Nykyinen nimikaimani Väinö S. Trölli o.s. Kuikka Koponen - kaikkien suuresti arvostama foorumin kirjoittaja - on esittänyt tärkeitä kysymyksiä, jotka eivät ole saaneet nähdäkseni juurikaan tarvitsemaansa painoarvoa.
Väinö S. Tröllin mielestä "tappiolla olevia ei ole isommin noteerattu oikeusistunnoissa". Edelleen nimikaimani jatkaa: "Kailajärvihän on tuomittu lainvoimaisesti törkeästä petoksesta, mutta tuomiolla ei ollut ainakaan Itä-Suomen hovioikeudessa edes todistusvoimaa saatikka oikeusvoimaa."
___C___
"1. Tuomitaanko varat valtiolle ottamatta huomioon rikoksen uhrin menetystä?
Kyllä tuomitaan, ellei edunpalautusvaatimusta ole esitetty tai asia on vielä ratkaisematta tuomionantohetkellä. Rikoksen uhrilla on oikeus hakea korvausta samaan asiaan liittyvässä rikoksessa valtiolta (vrt. uusi rikoslaki, menettämisseuraamukset).
On esitetty usealla syyllä väite, että valtio haluaa varat itselleen ja ne myös pitää ilman rikoksen uhrin mahdollisuuksia siihen vaikuttaa.
Jos WinCapita on sekä törkeä petos että rahankeräysrikos, samoista "varoista" (rikoshyödystä) syntyy kilpailua valtion ja yksilön kesken, rikoshyödyn menettämisvaatimus on vasta toissijainen. Todellista rikoshyötyä ei voi syntyä silloin, jos hyöty joudutaan palauttaamaan vahingonkärsijälle eli vaikkapa törkeän petoksen uhrille. Rikoksen tekijä ei joudu suorittamaan samaa määrää kahteen kertaan yhtäältä valtiolle määrättävänä rikoshyötynä ja toisaalta korvauksena vahingonkärsijälle.
Asianomistajan oikeus vahingonkorvaukseen on ensisijainen hyödyn menetettäväksi tuomitsemiseen nähden. Valtio ei voi pitää varoja, mikäli on osoitettavissa, että varat kuuluvat jutun asianomistajalle.
http://www.kko.fi/51159.htm
http://www.kko.fi/58827.htm
___C___
2. Kohtuullistetaanko valtiolle tuomittavia konfiskaatioita kuulematta rikoksen uhria?
Kyllä, sillä kohtuullistaminen ei liity käsitteenä rikoksen uhriin vaan rikoksen tekijään ja menettämisseuraamuksen kohteeseen. Näin sanotaan rikoslaissa.
Nyt käytävät menettämisseuraamusoikeudenkäynnit käydään rikosasioista määrätyssä järjestyksessä, vaikka ketään ei syytetä rikoksesta. Jutuissa ei ole lainkaan asianomistajia ja rikoksen uhria, vaan asianosaisia, ja varoja haetaan valtiolle.
Jokaisella tutkintapyynnön tehneellä on ilmeinen oikeus päästä ääneen riita-asiassa Vantaalla, johon WinCapitan vahingokorvausasiat on keskitetty. Oikeudenloukkauksia ei siis voida katsoa tapahtuneen. Edelleen, asianomistajalla on mahdollisuus päästä ääneen mahdollisessa rikosasiassa, jota käydään ns. omaa sponsoria vastaan. Näitä tapauksia lienee vireillä reilu kymmenkunta.
___C___
3. Vapautetaanko rikoksesta hyötynyt konfiskaatiovaatimuksesta l. voiko toisen tekemän rikoksen avulla saada laillisesti haltuunsa rikoksen uhrille kuuluvia varoja asianomaista uhria kuulematta?
Kyllä vapautetaan ja kyllä voi, sillä senhän jo näimme Itä-Suomen hovioikeudessa. Syyttäjä ei kyennyt Kuopiossa erottelemaan ns. laitonta ja laillista rahaa toisistaan. Oikeudella olisi lain mukaan ollut lupa ja mahdollisuus arvioida summia, mutta syyttäjä ei ollut antanut tähänkään ns. eväitä. Kyseessä oli näyttö vs. näyttö.
Rikosasia ja vahinkorvaukset on erotettu täysin lainmukaisesti tarkoituksenmukaisuusperiaattein omiksi prosesseikseen (ei adheesio). Syyttäjä ajaa rangaistusta rikosasiassa ja vahingonkorvausasia on eritelty omaksi riita-asiakseen. Toistamiseen, konfiskaatiojutuissa ei ole asianomistajia ja rikoksen uhria, vaan asianosaisia, ja varoja haetaan valtiolle.
___C___
Väinö S.: "Kertoisitko minulle onnettomalle, että miten esim. maaliskuun 6. päivä 2014 Vantaalla ääneen pääsevä tutkintapyynnön esittänyt korvauksen vaatija voi saada mielipiteensä esitettyä syyskuussa 2013 Kuopiossa pidetyssä hovioikeuden istunnossa, jossa häneltä petoksen avulla kähvellettyjen varojen annettiin jäädä niiden oikeudettomille omistajille."
Ei mitenkään, ellei mahdollinen sivullisen väliintulo ole onnistunut. Onko kukaan pyrkinyt tekemään tappiolla olevien puolesta sivullisen väliintuloa?
Oikeudenloukkausta tappiolla olevien suuntaan ei voida katsoa tapahtuneeksi, jos asiassa on langetettu suurin mahdollinen tuomio, ja asianomistajalla on mahdollisuus päästä ääneen joko omassa vahingonkorvauksia koskevassa riita-asiassaan Vantaalla tai oaa sponsoriaan koskevassa rikosasiassa.
Väinö S. Tröllin mielestä "tappiolla olevia ei ole isommin noteerattu oikeusistunnoissa". Edelleen nimikaimani jatkaa: "Kailajärvihän on tuomittu lainvoimaisesti törkeästä petoksesta, mutta tuomiolla ei ollut ainakaan Itä-Suomen hovioikeudessa edes todistusvoimaa saatikka oikeusvoimaa."
___C___
"1. Tuomitaanko varat valtiolle ottamatta huomioon rikoksen uhrin menetystä?
Kyllä tuomitaan, ellei edunpalautusvaatimusta ole esitetty tai asia on vielä ratkaisematta tuomionantohetkellä. Rikoksen uhrilla on oikeus hakea korvausta samaan asiaan liittyvässä rikoksessa valtiolta (vrt. uusi rikoslaki, menettämisseuraamukset).
On esitetty usealla syyllä väite, että valtio haluaa varat itselleen ja ne myös pitää ilman rikoksen uhrin mahdollisuuksia siihen vaikuttaa.
Jos WinCapita on sekä törkeä petos että rahankeräysrikos, samoista "varoista" (rikoshyödystä) syntyy kilpailua valtion ja yksilön kesken, rikoshyödyn menettämisvaatimus on vasta toissijainen. Todellista rikoshyötyä ei voi syntyä silloin, jos hyöty joudutaan palauttaamaan vahingonkärsijälle eli vaikkapa törkeän petoksen uhrille. Rikoksen tekijä ei joudu suorittamaan samaa määrää kahteen kertaan yhtäältä valtiolle määrättävänä rikoshyötynä ja toisaalta korvauksena vahingonkärsijälle.
Asianomistajan oikeus vahingonkorvaukseen on ensisijainen hyödyn menetettäväksi tuomitsemiseen nähden. Valtio ei voi pitää varoja, mikäli on osoitettavissa, että varat kuuluvat jutun asianomistajalle.
http://www.kko.fi/51159.htm
http://www.kko.fi/58827.htm
___C___
2. Kohtuullistetaanko valtiolle tuomittavia konfiskaatioita kuulematta rikoksen uhria?
Kyllä, sillä kohtuullistaminen ei liity käsitteenä rikoksen uhriin vaan rikoksen tekijään ja menettämisseuraamuksen kohteeseen. Näin sanotaan rikoslaissa.
Nyt käytävät menettämisseuraamusoikeudenkäynnit käydään rikosasioista määrätyssä järjestyksessä, vaikka ketään ei syytetä rikoksesta. Jutuissa ei ole lainkaan asianomistajia ja rikoksen uhria, vaan asianosaisia, ja varoja haetaan valtiolle.
Jokaisella tutkintapyynnön tehneellä on ilmeinen oikeus päästä ääneen riita-asiassa Vantaalla, johon WinCapitan vahingokorvausasiat on keskitetty. Oikeudenloukkauksia ei siis voida katsoa tapahtuneen. Edelleen, asianomistajalla on mahdollisuus päästä ääneen mahdollisessa rikosasiassa, jota käydään ns. omaa sponsoria vastaan. Näitä tapauksia lienee vireillä reilu kymmenkunta.
___C___
3. Vapautetaanko rikoksesta hyötynyt konfiskaatiovaatimuksesta l. voiko toisen tekemän rikoksen avulla saada laillisesti haltuunsa rikoksen uhrille kuuluvia varoja asianomaista uhria kuulematta?
Kyllä vapautetaan ja kyllä voi, sillä senhän jo näimme Itä-Suomen hovioikeudessa. Syyttäjä ei kyennyt Kuopiossa erottelemaan ns. laitonta ja laillista rahaa toisistaan. Oikeudella olisi lain mukaan ollut lupa ja mahdollisuus arvioida summia, mutta syyttäjä ei ollut antanut tähänkään ns. eväitä. Kyseessä oli näyttö vs. näyttö.
Rikosasia ja vahinkorvaukset on erotettu täysin lainmukaisesti tarkoituksenmukaisuusperiaattein omiksi prosesseikseen (ei adheesio). Syyttäjä ajaa rangaistusta rikosasiassa ja vahingonkorvausasia on eritelty omaksi riita-asiakseen. Toistamiseen, konfiskaatiojutuissa ei ole asianomistajia ja rikoksen uhria, vaan asianosaisia, ja varoja haetaan valtiolle.
___C___
Väinö S.: "Kertoisitko minulle onnettomalle, että miten esim. maaliskuun 6. päivä 2014 Vantaalla ääneen pääsevä tutkintapyynnön esittänyt korvauksen vaatija voi saada mielipiteensä esitettyä syyskuussa 2013 Kuopiossa pidetyssä hovioikeuden istunnossa, jossa häneltä petoksen avulla kähvellettyjen varojen annettiin jäädä niiden oikeudettomille omistajille."
Ei mitenkään, ellei mahdollinen sivullisen väliintulo ole onnistunut. Onko kukaan pyrkinyt tekemään tappiolla olevien puolesta sivullisen väliintuloa?
Oikeudenloukkausta tappiolla olevien suuntaan ei voida katsoa tapahtuneeksi, jos asiassa on langetettu suurin mahdollinen tuomio, ja asianomistajalla on mahdollisuus päästä ääneen joko omassa vahingonkorvauksia koskevassa riita-asiassaan Vantaalla tai oaa sponsoriaan koskevassa rikosasiassa.
