Heippa kaikille! Olen 23vuotias nuori nainen ja mieskaverini on 3vuotta vanhempi. Olemme jo ehtineet asua yhdessäkin 4vuotta ja kihlauduimme 3vuotta sitten. Olemme matkustelleet yhdessä ympäri maailmaa nuoresta iästämme huolimatta ja kokeneet kaikenlaisia iloja ja suruja yhdessä. Myös lapsista ja naimisiinmenosta ollaan puhuttu.
Eli suhteemme on ihan vakavalla pohjalla ja meillä menee kivasti.
Suhteemme ainoa miinuspuoli on, minun mielestäni, anoppini. Toki en seurustele hänen kanssaan mutta minusta olisi kiva tulla anopin kanssa toimeen. Kaikista ei voi pitää mutta minusta olisi kiva tulla kaikkien kanssa toimeen. Vieläpä kun anoppini on minusta ihan kiva ihminen, mutta jostain syystä anopin "kivuus" kohdistuu kaikkiin muihin kuin minuun.
Olen aika varma, ettei anoppini ole pitänyt koskaan minusta enkä osaa sanoa yhtään syytä mistä se voi johtua. Olen suoraan sitä jopa kysynyt usean kerran, ja mieskaverikin on koittanut kysyä syytä äidiltään tuloksetta.
Kun aloimme seurustella mieskaverini kanssa, niin sillointällöin näin hänen äitiäänkin. Hän ei koskaan puhunut minulle, hyvä kun tervehti. Ja puhui aina minun päälleni ja jos omatoimisesti koitin hänelle puhua, hän ei vastannut takaisin.
Koitin hyvää hyvyyttäni aina joskus oma-aloitteisesti keskustella ja olla kiinnostunut anopin harrastuksista. Jos vaikkapa istuttiin kahvipöydässä ja kysyin että kuinkas siellä taidekerhossa jossa olet, niin minkälaista työtä teette tällä hetkellä. Anoppi ei sanonut sanaakaan ja oli kuin en olisi puhunut mitään ja alkoi puhua jotain aivan muuta juttua ikäänkuin ei olisi kuullut kysymystä.
Kun muutin mieskaverin kanssa yhteen ja anoppi tuli käymään, hän heti kovaanääneen kommentoi tiskipöydällä olevia kuppeja mieskaverilleni (eli pojalleen) että EIKÖS SULLA OO KETÄÄN APUAN TISKAAMASSA TÄÄLLÄ?
viittasi siis minuun ja sai kysymyksen kuulostamaan todelal typerältä mun korvassa. Jos mieskaverini kertoi äidilleen että pitää viikonloppuna pestä ikkunat asunnossa niin anoppi kovaan ääneen jyrähti että NO SULLA ON APURI JOKA VARMAAN AUTTAA SUA KOTITÖISSÄ TÄÄLLÄ.
Aina anoppi puhuu vain mieskaverilleni vaikka olisimme molemmat läsnä. Hän ikäänkuin osoittaa sanat vaan miehelle ja puhuu asunnostamme "miehen asuntona" ja kaikki on aina miehen. On miehen asunto, miehen sohva, miehen koira. Vaikka todellisuudessa kaikki on yhteisiä ja yhdessä myös hankittuja/ostettuja. Kysymyksetkin on aina osoitettu vain miehelle tyylillä "mitäs ruokaa söit tänään". Pidemmänpäälle olen alkanut kiinnittää huomiota tuohon, että anoppi puhuu aina kaikesta yksikössä eikä koskaan meistä. Ei kysy mitä ME olemme tehneet tai kuinka MEIDÄN koira voi jne.
Anoppi aiheuttaa päänvaivaa
12
345
Vastaukset
- miniä23v
Anopilla on myös ilkeä tapa huomautella raha-asioistamme.
