mitä pitäisi ajatella??

olemme avopari ( ikäeroa 15v ), oltu yhdessä n.3v ja kummallakin on lapsia entisistä liitoista, ei siis olla mitään teinejä enään :) Muutimme saman katon alle tässä taannoin, ja arki sujuu hyvin. Eilen tuli sitten keskustelua mieheni kanssa meidän työpaikan saunaillasta. Mieheni tokasi, ettei hän pidä siittä että kuljen kylillä ja baareissa ilman häntä :O Olin äimänkäkenä, eihän siellä muutkaan vaimot miehiä matkaan ole ottamassa, pyysi perumaan osaltani iltamat. En siis todellakaan ole mikään baareissa kulkija, muuan hullun kerran tulee käytyä vuodessa, työ ja perhe vie ajan. Viimeksi kun mieheni kanssa oltiin iltaa istumassa ystävä pariskunnan kanssa, huomasin kyllä jotain...mieheni ei pystynyt keskustelemaan kenenkään kanssa, vaan vahti minun liikkeitä kuin haukka konsanaan. Tanssilattiallakin kun olin, mieheni istui ihan lavan viereen, jättäen muun seurueen toiseen pöytään. Ystävämme ihmettelivät kovin tätä käytöstä, kuten minäkin. Kun kysyin seuraavana päivänä , mikä tämä homma oikein on..vastaus oli murahtelua ja ku muut ukot pörrää ympärillä, hän ei hyväksy. Luottoa ei siis oo vähääkään näemmä. Ja lenkillä käynnit...luoja mikä henkireikä minulle, miehelle rasite. Ikinähän ei voi tietää, keneen törmään lenkkipolulla, ja jätän hänet. Onko tämä sitä kuuluisaa narsismia vai mitä helvettiä tämä on??? Mies muuttui hetkessä ihan muuksi mitä tunsin :( Vaikuttaako ikäero vai mikä???