Miten asut?

Asun suuressa kaupungissa, omakotitalossa, vihreässä, miellyttävässä, halutussa, turvallisessa mutta kalliissa ympärisössä.

Talot ja tontit ovat enimmäkseen suuria ja kalliita tällä alueella.. Meillä oli onni löytää pieni talo tältä alueelta.
Joitkut haluavat laatua, jotkut eivät - elämisen laatu ja elämisen kalleus ovat suhteellisia.

Suurehkon kaupungin rauhallisessa lähiössä, isossa talossa, omalla tontilla.

Mökki on, mutta alun jatkuva mökkeily, on muuttunut paljon harvemmaksi, kun kotona on hyvä olla.

Suurehkon kaupungin lähiössä, suurehkossa talossa, omalla tontilla.

Mökkikin on, mutta alun jatkuva mökkeily on vaihtunut silloin tällöin käväisemiseksi.
Kotona on hyvä olla.

Viihdyn miljoonakaupungin humussa, koska käytän paljon sen tarjoamia etuja.
Talojen hinnat vain ovat harmittavan kalliita, alle miljoonan ei lähde mitään.
Korvesta saisi neliöitä moninkertaisesti tämän 170 m sijaan, mutta ei kiehdo.
Korpeen pääsen, jos kaipuuta on.
.
Elämä on kuitenkin ainutkertaista eli valinnat on tehty sen mukaan.

Olen siinä asemassa mistä olen nuorempana haaveillut. Saunallinen kolmio kaupungissa, omakotitalo maalla.
Ei ole ukkoa riesana, nautin kun saan elää juuri haluamallani tavalla.
Ei kumpikaan asunto ole mitenkään erityisiä, ihan tavallisia aika vaatimattomia.
Asuntojen väliä on reilut kymmenen km, autolla se taittuu äkkiä. Asun molemmissa ympäri vuoden. Eläke onneksi riittää kustannuksiin.
Tykkään touhuta pihalla, nyt on linnuilla kova kiire, nitä on mukava seurata.

Pienessä kaupungissa, mukavassa kerrostalo kaksiossa.
Kauppa, kirjasto, uimahalli ja parturi löytyy, en juuri muuta kaipaa.
Tälläisessä tuppukylässä on mukavan hiljaista, teiniväki on siivolla kun kaikki tunnetaan, jos ei nimellä niin ainakin naamasta;)

Kaksiossa lähiössä 4 km keskustasta. Luhtitalon alakerrassa. Ikkunan takana luonto. Tilava 61 neliön asunto yksin asuttavana. Mielestäni minulla on kaunis ja viihtyisä koti. Kauppa on melkein nurkalla ja kirjasto alle kilometrin etäisyydellä. Asiat hoidan kuitenkin autoillen. Taloyhtiö on mukava ja naapurit normaaleja. Olen asunut täällä 17 vuotta. Kolmetoista ensimmäistä isommassa asunnossa kun lapset asuivat vielä kotona ja muutamat viimevuodet lasten lähdettyä maailmalle tässä kaksiossa.

Hirsitupa, liian isokin. Ei kesämökkiä, kun maalla asutaan. Tai saunaa lämmitetään kesäisin ja se on siis mökki pihassa.
Palveluihin on kävelymatka, 3 ruokakauppaa, terveyskeskus ja uimahalli lähellä.
Miten kauan kunto sallii tässä asumisen, en tiedä.

Täällä maalla järven rannassa metsän ympäröimänä aika isossa talossa, pihapiirissä lisäksi muutama rakennus kaupunkilaisvieraiden majoittamista varten.

Liki kaupunkia omassa kaksiossa yksin. Kaunis ympäristö ja oman näköinen koti. Viihdyn.

Kolmiossa ja pikkukaupungin keskustassa, ja kesäksi mennään 25 kilsan päähän mökille mörköilemään :), näin on hyvä, talvella valmis lämmin ja puhtaat pihat, sekä kaupat ihan nurkan takana ja kesällä taas on mukava kökkiä pihatöissä.

Makkoilen kaksiossa ja aamu kahvi on juotu

Pikkukaupungin ydinkeskustan kolmiossa.
Tätä ennen saman kaupungin keskustan läheisyydessä ( 1,2km ) omassa talossa asumista.
Kyllästyimme ja kävi epäkäytännölliseksi ja työlääksi.

Loma-asuntomme ovat vastaavissa paikoissa mutta rannassa.
Toinen meren, toinen järven rannassa mutta molemmat keskustan kerrostaloissa.

Kesämökkiä kokeilimme kaksi vuotta.
Sen jälkeen kaksi vuotta retkiveneilyä.
Eivät huvittaneet.

Asun pienessä maalaiskaupungissa, vanhassa kerrostalossa tilavassa yksiössä. Olen suunnitellut muuttoa jollain tapaa puolisen vuoksikymmentä, mutta se on vain aina jäänyt. Talo on raullisella paikalla ihan järven rannalla.
Joku varmaan ajattelee, että onpa ankeaa. Olen niin paljon menossa ja poissa kotoa, että kyllä tämä nukkuma, -ruoka- ja nettiasemaksi piisaa.
Kun sitten ikää tulee, niin reilu kilometri kauppoihin ja keskustaan varsinkin talvella on liina pitkä, jos astma pahenee. Pakkasella on vaikea liikkua. Myös remonttia luukku kaipaisi.

Kaupungissa kerrostalossa (kolme huonetta ja keittiö) mieheni ja kissani kanssa. Jos voittaisin lotossa, niin muuttaisimme rauhalliseen paikkaan omaan taloon. Mutta kun...

Aloituksen typerä aihe sai minut aamulla varpailleni.
Tullessani kotiin, totesin että ainoa mainittava asia on ulko-oven edessä olevat
rappuset.
Niitä on neljä.
AIka vanhaa kiveä.
Pitänee alkaa suunnitella kulmikkaita pyöriä, jos tästä nyt vielä enemmän
vanhenee.
Miten muuten astutte?
Edustatteko jotain asunto-osto/myynti-kirppistä?

H.

Kodissani asustelen.

Etelä-Suomessa pikku kaupungissa, ei onneksi keskustassa. Tilaa on yhksin asua 7 huonetta, keittiö, 3 kylppäriä ym. Käyttämätöntä tilaa on paljon, mutta hyviä puolia on toistaiseksi niin paljon, että kolhoosiin en lähde.

No minä asun juuri sellaisessa talossa, missä ei haluta asua..)) Kauppa ei kävisi, jos talon myyntiin laittaisin.
Eli meillä on vanha omakotitalo, itse asiassa paritalo. Isompi puoli on meidän.
Voin vakuuttaa, että todellisuus on juuri sellainen kuin aloituksessa kuvataan. remppaa koko ajan. Salaojat ovat vuorossa seuraavana ja sitten lisäeristys...

Olen asunut tässä talossa nyt suurimman osan elämästäni ja taidan asua niin pitkään kuin pystyn. Neljässäkymmenessä vuodessa alue on pessyt kasvonsa. Ennen tänne tultiin asumaan pienellä rahalla, nyt suurella. Infra toimii ja tänään luin lehdestä, että tässä kunnassa asuvat pääkaupunkiseudun onnellisimmat ihmiset..))
Ja uudisrakentamisen myötä saamme tänne taas "Suomen suurimman" ostoskeskuksen, terveyskeskuksen ja paljon muuta...

Toistaiseksi olen pystynyt tekemään metsälenkkini tapaamatta ainoatakaan kanssakulkijaa. Lentomelu ja moottoritie haittaavat kyllä, jos epäkohtia etsii, mutta näillä mennään, ainakin toistaiseksi...