Vastaukset 79
Vanhimmat
Väinö S. on edelleen ilmaissut huolensa siitä, että Vantaalla on "näytettävä toteen missä määrin ja missä kohdin Kailajärvi on heitä pettänyt.... Kailajärvihän on tuomittu lainvoimaisesti törkeästä petoksesta, mutta tuomiolla ei ollut ainakaan Itä-Suomen hovioikeudessa edes todistusvoimaa saatikka oikeusvoimaa."
Kuopiossa samaan asiaan liittyvillä vanhoilla ja lainvoimaisilla tuomioilla todellakin pyyhittiin perämystä, joka on sinänsä melko poikkeuksellista, vai onko? Se voitaneen laskea puolustuksen puhtaaksi 6-0 -voitoksi, vai voidaanko?
Voiko näin siis tehdä?
Laki rikosasioista esitöineen (1995) ei vastaa siihen kysymykseen, mikä merkitys rikostuomiolla on myöhemmin vireille tulleessa vahingonkorvausoikeudenkäynnissä.
KKO:n ratkaisun KKO:2005:90 mukaan "Vakiintuneen käytännön mukaan aikaisemmassa oikeudenkäynnissä lainvoimaisesti ratkaistulla ennakkokysymyksellä on uudessa oikeudenkäynnissä, jossa sama kysymys on ratkaistavana, vain niin sanottu todistusvaikutus, mutta ei sitovaa vaikutusta. Uudessa oikeudenkäynnissä voidaan siten esimerkiksi uutta näyttöä esittämällä horjuttaa aikaisemmassa oikeudenkäynnissä ennakkokysymyksessä tehtyä ratkaisua."
Otettiinko Kuopiossa siis vastaan uutta näyttöä, jota ei aikaisemmin suostuttu ottamaan vastaan, vai oliko puolustus vain jämerämmin liikkeellä? Kuopiossa tuli joka tapauksessa näytetyksi toteen, etteivät asiat eivät aina suju helposti.
___C___
Korkein oikeus katsoo edelleen toisessa ratkaisussaan KKO:2011:58, että rikosasiassa annetun tuomion todistusvaikutusta erikseen käsiteltäväksi määrätyssä vahingonkorvausasiassa voidaan pitää myös hyvin vahvana.
Oikeuskirjallisuudessa OK 14:10 -säännöksen on katsottu osoittaneen sitä, ettei syytteen johdosta annetulla tuomiolla ole ehdottoman sitovaa vaikutusta myöhemmässä korvausasian käsittelyssä, vaan tuomion vaikutus oli jätetty lainkäyttäjän arvioitavaksi.
KKO:n mukaan sellaista näkemystä, jonka mukaan rikostuomion todistusvaikutus myöhemmässä riita-asiassa on yleensä erittäin vahva, voidaan pitää perusteltuna. Näyttötaakka rikosasioissa on syyttäjällä ja näyttökynnys niissä on riita-asioissa normaalisti edellytettyä korkeampi.
___C___
KKO:n kannan mukaan rikostuomion todistusvaikutus myöhemmässä riita-asiassa on yleensä erittäin vahva, ellei jutussa ole ilmennyt aihetta epäillä rikosasian oikeudenkäynnin asianmukaisuutta tai lainvoiman saaneen rikostuomion luotettavuutta
Onko siis niin, koska Kuopio on pyyhkinyt aikaisemmilla ratkaisuilla persamustaan, että hovioikeus on pitänyt aikaisempia oikeudenkäyntejä joko epäasiallisina tai epäluotettavina? Se olisikin melkoinen paukku, vai oliko puolustus vain äärimmäisen ja äärimmäisen vahva?
Näihin samaan perusteluihin viitataan Anneli Auerin oikeudenkäyntiasiakirjoissa.
http://www.kko.fi/32536.htm
http://www.kko.fi/55379.htm
Hävinneitä on se 8000 henkilöä, ehkä heillä olisi edelläoleviin päätelmiin jotakin vastattavaa,
mutta hyvä suoralle on pojat vetasty eri käräjäpaikoissa, antaa litoavaan, kun suoraa piisaa.
> Hävinneitä on se 8000 henkilöä, ehkä heillä olisi edelläoleviin päätelmiin jotakin vastattavaa,
Nyt olet erään asian ytimessä. Median mukaan Vantaalla 1000 jäsentä 1300 jäsenestä on hyväksynyt sovinnon eli 300 käy vielä oikeutta.
6.000 - 8.000 muulla (kuin tapaus Vantaa) tappiolla olevalla jäsenellä on periaatteellinen oikeus osallistua kymmenen vuoden ajan törkeään petosasiaan ja sen vahingonkorvausneuvotteluihin. Fakta kuitenkin on, että hevosen voi taluttaa juottopaikalle, mutta sitä ei voi pakottaa juomaan. Jos vesi on huvennut muiden juodessa ja auringon porottaessa, kaakki voi syyttää vain itseään, jos lopulta janottaa.
Voidaan siis ajatella, että vain 300 Vantaalla oikeutta käyvällä jäsenellä voisi olla päätelmiini jotakin vastattavaa. Sovinnot on sovittu ja ellei tunne itseään rikoksen uhriksi, niin asiaa voidaan pitää riidattomana.
Vielähän emme edes tiedä, mikä oikeusaste on konfisaatioasioissa oikeassa, kun käräjäoikeudet jopa purkavat auki Winkkarin todellista luonnetta.
Se on pyramidin oikeus jonka määrää , että rahat on kussetettava peräkammarin treidaajilta ja ahneilta kapiaisilta. Rahat on tuhlattava pattajan puppelipoikiin [she.male] ja hommattava hiv-aiv ...
Ahneen koiran "ruokakuppi"
Meillä on labradori, jolla on tapana ahmia ruokansa sekunnissa. Niinpä hankittiin sille tämä älypeli hidastamaan päivittäisiä aterioita ja jakamaan samalla päivän ruoka-annos pienempiin osiin. Koiralla menee ruokansa syömiseen näin ainakin 5 kertaa pidempään kuin tavallisesta kupista, joten ajaa hyvin asiansa. Peli sinänsä on aika helppo, eli onnistuu koiralta ongelmitta. Meillä tästä syö mielellään myös marsut :).
Ikiaikainen ystäväni – Trölli C. Capitrolli – näyttää pitävän palstalla vastauspalvelua, jossa hän kysyy ensin itse ja sitten vastailee omiin kysymyksiinsä. Vastaukset ovat vähintää kyseenalaisia ja näkökulmana on vain kaksi piirua nenän kummallakin puolen. Piiru on 1 metri kilometrin etäisyydellä, kuten kaikki tykistössä olleet muistavat. Kun mummovainaallani oli kaihileikkauksen jälkeen tiukka putkinäkö, Tröllin putki on ainakin samaa tiukkuutta.
1. Rikoshyöty toden totta tuomitaan valtiolle. Rikoshyödyllä ei ole mitään tekemistä vahinkoa kärsineiden vahingon kanssa. Hyöty on sitä nettoa, joka jäi koijarin taskuun. Vahingonkärsineen vahinko voi olla moninkertainen hyötyyn nähden.
Yleisenä pyrkimys on, että rikos ja vahingonkorvaukset käsiteltäisiin yhtäaikaa, jolloin korvausrahat menisivät suoraan rikoksen uhreille. Nyt on sitten tämä Winkkarin tapa –sinänsä laillinen marssijärjestys sekin –että ensin käsiteltiin rikos ja vahingonkorvaukset käsitellään kunhan ehditään. Tällöin valtio kuitenkin kerää rikoshyödyn pois kuleksimasta.
Ajatus on kaunis. Jos rikoshyöty jäisi rikoksentekijän taskuun odottamaan myöhempiä vahingonkorvausoikeudenkäyntejä, sitä rahaa ei sitten myöhemmin ehkä löytyisikään. Ajatuksessa on sekin tavoite, että koijareilta rahat pois, kukaan älkööt hyötykö rikoksesta.
Kannatan Trölli C. Capitrollin näkemystä, että rahat valtiolle vaan.
Myöhemmässä vaiheessa valtio jakaa sitten rahaa takaisin vahinkoa kärsineille. Tröllin puheet kilpailuteorioista ja ensisijaisuuksista on sitten hänen omaa huttuaan, se uskoo, joka haluaa.
2. Rikoshyödyn kohtuullistaminen, kuten nyt on tapahtunut, on kohtuuttomuutta.
Laissa lukee rikoshyödyn konfiskaation kohtuullisestamisesta näin:
” Menettämisseuraamus saadaan jättää tuomitsematta.... jos menettämisseuraamuksen tuomitseminen olisi kohtuutonta ottaen huomioon rikoksen ja esineen tai omaisuuden laatu, vastaajan taloudellinen asema sekä muut olosuhteet.”
Tröllin lakitupa vääntää asian virheelliseen muotoon näin: ” Kyllä, sillä kohtuullistaminen ei liity käsitteenä rikoksen uhriin vaan rikoksen tekijään ja menettämisseuraamuksen kohteeseen.”
Putkinäköinen oikeusneuvos voi toki väittää, että käsittelyssä on vain Mutikaisen rikoshyöty, vastaajana Mutikainen vastaan valtio. Muu ei ole relevanttia.
Laki kuitenkin sanoo, että kohtuullistamista harkitessa on huomioitava ”muut olosuhteet”. Kohtuullistamisessa on suoritettava laaja harkinta, jossa pohditaan sitäkin, mistä rahat ovat tulleet, minne ne joutuivat ja mitä tapahtuu kohtuullistamisen jälkeen. Laajassa harkinnassa saattaapi tulla mieleen, että nyt annetaan alennusta rikoksen uhrin lompakosta.
Vahingonkorvauslaki oikeuttaa rikoksen uhrin saamaan täyden korvauksen vahingostaan. Kaikilla käräjäoikeuksilla tässä maassa on tiedossa, että Hanskilta löytyi rahaa noin 6 milliä ja vahinko on useita kymmeniä miljoonia. Edelleen käräjäoikeudet myös ymmärtävät, että Hanski ei koskaan kykene vahinkoja täysmääräisesti korvaamaan.
Oikeudella on laaja harkintavalta asiassa, kuten Trölli on minulle useita kertoja tunkuttanut. Oikeus käyttää harkintavaltaansa väärin, jos jättää huomiottamatta ”muut olosuhteet” ja kieltäytyy näkemästä sen, että kohtuullistamalla sponssin maksettavaksi määrättyä rikoshyötyä se samalla loukkaa rikoksen uhrin oikeutta saada täyttä korvausta rikosvahingostaan.
Kohtuullistaminen sanamukaisesti tarkoittaa tekoja, joiden lopputuloksena on kohtuus. Luulenpa, että ylemmät oikeusasteet vielä harkitsevat kohtuutta toiseltakin kantilta.
