.
Miksi joulua vietetään. Onko joulun vietto oikein ?
Joulua alettiin viettämään Jeesuksen syntymän muistoksi Roomassa 350 luvulla. Jeesus ei kuitenkaan syntynyt vuonna 0 tai 1, vaan noin kolme vuotta aiemmin. (Matt 1:18-2:12, Luuk 1:26-56, 2:1-20)
Jeesuksen ensimmäiseen tuloon viittaavia profetioita on yli 200 Raamatussa. Kaikki toteutuivat juuri kuten oli ennustettu.
Ensimmäinen lupaus Kristuksesta annettiin jo Aadamille ja Eevalle. (1 Moos 3:15) Vuosisatojen kuluessa profeetat saivat ilmoituksia tulevasta Vapahtajasta ja Lunastajasta. Kaikkina aikoina oli näitä profetioita tuntevia ihmisiä, ei aina juutalaisten keskuudessa. Itämaan tietäjätkin olivat pakanakansaan kuuluvia.
"Jouluevankeliumi" luetaan tavallisesti joulun hengellisissä tilaisuuksissa. > Luuk 2:1-20
Alkuseurakunta ei Vapahtajan syntymäjuhlaa viettänyt, eikä joulunviettoon ole olemassa jumalallista Raamatullista asetusta. Siksi joulu ei ole “virallinen” Raamatun asettama juhla, mutta joulua vietetään seurakunnissa seurakuntien oman ohjelman mukaan juhlatilaisuuksin, sekä kodeissa yksilöllisesti.
Juhlia joihin Raamatussa on uuden liiton ajalle asetus on vain ehtoollinen, kaste ja lepopäivä kerran viikossa.
Alkuseurakunta vietti ehtoollista päivittäinkin. (Apt 2:42, 46, 1 Kor 11:26)
Talvipäivän seisaus 25.12. määrättiin alunperin juhlapäiväksi, joka oli jo ennestään ollut juhla-aikaa. Joulunviettoon liittyvät tavat pohjautuvat kuitenkin paljolti myös vanhoihin pakanallisiin auringon- ja keskitalven juhlien tapoihin. Suomessa jouluaika alkaa 24.12 ja päättyy loppiaisena. Kristityt halusivat erottua pakanallisesta juhlasta omalla juhlallaan. Tarkoitus on ollut jalo ja hyvä vaikka Jeesuskaan ei syntymänsä muistojuhlaa ole asettanut.
Suomalaiseen joulunviettoon liittyy paljon tapoja jotka ovat Skandinaavista alkuperää. Mm. joulutonttu, joulukuusi sekä lahjojen antaminen 1800 luvulta.
Vihreää on käytetty itämaillakin juhlaviin somistustarkoituksiin raamatun kirjoittamisen aikoihin.
Joulun viettoa on joskus vastustettu pakanallisten liittymäkohtien vuoksi, mutta on huomioitava että kristityt tahtoivat erottua pois pakanallisuudesta omaan juhlaansa, ja alkoivat siksi viettää joulua erikseen omana juhlanaan erotuksena pakanoiden juhlista. Vaikuttimet olivat siis varsin jalot.
Joulukuusen pitoa on mietitty, onko se sopivaa? Kautta aikojen on vihreää tuotu sisään juhlistamaan juhlan aikaa. Omatunnon kysymyksissä ei voi antaa määräyksiä, mutta voidaan sanoa ettei koristeitakaan voida syntinä pitää, kunhan niitä ei ryhdytä palvomaan. Liiton arkkia koristi kaksi enkelikerubia. Salomonin temppeli on varsin loistokkaasti koristeltu. (2 Moos 20:4-5, 5 Moos 5:8-9)
Joulua viettävät jossakin muodossa yleensä kaikki ihmiset.
Siksi joulun vietto on paljon myös “pakanallista” juhlaa mässäilyineen (3 Moos 11:7, Jes 66:15-18, ) ja juominkeineen.
(1 Kor 5:11, 6:10, Moos 21:20, Snl 23:21)
Joulua vietetään maailmassa paljon ilman uskoa Jeesukseen Kristukseen.
Joulun juhlavuus voi herkistää ihmisen tietysti muistamaan Jeesusta edes kerran vuodessa.
Jeesus Kristus ei elänyt maallisessa loisteliaisuudessa. Loistokkuus oli maallisessa merkityksessä kaukana Jeesuksen elämässä ja toiminnassa.
