Häntä parhaiten juuri heikkoutemme keskellä?

Miksi kaikki eivät parane täällä, jää mysteeriksi. Meille on luvattu täydellinen vapaus kärsimyksistä, synnistä ja sairauksista, mutta se tapahtuu vasta taivaassa. Tämä maailma on vajavainen kaikilta osin. Jos ei olisi sairauksia, ei olisi tietenkään myöskään minkäänlaisia kärsimyksiä, ja niitä on uskovankin elämässä, ainakin ajoittain. Kannattaa lukea vaikkapa lista Paavalin kärsimyksistä, siellä oli mm. "sisältäpäin pelkoa" (2.Kor.7:5) ym. ym., 2.Kor.11:23-33.

Paavali kirjoittaa 2. Tim. 4:20:
"Erastos jäi Korinttiin. Trofimoksen, joka oli sairaana, jätin Miletokseen." Paavali ei siis parantanut Trofimosta.

"Jos puhuvat fyysisestä parantumisesta, MIKSI KAIKKI EIVÄT PARANE, vaikka uskovat, että Jumala voi parantaa ja itse haluavat parantua? "

Mitäs hyötyä siitä on, jos syntinen parantuu fyysisesti ja vajoaa syntielämään vielä syvemmälle, kaikki kun on kunnossa? Jumala ajattelee asiat aina iänkaikkisuusnäkökulmasta, joskus on parempi sairastaa, niin rakkaus tähän maailmaan vähenee.

Aloittaja kyselee, että miksi kaikki ei parane. ..

Onko katse kohdistettu liian "alas", eli ajalliseen.

Olen itsekin fyysisesti sairastunut, lyhyen matkan kulkija, max 400 metriä. jne.
Mutta uskossa luotan Jumalan sanaan parantumisestani.
Tulen aivan terveeksi, aivan 100 % terveyden perikuvaksi.

Viimeistään raamatullisesti ja katsotaanpa sitä.

Aivan ihmeellistä tapahtuu.

Jes 35:5 Silloin avautuvat sokeain silmät ja kuurojen korvat aukenevat.
Jes 35:6 Silloin rampa hyppii niinkuin peura ja mykän kieli riemuun ratkeaa; sillä vedet puhkeavat erämaahan ja aromaahan purot.

Esimakua saimme Jeesuksen maanpäällisen elämän aikana tästä lupauksesta.
Matt kertoo 21 luvussa, että hänen [Jeesuksen] tykönsä pyhäkössä tuli sokeita ja rampoja, ja hän paransi heidät.

Matt. 15: 30-31 kertoo, kuinka kansanpaljoutta tuli Jeesuksen luo ja toivat mukanaan rampoja, raajarikkoja, sokeita, mykkiä, ja paljon muita hänen jalkojensa juureen; ja hän paransi heidät,... ja mitä siitä seurasi? ..... niin, että kansa ihmetteli nähdessään mykkäin puhuvan, raajarikkojen olevan terveitä, rampojen kävelevän ja sokeain näkevän; ja he ylistivät Israelin Jumalaa. .... mahtava ... kertomus ...

Samasta Matt. 11 luku... Sokeat .... saavat .... näkönsä, rammat kävelevät ja pitaliset puhdistuvat, ja kuurot kuulevat ja kuolleet herätetään.

Johanneksen ev. 5 luvussa kerrotaan, kuinka Jeesus paransi sapattina.
jakeen 21 sanoituksessa Jeesus kertoo kuinka Isä tekee eläviksi ja kuinka luku jatkaa sen, että uskon kautta Hänen Pojassa toteutuu Uudeksi ja eläväksi luova voima, Uuden Aadamin valtakuntaan.

Puhutaan kuinka saadaan kuulla, minäkin saan kuulla, [25] Jumalan Pojan äänen ja saan elää, koska olen siirtynyt kuolemasta elämään, jo nyt, sillä siinä on iankaikkisen elämän armolahja, enkä joudu tuomittavaksi. Isälläni on elämä itsessänsä ja Hän antaa elämän minulle Pojassa. Luodaan uutta, Uusi taivas ja maa, jossa kaikki entinen on mennyt.

Savi saa taivaallisen muodon, vanha savi ei peri iankaikkisuutta, mutta uudelleen luotuna se perii ja se on täydellinen, ei sairautta, ei kipua, ei tuskaa, ei kenelläkään.

ts. nostan katseeni hieman ylemmän ja raamatun lupaus tulee toteutumaan 100 %.
sesti.