3. Saavatko rosvot pitää rahat? No eivät saa.
Itä-Suomen hovioikeuden päätöksen sisäinen logiikka ontui. Ensinnäkin hovioikeus näki, että laittoman kusetuksen sisällä oli laillista lisenssikauppaa. Tämä tulkinta voi KKO:ssa äkkiä muuttua. Muissa oikeuksissa on katsottu, että Hanskin kehittämät hörvelöt; pipsimittarit, pipsitilit, lisenssit ja muu sälä ovat kaikki kusetukseen keskeisesti liittyviä nappuloita. Nämä ovat kuin erilaisia joulukuusen koristeita, mutta kaikki tyyni osia samassa joulukuusessa.
Edelleen, Itä-Suomen hovioikeus katsoi, että koska syyttäjä ei ole eritellyt laillista ja laitonta rahaa pätevästi, olkoot kaikki laillista. Samassa oikeusistunnossa yksi syytetyistä kuitenkin omalta osaltaan kertoi tarkan jaon, mutta oikeus ei edes halunnut kuulla asiaa, saati ymmärtää sanottua. Ensimmäistä kertaa minä kuulen, että ”riita-asiassa” vastaajan oma tunnustuskaan ei riitä.
Rikoksen uhrin asema on sitten ihan toinen juttu. Palaan siihen paremmalla ajalla. On kestämätöntä, että eri oikeusasteen nyt surutta jakelevat Winkkarirahaa sulle-mulle tyylilillä Rikoksen uhrilta, jonka rahoista on nyt kyse, ei kystä yhtään mitään. Jos tämä on oikeutta, tuokaa takasin se Moldovan rikoslaki. ;))))
> ... jossa hän kysyy ensin itse ja sitten vastailee omiin kysymyksiinsä.
Ymmärsit väärin. Väinö S. Trölli - a.k.a Kuikka Koponen - on esittänyt kysymykset. Kysymykset saivat huonosti vastauksia ja huonosti huomiota, joten nostin ne paremmin framille. Vastaukset ovat minun tekeleitäni Väinö S. Tröllin kysymyksiin.
> Vastaukset ovat vähintää kyseenalaisia ja näkökulmana on vain kaksi piirua nenän kummallakin puolen... Kun mummovainaallani oli kaihileikkauksen jälkeen tiukka putkinäkö, Tröllin putki on ainakin samaa tiukkuutta.
Vastaukset ovat mielestäni melkoisen hyviä vaativiin Väinön kysymyksiin, sillä olen avarakatseinen, ja aina valmis ottamaan esille uusi näkökantoja, jos niihin on aihetta. Näköni puolesta kelpaisin hyvin kellosepäksi, lentäjäksi, Alkon myyjäksi tai muuksi käsityölaiseksi.
___C___
> Rikoshyöty toden totta tuomitaan valtiolle.... Kannatan Trölli C. Capitrollin näkemystä, että rahat valtiolle vaan.... Myöhemmässä vaiheessa valtio jakaa sitten rahaa takaisin vahinkoa kärsineille.
Juuri näin, ellei hyötyä sitten jätetä tuomitsematta Kuopion mallin mukaisesti tai ellei sitä tuomita rikoksen uhreille erilaisina korvauksina jo valmiiksi ns. oman sponsorin mahdollisessa rikoshyötytapauksessa (vrt. adheesio).
> Vahingonkärsineen vahinko voi olla moninkertainen hyötyyn nähden.
Haluaisitko osoittaa Winkkariin sopivan esimerkin (niihin reiluun kymmeneen rikosepäiltyyn sopivan)?
> Tröllin puheet kilpailuteorioista ja ensisijaisuuksista on sitten hänen omaa huttuaan, se uskoo, joka haluaa.
Jos teoriani on huttua, sinulla on oltava kompetenssia antaa vaihtoehtoinen esitys. Haluisitko yrittää, vai jätätkö kommenttisi ilmaanroikkuvaksi heitoksi?
> ”muut olosuhteet”.
Luuletkos että jätin tuon vahingossa vai tahallani pois? Tahallani toki. Ellei jutussa ole asianomistajia, kuten konfiskaatio-oikeudenkäynneissä ei ole, termi muut olosuhteet ei varmuudella täyty. Ellei sivullinen myöskään pääse käyttämään riita-asiassa väliintuloasiaan, termi muut asiat eivät varmuudella täyty. Kuopio käy hyvästä esimerkistä - kaikki on tuomareista kiinni.
Realistista sen sijaan on, että rikoshyöty ja vahinko vastaavat toisiaan, jolloin asiaa ei tarvitse edes enempää pohtia. Mutta jos voitolla olevalla työttömällä kymmenen alaikäisen lapsen yksinhuoltajaäidillä on miljoonan velat, kohtuullistaminen on kohtuullista - mahdollisen asianomistajan vaateista huolimatta. Oletkos samaa mieltä?
> Edelleen käräjäoikeudet myös ymmärtävät, että Hanski ei koskaan kykene vahinkoja täysmääräisesti korvaamaan.
Kuten Kuopion käräjäoikeudessa ymmärsivät: 5,5 MEuroa kohtuullistettiin 3,5 miljoonaan. Sama tahti oli päällä Oulussa. Miten ymmärrys käy tässä yksiin kertomasi kanssa?
> Luulenpa, että ylemmät oikeusasteet vielä harkitsevat kohtuutta toiseltakin kantilta.
Totta kai se on mahdollista.
> Tämä tulkinta voi KKO:ssa äkkiä muuttua.
Tästäkin olemme samaa mieltä.
> Samassa oikeusistunnossa yksi syytetyistä kuitenkin omalta osaltaan kertoi tarkan jaon, mutta oikeus ei edes halunnut kuulla asiaa, saati ymmärtää sanottua.
Jako ei kenties ollut uskottava, ja sitä ei ollut varmuudella kohdistettavissa muihin tapauksiin. Syyttäjä oli liikkeellä takki auki, voinemme uskoa.
___C___
> On kestämätöntä, että eri oikeusasteen nyt surutta jakelevat Winkkarirahaa sulle-mulle tyylilillä ...
Kyllä.
Ehdotin jo aikaa sitten, että asioita lykättäisiin KKO:n ratkaisuun saakka - sinä olit eri mieltä. Mitä mieltä olet nyt?
Sijoittajat pitäkööt rahansa. Kaikille sijoittajille oli,ilmoitettu, riskibisnekseksi. 400% tuottokoin osoittaa sen. Ketään ei pakotettu. Kaikki tuli rahan himossa mukaan.
Toiset hävii toiset voittaa,
Turha oikeuden käynti.
> riskibisnekseksi. 400% tuottokoin osoittaa sen.
Olet ottanut lyhyessä tekstissä yhtä aikaa useita eri linjoja ja saman linjan mm. arvostetun VT Pitkäsen kanssa. Kertoiko juuri hän ajatusleikkinä, että toiminnan ainoa riski oli, että yhteys rahoihin katoaa?
Mitään todellista riskiähän toiminnassa ei olisi tullut olla, koska rahoja ei sijoitettu mihinkään ulkopuoliseen toimintaan. Mistä mielestäsi tuo luvattu 400 % tuotto sinun mielestäsi koostui, koska valuuttakauppaa käytiin vain leikkirahalla?
> Toiset hävii toiset voittaa,
Samaan aikaan siis kuitenkin ajattelet, että toisen rikoksella saa hyötyä. Jos osa kaupan tuotteista on varastettuja ja osa laillisesti ostettuja, onko sinulle lopultakin aivan sama, myydäänkö jälleenkaupitellut tuotteet varastettuina vai laillisina?
Laillisessa liiketoiminnassa "toiset hävii toiset voittaa".
Kyllä nimim. Ö... antoi tässä edellä hienon vastauksen, tämän nimimerkin taakse kätkeytyy monenlaista persoonaa!
Nyt kyllä vetelet takki auki ja suurella pensselillä, Trölli hyvä.;)))
”Ellei jutussa ole asianomistajia, kuten konfiskaatio-oikeudenkäynneissä ei ole, termi muut olosuhteet ei varmuudella täyty.”
Mistähän sinä tämmöisenkin ajatuksen tuhnutit? Luetaan lakia ja katsotaan, mitä lain mukaan on otettava huomioon kohtuullistamista harkitessa:
· rikoksen latu
· omaisuuden laatu
· vastaajan taloudellinen asema
· muut olosuhteet
Tämähän tarkoitta juuri sitä, että oikeuden on laajasti harkittava asiaa.
Hallituksen esitys HE80/2000 sanoo tämän saman asian näillä sanoilla:
”Menettämisseuraamuksen kohtuullisuus harkittaisiin edellä mainittujen seikkojen perusteella kokonaisarviona.”
Eihän se Trölli voi olla niin, että sinä luet lakia kuin capinautti pipsimittari ja huutelet sitä totuutena.
Väitin: ”Vahingonkärsineen vahinko voi olla moninkertainen hyötyyn nähden.”
Trölli: ” Haluaisitko osoittaa Winkkariin sopivan esimerkin...”
Hanski rikoshyöty noin 6 miljoonaa, vahinko useita kymmeniä miljoonia. Väite muuten on yleinen ja eikä sen tarvitse toteutua joka jestaksen sponssin kohdalla erikseen, jotta väite olisi pätevä.
”Realistista sen sijaan on, että rikoshyöty ja vahinko vastaavat toisiaan, jolloin asiaa ei tarvitse edes enempää pohtia.”
Tämän lauseen logiikkaa en ymmärrä. Ensinnäkin Hanski hukkasi rikoksella saamansa hyötyä nettipeleihin ja ties minne. Se on pois kokonaispotista. Rikoshyöty myös jakaantui niin pieniksi voitoksi, että ei ole järkevää eikä kokonaistaloudellista yrittää kerätä sitä täysin takaisin. Winkkarissa oli ulkomaanpellejä jäseninä, joten tämäkin osuus rikoshyödystä katosi. Sponssinkutaleiden kaikki voittoja ei saada näytettyä.Erityisesti on pelkona, että kaikkia käteissuorituksista ei saada näyttöä.
Winkkarin rikoshyöty kokonaisuutena ei millään ilveellä vastaa vahinkoja. Kun yksittäinen sponssinretale aikanaan tuomitaan petoksesta ja suoritetaan sama laskenta, päädytään taas siihen, että rahaa on kateissa.
”Jako ei kenties ollut uskottava, ja sitä ei ollut varmuudella kohdistettavissa muihin tapauksiin .”
Riita-asiossa on maailman tappiin riittänyt, että kun riidan osapuoli myöntää väitteen, muuta näytöä ei asiassa tarvita. Sponssit olivat hovioikeudessa vain luovuttamassa rahojaan, ei syytteessä rikoksesta. Kukin vastaa oikeudessa vain omalta kohdaltaan. Kun siis yksi vastaajista myönsi tietyn osuuden tulleen Hanskin petoksesta, muuta näyttöä ei tarvita ja sen pitäisi päteä hänen osaltaa.
Älä sinä Trölli taas yritä kurvailla. Ymmärrät itsekin, että Itä-Suomen hovioikeuden päätös oli ristiriitainen.