Mies voitti 2v sitten lotossa n. 7 000e ja menimme yhdessä siitä voittorahasta ulkomaanmatkalle. Anoppi matkan jälkeen kysyi mieheltä että kuka matkan maksoi ja eikai mies maksanut omista voittorahoistaan mun matkaani missään nimessä. Ja kun mies kertoi että maksoi molempien lennot voitostaan niin anoppi kovasti asiasta harmistui ja sen jälkeen alkoi aina tarkkaan kysellä mieheltä että "kais se mari muuten maksaa teidän kauppaostoksia" tai "kais se marikin sitten maksaa sinut ulkomaille ja säästää palkastaan sinua varten että saat sen lentorahan takaisin sitten".
Anopilla on tapana aina kritisoida kaikkea mikä liittyy minuun. Itse koitan aina vaan olla kamalan ystävällinen. Joskus harvoin anoppi sattuu kysymään minulta jotain minun elämästäni, harrastuksista, kiinnostuksista, opiskeluista tms. ja aina kaikki mitä vastaan on väärin.
Kun anoppi kysyi mitä harrastan, ja vastasin että kuntosalilla käyn paljon, anoppi tuumasi ettei se edes ole oikeaa liikuntaa ja urheilua. Kun anoppi kysyi tykkäänkö kutoa ja vastasin etten osaa kutoa hän sanoi että ilman muuta pitää osata kutoa ja katsoi minua kuin halpaa makkaraa.
Kun anoppi kysyy mistä lemmikistä pidän ja vastaan että koirasta niin anoppi vastaa että hän taas ei ole koirista pitänyt ikinä ja kertoo 1000syytä miksi kissa on paljon parempi lemmikki kuin koira.
Kun anoppi kysyy mitä mieltä olen jostain ajankohtaisesta asiasta niin hän on yleensä aina vastakkaista mieltä ja yrittää jyrätä mielipiteeni toteamalla että onpas mulla erikoinen mielipide että kun hän on ihan toista mieltä.
Anoppi onneksi asuu toisella puolella Suomea emmekä tapaa kovin usein mutta silloin kun tapaamme ja jos me menemmme miehen kanssa anopin luo kylään niin pitää meidän viipyä yö. Ensimmäisenä päivänä yleensä on kivaa mutta toisena on jo kamala kiire kotiin kun anopilal lyö päälle kamala tarve päsmäröidä ja neuvoa. Kaikki mitä teen on väärin ja hän olisi tehnyt toisella tavalla.
Kun minä kokkasin anoppilassa ja tein perunamuusin anoppi juoksi keskeyttämään mintu ja sanoi että hän kyllä tekee itse asian näin ja näin ja laittaakin eri verran maitoa ja kiiruhti hoitamaan itse asian omalla tavalla.
Kun meidän piti miehen ja anopin kanssa käydä hautausmaalla ja kaupassa ehdotin että käydään ensin haustausmaalla niin anoppi heti puuttui asiaan että nyt kyllä ensin mennään kauppaan että se on paljon parempi.
Kun olimme miehen kanssa lähdössä kotiin anopin luota ajattelimme pakata ensin ja sitten vielä juoda kupit kahvia. Mutta anoppipa puuttui asiaan heti että ensin kyllä on paljon parempi juoda kahvit ja sitten vasta pakata.
Eli tuollaisia suht pieniä juttuja mutta ainakuin kiusana anoppi on toista mieltä ja päsmäröi miksi hän tietää/osaa paremmin ja aina hänellä on muka parempi idea siitä kuinka asiat hoidetaan.
Anoppi aian väittää ettei hänellä ole mitään minua vastaan ja kuvittelen asian mutta en oikeen usko. Hän ei ole kenellekään muulle samanlainen. Enkä ole oikeasti tehnyt mitään ansaitakseni tuollaista ikävää nälvintää ja "komentelua"- RIPRAP
Meillä anoppi aiheuttaa vieläkin ongelmia, vaikka hän on ollut mulissa jo neljä vuotta. Hänen perintöään on vaimon roolimalli ja tunne-estot. Ei ole helppoa "taistella" anopin vaikutusta vastaan varsinkin, kun vaimo yrittää kaunistella muistojaan ja muistaa vain ne parhaimmat hetket. Hienosti on unohdettu kaikki ne hetket, kun hän oli kotiterroristi, jolta ei saanut hetkenkään mielenrauhaa. Meidän suhteemmekin hän yritti hajoittaa liittomme alkussa kylvämällä epäilystä välillemme. Oli aika käärme luonteeltaan ja niin umpikieri, ettei varmaan sateella kastunutkaan.
