Hälytys, romani tuli kauppaan

kaistanvaihtaja on ainaskin osannut oman häntänsä nostaa maineen voi toiselta pilata kuka vaan ei siihen tarvita kuin lipevä kieli tai huhu.

Jokaisen panos yhteiskunnan hyväksi on yhtä arvokas. Romaneistakin yhä suurempi osa on töissä ja se on hyvä asia.

Niistä tavoista kannattaa tietysti pitää kiinni, jotka on osa identiteettiä eikä häiritse opiskelua tai työelämään osallistumista. Monissa ammateissa voi olla jopa romanivaatteissa. Mutta se, että lapsen pyykit pestään erikseen ja naisten erikseen vanhusten erikseen ja keittiön liinat keittiössä omassa astiassaan jne. vie kyllä liikaa aikaa. Järkiperäistystä tarvitaan, että ehtii osallistua kodin ulkopuolellakin töihin.

Tuo ei pidä paikkaansa. Romaneille on järjestetty erityisiä omia polkujaan sekä koulutukseen että työelämään. Tähän on osoitettu lisärahaa, sekä kuntien että valtion budjetista. Tavalliselle valkolaisväestölle ei ole osoitettu erityisiä rahoja. Toki viime aikoina on erikoistoimin pyritty puuttumaan nuorisotyöttömyyteen, mutta ne toimet koskevat kaikkia suomalaisia, oli valkolainen tai ei.

Ei niitä työpaikkoja valkolaisillekaan tulla tarjoamaan. Työtä pitää etsiä, hakemuksia lähetellä, yrittää suhteiden kautta ja moneen oveen koputtaa.

Minun näkemys ulkopuolisena on se, että mustalaisnaisten koulutukseen ja työhön hakeutumista vaikeuttavat liiallinen vastuu kodista ja sen puhtaudesta, ruuasta jne., mutta vielä enemmän vaikeuttaa se, jos suvun miehet ei ole palkkatyössä. Siksi olisi tärkeää, että miehet hakeutuisivat töihin ensin.

Yksi mustalaisen tavoille ja luonteelle sopiva työ olisi myyntiedustajan homma, kun kerran tykkäävät siististi pukeutua. Kun vaan jaksaa ajella autolla ja puhua ihmisille, niin kauppaa varmasti syntyy. Jos ajot tekee omalla autolla, saa verottomat kilometrikorvaukset, eikä pomolle kuulu, missä on työmatkalla yövytty tai onko illalla käyty sukuloimassa. Tulisi jopa säästöä firmalle, jos romanikauppamies yöpyy sukulaisissaan, eikä hotellissa niinkuin valkolaismyyntiedustajat yöpyy. Verottomat päivärahat saa tietysti silti.

Mustalainen osaa kyllä myydä tavaraa jos haluaa. Luottamuksen ja asiakassuhteiden luominen vie tietysti vähän aikaa, ennen kun kauppa alkaa käydä. Myyntihommissa voi oikeasti päästä aika hyville provikoille, jos osaa homman. Ja verollisesta palkkatyöstä se eläke kertyy, ettei tarvi vanhana olla muiden armeliaisuuden varassa. Kansaneläkkeet tuskin tästä tasosta nousee. Enkä puhu nyt mistään puhelinmyynnistä, vaan yrityksille myyvistä kaupparatsuista.

Suurin vaikeus olisi siinä töihinpääsyssä, koska meillä valkolaisilla kieltämättä on epäilevä asenne. Se johtuu siitä, että todella moni meistä on joskus joutunut romanin huijaamaksi tai uhkailemaksi. Siinä pitäis olla puhelahjoja, että saa jalan firman oven väliin. Melkein olisi hyvä rikosrekisteriotekin esittää, että on puhdas tausta, ja ottaa rehellisyys ja luottamuus suoraan puheeksi. Sitä en tiedä, saako oikeusrekisterikeskuksesta otteen mitä tahansa työtä varten, lasten kanssa työskentelyä varten se pitää pyytää.

Heitin tän nyt siksi, että omassa perheessä on myyntityöläinen joka tienaa mukavasti ja tykkää kiertää Suomea. Sopii tosiaan sellaselle, joka jaksaa ajaa ja jauhaa asiakkaiden kanssa, kysellä kuulumiset ja lohkasta jonkun jutun tai kehun aina johonkin väliin.

Siinä olis miehellä vapaus mennä ja tulla, ja siitä vielä maksettaisiin.

Siinä on sitten se, että häntä ei valkolaisten silmissä pidetäkään enää ensisijaisesti romanina, kun ei käytä sitä vaatetusta. Eli mielikuvien ulkopuolelle jää aina ne mustalaiset, jotka ei pukeudu kuin mustalaiset, he eivät pääse edustamaan heimoaan.

Vaatetus on näkyvä merkki. Ja poikkeava käytös on tietysti myös näkyvä merkki, jolla saa huonoa mainetta: kovaääninen puhe, riitely, invapaikalle tai hätäpoistumistielle pysäköinti, isona seurueena asiointi, kärhämöinti henkilökunnan kanssa jne. Jos vaatetus usein esiintyy huonon käytöksen kanssa yhtä aikaa, on selvää että ulkopuoliset liittää negatiivisen asenteen myös kyseisiin vaatteisiin.