"· rikoksen latu (Latua, perkkkele!)
· omaisuuden laatu
· vastaajan taloudellinen asema
· muut olosuhteet
Tämähän tarkoitta juuri sitä, että oikeuden on laajasti harkittava asiaa."
Kyllä sitä sopii harkita. Vastaajan taloudellinen asema on erikseen eritelty, kantajan asemaa ei ole. Toki saat toivoa, kuten tähänkin saakka.
> ”Menettämisseuraamuksen kohtuullisuus harkittaisiin edellä mainittujen seikkojen perusteella kokonaisarviona.”
Katso vastaus edellä.
___C___
> Väite muuten on yleinen ja eikä sen tarvitse toteutua joka jestaksen sponssin kohdalla erikseen, jotta väite olisi pätevä.
Ei tästä ole epäilystäkään. Sinä vain et ole voinut osoittaa yhtään mahdollista - edes hypoteettista - tapausta, joka sopisi Winkkarin jäseniin. Haluaisitko vielä yrittää?
> Erityisesti on pelkona, että kaikkia käteissuorituksista ei saada näyttöä.
Näin varmasti on, jos kyseessä on sana-sanaa-vastaan.
> Winkkarin rikoshyöty kokonaisuutena ei millään ilveellä vastaa vahinkoja.
Tätä en aivan ymmärrä? Oikeuden dokumenttien mukaan Kailajärvi on aiheuttanut noin 57 miljoonan vahingon, joka on rikoshyötynä jaettu eteenpäin tai jäänyt Winkkarin tilille. Höyty ja vahinko siis vastaavat toisiaan.
Sen sijaan meidän on annettu ymmärtää, että kaikkea rikoshyötyä ei saada talteen. Se lienee luonnollista näin monimutkaisessa tapauksessa.
> Riita-asiossa on maailman tappiin riittänyt, että kun riidan osapuoli myöntää väitteen, muuta näytöä ei asiassa tarvita.... muuta näyttöä ei tarvita ja sen pitäisi päteä hänen osaltaa.
Höpsis - sinä et sitten muista opetustani?! Menettämisseuraamukset eivät ole riita-asia, vaan oikeudessa edetään rikosasioista annetun kaavan mukaan. Väitätkö siis edelleen myös, että asiaan tulee soveltaa käännettyä todistustaakkaa?
Voi sinua höpsöä.
Valeri: "Ymmärrät itsekin, että Itä-Suomen hovioikeuden päätös oli ristiriitainen."
Totta kai minä ymmärrän. Tuomio oli kuitenkin lainmukainen.
Olen arvostellut aikaisemmin mm. sitä, että Kuopiossa ei kyseenalaistettu lisenssikauppojen sitovuutta ja pätevyyttä. Minun mielestäni tehdyt kaupat eivät voineet ko. rikoksen sisällä olla samaan aikaan sitovia ja päteviä.
___C___
Ko. Kuopion hovin päätöksen ristitiitaisuutta lisää asia, johon kukaan ei ole ottanut vielä lainkaan kantaa.
KKO:n mukaan rikostuomion todistusvaikutus myöhemmässä riita-asiassa on yleensä erittäin vahva, ellei jutussa ole ilmennyt aihetta epäillä rikosasian oikeudenkäynnin asianmukaisuutta tai lainvoiman saaneen rikostuomion luotettavuutta.
Kuopiossa oikeutta rikoshyödyn menettämisistä käytiin tietenkin rikosasioista annetun järjestyksen mukaan, mutta sitä voitaneen verrata hyödyn osalta riita-asiaan, koska kyse ei ole vastaajien rangaistavuudesta (kuten Valeri on esittänyt). Tulisiko siis samaan juttuun liittyvällä lainvoimaisella tuomiolla olla ko. asiassa oikeusvoimaa tai todistusvaikutusta?
Onko niin, koska Kuopio on pyyhkinyt aikaisemmilla ratkaisuilla persamustaan, että hovioikeus on pitänyt aikaisempia oikeudenkäyntejä joko epäasiallisina tai epäluotettavina? Jos KKO:n lausumaa voidaan soveltaa Kuopioon, Kuopio on todellisuudessa viis veisannut KKO:n lausumasta tai Helsingin HO:n ratkaisusta.
”Voi sinua höpsöä.”
Aiemmin käytit myös ilmaisua: olet niin hauska. Tarkoituksen on vähätellä ja osoittaa toinen henkilö naurettavaksi. Nämä temput kuuluvat kikkasarjaan ”miten menestyn koulukiusaajana”. En ole oikein innostunut näistä kikoista, mutta saat toki käyttää, jos tuntuu tarpeelliselta. ;))))
”Katso vastaus edellä.”
Ei tarvitse. HE80/2000 oli ihan samaa mieltä kanssani. Olisin tietysti toivonut, että sinäkin olisit nähnyt ja ymmärtänyt termin ”muut olosuhteet”, kun lainsäätäjä vaivautui asiasta kirjoittamaan.
”Sinä vain et ole voinut osoittaa yhtään mahdollista - edes hypoteettista – tapausta...”
Sponssin esitutkinnan perusteella selvitetty rikoshyöty on 25.600 EUR, kymmenelle tunkille aiheutettu yhteenlaskettu vahinko on 98.200 EUR. Siinä se hypoteesi on. ;)))
” Höyty ja vahinko siis vastaavat toisiaan.”
Et nyt kyllä ole parhaimmillasi. Jos Hanski pelaa millillä nettipelejä, se raha taatusti on pois Winkkarin kokonaishyödystä. Se raha on maksettu Winkkarin ulkopuolelle ja kukaan ei ole karhuamassa sitä takaisin. Jos potista puuttuu milli, millä ilveellä hyöty ja vahinko ovat tasapainossa?
” Menettämisseuraamukset eivät ole riita-asia, vaan oikeudessa edetään rikosasioista annetun kaavan mukaan. Väitätkö siis edelleen myös, että asiaan tulee soveltaa käännettyä todistustaakkaa?”
Hoh hoijaa taas – no en väittänyt.
Väitän, että kun vastaaja itse vapaaehtoisesti kertoo, että tämä osa potista tuli petoksesta ja tämä osa lisenssikaupasta, oikeus voisi asian kuulla. Eihän parempaa näyttöä voi saada, kuin vastaajan oma vapaaehtoinen myöntäminen. Rikosasiassa voi olla tarpeen, että murhaajan tunnustuksen lisäksi tarvitaan muutakin näyttöä. Oikeudella on harkintavalta näytön suhteen. Tässä lisenssiasiassa näytön olisi kaiken järjen mukaan pitänyt riittää.
Vertasin rikoshyödyn konfiskoinin oikeudenkäyntiä riitaasiaan, koska vastaaja ei ole syytettynä rikoksesta. Riita-asiassa riittää, että toinen osapuoli myöntää vaateen todeksi.
Hyvin sinä kiemurtelet, Trölleröiseni. ;)))
> Tarkoituksen on vähätellä ja osoittaa toinen henkilö naurettavaksi. Nämä temput kuuluvat kikkasarjaan ”miten menestyn koulukiusaajana”. En ole oikein innostunut näistä kikoista, mutta saat toki käyttää, jos tuntuu tarpeelliselta.
Eikö sinun ole lapsellista puuttua tuollaiseen aiheeseen? Parhaiten sinua kuvaavat omat tekstisi - joku voi niistä vetää erilaiset päätelmät kuin minä. Eikö se olekin luonnollista, ja kutsuthan sinäkin minua ystäväksesi. Tiedät vallan mainiosti, että me emme ole ystäviä. Lause on katsojan silmässä ja lukijan korvassa.
> HE80/2000 oli ihan samaa mieltä kanssani.
Toki kaikilta muilta osin paitsi niiltä, joita et pystynyt perustelemaan.
> Sponssin esitutkinnan perusteella selvitetty rikoshyöty on 25.600 EUR, kymmenelle tunkille aiheutettu yhteenlaskettu vahinko on 98.200 EUR.
Mistä asiasta tätä sponssia syytetään? Ellei häntä syytetä mistään, vahingonkorvauslakia ei voida soveltaa.
Haluaisitko vielä yrittää jotakin muuta kautta?
___C___
> ... millä ilveellä hyöty ja vahinko ovat tasapainossa?
Jäsenten tileille on maksettu yhteensä 57 MEuroa enemmän kuin tileiltä on
mennyt maksuja klubin tilille. Asiassa on riidatonta, että kaikki klubin
varat ovat tulleet klubin jäseniltä. Mainittu 57 MEuroa kertoo jäsenten tappioiden yhteismäärän - se on myös se summa, joka maksimissaan rikoshyötynä voidaan kerätä.
Meidän on annettu ymmärtää, että kaikkea rikoshyötyä ei saada talteen. Se lienee luonnollista näin monimutkaisessa tapauksessa.
> Hoh hoijaa taas – no en väittänyt.
Hienoa, että olen sinua asiassa saattanut opastaa.
> ... vastaaja itse vapaaehtoisesti kertoo, että tämä osa potista tuli petoksesta ja tämä osa lisenssikaupasta, oikeus voisi asian kuulla.
Sinähän olet Winkkarin jäseniä haukkunut valehtelijoiksi, kelmeiksi, kontiaisiksi ja varkaiksi, joten miten sinä nyt yht'äkkiä olisit kelpuuttamassa kontiaisen lausunnon oikeudessa? Vastaajan ei tarvitse pidättäytyä totuudessa omassa asiassaan, kun kyseessä on rikosasian kaltainen käsittely. Ymmärräthän tämän?
> Tässä lisenssiasiassa näytön olisi kaiken järjen mukaan pitänyt riittää.
Käytännössä sepä vaan ei riittänyt, vaan se olisi tarvinnut apuja kenties itseltään syyttäjältä.
> Riita-asiassa riittää, että toinen osapuoli myöntää vaateen todeksi.
Kyllä kyllä, mutta kyseessä ei ollutkaan riita-asia. Toisaalta, asiassa syyttäjä eli toinen osapuoli oli asiassa aivan eri mieltä vaatien kaiken 100 % - tapaus oli riitainen, mikään osa jutussa ei ollut riidaton. Ymmärräthän asian? Tuomareilla olisi ollut mahdollisuus käyttää asiassa harkintaa, mutta sehän olisi ollut täyttä arpapeliä. Mikä olikaan mielestäsi se kontiaisen uskottavuus?
___C___
> Hyvin sinä kiemurtelet, Trölleröiseni.
Objektiivinen tarkkailija saattaisi nähdä minut pitämässä onkea... Mutta onhan sinulla täysi oikeus kuvitelmiisi.
"Mistä asiasta tätä sponssia syytetään? Ellei häntä syytetä mistään, vahingonkorvauslakia ei voida soveltaa."
Lapsi hyvä, yritätkö uskotella ettei vahingonkorvausta tarvitse maksaa ellei ole syytetty ja tuomittu rikoksesta? Jopa alle 15-vuotiaat lapset ovat korvausvelvollisia aiheuttamistaan vahingoista, vaikka eivät olekaan rikosoikeudellisessa vastuussa tekosistaan.