Olen vilpittömästi pahoillani puolestasi. Sinun on vain suhtauduttava anoppiin kuin hän olisi kaupan päällinen, jota et ole tilannut taikka halunnut. Jos anoppi ei tuosta rauhotu, niin kylmästi kissa pöydälle ja käännätte paskakasaa niin kauan ettei se enää haise. Miehesi voisi olla mies ja kertoa äidilleen, ettei pidä tämän tavasta kohdella hänen rakastaan. Jos äiti ei usko, niin reilusti vaan etäisyyttä. - irti inhottavista
No, itse tuossa tilanteessa en edes vierailisi enään. Antaisin vain miehen hoitaa suhteen äitiinsä. Ei kenenkään ole pakko sietää huonoa käytöstä.
- Mies puolustaa
Hei mä olen anoppi!
Tuntuu karmeelta ja toivon etteivät mun miniät ajattele mua noin. Ja hei please ei aattele. Sun anoppi on sairaan mustasukkanen pojastaan. Mulla nuorena oli tollasia mulkkuja. Päätin jo silloin et mun pojat valitsee itse tyttönsä. Niin ovat tehneet, enkä ole koskaan puuttunut, enkä puutu. Autan asioissa, jos voin. En käestä arkielämään.- miniä23v
Ja kyllä mieskaveri mun puolella on ja koittaa aina sanoa äidilleen mutta kun mieskaveri on itsekin kyllästynyt äitinsä ainaiseen kytökseen ja saisi olla sanomassa kokoajan asiasta. Kun anoppi vaan ei ymmärrä ja päästää toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos kaiken mitä hänelle sanoo. Ja miehen mielestä siksi äidilleen on turha huomauttaa mitään kun se on yhtä tyhjän kanssa eikä siksi aina jaksa puuttua sanomisuun ja itse taas en aina vaan jaksa niellä kaikkea mäkätystä kuin en mitään kuulisikaan.
- 7+2
miniä23v kirjoitti:
Ja kyllä mieskaveri mun puolella on ja koittaa aina sanoa äidilleen mutta kun mieskaveri on itsekin kyllästynyt äitinsä ainaiseen kytökseen ja saisi olla sanomassa kokoajan asiasta. Kun anoppi vaan ei ymmärrä ja päästää toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos kaiken mitä hänelle sanoo. Ja miehen mielestä siksi äidilleen on turha huomauttaa mitään kun se on yhtä tyhjän kanssa eikä siksi aina jaksa puuttua sanomisuun ja itse taas en aina vaan jaksa niellä kaikkea mäkätystä kuin en mitään kuulisikaan.
Voi harmi! Ihan on sympatiat Sinun puolellasi. Mulla oli, tai on just samankaltainen hirviö anoppinna. Aina oikeassa ja neuvomassa, mitään en osannut anopin mielestä tehdä. Ja sitten se vielä terrorisoi puhelimitse. Päätettiin mieheni kanssa yksissätuumin olla erossa koko mummosta. Vaihdettiin puhelinnumeroon salaiseksi. Eipä ole häirinnyt sen jälkeen.
- 11+20
Sulle on sattunut pa**a anoppi, sille et voi mitään. Olet se vierasnainen joka on vienyt hänen murunsa.
Anna anopin sauhuta ja ole välittämättä hänestä, ei tuollaiselle kannata yrittää olla mieliksi, itsellesi vaan tulee pahamieli.