Jeesus loisti Jumalan Hengessä, rakkaudessa ja nöyryydessä uhraten ihmisten eteen. (Matt 4:24, 6:19-21, 7:20-21, 8:20, 25:45, Fil 2:8) Tätä Jeesus odottaa seuraajiltaankin.
Joulun oikeaan henkeen kuuluu hiljentyminen ja ilo Vapahtajasta. Lahjojen antamisessa tulisi huomioida, että lahjoja annetaan niille jotka tarvitsevat. Yltäkylläiset eivät lahjoja tarvitse. Kristillinen ilo ja kiitollisuus Kristuksen vanhurskaudesta kuuluu jouluun.
Joulua vietetään myös lepopäivän hengessä. (Jes 58:13-14) eli arkiaskareet, kaupanteko ja työ jäävät pois juhlan ajaksi ja Kristus valtaa mielen kokonaan.
Joulun henkeen kuuluu rakkaus, ja anteeksianto. (Ef 4:32, Kor 2:10, Matt 26:28) Ihminen vapautuu iloon vasta kun on antanut anteeksi kaikille. Kaunassa ja vihassa ihmisen viha kääntyy vain ihmistä itseään vastaan.
Ennen uhreja ja lahjoja sovitaan kaikki erimielisyys ja riita.
Kaiken kristillisen hengellisyyden ensimmäinen ehto ja vaikutin on aina rakkaus. (Ef 3:19, Joh 13:34, 15:10, 1 Joh 4:16, 1 Kor 13:1-13)
Jumalan valtakunnan perustuslaki on rakkauden- vapauden ja täydellisyyden laki. (Jaak 2:10-13, 1 Joh 4:8, 5:2-3)
Joulu on rauhan ja rakkauden juhla Vapahtajan Hengen mukaan. Gal 5:22
Kirjoitukseni sijaitsee täällä;
http://jarinhotelli.blogspot.com/search/label/7.7
Jari Laurila
21.12.2013
Miksi joulua vietetään. Onko joulun vietto oikein ?
Joulua alettiin viettämään Jeesuksen syntymän muistoksi Roomassa 350 luvulla. Jeesus ei kuitenkaan syntynyt vuonna 0 tai 1, vaan noin kolme vuotta aiemmin. (Matt 1:18-2:12, Luuk 1:26-56, 2:1-20)
Jeesuksen ensimmäiseen tuloon viittaavia profetioita on yli 200 Raamatussa. Kaikki toteutuivat juuri kuten oli ennustettu.
Ensimmäinen lupaus Kristuksesta annettiin jo Aadamille ja Eevalle. (1 Moos 3:15) Vuosisatojen kuluessa profeetat saivat ilmoituksia tulevasta Vapahtajasta ja Lunastajasta. Kaikkina aikoina oli näitä profetioita tuntevia ihmisiä, ei aina juutalaisten keskuudessa. Itämaan tietäjätkin olivat pakanakansaan kuuluvia.
"Jouluevankeliumi" luetaan tavallisesti joulun hengellisissä tilaisuuksissa. > Luuk 2:1-20
Alkuseurakunta ei Vapahtajan syntymäjuhlaa viettänyt, eikä joulunviettoon ole olemassa jumalallista Raamatullista asetusta. Siksi joulu ei ole “virallinen” Raamatun asettama juhla, mutta joulua vietetään seurakunnissa seurakuntien oman ohjelman mukaan juhlatilaisuuksin, sekä kodeissa yksilöllisesti.
Juhlia joihin Raamatussa on uuden liiton ajalle asetus on vain ehtoollinen, kaste ja lepopäivä kerran viikossa.
Alkuseurakunta vietti ehtoollista päivittäinkin. (Apt 2:42, 46, 1 Kor 11:26)
Talvipäivän seisaus 25.12. määrättiin alunperin juhlapäiväksi, joka oli jo ennestään ollut juhla-aikaa. Joulunviettoon liittyvät tavat pohjautuvat kuitenkin paljolti myös vanhoihin pakanallisiin auringon- ja keskitalven juhlien tapoihin. Suomessa jouluaika alkaa 24.12 ja päättyy loppiaisena. Kristityt halusivat erottua pakanallisesta juhlasta omalla juhlallaan. Tarkoitus on ollut jalo ja hyvä vaikka Jeesuskaan ei syntymänsä muistojuhlaa ole asettanut.
Suomalaiseen joulunviettoon liittyy paljon tapoja jotka ovat Skandinaavista alkuperää. Mm. joulutonttu, joulukuusi sekä lahjojen antaminen 1800 luvulta.