> Lapsi hyvä...
Ei minun tarvitse uskotella mitään, sillä jopa Valeri on nykyisin kanssani samaa mieltä tuosta asiasta.
Muttakun Valeri soutaa ja huopaa, jotta kävise kirja kaupaksi -joka piirissä, pitää olla mieliksi kaikille, vielä näille kansakoulun aikaisille takaseinän piirtäjille paikat pitäisi löytyä piiroksineen kirjaan.
6000 2000 3000 600 20 1=12000 kpl heti kättelyssä ja sitten meille rianaajille lukuisasti, tämä hänellä on takana, myyntimies kun on, sitten vasta kassalta sitä ruvetaan mainostamaan.
"...jopa Valeri on nykyisin kanssani samaa mieltä tuosta asiasta."
Lörölöö, Trölli.;)))
Joka aidan kaataa, se aidan maksaa. En turhaan epäillyt, kun epäilin sinua tynnyrissäkasvaneeksi.
Lue vahinkorvauslaista. "Joka tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan sen, jollei siitä, mitä tässä laissa säädetään, muuta johdu."
> En turhaan epäillyt, kun epäilin sinua tynnyrissäkasvaneeksi.
Lapsi hyvä, yritätkö uskotella meille muille, että puhtaissa varallisuusvahingoissa, joihin ei liity lainkaan rikosta, maksetaan vahingonkorvausta vahingonkorvauslain perusteella?
Älä käy sotkemaan riita-asiaa ja vahingonkorvauslakia toisiinsa.
"Lapsi hyvä, yritätkö uskotella meille muille, että puhtaissa varallisuusvahingoissa, joihin ei liity lainkaan rikosta, maksetaan vahingonkorvausta vahingonkorvauslain perusteella?"
Lapsi hyvä, KKO yrittää uskotella ihan samaa:
http://finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/2005/20050105
> Lapsi hyvä.
Lapsi hyvä.
___C___
"Vahingonkorvauslain 5 luvun 1 §:ssä tarkoitettuja edellytyksiä henkilö- tai esinevahingosta riippumattoman taloudellisen vahingon korvaamiselle ei ollut. Rediviva Oy:n väittämää vahinkoa ei ollut aiheutettu rangaistavaksi säädetyllä teolla, Fiskars Oyj ei ollut rikkonut sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annettua lakia eikä korvauksen tuomitsemiselle ollut erittäin painavaa syytä."
"Vahingonkorvauslain 5 luvun 1 §:n mukaan vahinko, joka ei ole yhteydessä henkilö- tai esinevahinkoon, korvataan vain, milloin vahinko on aiheutettu rangaistavaksi säädetyllä teolla tai julkista valtaa käytettäessä taikka milloin muissa tapauksissa korvaamiseen on erittäin painavia syitä. Tässä tapauksessa merkityksellinen on viimeksi mainittu edellytys, koska vahinkoa ei ole aiheutettu rangaistavaksi säädetyllä teolla eikä kysymys ole julkisen vallan käyttämisestä."
___C___
Nyt asiaan:
"Ottaen huomioon edellä esitetyt seikat Korkein oikeus katsoo, että korvausvelvollisuudelle on erittäin painavia syitä."
Yritätkö nyt tuon ratkaisun perusteella uskotella, että alle 15-vuotiaat lapset ovat korvausvelvollisia aidan kaatamisesta?
___C___
> Sponssin esitutkinnan perusteella selvitetty rikoshyöty on 25.600 EUR, kymmenelle tunkille aiheutettu yhteenlaskettu vahinko on 98.200 EUR.
Mistä asiasta tätä sponssia syytetään? Ellei häntä syytetä mistään rikoksesta, vahingonkorvauslakia ei voida soveltaa. Ja tarkennuksena, ellei rikosta ole tapahtunut, mikä on vaihtoehtoisesti se erittäin painava syy, jonka perusteella sponssi maksaa itse 98.200 EUR?
Rikos vai erittäin painavat syyt. Siitä vain miettimään.
> Lapsi hyvä.
Lapsi hyvä.
___C___
Tarkennus:
Vahingonkorvauslailla ei korvata taloudellisia vahinkoja, joihin ei liity henkilövahinkoa. Ja tarkasti, milloin vahinko on aiheutettu rangaistavaksi säädetyllä teolla tai julkista valtaa käytettäessä taikka milloin muissa tapauksissa on erittäin painavia syitä, käsittää vahingonkorvaus hyvityksen myös sellaisesta taloudellisesta vahingosta, joka ei ole yhteydessä henkilö- tai esinevahinkoon.
http://keskustelu.suomi24.fi/node/9617006#comment-47872376
___C___
Suomessa deliktivastuussa eli sopimussuhteiden ulkopuolisessa vastuussa puhdas varallisuusvahinko korvataan vain erityisedellytyksin. Jotta kyseessä oleva puhdas varallisuusvahinko olisi antamasi lain mukaan korvauskelpoinen, vahinko tulee aiheuttaa rangaistavaksi säädetyllä teolla tai muutoin erittäin painavien syiden vallitessa.
http://keskustelu.suomi24.fi/node/11905774#comment-65036438
"Yritätkö nyt tuon ratkaisun perusteella uskotella, että alle 15-vuotiaat lapset ovat korvausvelvollisia aidan kaatamisesta?"
- En pelkästään tuon. Annetaan KKO:n jälleen kerran oikaista sinua:
http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/1984/19840093t
"Ellei häntä syytetä mistään rikoksesta, vahingonkorvauslakia ei voida soveltaa. Ja tarkennuksena, ellei rikosta ole tapahtunut, mikä on vaihtoehtoisesti se erittäin painava syy"
- Sinä alat oppimaan. Nyt jo reilusti myönsit ettei tarvitse olla syyllistynyt rikokseen ja silti voi joutua korvaamaan aiheuttamansa puhtaan varallisuusvahingon. Oikeuskäytännössä erittäin painavan syy -kriteerin on yleensä täyttänyt hyvän tavan vastainen toiminta.
http://www.nettilaki.com/a/oikeuttaako-puhdas-varallisuusvahinko-vahingonkorvaukseen
Lapsi hyvä, minä luen mieluummin noita KKO:n päätöksiä. Niissä puhutaan asiaa.
> Nyt jo reilusti myönsit ettei tarvitse olla syyllistynyt rikokseen ja silti voi joutua korvaamaan aiheuttamansa puhtaan varallisuusvahingon.
Luulitko keksiväsi ihan oikeasti jotakin uutta?
Valerin kanssa erittäin painavista syistä väännettiin jo kolme vuotta sitten ja viimeksi reilu viikko sitten.
Suomessa deliktivastuussa eli sopimussuhteiden ulkopuolisessa vastuussa puhdas varallisuusvahinko korvataan vain erityisedellytyksin. Jotta kyseessä oleva puhdas varallisuusvahinko olisi antamasi lain mukaan korvauskelpoinen, vahinko tulee aiheuttaa rangaistavaksi säädetyllä teolla tai muutoin erittäin painavien syiden vallitessa.
http://keskustelu.suomi24.fi/node/11905774#comment-65036438
> Lapsi hyvä.
Lapsi hyvä.
KKO:n päätöksissä puhutaan asiaa.
___C___
"Jopa alle 15-vuotiaat lapset ovat korvausvelvollisia aiheuttamistaan vahingoista, vaikka eivät olekaan rikosoikeudellisessa vastuussa tekosistaan. "
"Jopa alle 15-vuotiaat lapset ovat korvausvelvollisia aiheuttamistaan vahingoista, vaikka eivät olekaan rikosoikeudellisessa vastuussa tekosistaan. "
- Lapsi hyvä, sinä alat oppia!
KKO: Kaksi seitsenvuotiasta lasta oli leikkiessään tulitikuilla sytyttänyt tulipalon, josta oli aiheutunut noin 250.000 markan vahinko. ...lapset tuomittiin vahingonkorvauslain 2 luvun 2 §:n nojalla yhteisvastuullisesti korvaamaan sanotusta vahingosta 20.000 mk.''
"Luulitko keksiväsi ihan oikeasti jotakin uutta?
Valerin kanssa erittäin painavista syistä väännettiin jo kolme vuotta sitten ja viimeksi reilu viikko sitten."
- Mitä se tähän liittyy mitä mieltä olet ollut viimeksi viikko sitten? Tässä ketjussa olit vakaasti sitä mieltä että pitää olla syytettynä rikoksesta. "Mistä asiasta tätä sponssia syytetään? Ellei häntä syytetä mistään, vahingonkorvauslakia ei voida soveltaa". Pitäähän noita sinun asiavirheitäsi oikaista ja osoittaa että KKO on soveltanut Vahingonkorvauslakia ihan ilman rikostakin puhtaiseen varallisuusvahinkoon.
Kyllä, olet aivan oikeassa.
> Lapsi hyvä,
Lapsi hyvä.
___C___
Miten tämä esimerkkitapaus liittyy puhtaaseen varallisuusvahinkoon? Kyseessähän on tulipalo eli omaisuutta on tuhoutunut?
Jotain esineitä ja talo palanut ehkä ???
http://www.edilex.fi/defensor_legis/6885
Lueppas taas ja opi. Luulen, että et ymmärrä termejä esine- ja varallisuusvahinko vaan tulkitset niitä saunantakuisesti taas. ;)))
"Miten tämä esimerkkitapaus liittyy puhtaaseen varallisuusvahinkoon? Kyseessähän on tulipalo eli omaisuutta on tuhoutunut?"
- Lapsi hyvä, etkö muista mitä kysyit? "Yritätkö nyt tuon ratkaisun perusteella uskotella, että alle 15-vuotiaat lapset ovat korvausvelvollisia aidan kaatamisesta?" Tuossa sinä kyselit hölmöjä alaikäisen aiheuttamasta omaisuusvahingosta ja minä ystävällisesti vastasin kysymykseesi.
Minäpä kirjoitan sinulle arvoituksen joulun iloksi. Mummelilla on teräksien lukollinen lipas, hinta 80 EUR ja lippaassa rahaa 5.000 EUR. 7-vuotiaat ipanat polttavat lipasta nuotiossa, koska on mukava katso, kun maali käryää. Sekä lipas että rahat tuhoutuvat.
Onko mummon esinevahinko siis 80 EUR vai pitäisiköhän oikeuden huomioida myös palaneet rahat?
Mutta rahan menetyshän on puhdas varallisuusvahinko, niinkö sinä järkeilet?
Odottelen tässä, että Trölli saa luettua tuo varallisuusvahingon määritelmän. Samalla neuvo, mitä sieltä voisi lukea. ;)))
_______ C___________
”Vahingonkorvauslain mukainen henkilö- ja esinevahingosta suoritettava korvaus
käsittää kysymyksessä olevan kaltaiset henkilö- tai esinevahingon kärsineelle itselleen aiheutuneet
taloudelliset menetykset.”
