Työntekijöille rippeitä, kulut Paltamon mallissa koko Suomeen olisi miljardeja. Ovatko orjatyön kannattajat valmiita maksamaan miljardeja siitä että saavat sadistiset perversionsa toteutetuksi?
http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194832536735/artikkeli/puheenaihe vastikkeellisen sosiaaliturvan kokeilu kavi kalliiksi.html
"Vastikkeellista sosiaaliturvaa on kokeiltu kainuulaisessa Paltamon kunnassa 2009 alkaen.
Valtion rahoittamassa hankkeessa kunkin henkilön työttömyysturva, asumistuki ja muut etuudet paketoitiin työllistettävän palkaksi. He tekivät kunnallisessa työvoimata-lossa ja sen osoittamissa työpaikoissa työtä sen mukaan, mitä työehtosopimus tuntipalkaksi kullekin määrää. Yhdelle se oli 4,5 tuntia, toiselle täysi työpäivä. Tavoitteena oli luoda työpaikkoja, ehkäistä syrjäytymistä ja toivon mukaan säästää verovaroja.
Valtion vuosittain sijoittamista vajaasta neljästä miljoonasta eurosta vain puolet on saatu takaisin säästyneinä sosiaalietuuksina. Mallin kustannuksia nostavat ennen kaikkea henkilöstömenot, koska järjestelmä ei toimi ilman palkattua henkilökuntaa.
Työvoimatalon työpajojen ja palvelujen tuotoista on kertynyt parisataa tuhatta euroa, mikä vastaa yhtä prosenttia kokeilun budjetista. Se ei oikein täytä tuottavan työn kriteeriä.
Paltamon mallia taas pidetään Hämäläisen mukaan valtionhallinnossa niin kalliina, että se tuskin yleistyy. Koko Suomeen sovellettuna sen kustannus liikkuisi miljardeissa.
Kielteisin yllätys tutkijoille oli se, että toimeentulotuen tarve ei vähentynyt Paltamossa kokeilun aikana. Moni työllistetty saa yhä myös asumistukea. Syynä ovat tukitöiden alhainen palkkaus ja työmatkakulut.
Muut vastikkeellisen sosiaaliturvan tavoitteet täyttyivät Paltamossa heikosti. Malli ei säästä rahaa, vaan päinvastoin, eikä se luo itsensä kannattavia työpaikkoja tai avaa ovia avoimille työmarkkinoille."
http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194832536735/artikkeli/puheenaihe vastikkeellisen sosiaaliturvan kokeilu kavi kalliiksi.html
"Vastikkeellista sosiaaliturvaa on kokeiltu kainuulaisessa Paltamon kunnassa 2009 alkaen.
Valtion rahoittamassa hankkeessa kunkin henkilön työttömyysturva, asumistuki ja muut etuudet paketoitiin työllistettävän palkaksi. He tekivät kunnallisessa työvoimata-lossa ja sen osoittamissa työpaikoissa työtä sen mukaan, mitä työehtosopimus tuntipalkaksi kullekin määrää. Yhdelle se oli 4,5 tuntia, toiselle täysi työpäivä. Tavoitteena oli luoda työpaikkoja, ehkäistä syrjäytymistä ja toivon mukaan säästää verovaroja.
Valtion vuosittain sijoittamista vajaasta neljästä miljoonasta eurosta vain puolet on saatu takaisin säästyneinä sosiaalietuuksina. Mallin kustannuksia nostavat ennen kaikkea henkilöstömenot, koska järjestelmä ei toimi ilman palkattua henkilökuntaa.
Työvoimatalon työpajojen ja palvelujen tuotoista on kertynyt parisataa tuhatta euroa, mikä vastaa yhtä prosenttia kokeilun budjetista. Se ei oikein täytä tuottavan työn kriteeriä.
Paltamon mallia taas pidetään Hämäläisen mukaan valtionhallinnossa niin kalliina, että se tuskin yleistyy. Koko Suomeen sovellettuna sen kustannus liikkuisi miljardeissa.
Kielteisin yllätys tutkijoille oli se, että toimeentulotuen tarve ei vähentynyt Paltamossa kokeilun aikana. Moni työllistetty saa yhä myös asumistukea. Syynä ovat tukitöiden alhainen palkkaus ja työmatkakulut.
Muut vastikkeellisen sosiaaliturvan tavoitteet täyttyivät Paltamossa heikosti. Malli ei säästä rahaa, vaan päinvastoin, eikä se luo itsensä kannattavia työpaikkoja tai avaa ovia avoimille työmarkkinoille."
Vastaukset 17
Vanhimmat
"Kielteisin yllätys tutkijoille oli se, että toimeentulotuen tarve ei vähentynyt Paltamossa kokeilun aikana. Moni työllistetty saa yhä myös asumistukea. Syynä ovat tukitöiden alhainen palkkaus ja työmatkakulut"
Oliko tuo muka yllätys?
