Tämän tekstin pääasiallisena tarkoituksena on tarkastella Jumalan rakkautta. Nykyään sekin on ymmärretty täysin väärin, ja sitä yli korostetaan ja näin ollen uskovat eivät osaa kertoa uskosta osattomille Raamatun mukaista evankeliumia. Silloin ollaan lähellä oikeaa evankeliumia kun se saa pahat ihmiset kääntymään Jeesuksen puoleen, silloin ollaan kaukana siitä kun ihmiset kertovat toisille vain sen minkälaiseksi he sen itse määrittelevät, mistä he itse pitävät. Miksei enää puhuta parannuksen teosta ja siitä että Jumala tulee eräänä päivänä rankaisemaan kaiken pahan? Tekstissä olen käyttänyt David Pawsonin opetuksia ja kirjoja, jotka perustuvat täysin Raamatun sanalle. Luettuasi tämän tekstin tarkista Raamatustasi onko asiat näin. Moni nimittäin on alkanut nurista tästä asiasta kun olen kertonut siitä. Johdannoksi seuraavaa:
Tämä on eräs todella järisyttävä tarina, jonka Jeesus kertoi.
Jeesus jatkoi puhuen heille vertauksin. Hän sanoi: ”Taivasten valtakunta on verrattavissa kuninkaaseen, joka valmisti häät pojalleen. Hän lähetti palvelijansa kutsumaan häihin kutsuvieraita, mutta nämä ei tahtoneet tulla. Vielä hän lähetti muita palvelijoita ja sanoi: 'Sanokaa kutsutuille: Kuulkaa, minä olen ateriani valmistanut, härkäni ja syöttöeläimeni on teurastettu. Kaikki on valmiina. Tulkaa häihin!' Mutta kutsutut eivät välittäneet vaan menivät pois, kuka pelloilleen, kuka kaupoilleen.Toiset taas ottivat kiinni hänen palvelijansa, pahoinpitelivät ja tappoivat heidät. Silloin kuningas vihastui. Hän lähetti sotajoukkonsa, tuhosi nuo murhaajat ja poltti heidän kaupunkinsa. Sitten hän sanoi palvelijoilleen: 'Häät on kyllä valmistettu, mutta kutsutut eivät olleet kutsutun arvoisia. Menkää siis teiden risteyksiin ja kutsukaa häihin, keitä ikinä tapaatte.' Palvelijat menivät teiden varsille ja kokosivat kaikki, jotka he tapasivat, sekä pahat että hyvät, ja häähuone tuli täyteen pöytävieraita. Kun kuningas meni katsomaan pöytävieraita, hän näki siellä miehen, joka ei ollu pukeutunut häävaatteisiin. Kuningas kysyi häneltä: 'Ystävä, kuinka sinä olet tullut tänne sisään ilman häävaatteita?' Mutta mies jäi sanattomaksi. Silloin kuningas sanoi palvelijoille: 'Sitokaa hänen jalkansa ja kätensä ja heittäkää hänet uloimpaan pimeyteen. Siellä on oleva itku ja hammasten kiristys.' Sillä monet on kutsutut mutta harvat valitut.”
[Matt. 22:1-14]
Ymmärrät varmaan vertauksen kuninkaan edustavan Jumalaa, hänen poikansa Jumalan Poikaa Jeesusta, ja hääjuhlan olevan Karitsan hääateria. Ensimmäinen järkytys on se, että kuningas tappaa ne, jotka eivät tahtoneet tulla. Lopullinen järkytys on kuitenkin se, että koska kutsu hääjuhlaan edustaa evankeliumin saarnaamista ja ihmisten kutsumista mukaan, joku, joka on ottanut kutsun vastaan ja tullut hääjuhlaan, päätyikin helvettiin. Sillä sanat 'pimeys', 'itku' ja 'hammastenkiristys' puhuvat helvetistä. Oletetaan että sinä olet vastaan ottanut evankeliumin kutsun, mutta tämä vertaus kertoo meille, että kuka tahansa meistä voi silti päätyä helvettiin, ellemme välitä muuttua. Mikä sanoma! Pidä tämä tarina mielessäsi.
Kysymys: ”Millaiseen Jumalaan uskot?” on hyvin ratkaiseva kysymys, ja vastaus siihen vaikuttaa elämääsi syvällisellä tavalla.
Millaiseen Jumalaan siis sinä uskot? Jopa tunnustavana kristittynä seurakunnassasi uskotaan luultavasti monelaisiin puoliin Jumalassa, ja on tärkeää tietää, millaiseen Jumalaan sinä uskot, koska sinun täytyy enemmin tai myöhemmin puhua toisille Jumalasta – ja millaisesta Jumalasta aioit kertoa heille? Se on ratkaiseva kysymys. Onko hän ystävällinen vai julma? Onko hän hyvä vai paha? Välittääkö hän meistä, vai onko hän välinpitämätön? Tällaisiin kysymyksiin ihmiset haluavat saada vastauksen. Millainen Jumala hän on? Ja sadan viime vuoden aikana seurakunnalla on ollut tapana kertoa ihmisille, että Jumala on rakastava Jumala, ja tuota tapaa on vaikea murtaa. Mutta meidän on murrettava se, koska Jeesus ja apostolit eivät puhuneet siihen tapaan Jumalasta epäuskoisille.