Kaikki Herrassa paranee. Jumalan valtakunta on jo nyt tässä ajassa, nyt matka on vaivalloista, mutta Uudessa se on täydellistä, Jeesuksen Kristuksen kalliissa nimessä.

Hänen Sanansa parantaa. Viimeisen pasunan soidessa ja ylösnousemuksessa.

Jotka kuulevat Hänen äänensä, saavat elää ja vieläpä terveenä.

Hyvin pitkälle näen asian samalla tavoin, kuin Hound Dog ja ~~....

Tiedän mm. monia tapauksia, joissa sairaus on koitunut jopa siunaukseksi, niin ihmiselle itselleen, kuin toisillekin.

Olen usein myöskin miettinyt sitä, että jos esim. me uskovat saisimme kaikki olla terveitä ja hyvin voivia ja meillä ei olisi niitä samoja ajallisia murheita, huolia, vaikeuksia ja sairauksia, mitä on uskosta osattomilla ihmisillä, miten me voisimme mitenkään ymmärtää heitä ja heidän ahdistuksiaan ja vaikeuksiaan.

Mieleeni tulee myöskin Raamatusta kohta, jossa sanotaan siitä, että me voisimme samalla lohdutuksella, jonka olemme itse saaneet, lohduttaa muita samoissa vaikeuksissa olevia, l. näen monen vaikeuden ja jopa sairaudenkin olevan myöski Jumalan koulua meille.
Tässähän tuo.....

2 Kor. 1
1:3 Kiitetty olkoon meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala ja Isä, laupeuden Isä ja kaiken lohdutuksen Jumala,
1:4 joka lohduttaa meitä kaikessa ahdistuksessamme, että me sillä lohdutuksella, jolla Jumala meitä itseämme lohduttaa, voisimme lohduttaa niitä, jotka kaikkinaisessa ahdistuksessa ovat.
1:5 Sillä samoin kuin Kristuksen kärsimykset runsaina tulevat meidän osaksemme, samoin tulee meidän osaksemme myöskin lohdutus runsaana Kristuksen kautta.
1:6 Mutta jos olemme ahdistuksessa, niin tapahtuu se teille lohdutukseksi ja pelastukseksi; jos taas saamme lohdutusta, niin tapahtuu sekin teille lohdutukseksi, ja se vaikuttaa, että te kestätte samat kärsimykset, joita mekin kärsimme; ja toivomme teistä on vahva,
1:7 koska me tiedämme, että samoin kuin olette osalliset kärsimyksistä, samoin olette osalliset myöskin lohdutuksesta.
1:8 Sillä me emme tahdo, veljet, pitää teitä tietämättöminä siitä ahdistuksesta, jossa me olimme Aasiassa, kuinka ylenpalttiset, yli voimiemme käyvät, meidän rasituksemme olivat, niin että jo olimme epätoivossa hengestämmekin,
1:9 ja itse me jo luulimme olevamme kuolemaan tuomitut, ettemme luottaisi itseemme, vaan Jumalaan, joka kuolleet herättää.
1:10 Ja hän pelasti meidät niin suuresta kuolemanvaarasta, ja yhä pelastaa, ja häneen me olemme panneet toivomme, että hän vielä vastakin pelastaa,
1:11 kun tekin autatte meitä rukouksillanne, että monesta suusta meidän tähtemme kohoaisi runsas kiitos siitä armosta, joka on osaksemme tullut.
1:12 Sillä meidän kerskauksemme on tämä: meidän omantuntomme todistus siitä, että me maailmassa ja varsinkin teidän luonanne olemme vaeltaneet Jumalan pyhyydessä ja puhtaudessa, emme lihallisessa viisaudessa, vaan Jumalan armossa.

Kaikkein pahimpana pidän sitä, että lähdemme syyllistämään sairasta ihmistä hänen uskonsa puutteesta tai vähyydestä.
Se on toki hyvä suojapuku rukoilijalle itselleen, jos sairas ei parannukaan, vaikka rukoilija on niin vakuuttanut tapahtuvan.

Tiedän monia esim. syöpään menehtyneitä, jotka ovat itse ihan loppuun saakka uskoneet, että he vielä paranevat ja heille on saatettu jopa profetoida sellaista ja sitten omaiset ovat suuren kysymysmerkin edessä, miksi niin ei tapahtunutkaan ja usein myöskin jopa valmistautumattomia kuolemaan, koska on koko ajan vain odotettu sitä, koska tuo parantuminen tapahtuu.