Vihreää on käytetty itämaillakin juhlaviin somistustarkoituksiin raamatun kirjoittamisen aikoihin.
Joulun viettoa on joskus vastustettu pakanallisten liittymäkohtien vuoksi, mutta on huomioitava että kristityt tahtoivat erottua pois pakanallisuudesta omaan juhlaansa, ja alkoivat siksi viettää joulua erikseen omana juhlanaan erotuksena pakanoiden juhlista. Vaikuttimet olivat siis varsin jalot.
Joulukuusen pitoa on mietitty, onko se sopivaa? Kautta aikojen on vihreää tuotu sisään juhlistamaan juhlan aikaa. Omatunnon kysymyksissä ei voi antaa määräyksiä, mutta voidaan sanoa ettei koristeitakaan voida syntinä pitää, kunhan niitä ei ryhdytä palvomaan. Liiton arkkia koristi kaksi enkelikerubia. Salomonin temppeli on varsin loistokkaasti koristeltu. (2 Moos 20:4-5, 5 Moos 5:8-9)
Joulua viettävät jossakin muodossa yleensä kaikki ihmiset.
Siksi joulun vietto on paljon myös “pakanallista” juhlaa mässäilyineen (3 Moos 11:7, Jes 66:15-18, ) ja juominkeineen.
(1 Kor 5:11, 6:10, Moos 21:20, Snl 23:21)
Joulua vietetään maailmassa paljon ilman uskoa Jeesukseen Kristukseen.
Joulun juhlavuus voi herkistää ihmisen tietysti muistamaan Jeesusta edes kerran vuodessa.
Jeesus Kristus ei elänyt maallisessa loisteliaisuudessa. Loistokkuus oli maallisessa merkityksessä kaukana Jeesuksen elämässä ja toiminnassa.
Jeesus loisti Jumalan Hengessä, rakkaudessa ja nöyryydessä uhraten ihmisten eteen. (Matt 4:24, 6:19-21, 7:20-21, 8:20, 25:45, Fil 2:8) Tätä Jeesus odottaa seuraajiltaankin.
Joulun oikeaan henkeen kuuluu hiljentyminen ja ilo Vapahtajasta. Lahjojen antamisessa tulisi huomioida, että lahjoja annetaan niille jotka tarvitsevat. Yltäkylläiset eivät lahjoja tarvitse. Kristillinen ilo ja kiitollisuus Kristuksen vanhurskaudesta kuuluu jouluun.
Joulua vietetään myös lepopäivän hengessä. (Jes 58:13-14) eli arkiaskareet, kaupanteko ja työ jäävät pois juhlan ajaksi ja Kristus valtaa mielen kokonaan.
Joulun henkeen kuuluu rakkaus, ja anteeksianto. (Ef 4:32, Kor 2:10, Matt 26:28) Ihminen vapautuu iloon vasta kun on antanut anteeksi kaikille. Kaunassa ja vihassa ihmisen viha kääntyy vain ihmistä itseään vastaan.
Ennen uhreja ja lahjoja sovitaan kaikki erimielisyys ja riita.
Kaiken kristillisen hengellisyyden ensimmäinen ehto ja vaikutin on aina rakkaus. (Ef 3:19, Joh 13:34, 15:10, 1 Joh 4:16, 1 Kor 13:1-13)
Jumalan valtakunnan perustuslaki on rakkauden- vapauden ja täydellisyyden laki. (Jaak 2:10-13, 1 Joh 4:8, 5:2-3)
Joulu on rauhan ja rakkauden juhla Vapahtajan Hengen mukaan. Gal 5:22
Kirjoitukseni sijaitsee täällä;
http://jarinhotelli.blogspot.com/search/label/7.7
Jari Laurila
21.12.2013
Vastaukset 6
Vanhimmat
Uusia, kiinnostavia, kristillisiä jouluun alkuun liittyviä tutkimuksia löytyy täältä:
http://www.areiopagi.fi/onko-joulu-sittenkin-alunperin-kristillinen-juhla/
"Joulua alettiin viettämään Jeesuksen syntymän muistoksi Roomassa 350 luvulla. "
Tämä on virheellinen käsitys. Encyclopaedia Britannica, maailman arvostetuin tietosanakirja, väittää joulun päivämäärän määrittelijäsi Sextus Julius Africanuksen ( kristityn historioitsijan ) v. 221!
"December 25 was first identified as the date of Jesus' birth by Sextus Julius Africanus in 221 and later became the universally accepted date."