Lue siitä ja ymmärrä. Henkilö- ja esinevahinkomäärittely kattaa vahingonkärsijälle itselleen aiheutuneen suoran taloudellisen vahingon. Aamen.
”Puhtaasta varallisuusvahingosta on puhuttu silloin, kun taloudellinen vahinko ei ole yhteydessä
mihinkään henkilö- tai esinevahinkoon.”
Lue edelleen, mitähän nämä ovat?
Ne ovat myynnin menetystä, maineen menetystä yrittäjänä, markkinoiden katoamista Venäjällä. Nämä ovat asiona irrallaan varsinaisesta vahinkotapahtumasta, mutta tulevat vahingon seurauksena myöhemmin eteen.
Lue se tyyppiesimerkkiluettelo puhtaista varallisuusvahingoista, mieti sitä ja häpeä hieman. ;)))
Miten Winkkarissa aiheutettu puhdas varallisuusvahinko - siis varojen menetys ilman havaittua henkilö- tai esinevahinkoa - on yhdistettävissä vahingonkorvauslakiin, ellei ole tapahtunut rikosta tai ellei ole löydettävissä erittäin painavia syitä?
> Lapsi hyvä, etkö muista mitä kysyit?
Lapsi hyvä.
___C___
Kysyin, miten tämä esimerkkitapaus liittyy puhtaaseen varallisuusvahinkoon? Kyseessähän oli tulipalo ja talo - siis esine - oli tuhoutunut.
"Kysyin, miten tämä esimerkkitapaus liittyy puhtaaseen varallisuusvahinkoon? Kyseessähän oli tulipalo ja talo - siis esine - oli tuhoutunut."
- Yksi hölmö kysyy enemmän kuin kaksi viisasta ehtii vastaamaan. Enhän minä tiedä millä perusteella sinä nyt haluat liittää tuota puhtaaseen varallisuusvahinkoon. Sinä ihan itse kyselit ensin esinevahingosta ja kun sellainen sinulle osoitettiin niin sitten aloit nillittää ettei se liity puhtaaseen varallisuusvahinkoon.
Tuo esimerkki osoitti sen että Vahingonkorvauslakia sovelletaan myös alaikäisiin vaikka nämä eivät ole rikosoikeudellisessa vastuussa teoistaan.
Jospa muokataan hieman tuota Herr Valuuttakauppiaan esimerkkiä:
14-vuotias reipas miehenalku ottaa mummon lippaasta 5.000 EUR ja tuhlaa sen peliautomaatteihin tms. Mummolle aiheutui 5.000 euron puhdas varallisuusvahinko. Pitääkö reippaan miehenalun korvata vahinko vai ei?
Tuolta löytyy yksi vastaus.
http://edilex.fi/kko/ennakkoratkaisut/19910032
___C___
> Enhän minä tiedä millä perusteella sinä nyt haluat liittää tuota puhtaaseen varallisuusvahinkoon.... Sinä ihan itse kyselit
Ymmärtääkseni en ole halunnut liittää enkä ole kysellyt esinevahingoista, mutta kyllä sinä minun asiani paremmin tiedät.
> Tuo esimerkki osoitti sen että Vahingonkorvauslakia sovelletaan myös alaikäisiin vaikka nämä eivät ole rikosoikeudellisessa vastuussa teoistaan.
Esimerkki ei liity millään tavalla käsillä olevaan asiaan.
___C___
> 14-vuotias reipas miehenalku ottaa mummon lippaasta 5.000 EUR ja tuhlaa sen peliautomaatteihin tms. Mummolle aiheutui 5.000 euron puhdas varallisuusvahinko. Pitääkö reippaan miehenalun korvata vahinko vai ei?
Tämä varkaus ei liity lainkaan WinCapitaan.
"Ymmärtääkseni en ole halunnut liittää enkä ole kysellyt esinevahingoista, mutta kyllä sinä minun asiani paremmin tiedät."
- Juu, ymmärrän että ymmärryksesi on heikkoa. Yritetään nyt vielä kerran vääntää rautalangasta:
Sinun kysymyksesi: "Yritätkö nyt tuon ratkaisun perusteella uskotella, että alle 15-vuotiaat lapset ovat korvausvelvollisia aidan kaatamisesta?"
- Siinä sinä kyselet onko esitetty ennakkopäätös sovellettavissa alle 15-vuotiaiden lasten aiheuttamaan esinevahinkoon (aidan kaataminen). Sitten kun sinulle vastaukseksi esitetään ennakkopäätös jossa alle 15-vuotiaat lapset on velvoitettu korvaamaan aiheuttamansa esinevahinko aloitat nillittämisen.
"Tämä varkaus ei liity lainkaan WinCapitaan."
- Ennaltasyyllistäjä. Mikä varkaus? Missä oikeudessa tullaan toteamaan rahojen kadonneen rikoksen seurauksena ja ko. naperon syyllistyneen tekoon? Lopullisesti syytönhän tuo nappula on EOK:n mukaan.
> Lopullisesti syytönhän tuo nappula on EOK:n mukaan.
Boooring.
Lapset leikkivät tulitikuilla ja navetta paloi. KKO tuomitsi lapsoset vahingonkorvauksiin. No voi että, Tröllerön pilvilinnat sortuivat rytisten. ;)))
Kesämökin rakentaja rakensi ökymökkiä ja kuorma-autot ja piru ties mitkä koneet ajoivat tiehoitokunnan omistan yksityistien kauheille kuopille. Kesämökin rakentaja velvoitettiin maksamaan tien korjaus.
Suomessa on ikiaikainen tapa: Se maksaa, joka aidan kaataa.
Tästä kinasin Tröllin kanssa jo aiemmin, sillonkaan hän ei suostunut näkemään reaalimaailmaa ympärillään. Silloinkin pakotie oli jankutukseesa lapsi hyvä ja hyvä lapsi.;)))
> Tästä kinasin Tröllin kanssa jo aiemmin, sillonkaan hän ei suostunut näkemään reaalimaailmaa ympärillään.
Reaalimaailmaan on Winkkarissa kuulunut, että satojen jäsenten sponsorointi mukaan ei riitä langettavaan tuomioon. Langettavaan tuomioon ei myöskään riitä miljoonan euron tuotot. Siinä sinulle reaalimaailmaa.
Sanoin: "Suomessa deliktivastuussa eli sopimussuhteiden ulkopuolisessa vastuussa puhdas varallisuusvahinko korvataan vain erityisedellytyksin. Jotta kyseessä oleva puhdas varallisuusvahinko olisi antamasi lain mukaan korvauskelpoinen, vahinko tulee aiheuttaa rangaistavaksi säädetyllä teolla tai muutoin erittäin painavien syiden vallitessa."
Sinun reaalimaailmasi on aidan kaatamisessa tai alaikäisen lapsen aiheuttamissa vahingoissa. Miten ne liittyvät puhtaaseen varallisuusvahinkoon?
___C___
> Sponssin esitutkinnan perusteella selvitetty rikoshyöty on 25.600 EUR, kymmenelle tunkille aiheutettu yhteenlaskettu vahinko on 98.200 EUR.
Mistä asiasta tätä sponssia syytetään? Ellei häntä syytetä mistään rikoksesta (tai ellei ole löydettävissä erittäin painavia syitä), vahingonkorvauslakia ei voida soveltaa. Miksi sponssi siis maksaisi itse 98.200 EUR?
Haluaisitko vastata, etkä venkoilla?
"(tai ellei ole löydettävissä erittäin painavia syitä)"
- Yhä sama vastaus: Oikeuskäytännössä erittäin painavan syy -kriteerin on yleensä täyttänyt hyvän tavan vastainen toiminta.
> Oikeuskäytännössä erittäin painavan syy -kriteerin on yleensä täyttänyt hyvän tavan vastainen toiminta.
Oikein hyvä.
Nyt sitten meidän tulisi päästä asiassa eteenpäin. Winkkarissa satojen henkilöiden sponsorointi mukaan tai miljoonan euron ansainta ei siis ole tuottanut langettavaa tuomiota.
Haluaisitko yrittää vastata siihen, millä tavoin sponsoriin ja tunkkiin - yksityisiä ihmisiä jotka eivät ole elinkeinoharjoittajia - voidaan soveltaa kuvaamaasi hyvän tavan vastaista toimintaa?
Onko siis kahden yksityisen henkilön välinen sponsori-tunkki -suhde hyvän tavan vastaista toimintaa? Jos on, niin haluaisitko perustella?
___C___
Asiasta eslinkeinotoiminnassa:
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/26209/puhdasva.pdf?sequence=1
"Haluaisitko yrittää vastata siihen, millä tavoin sponsoriin ja tunkkiin - yksityisiä ihmisiä jotka eivät ole elinkeinoharjoittajia - voidaan soveltaa kuvaamaasi hyvän tavan vastaista toimintaa?"
- En välttämättä. Kunhan toin esille seikan jonka jätit tässä keskustelussa mainitsematta. Ei vaadita rikostuomiota vaan riittää kun on erityisen painava syy = hyvän tavan vastainen toiminta. Yksi mahdollisuus voisi olla klubin sääntöjen vastainen asiakashankinta.
Haluaisiko joku muu yrittää vastata siihen, millä tavoin sponsoriin ja tunkkiin - yksityisiä ihmisiä jotka eivät ole elinkeinoharjoittajia - voidaan soveltaa kuvattua hyvän tavan vastaista toimintaa?
__C__
> erityisen painava syy = hyvän tavan vastainen toiminta.
Tuo ei tietenkään ole sama asia, vaan hyvän tavan vastaisuutta voidaan pitää vain yhtenä erittäin painavana syynä. Muita erittäin painavia syitä voivat olla mm. oikeussuhteen sopimuksenkaltaisuus, vahingonaiheuttajan erityinen luottamusasema tai teon korkea-asteinen moitittavuus.
http://edilex.fi/kko/ennakkoratkaisut/19910032
Sopimaton menettely elinkeinotoiminnassa ei ollut VahL 5:1 :n tarkoittama erittäin painava syy, joten varallisuusvahinkoa koskenut korvausvaatimus hylättiin.
___C___
> Yksi mahdollisuus voisi olla klubin sääntöjen vastainen asiakashankinta.
Rikollisesti toimineen klubin sääntöjen vastainen asiakashankinta...?! Olet humoristi.
"Rikollisesti toimineen klubin sääntöjen vastainen asiakashankinta...?! Olet humoristi."
- Realisti, ei humoristi. Ellei sitä vahingonkorvausta haeta rikoksen perusteella, niin onko toiminnan rikollisuudella merkitystä? Vai meinasitko että sponsori korostaa oikeudessa houkutelleensa tunkin mukaan rikolliseen toimintaan? Se olisi kyllä erityisen painava syy.
> Ellei sitä vahingonkorvausta haeta rikoksen perusteella, niin onko toiminnan rikollisuudella merkitystä?
Kyllä on.