Ja kenellekkäs muulle siitä sitten katkeroidutaan, kuin Jumalalle,
koska kaikki uskoivat ja nyt sitten ollaankin siinä tilanteessa, että
usko ei tuonutkaan terveyttä.

Nämä ovat niin äärettömän vaarallisia alueita, koska niiden ympärillä
voidaan aiheutta ihan suunnattoman suuria vahinkoja ja sellaisia haavoittumisia, joista ei koskaan täysin parannuta ja toivuta.

Eräs suku hajosi sirpaleiksi yhden henkilön syöpäsairauteen menehtymisen vuoksi, kun yksi suvun jäsen profetoi parantumista ja toinen koki selvästi, että lähtijää tulisi valmistaa poismuuttoon.

Suku jakautui kahtia tuossa tilanteessa ja loppujen lopuksi kuoleman tultua jopa ihan hajalleen, kun syytökset alkoivat lennellä puoleen jos toiseenkin ja vasta vuosien jälkeen kyettiin varsinaisesti suremaan poismennyttä.

Ja muistammehan Jobin tapauksen ja sen, minkä tuomion hänen kolme ystäväänsä saivat heidän vääristä puheistaan Jobille.
Jumala salli Jobille monenlaista surua ja murhetta ja jopa sairauttakin ja ystävät olivat sitä mieltä, että tunnusta vain Job syntisi, niin kaikki muuttuu parempaan.

Jumala antakoon meille jokaiselle viisautta ja armoa näiden asioiden ja tilanteiden edessä, ettemme vain asettaisi kenenkään hartioille kuormaa kuorman päälle!

Kun synnyin uudesti ylhäältä Hengestä,
niin synteihin kuollut henkeni pelastui.
Siksi Raamattu käyttää uudestisyntyneistä ilmaisua "pelastettu".

Sieluni osalta Jumala tekee työtään koko ajan,
pelastaen/parantaen/eheyttäen.

Ruumiini osalta saan korkeintaan kokea maistiaisia tästä pelastuksesta.
Sillä ruumiin lunastus tapahtuu vasta
Jeesuksen tullessa noutamaan omansa luokseen.

Raamattu puhuu siis monista eri asioista,
kun se puhuu pelastumisesta/parantumisesta.

Samoin on ilmaisun elämä kanssa.
Esimerkiksi se, kun sanotaan,
että Jeesukseen uskova on siirtynyt kuolemasta elämään,
ja että tällainen ihminen ei ikinä kuole,
niin kysymys ei ole ruumiillisesta elämästä.

Eli
a) minä olen pelastettu (henki)
b) minua pelastetaan (sielu)
c) minä tulen kerran pelastumaan (ruumis)

a) minä olen siirtynyt kuolemasta elämään (henki)
b) minä saan joka päivä löytää elämän (sielu)
c) olen kerran kokeva elämän ylösnousemuksen (ruumis)

Jesaja profetoi mitä tapahtuu Messiaan päivinä."....Silloin avautuvat sokeain silmät ja kuurojen korvat aukenevat. Silloin rampa hyppii niinkuin peura ja mykän kieli riemuun ratkeaa;..."

Matteus kirjoitti juutalaisille että "tämä on Messias josta Kirjoitukset ovat ennustaneet", siksi hän kirjoitti yhä uudelleen evankeliumisssaan"...että kävisi toteen...":