Mulle kävi palkkatukitöissä niin että toimeentulotuki nousi n. 100€/kk. Olisikohan systeemissä jotain mätää?
Eipäs ole maksajia, eli orjatyön kannattajia vielä ilmaantumut. Ratkuttavat vaan tukien vastikkeellisuudesta mutta eivät koskaan kommentoi kun tuosta vastikkeellisuuden hinnasta veronmaksajille aletaan puhua. Taitavat olla systeemistä hyötyviä loispummiyrittäjiä jotka ei palkkaa eikä veroja maksa, pahinta pohjasakkaa ja saavat etuilla jonossa joka johtaa saunan taakse.
"... saavat etuilla jonossa joka johtaa saunan taakse. "
Loispummiyrittäjät on niin ahneita että etuilevat kaikissa jonoissa, miksi ei tuossakin.
Siis jo 1960-luvulla (tai 1970-luvulla) ryhdyttiin työttömyykorvausta maksamaan kotiin, kun työn järjestäminen tuli liian kalliiksi.
Siis korkeintaan työttömän marssittaminen johonkin leimauspaikkaan vaikkapa kerran viikossa voisi olla sellaista vastikkeellista työtä, josta ei juuri kuluja kertyisi.
"Siis korkeintaan työttömän marssittaminen johonkin leimauspaikkaan vaikkapa kerran viikossa voisi olla sellaista vastikkeellista työtä, josta ei juuri kuluja kertyisi."
Tuollaista paikkaa kutsutaan TE-toimistoksi. Eikö sieltä saa ainakin bitteinä leiman?
Se lisää matkakuluja, johan se tuossa aiemmin mainittiin. Eli ainakin toimeentulotukea sitt maksetaan enemmän. Joillakin se te-tsto on vieressä, joillakin 100km päässä. Ei sinne kävellen mennä.
Aikoinaan oli ilmottautuminen 2 viikon välein, muistaakseni 70-luvulla. Oli pitkät jonot työkkärissä ja työttömiä oli vain noin alle kymmenens osa siitä mitä nyt on.
En tiedä kuinka monta leimaajaa sinne pitäisi palkata mutta kyllä ne kustannukset olisi paljon suuremmat kun kukaan osaa edes arvata. Ja homma olisi täysin hyödytöntä ja hukkaan heitettyä rahaa.
Tosiaan ihmettelen noiden vastikkeen vaatijoiden hiljaisuutta. Toivottavasti järki on voittanut tai sitten yrittävät löytää maksajaa noille vastikkeellisuksille, mutta pelkkiä kustannuksia niistä vain olisi.
Niinpä, itse muistelen, että 70-luvulla piti käydä kerran kuukaudessa ilmoittautumassa työkkärissä. Sittemmin säästösyistä johtuen ilmoittautumisvälit pidenivät niin, että enää piti käydä 2-3 kertaa vuodessa.
Jos ei ole varaa edes siihen että iloitttaudutaan kerran kuukaudessa, niin miten nyt olisi varaa työllistää kaikki työttömät korvauksiaan vastaan. Ei mitenkään, ihan huuhaa juttua koko aihe.
Paltamon malli on jonkun kommarin kehitelmä edesmenneen Neuvostoliiton systeemeistä.
Ja eihän nekään kunnolla toimimeet paitsi tietty kommareiden mielestä!
Se lista on poistettu, jossa lueteltiin, ketkä hyötyivät tästä kokeilusta. Muita en nyt äkikseltään muista kuin sen työttömien kiusaajan, Karjalaisen ja entisen vasurikansanedustajan, Huotarisen.
Tuo toinen nimi onkin Huotari.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012040415411888_uu.shtml
Luulis vanhaa eukkoa ketuttavan, kun aina vaan lärvi putkahtaa työttömien keskustelupalstalle.
Tässä näitä projektin tiimoilla työllistyneet (virkamiehet):
Paltamon työvoimayhdistyksen perustava kokous pidettiin 15.12.2008 Paltamon kunnantoimistolla.