"Kyllä on"
- Kumpi sen toiminnan sitten osoittaa rikolliseksi? Sponssiko? Ilmeisesti. Voi olla aika urakka edessä, kun kerran Helsingin HO:n päätös ei edes riitä tueksi.
Tunkilta hävisi yhteys rahoihin ja piste. Seuraava kysymys on miten sponssi vaikutti vahingon syntymiseen ja täyttyvätkö Vahingonkorvauslain edellytykset korvauksen maksamiseen. Antoiko sponssi väärää tietoa, kauppasiko WC:n virallisena edustajana epäkuranttia tavaraa?
Sitä paitsi tunkille tuli esinevahinko, kallisarvoiset lisenssit katosivat...
Äläpä nyt, Trölli-hyvä, kurvaile aiheen ulkopuolelle.
”Mistä asiasta tätä sponssia syytetään.”
Vastasin jo aiemmin tämän hypoteettisen sponssin yhteydessä, että petoksesta ja rahankeräysrikoksesta. Etkö lukenut vai etkö ymmärtänyt vastausta?
Vahingonkorvausvastuusta ja vahingonkorvauslaista yleisesti olleessa keskustelussa sinulle lyötiin kouraan KKO:n päätös. Lue nyt edes se. Vahingonkorvausvastuuseen saattaa ketterästi joutua, vaikka ei saisi syytettä rikoksesta. Esimerkin 7-vuotiaat kakarat eivät mitenkään voi olla rikosoikeudellisessa vastuussa, mutta vahingonkorvauslain mukainen vastuu silti on.
Jos et edelleenkään ymmärrä, kehoitan sinua jakaan ala-asteen kakaroille tähtisadetikkuja ja tulitikkuja leikkivälineiksi. Kyllä se vahingonkorvauslaki siitä sitten kirkastuu. ;)))
Kyllä se nyt valittevasti vain on niin, että joka aidan kaataa, aidan myös maksaa. Aidan voi kaataa tahallisesti ilkivaltaisena tekona. Aidan voi kaataa myös niin, että ajelee traktorilla lasit kuurassa ja peräkärry kaataa naapurin kuusiaitaa. Maksumiehestä ei liene epäselvyyttä?
Kauas olet joutunut reaalimaailmasta, jollet tällaista vielä tiedä. ;)))
PS. Cee argumentoi hyvin. Etkö aio vastata hänelle? Minä tässä ole viaton sivullinen, kun Cee tahkosi nenääsi seinään. Turhaan sinä minulle kiukuttelet. ;)))
Elä mene näitten pyörteisiin, näillähän on joukkue edelleen pitämässä näitä puhuttuja maneja.
Pistä muuten viestejä kerroksiin omalla tyylilläs, vakuutavasti.
Minä vaan joutessani opetan Tröllille yhteiskuntaoppia. Se jäi vähän huonolle tolalle peruskoulussa eikä myöhempi amk-tutkinto asiaa yhtään parantanut. ;)))
Se onkin hyvä, niin näkevät kaikki näitten luonteen, on sinulla sisua, Jouluja vaan.
Kiitos vaan. Venähtänyt nilkkakin alkaa asettua paikalleen. Astua jo kestää, käveleminen vielä sattuu.;))
Suolasin tässä toissapäivänä kiloisen siian ja odotan vesi kielellä aattoa. Muija sanoi, että pitäisi tehdä siikasorbetti tai siikatartat siittä suolakalasta ja tuossa on Koti-Pirkan ohjeet asiasta. Taidanpa syödä sen siian autotallissa ruisleivän kanssa ihan itekseni.
Hyvää Joulua sinne
Tässä allahan puhtaan varallisuusvahingon määritelmä on hyvin lausuttu:
"Suomen vahingonkorvauslainsäädäntö ei tunne termiä puhdas varallisuusvahinko. Oikeuskirjallisuudessa kyseistä ilmaisua on tulkittu kahdella pääasiallisella tavalla: joko suppeasti tai laajasti. Suppean käsitetulkinnan mukaan puhdas varallisuusvahinko on ainoastaan sellainen taloudellinen vahinko, joka ei ole yhteydessä mihinkään henkilö- tai esinevahinkoon. Laajan käsitetulkinnan mukaan puhdas varallisuusvahinko voi olla myös sellainen taloudellinen vahinko, joka on kärsitty toisen henkilö- tai esinevahingon seurauksena." (Lainaus)
Lue siitä ja opi.
___C___
Siis: ... taloudellinen vahinko, joka ei ole yhteydessä mihinkään henkilö- tai esinevahinkoon.
Täällä puhutaan kaadetuista aidoista, poltetuista taloista ja poltetuista kassalippaista. Miksi, miten ne liittyvät käsiteltävään asiaan? Kuvatut vahingothan ovat suoraan yhteydessä henkilö- tai esinevahinkoon, ja siten helposti yhdistettävissä yhteen ja samaan tapahtumaan.
Miten Winkkarissa aiheutettu puhdas varallisuusvahinko - siis varojen menetys ilman havaittua henkilö- tai esinevahinkoa - on yhdistettävissä vahingonkorvauslakiin, ellei ole tapahtunut rikosta tai ellei ole löydettävissä erittäin painavia syitä?
___C___
> Vastasin jo aiemmin tämän hypoteettisen sponssin yhteydessä, että petoksesta ja rahankeräysrikoksesta.
Et vastannut. Tekstisi oli puhdasta itkunsekaista tuherrusta.
> Vahingonkorvausvastuuseen saattaa ketterästi joutua, vaikka ei saisi syytettä rikoksesta.
Kyllä tuo on toki ollut tiedossa, sillä olen täällä aikaisemmin kertonut: "Suomessa deliktivastuussa eli sopimussuhteiden ulkopuolisessa vastuussa puhdas varallisuusvahinko korvataan vain erityisedellytyksin. Jotta kyseessä oleva puhdas varallisuusvahinko olisi antamasi lain mukaan korvauskelpoinen, vahinko tulee aiheuttaa rangaistavaksi säädetyllä teolla tai muutoin erittäin painavien syiden vallitessa."
> Esimerkin 7-vuotiaat kakarat eivät mitenkään voi olla rikosoikeudellisessa vastuussa, mutta vahingonkorvauslain mukainen vastuu silti on.
Miten tämä juttu, jossa pojat olivat polttaneet talon, liittyy puhtaaseen varallisuusvahinkoon? Määritelmän mukaan puhdas varallisuusvahinko on taloudellinen vahinko, joka ei ole yhteydessä mihinkään henkilö- tai esinevahinkoon. Talo on E-SI-NE. Ymmärrätkö?
> Kehotan sinua jakaan ala-asteen kakaroille tähtisadetikkuja ja tulitikkuja leikkivälineiksi. Kyllä se vahingonkorvauslaki siitä sitten kirkastuu.
Yllytätkö sinä täällä ihmisiä rikokseen?
> Kyllä se nyt valittevasti vain on niin, että joka aidan kaataa, aidan myös maksaa.... Mummelilla on teräksien lukollinen lipas, hinta 80 EUR ja lippaassa rahaa 5.000 EUR. 7-vuotiaat ipanat polttavat lipasta nuotiossa, koska on mukava katso, kun maali käryää. Sekä lipas että rahat tuhoutuvat.
Esinevahingossa maksumiehestä ei ole yleensä epäselvyyttä. Aita on esine. Lipas on esine. talo on esine. Rahan menetys sellaisenaan on puhdas varallisuusvahinko, mutta henkilö- tai esinevahinkoon liittyessään aivan jotakin muuta.
___C___
> Kauas olet joutunut reaalimaailmasta, jollet tällaista vielä tiedä.
Kauas sinäkin olet joutunut Winkkarin ymmärtämisestä, jos yhdistät sen poltettuihin taloihin, kaadettuun aitaan tai tuhottuun kassalippaaseen.
> Etkö aio vastata hänelle?
Vastata mitä ja minne? Vastaan kaikkiin löytämiini asiallisiin kysymyksiin.
> Turhaan sinä minulle kiukuttelet.
Kiukuttelet - haluaisitko näyttää missä kohdassa? Minullahan riittää kärsivällisyyttä kuin mormoneilla odottaa Smithin toista tulemista.
Jouduit väittelyssä heikoille ja yrität kiemurella sekavan sössötyksesi turvin karkuun. Kyllä Cee-mies sinut selätti kirkaasti 8-0, älä edelleenkään minulle kiukuttele.
Vahingonkorvauslaki on mukava yleislaki, jota käytetään sekä rikos- että siviiliasioissa silloin , kun puhutaan sopimuksen ulkopuolisista vahingonkorvauksista. Sopimussuhteessa korvaukset ovat useinmiten sopimuksella määriteltyjä.
Olet syvästi eksyksissä tuon varallisuusvahinkosi kanssa. Kaikkea ei voi osata, mutta ymmärtäisit nyt esittää vähemmän viisasta, kun kerran et tiedä etkä osaa.
”Aita on esine. Lipas on esine. talo on esine.. Rahan menetys sellaisenaan on puhdas varallisuusvahinko, mutta henkilö- tai esinevahinkoon liittyessään aivan jotakin muuta.”
Alat nähdä totuuden, mutta et uskalla sanoa sitä ääneen.
Mummon kassalippaan mukana palaneet rahatkin ovat kyseisessä vahinkotapauksessa yhteydessä esinevahinkoon. Vahingon korvauksessa tule korvata kaikki kyseiseen vahinkotapaukseen suoraan liittyneet taloudelliset vahingot.
Vahingonkorvauslaki pätee ilman rikostuomiotakin, vahingonkorvauslaki koskee alaikäisiä. Se joka aidan kaataa, se aidan maksaa.
Sinut on taas selätetty, Trölli-kulta. Ei mene hyvin nyt. ;)))
http://www.edilex.fi/defensor_legis/6885
Lue nyt tästä linkistä, millaisia ne tyypilliset puhtaat varallisuusvahingot ovat, mitä termi tarkoittaa ja tule sitten takaisin pyytämään minulta ja Cee-miehltä nöyrästi anteeksi väärinymmärrystäsi. ;)))
> Jouduit väittelyssä heikoille...
Silloin sinun on helppo vastata minulle ja meille muille: "Miten Winkkarissa aiheutettu puhdas varallisuusvahinko - siis varojen menetys ilman havaittua henkilö- tai esinevahinkoa - on yhdistettävissä vahingonkorvauslakiin, ellei ole tapahtunut rikosta tai ellei ole löydettävissä erittäin painavia syitä?"
> Mummon kassalippaan mukana palaneet rahatkin ovat kyseisessä vahinkotapauksessa yhteydessä esinevahinkoon.
Juuri näin - täsmälleen sanomasi mukaan eli yhteydessä esinevahinkoon!
Winkkari ei ole yhteydessä esine- tai henkilövahinkoon. Siispä on löydyttävä joko rikos tai erittäin painavia syitä, jotta vahingonkorvauslakia voitaisiin soveltaa.