(Matt.) "Tämä kaikki on tapahtunut, että kävisi toteen, minkä Herra on puhunut profeetan kautta, joka sanoo..",...." Ja hän oli siellä Herodeksen kuolemaan asti; että kävisi toteen, minkä Herra on puhunut profeetan kautta, joka sanoo..", ...." Ja sinne tultuaan hän asettui asumaan kaupunkiin, jonka nimi on Nasaret; että kävisi toteen, mikä profeettain kautta on puhuttu..",......"että kävisi toteen, mikä on puhuttu profeetta Esaiaan kautta, joka sanoo: "Sebulonin maa ja Naftalin maa, meren tie, Jordanin tuonpuoleinen maa, pakanain Galilea..",......."että kävisi toteen, mikä on puhuttu profeetta Esaiaan kautta, joka sanoo: "Hän otti päällensä meidän sairautemme ja kantoi meidän tautimme"...",........"että kävisi toteen, mikä on puhuttu profeetta Esaiaan kautta, joka sanoo: "Katso, minun palvelijani, jonka minä olen valinnut, minun rakkaani, johon minun sieluni on mielistynyt; minä panen Henkeni häneen, ja hän on saattava oikeuden sanomaa pakanoille...".........".. että kävisi toteen, mikä on puhuttu profeetan kautta, joka sanoo: "Minä avaan suuni vertauksiin, minä tuon ilmi sen, mikä on ollut salassa maailman perustamisesta asti"...",........."Mutta tämä tapahtui, että kävisi toteen, mikä on puhuttu profeetan kautta, joka sanoo: "Sanokaa tytär Siionille: 'Katso, sinun kuninkaasi tulee sinulle hiljaisena ja ratsastaen aasilla, ikeenalaisen aasin varsalla'."..",.......... Mutta kuinka silloin kävisivät toteen kirjoitukset, jotka sanovat, että näin pitää tapahtuman?" Sillä hetkellä Jeesus sanoi joukolle: "Niinkuin ryöväriä vastaan te olette lähteneet minua miekoilla ja seipäillä vangitsemaan. Joka päivä minä olen istunut pyhäkössä opettamassa, ettekä ole ottaneet minua kiinni. Mutta tämä kaikki on tapahtunut, että profeettain kirjoitukset kävisivät toteen." Silloin kaikki opetuslapset jättivät hänet ja pakenivat...."

Tämän päivän ihminen ei ole Jumalan lupaama "Messias" joka parantaa kaikki Hänen tykönsä tulleet tässä ajassa.
Tänä päivänäkin Jumala parantaa tahtonsa mukaan. Mutta on kysyttävä ja kuunneltava mitä Jumala ilmaisee mistäkin asiasta.Raamatun heikko tunteminen, ja jos ei sen mukaan ojentaudu voi olla este Jumalan äänen tunnistamiselle.

(Joh.)"..Minun lampaani kuulevat minun ääntäni, ja minä tunnen ne, ja ne seuraavat minua..."
Jeesuskaan ei tehnyt mitään ellei (Joh.)"..Niin Jeesus vastasi ja sanoi heille: "Totisesti, totisesti minä sanon teille: Poika ei voi itsestänsä mitään tehdä, vaan ainoastaan sen, minkä hän näkee Isän tekevän; sillä mitä Isä tekee, sitä myös Poika samoin tekee..." Eihän Hänen seuraajansa ole suurempia?

>>>
Tämän päivän ihminen ei ole Jumalan lupaama "Messias" joka parantaa kaikki Hänen tykönsä tulleet tässä ajassa.
Tänä päivänäkin Jumala parantaa tahtonsa mukaan. Mutta on kysyttävä ja kuunneltava mitä Jumala ilmaisee mistäkin asiasta.Raamatun heikko tunteminen, ja jos ei sen mukaan ojentaudu voi olla este Jumalan äänen tunnistamiselle.

(Joh.)"..Minun lampaani kuulevat minun ääntäni, ja minä tunnen ne, ja ne seuraavat minua..."
Jeesuskaan ei tehnyt mitään ellei (Joh.)"..Niin Jeesus vastasi ja sanoi heille: "Totisesti, totisesti minä sanon teille: Poika ei voi itsestänsä mitään tehdä, vaan ainoastaan sen, minkä hän näkee Isän tekevän; sillä mitä Isä tekee, sitä myös Poika samoin tekee..." Eihän Hänen seuraajansa ole suurempia?

Mitä ihmettä vouhkataan miksikaikki ei parane !?

Miksi hyvänen aika kaikkien pitäisi parantua !

Mihin se kaikki ihmiskunta sopii ja mihnkaikki p..ka laitetaan jos ei kukaan kuole pois ajallaan !

>Ei tämä ajallinen elo ole kuulkaas kuin ohimenevä varjo vain, eikä meillä ole täällä pysyvää asuntoa eikä ikuisuutta.

Jumala voi parantaa jos se jotenkin liittyy Hänen suunnitelmiinsa mutta ei se mikään automaatti ole, eikä sellaista misään kukaan ole luvannutkaan.

Laittakaa asianne vaan kuntoon jos vaikka huomenna on lähtö ovella, se lienee tärkeintä.