Ensimmäiseen hallitukseen valittiin seuraavat henkilöt:
Arto Laurikainen Paltamon kunta, puheenjohtaja
Heli Moilanen Paltamon kunta, varapuheenjohtaja
Pentti Keränen Paltamon kunta
Veijo Mikkonen Paltamon kunta
Pauliina Haataja MTK-Paltamo
Pertti Penttilä Paltamon yrittäjät
Päivi Soldatkin Paltamon JHL
Leila Pölkky-Pieskä Paltamon työvoimayhdistys ry:n toiminnanjohtaja, sihteeri
Työllisyys, terveys ja hyvinvointi – Paltamon työllistämismallin arviointitutkimuksen ohjausryhmä
Rauno Vanhanen, puheenjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö, Suomen Yrittäjät
Kari Gröhn Sosiaali- ja terveysministeriö
Merja Hirvonen Suomen Yrittäjät
Anne Huotari Paltamon Työnhakuklubi
Olli Kangas Kansaneläkelaitos
Lea Karjalainen Työttömien valtakunnallinen yhteistoimintajärjestö
Merja Kauhanen Palkansaajien tutkimuslaitos
Päivi Kerminen Työ- ja elinkeinoministeriö
Riitta-Liisa Kokko Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Ville Kopra Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö
Seppo Koskinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Elisa Kostiainen, sihteeri Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Arto Laurikainen Paltamon kunta
Eila Linnanmäki Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Juha Majanen Valtiovarainministeriö
Pekka Puska Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Leila Pölkky-Pieskä Paltamon työvoimayhdistys ry
Mikko Räsänen Elinkeinoelämän keskusliitto
Keijo Sahrman Kuntaliitto
Arto Satonen Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta, eduskunta
Riitta Särkelä Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto
Harri Vainio Työterveyslaitos
Paltamon työllistämismallin arviointitutkimuksen
projektiryhmän työhön vuosina 2008–2010 osallistuneet:
Raija Gould Eläketurvakeskus
Katri Hannikainen-Ingman Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Riitta Haverinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Anne Huotari Tmi Anne Huotari
Päivi Husman Työterveyslaitos
Kari Hämäläinen Valtion talouden tutkimuskeskus
Ulla Hämäläinen Kansaneläkelaitos
Tommi Härkänen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Antti Jahkola Työterveyslaitos
Risto Kaikkonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Jouko Kajanoja
Olli Kangas Kansaneläkelaitos
Jouko Karjalainen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Sakari Karvonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Ilmo Keskimäki Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Riitta-Liisa Kokko Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Lars Kolttola Sosiaali- ja terveysministeriö
Seppo Koskinen, puheenjohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Pirjo-Liisa Kotiranta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Marika Kunnari Lapin yliopisto
Eero Lahelma Helsingin yliopisto
Arto Laurikainen Paltamon kunta
Eila Linnanmäki Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Simo Mannila Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Tuija Martelin Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Pekka Martikainen Helsingin yliopisto
Antti Moisio Valtion talouden tutkimuskeskus
Pasi Moisio Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Simo Mäkinen Sonkajärven kunta
Ritva Partinen Sosiaali- ja terveysministeriö
Marita Pikkarainen Kainuun maakunta -kuntayhtymä
Tuomo Pääkkönen Kainuun maakunta -kuntayhtymä
Leila Pölkky-Pieskä Paltamon työvoimayhdistys ry.
Tuulia Rotko, sihteeri Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Peppi Saikku Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Ullamaija Seppälä Kuntoutussäätiö
Asko Suikkanen Lapin yliopisto
Jaana Suvisaari Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Ulla Tyyni Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Satu Viertiö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Kari Vinni Sosiaali- ja terveysministeriö
Minna Ylikännö Kansaneläkelaitos
Arviointitutkimuksen ensimmäisen osaraportin kirjoittajat:
Katri Hannikainen-Ingman, tutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Anne Huotari, kouluttaja, Paltamon Työnhakuklubi
Kari Hämäläinen, johtava ekonomisti, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus
Ulla Hämäläinen, erikoistutkija, Kansaneläkelaitos
Tommi Härkänen, erikoistutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Risto Kaikkonen, projektipäällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Jouko Kajanoja, sosiaalipolitiikan dosentti
Jouko Karjalainen, tutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Riitta-Liisa Kokko, erikoistutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Seppo Koskinen, tutkimusprofessori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Pirjo-Liisa Kotiranta, projektikoordinaattori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Marika Kunnari, tutkija, Lapin yliopisto
Arto Laurikainen, kunnanjohtaja, Paltamon kunta
Eila Linnanmäki, kehittämispäällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Tuija Martelin, projektipäällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Antti Moisio, johtava ekonomisti, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus
Pasi Moisio, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Leila Pölkky-Pieskä, toiminnanjohtaja, Paltamon Työvoimayhdistys
Peppi Saikku, tutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Asko Suikkanen, tutkimusprofessori, Lapin yliopisto
Ulla Tyyni, tutkimussihteeri, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Minna Ylikännö, tutkija, Kansaneläkelaitos
tämä nainen ollut yli 15 vuotta järjestön tulppana
Kunta vielä maksaa työvoimayhdistyksen hallituksen erotustöppöilyjä... hinta 80 000.
Paltamon mallia:
http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/mies-riehui-postipaketin-vuoksi-kaupassa-paltamossa-potki-asiakkaita-uhkaili-ampumisella/642852/