"...reasoning that identified the spring equinox as the date of the creation of the world and the fourth day of creation, when the light was created, as the day of Jesus' conception (i.e., March 25). December 25, nine months later, then became the date of Jesus' birth. For a long time the celebration of Jesus' birth was observed in conjunction with his baptism, celebrated January 6...."
Tähän päivämäärään hän päätyi laskemalla valon luomispäivästa ja Jeesuksen sikiämisestä, Maal. 25 , 9 kk eteen päin, siis samaan tapaan kuin tuossa Areiopagin kirjoituksessa.
Kiitos !
Mielelläni otan aina vastaan oikaisua. Tutkin kuitenkin tässä kun ehdin ja kerkiän tietosanakirjoja mitä puhuvat ja katson miten on sitten viisasta muotoilla tekstiä jos vaatii oikaisua. Tiedossakin on joskus ristiriitaisuuksia erilaisten lähteiden välillä jotka ovat arvovaltaisia ja luotettavia- voi olla erilaista tietoa..
Kiitos. _Hyvää Joulua
Jari Laurila
Lisäys edelliseen;
Joulun vieton historiaan mahtuu monenlaista. On talvipäivän seisauksen juhlia että myös on saturnuksenkin juhlaa määrätty vietettäväksi joulussa.
Se miten paljon Jeesuksen syntymän aikaa on muisteltu heti ensimmäisinä vuosisatoinen lienee aika lailla arvoitus. Koska paimenia oli kedolla ei meidän joulukuu ole oikea aika ollut kuitenkaan, mutta sillä ei ole merkitystä.
Joulu ei ajoitu vuoteen 0000 ja joulukuu oli kylmä itämailla eikä paimenia kedoilla.
Eri kansoilla on varhaisista ajoista lähtien ollut erilaisia juhlia juuri joulukuun noina päivinä.
Lienee viisasta että mainitsen tähän tapaan -eli muutan tekstin tähän tapaan.
Ei ole niin täsmällistä tietoa mistään määrätystä pakanallisistakaan juhlista- niitä on ollut niin monta erilaista.
Mutta se on pääasia että uskovaiset ovat tahtoneet erottua kristillisellä juhlallaan kun muut viettävät saturnuksen yms- juhlia-
mutta joulu on pakanallistunut, maallistunut tietenkin jokaisen juhlaksi joissa erilaisia tapoja.
On kuitenkin aina joukko hengellisiä kristittyjä jotka viettävät joulua kiitollisena Jeesuksesta- Jeesuksen vanhurskaudesta- eikä siinä mitään väärää ole.
Vaikka kissan ristiäisiä viettää voi kunhan suhtautuu siihen asiallisella tavalla.
Jumalan siunausta
Jari Laurila
Kyllä, tärkeintä on että jouluna muistamme Vapahtajaamme.
Jos ehdit lukea, noissa linkeissä on kiinnostavaa tietoa, kuinka varhaiset kristityt päätyivät joulukuun 25. päivään.
Hei !
Olen oikaissut kirjoitukseni koskien joulua sen suhteen mistä huomautit;
Tässä uutta tekstiä;
"Sana "joulu" tulee talvipäivän seisauksen muinaisesta germaanisesta nimestä. Joulunviettoon liittyvät tavat pohjautuvat kuitenkin paljolti myös vanhoihin pakanallisiin auringon- ja keskitalven juhlien tapoihin.
Roomalainen saturnalia juhla. Euroopan pohjoisten kansojen maatalousvuosien päättäjäiset ja vuodenvaihteen juhlakekri. Keskitalven juhla Suomessa jouluaika alkaa 24.12 ja päättyy loppiaisena. (Wikipedia:2013)
> Kristityt halusivat erottua pakanallisista juhlista omalla Kristus juhlallaan. Tarkoitus on ollut jalo ja hyvä vaikka Jeesuskaan ei syntymänsä muistojuhlaa ole itse asettanut.
Suomalaiseen joulunviettoon liittyy paljon tapoja jotka ovat Skandinaavista alkuperää. Mm. joulutonttu, joulukuusi sekä lahjojen antaminen 1800 luvulta.
Vihreää on käytetty itämaillakin juhlaviin somistustarkoituksiin raamatun kirjoittamisen aikoihin. "
Ja kirjoitukseni näkyy täälä;
http://jarinhotelli.blogspot.com/search/label/7.7
Yst. t. Hyvää Uutta Vuotta !
Jari Laurila