Koska lääkärienkin pitää elää!

Joskus uskovalle on hyväksi se, ettei uskova parane fyysisestä sairaudestaan. Se pitää uskovan nöyränä Isä Jumalan kasvojen edessä ja hänen rukouksensa myös lähimmäistensä puolesta on harras. Ja juuri se on Isä Jumalan mielen mukaista toimintaa, johon Isä Jumala haluaa katsahtaa.

Vastaavasti sellainen uskova, jolla ei ole fyysistä sairautta rasitteena, ei mielestäni aina ole rukouksissaan niin harras, vaan monesti sen terveen rukous on pelkkää sananhelinää, jonka tarkoituksena on korottaa rukoilijaa itseään seurakunnan keskellä. Rukoilija on olevinaan ns. 'palavana hengessä', vaikka tarkoitusperät ovat hengettömän yksinpuhelua ja itsekorotusta.

Ns. 'parantajat' ovat ensisijaisesti niitä, jotka syyllistävät uskovan lähimmäisensä epäuskoiseksi uskovaksi, koska tämä ei heidän kokouksissaan parane.

Uskonrukous parantaa sairaan, kun se on harras. Mutta joskus sitä fyysistä parantumista voi joutua odottamaan kauan, ja joskus käy niin, ettei Isä Jumala paranna laisinkaan.

Itselläni juuri on eräs sellainen fyysinen vaiva, (dna-kaksoiskierteen kromosomihäiriö), jolleka lääkärit eivät voi mitään. Ja kun kysyin asiaa Jeesukselta, hän totesi asiasta, ettei hän voi enää tässä elämäni vaiheessa tehdä paljonkaan parantumiseni suhteen, vaan minun on pärjättävä näillä eväillä maalllisen vaellukseni loppuun saakka..

Jos kaikki uskoon tulleet ihmiset parantuvat heti ja kaikki uskovat ovat aina terveitä, mikä olisi ihmisten motiivi tulla "uskovaksi"? Olisiko se Herra Jeesus Kristus, rakkaus Häntä kohtaan ja pelastus synnistä, kuolemasta ja Per.keleen vallasta ja ikuisen elämän toivo. EI VARMASTI OLISI!!!

Jos uskoon tulo olisi sama asia kuin automaattinen täydellisen terveyden välitön saanti, ja uskossa eläminen olisi sama asia kuin täydellisen terveyden ylläpitäminen, "uskoon" tultaisiin vain terveydellisistä syistä parannettavaksi.

Ihmiset tulisivat parannettavaksi jotta voisivat terveinä jatkaa syntielämää ilman Jumalaa erossa Jumalasta. Elämä ilman Herraa Jeesusta Kristusta sydämessä on elämä ilman Jumalaa ja se on SYNTI. ihmiset tulisivat Jeesuksen luokse ainoastaan silloin kun sairautta olisi havaittavissa omassa olemuksessan. Sellaisia "uskovia" Jumala ei tietenkään tahdo. Hän tahtoo uskovia jotka tulevat Hänen luokseen, rakastavat Häntä ja seuraavat Häntä parantuivat he tai eivät. Job oli sellainen uskova joka rakasti Herraa ja palveli Häntä vaikka kärimykset olivat hänen jokapäiväistä elämäänsä. Olen varma että Job sai ikuisuudessa ruhtinaallisen palkonnon uskollisuudestaan. Hän ei palvellut Jumalaa terveydellisistä syistä jotta saisi siunauksia. Hän palveli Herraa Herran itsensä tähden.

>>>Rangaistus oli hänen päällänsä, että meillä rauha olisi, ja hänen haavainsa kautta me olemme paratut."

Kysymys "Miksi kaikki eivät parane?" on harhaan johtava, koska käytännössä juuri kukaan ei parane. Pitäisikin kysyä, miksi koko lailla kaikki uskovaiset ovat enemmän tai vähemmän sairaita, vaikka parantuminen niin selvästi luvataan Raamatussa?

En tiedä, miksi kaikki eivät parane, mutta kysyn sitä Herralta, kun näen hänet.
Hän on nimittäin luvannut tulla noutamaan minut aikanaan. Tiedä, vaikka tulisi jo tänä suvena tai jos ei, niin siten tulevana tai myöhemmin. Minä odotan.

Vähän niin kuin kysyisi, että MIKSI KAIKKI EIVÄT VOITA LOTOSSA?