Toisen osuuden ostaminen

Nix nax päivystäjä kirjoittaa taasen osittain p a s k aa ja puhuu pelkästään myynnistä. Nix Nax ei ymmärrä kokonaisuuksia.....


9 §
Yhteisomistajalla on oikeus saada osansa yhteisestä esineestä jakamalla erotetuksi. Jaossa noudatettakoon soveltuvin osin, mitä perintökaaren 12 luvun 4 §:ssä on säädetty.



Aloittajan tapauksessa on kysymys kiinteistöstä eikä aloittaja kertonut onko kiinteistö mahdollisesti jaettavissa. Ainoastaan kaavalla on mahdolliseti määrätty pienin tonttikoko joka rajoittaa kiinteistön yhteisomissuhteen purkamista halkomistoimituksella. Oikeustapauksena paritalon tontti on jaettu halkomistoimituksella kahdeksi kiinteistöksi.

Noinhan se on, että tuon kolmannen omistajan osuus vähän mutkistaa tilannetta. Kun TV-uutiset olivat tulossa ja niiden päälle Venäjä-keskustelu, en ehtinyt enempää kommentoida.

Se, mitä osansa maana haluava nimimerkki edellä kirjoittaa, pitää toki paikkansa: jos maata on niin paljon, että se kaavamääräysten mukaan on rakennusmaaksi jaettavissa (sillä pelkällä maapläntillä omistajalle tuskin on arvoa, kyse kun ilmeisesti on lomakäytössä olevan kiinteistön jakamisesta), niin yhteisomistus voidaan purkaa lohkomallakin eli jakamalla maata.

Mutta, niin kuin oletin, jos kiinteistö on sellainen, joka jakaminen osakkaille maana ei tule kysymykseen, menettely on se, minkä kerroin. - Hyvä vain, että muutkin voivat vastausta täydentää, jos täydennettävää näkevät. Pääsevät siinä liiat höyrytkin samalla ilmoille.

Kun asia ei olekaan kahden kauppa, miltä pohjalta ensi kommenttini hieman hätäisesti kirjoitin, vaan kolmen (A, B ja C) kauppa, asia vähän mutkistuu.

Siinä tapauksessa, jos sopuun yhden (C) osuuden osalta ei päästä, kukin yhteisomistaja (A, B, C) voi vaatia yhteisomistussuhteen purkamista. Jos kuitenkin on odotettavissa, että B testamenttaisi osuutensa A:lle, jolloin A saisi B:n osuuden vastikkeetta (ja A/B yhteisomistus sujuisi), A:n olisi turha maksaa nyt muusta kuin C:n osuudesta.

Jos yhteisomistussuhteen purkamista oikeuden kautta vaadittaisiin, purkaminen ei voisi kohdistua vain C:n osuuteen siten, että määrättäisiin myytäväksi C:n osuus 1/3; myytäväksi tulisi koko kiinteistö. Tällöin A ja B voisivat yhdessä ostaa sen, jolloin maksettavaksi tulisi C:lle tämän osuus eli 1/3; sen jälkeen he omistaisivat kiinteistön puoliksi. Tästä aiheutuisi turha maksurasite B:lle, jolle riittäisi nykyinen omistus 1/3.

Mutta on myös mahdollista, että A ja B ostavat kiinteistön suhteessa 1/3 : 2/3, jolloin kauppahinta tulisi A:n maksettavaksi C:n osuudelta eli 1/3:lta, joka siirtyisi A:n omistukseen.

Ilman muuta paras ja yksinkertaisin ratkaisu olisi, että A ostaisi C:ltä tämän omistaman 1/3:n. Siihen siten kannattaa pyrkiä vaikka maksamalla C:lle hieman enemmän kuin mitä A olisi kohtuulliseksi hinnaksi arvioinut. Tällöin säästyttäisiin purkamiseen muutoin liittyvältä vaivalta ja kuluilta.