Sinut miehesi on valinnut ja sillä hyvä
tsemppiä matkaan- miniä23v
Tunnen ja tiedän anopin jo ja hänen tyylinsä mutta kyllä pidemmänpäälle sellainen mäkätys alkaa aina hermostuttamaan. Ikäänkuin olis tehnyt väärin jotain ja toinen kiukuttelee ja vihottelee sen takia.
- 5+4
miniä23v kirjoitti:
Tunnen ja tiedän anopin jo ja hänen tyylinsä mutta kyllä pidemmänpäälle sellainen mäkätys alkaa aina hermostuttamaan. Ikäänkuin olis tehnyt väärin jotain ja toinen kiukuttelee ja vihottelee sen takia.
Teet ratkaisun niinkuin minäkin, mies käy yksin äidillään ja minä en ovesta sisään astu. Olen kotona mieluummin kuin kuuntelen ilkeilyä.
Mies myös ilmoitti äidilleen että jos ja kun meille tulee lapsia, niin ne eivät tapaa mummoa jos tämä haukkuu lasten äitiä- - mies 45v
5+4 kirjoitti:
Teet ratkaisun niinkuin minäkin, mies käy yksin äidillään ja minä en ovesta sisään astu. Olen kotona mieluummin kuin kuuntelen ilkeilyä.
Mies myös ilmoitti äidilleen että jos ja kun meille tulee lapsia, niin ne eivät tapaa mummoa jos tämä haukkuu lasten äitiä-Juuri näin. Se on miehen asia laittaa suitset äitinsä käytökselle. (Tai naisen jos miehen anopista on kyse.) Siihen asti kunnes anoppi kohtelee sinua kuin ihmistä älä mene hänen luokseen ja pidä kiinni siitä että anoppikaan ei ole tervetullut sinun kotiisi.
Itse en ikinä olisi antanut äitini kohdella puolisoani tuolla tavoin. Kyllä vanhemmankin naisen pitää jonkinlaiset ihmismäiset käytöstavat osata.
- 12+2
huhhuh..koitahan kestää, itse en ees kävisi kylässä siellä. Mulla on onneksi kiva anoppi,kyllä hänkin neuvoo aika paljon kaikissa asioissa ja varsinkin lastenhoidossa, mut yleensä ihan hyviä vinkkejä. Kun mulla eka lapsi on kyseessä, jos hän neuvoo esim. antamaan sokerivettä tytölleni, sanon joojoo mut en kuitenkaan anna kun neuvolassa ei olla siihen kannustettu, joskus oonkin sanonut ettei sitä olla neuvottu antaan niin saattaa sanoa että voi sitä antaa mut sit onkin hyvä sanoa että joojoo :) Ala säkin joojoo-miniäksi :)
- cho-
Meillä asia oli toisin päin. Exän kanssa seurustellessani (olin 17-19 mies 23-26) oma äitini suorastaan piilov*ttuili poikaystävälleni aina kun olimme käymässä. Itse yks kaunis kerta totesin äidilleni että jos hän ei osaa käyttäytyä kuin aikuisten ihmisten kuuluu, emme tule enää kyläilemään, piste.
Tepsi.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 712348
Jotain puuttuu
Kun en sinua näe. Et ehkä arvaisi, mutta olen arka kuin alaston koivu lehtiä vailla, talven jäljiltä, kun ajattelen sinu1012123- 781738
Hei A, osaatko
sanoa, miksi olet ihan yhtäkkiä ilmestynyt kaveriehdotuksiini Facebookissa? Mitähän kaikkea Facebook tietää mitä minä en441557- 781546
- 111485
- 311449
Persuilla ja Saksi-Riikalla meni sitten pornon levittämiseksi koko touhu.
Onko kenellekään yllätys?521308Synnittömänä syntyminen
Helluntailaisperäisillä lahkoilla on Raamatunvastainen harhausko että ihminen syntyy synnittömänä.781268Mitä tämä tarkoittaa,
että näkyy vain viimevuotisia? Kirjoitin muutama tunti sitten viestin, onko se häipynyt avaruuteen?301209