Ymmärräthän nyt?
Hävinneellä varmaaan olisi valaisevaa näyttöä, kuinka häntä höynäytettiin painemittarilla ja soutavilla käyrillä, hehe ja nämä veijarin puhuvat jotta mitään virhettä ei tehty.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:Tasdevil_large.jpg
Taisimme saada tämänkin keskustelun taikinoitua maaliin. Trölli-parka joutui nielemään tässä keskustelussa monta asiaa. Vahingonkorvauslakia sovelletaan, olipa rikosta tai ei. Vahingon aiheuttaja maksaa, olipa rikosta tai ei. Alaikäinenkin maksaa vahingonkorvausta.
Vahingonkovauslain mukaan vahingon aiheuttaja korvaa kaiken aiheuttamansa taloudellisen vahingon. Perinteisen tavan mukaan vahingot on lakitekstissä jaoteltu henkilö- ja esinevahinkoihin. Trölli parka luuli hölmöyttää, että esineet tarkoittavat vain lusikoita, talikoita ja aidan seipäitä.Kyllä se koko vahinko on korvattava tappiinsa, älä muuta haaveksi.
http://www.helsinki.fi/oikeustiede/oppiaineet/esineoikeus/
Esine oikeudellisena terminä tarkoittaa sekä aineettomia ja aineellisia varallisuusobjekteja. Mutta tuosta linkistä saat oppimateriaali asiaan, joten hyviä lukuhaluja taas.
Miksihän minä näitä vastenhankaisia ja kovakalloisia pikkunilkkejä opetan?
Kai minulla on lopultakin on hellä sydän ja onhan joulu jo ovella, lasten paras juhla.
> Vahingonkorvauslakia sovelletaan, olipa rikosta tai ei.
Juuri näin, mutta rajoutuksin. Suomessa deliktivastuussa eli sopimussuhteiden ulkopuolisessa vastuussa puhdas varallisuusvahinko korvataan vain erityisedellytyksin. Jotta kyseessä oleva puhdas varallisuusvahinko olisi antamasi lain mukaan korvauskelpoinen, vahinko tulee aiheuttaa rangaistavaksi säädetyllä teolla tai muutoin erittäin painavien syiden vallitessa.
> Vahingon aiheuttaja maksaa, olipa rikosta tai ei.... Trölli parka luuli hölmöyttää, että esineet tarkoittavat vain lusikoita, talikoita ja aidan seipäitä.... Kyllä se koko vahinko on korvattava tappiinsa, älä muuta haaveksi.
Haluisitko perustella tämän, nyt kun sinulle on kerrottu, mikä on puhdas varallisuusvahinko?
> Miksihän minä näitä vastenhankaisia ja kovakalloisia pikkunilkkejä opetan?
You talkin' to me?
Nimittelit minua pari päivää sitten ikiaikaiseksi ystäväksesi. Nyt yrittänet mitä ilmeisimmin kuvata minua - ellet puhu Ceelle - vastenhankaiseksi ja kovakalloiseksi pikkunilkiksi. Eikö sinun tulisi valita ystäväsi paremmin?
Valerille on esitetty kysymys: "Miten Winkkarissa aiheutettu puhdas varallisuusvahinko - siis varojen menetys ilman havaittua henkilö- tai esinevahinkoa - on yhdistettävissä vahingonkorvauslakiin, ellei ole tapahtunut rikosta tai ellei ole löydettävissä erittäin painavia syitä?"
Valeri ei osaa vastata, joten haluaisiko joku muu yrittää?
"Miten Winkkarissa aiheutettu puhdas varallisuusvahinko - siis varojen menetys ilman havaittua henkilö- tai esinevahinkoa - on yhdistettävissä vahingonkorvauslakiin, ellei ole tapahtunut rikosta tai ellei ole löydettävissä erittäin painavia syitä"
Vastataan sitten tähän, ettei tarvitse kitistä. Kyseessä oli myös esinevahinko. Joko unohdit lisenssit ja signaalimittarin?
Cee: "Yksi mahdollisuus (erityisen painava syy) voisi olla klubin sääntöjen vastainen asiakashankinta (.... jotta vahingonkorvauslakia voitaisiin soveltaa).."
Cee:" Kyseessä oli myös esinevahinko. Joko unohdit lisenssit ja signaalimittarin?"
Valeri: "Kyllä Cee-mies sinut selätti kirkaasti 8-0.... Cee argumentoi hyvin.... Cee tahkosi nenääsi seinään."
___C___
Vai että lisenssit ja signaalimittari tekevät asiasta esinevahingon, ei puhdasta varallisuusvahinkoa...?!
Tämän huumoripläjäyksen saatte kyllä tahkota ihan keskenänne Valerin kanssa läpi. Onnea ja menestystä teille molemmille valitsemallanne (sivu)tiellä!
Odottele siis rauhassa Valerin vastausta :)))
Valeri: "Olen sitä mieltä, että panamaliset yhtiöt, A-, B- ja C-lisenssit, lisenssipörssi, pipsimittari ja kaikki muut härpäkkeet olivat vain välttämättömiä koristeita naamioida petos. Siten ne olivat oleellinen osa petosta, eikä niitä voi irroittaa erillisiksi pulikoiksi Itä-Suomen hovioikeuden tapaa."
Onnea ja menestystä teille molemmille!
"Vai että lisenssit ja signaalimittari tekevät asiasta esinevahingon, ei puhdasta varallisuusvahinkoa...?!"
- Kyllä. Tunkki osti tuhannella eurolla käyttöesineen nimeltä pipsimittari. Nyt mittari on rikki tai kadonnut. Ihan puhdas esinevahinko. Lisäksi tunkin lisenssit ovat kadoksissa. Vahingonkorvausoikeudenkäynnissä tunkki sitten esittää Itä-Suomen HO:n päätöksen lisensseistä ja Helsingin HO:n päätöksen pipsimittarista. Jos sponsori haluaa siinä vaiheessa väittää kyseessä olevan silti puhdas varallisuusvahinko, niin sponssin pitää todistaa noiden olleen arvottomia härpäkkeitä.
Ennen kuin alamme vastaamaan pöljiin kysymyksiisi puhtaasta varallisuusvahingosta, niin voisit edes hieman yrittää perustella miksei kyseessä ollut esinevahinko.
Valerille on esitetty kysymys: "Miten Winkkarissa aiheutettu puhdas varallisuusvahinko - siis varojen menetys ilman havaittua henkilö- tai esinevahinkoa - on yhdistettävissä vahingonkorvauslakiin, ellei ole tapahtunut rikosta tai ellei ole löydettävissä erittäin painavia syitä?"
Haluaisiko joku muu vastata, kun Valeri ei osaa?
Syvyydestä minä huudan sinulle Herra, kuule minun rukoukseni.
”...deliktivastuussa eli sopimussuhteiden...”
Anna Tröllille ymmärrystä, että minua ei hämätä googlesta napatuilla sivistysanoilla. Kerro Tröllille, että minä tiesin tämänkin sanan jo silloin kun Trölli pissi vaippaansa.
”...mikä on puhdas varallisuusvahinko.”
Opeta Trölliä ymmärtämään, että tämäkin termi löytyy minun antamastani viitteestä, sen kun vaan ymmärryksellä lukee. Valaise Tröllille, että hän ei kyselisi minulta tyhmiä, kun olen jo antanut vastauksen ja siihen vielä pätevän viitteenkin.
Ohjaa Trölliä, että hän ymmärtäisi, ettei esineoikeus käsittele vain aidanseipäitä ja rengasrautoja vaan oikeudellisesti käsite kattaa myös aineettomia varallisuusobjekteja.
Herra kuule minun huutoni, sillä minä alan kyllästyä näihin kovakalloisiin nilkkeihin, jotka oman hyötynsä vuoksi valehtelevat täällä aamusta iltaa ja yrittävät täten varjella muilta varastamaansa omaisuutta.
Herra sinä tiedät minun hätäni. Herra, käännä katseesi minun puoleeni ja kuule minua, sillä kohta minun kuppini on täysi näistä tolleroita.;)))
>Herra sinä tiedät minun hätäni. Herra, käännä katseesi minun puoleeni ja kuule minua, sillä kohta minun kuppini on täysi näistä tolleroita.;))) <
Anna valua kupin ylivaan, kyllä näillä tätä kyötäsyajatusta piisaa, joo ispienkin kuppien täyttöön, on ehtymätön vara näillä.
Cee: "Yksi mahdollisuus (erityisen painava syy) voisi olla klubin sääntöjen vastainen asiakashankinta (.... jotta vahingonkorvauslakia voitaisiin soveltaa).."
--
Valeri: "Olen sitä mieltä, että panamaliset yhtiöt, A-, B- ja C-lisenssit, lisenssipörssi, pipsimittari ja kaikki muut härpäkkeet olivat vain välttämättömiä koristeita naamioida petos. Siten ne olivat oleellinen osa petosta, eikä niitä voi irroittaa erillisiksi pulikoiksi Itä-Suomen hovioikeuden tapaa."
--
Cee: Lisenssit ja signaalimittari tekevät asiasta esinevahingon, ei puhdasta varallisuusvahinkoa.
--
Valeri: "Opeta Trölliä ymmärtämään, että tämäkin termi löytyy minun antamastani viitteestä, sen kun vaan ymmärryksellä lukee."
Sopikaa nämä asiat aluksi ihan keskenänne, vaivatkaa sitten meitä muita.
___C___
Valerille on esitetty kysymys: "Miten Winkkarissa aiheutettu puhdas varallisuusvahinko - siis varojen menetys ilman havaittua henkilö- tai esinevahinkoa - on yhdistettävissä vahingonkorvauslakiin, ellei ole tapahtunut rikosta tai ellei ole löydettävissä erittäin painavia syitä?"
Haluaisiko joku muu vastata, kun Valeri ei vain yksinkertaisesti osaa?
"Haluaisiko joku muu vastata, kun Valeri ei vain yksinkertaisesti osaa?"
Jätin asin hetki sitten Herran haltuun. Oletan, että Hän- kun kiireiltänsä joutaa - valaisee asiaa sinulle. Malttakaamme mielemme tovi, sillä Herra ei jätä kuulematta sitä, joka hänen nimeään huutaa.;)))
"Jätin asin hetki sitten Herran haltuun."
Herra siis vastaa puolestasi kun sinä et osaa.
Valerille on esitetty kysymys: "Miten Winkkarissa aiheutettu puhdas varallisuusvahinko - siis varojen menetys ilman havaittua henkilö- tai esinevahinkoa - on yhdistettävissä vahingonkorvauslakiin, ellei ole tapahtunut rikosta tai ellei ole löydettävissä erittäin painavia syitä?"
Haluaisiko joku muu vastata, kun Valeri ei vain yksinkertaisesti osaa?
Ei mitenkään ole yhdistettävissä.
Hyvää joulua.
Saatavat hävinnet vielä vasta mitäkuuluu, mutta eivät näin jouluna, homelithan on heillä tiedossa.