Yleisesti pidetään selviönä, että ne hyvät uutiset, jotka meidän täytyy kertoa maailmalle, ovat: ”Jumala rakastaa sinua”. Vakuutus ”Jumala on rakastava Isä” liitetään myös usein perään, ja sen kuvitellaan olevan ne hyvät uutiset, jotka meidän täytyy kertoa maailmalle. Se alkoi vasta vähän yli sata vuotta sitten, ja me olemme saarnanneet sitä siitä lähtien. Nykyään on tullut eräs adjektiivi kuvaamaan Jumalan rakkautta: 'varaukseton'. Siitä on tullut niin suosittu, että saarnaajat ja evankelistat käyttävät sitä kaikkialla, mutta Raamattu ei puhu Jumalan rakkaudesta tuohon tapaan.
Mitä sanat 'varaukseton rakkaus' välittävät epäuskoiselle? Ne välittävät hänelle, että Jumala ei tuomitse, eikä tule koskaan tuomitsemaan meitä. Meidän täytyy kohdata tosiasia siitä, että 'varauksemattoman rakkauden Jumala' ei lähetä ketään helvettiin, ja silti Jeesus itse sanoi, että Jumala tekee niin.
Tämä on eräs todella järisyttävä tarina, jonka Jeesus kertoi.
Jeesus jatkoi puhuen heille vertauksin. Hän sanoi: ”Taivasten valtakunta on verrattavissa kuninkaaseen, joka valmisti häät pojalleen. Hän lähetti palvelijansa kutsumaan häihin kutsuvieraita, mutta nämä ei tahtoneet tulla. Vielä hän lähetti muita palvelijoita ja sanoi: 'Sanokaa kutsutuille: Kuulkaa, minä olen ateriani valmistanut, härkäni ja syöttöeläimeni on teurastettu. Kaikki on valmiina. Tulkaa häihin!' Mutta kutsutut eivät välittäneet vaan menivät pois, kuka pelloilleen, kuka kaupoilleen.Toiset taas ottivat kiinni hänen palvelijansa, pahoinpitelivät ja tappoivat heidät. Silloin kuningas vihastui. Hän lähetti sotajoukkonsa, tuhosi nuo murhaajat ja poltti heidän kaupunkinsa. Sitten hän sanoi palvelijoilleen: 'Häät on kyllä valmistettu, mutta kutsutut eivät olleet kutsutun arvoisia. Menkää siis teiden risteyksiin ja kutsukaa häihin, keitä ikinä tapaatte.' Palvelijat menivät teiden varsille ja kokosivat kaikki, jotka he tapasivat, sekä pahat että hyvät, ja häähuone tuli täyteen pöytävieraita. Kun kuningas meni katsomaan pöytävieraita, hän näki siellä miehen, joka ei ollu pukeutunut häävaatteisiin. Kuningas kysyi häneltä: 'Ystävä, kuinka sinä olet tullut tänne sisään ilman häävaatteita?' Mutta mies jäi sanattomaksi. Silloin kuningas sanoi palvelijoille: 'Sitokaa hänen jalkansa ja kätensä ja heittäkää hänet uloimpaan pimeyteen. Siellä on oleva itku ja hammasten kiristys.' Sillä monet on kutsutut mutta harvat valitut.”
[Matt. 22:1-14]
Ymmärrät varmaan vertauksen kuninkaan edustavan Jumalaa, hänen poikansa Jumalan Poikaa Jeesusta, ja hääjuhlan olevan Karitsan hääateria. Ensimmäinen järkytys on se, että kuningas tappaa ne, jotka eivät tahtoneet tulla. Lopullinen järkytys on kuitenkin se, että koska kutsu hääjuhlaan edustaa evankeliumin saarnaamista ja ihmisten kutsumista mukaan, joku, joka on ottanut kutsun vastaan ja tullut hääjuhlaan, päätyikin helvettiin. Sillä sanat 'pimeys', 'itku' ja 'hammastenkiristys' puhuvat helvetistä. Oletetaan että sinä olet vastaan ottanut evankeliumin kutsun, mutta tämä vertaus kertoo meille, että kuka tahansa meistä voi silti päätyä helvettiin, ellemme välitä muuttua. Mikä sanoma! Pidä tämä tarina mielessäsi.
Kysymys: ”Millaiseen Jumalaan uskot?” on hyvin ratkaiseva kysymys, ja vastaus siihen vaikuttaa elämääsi syvällisellä tavalla.
Millaiseen Jumalaan siis sinä uskot? Jopa tunnustavana kristittynä seurakunnassasi uskotaan luultavasti monelaisiin puoliin Jumalassa, ja on tärkeää tietää, millaiseen Jumalaan sinä uskot, koska sinun täytyy enemmin tai myöhemmin puhua toisille Jumalasta – ja millaisesta Jumalasta aioit kertoa heille? Se on ratkaiseva kysymys. Onko hän ystävällinen vai julma? Onko hän hyvä vai paha? Välittääkö hän meistä, vai onko hän välinpitämätön? Tällaisiin kysymyksiin ihmiset haluavat saada vastauksen. Millainen Jumala hän on? Ja sadan viime vuoden aikana seurakunnalla on ollut tapana kertoa ihmisille, että Jumala on rakastava Jumala, ja tuota tapaa on vaikea murtaa. Mutta meidän on murrettava se, koska Jeesus ja apostolit eivät puhuneet siihen tapaan Jumalasta epäuskoisille.
Yleisesti pidetään selviönä, että ne hyvät uutiset, jotka meidän täytyy kertoa maailmalle, ovat: ”Jumala rakastaa sinua”. Vakuutus ”Jumala on rakastava Isä” liitetään myös usein perään, ja sen kuvitellaan olevan ne hyvät uutiset, jotka meidän täytyy kertoa maailmalle. Se alkoi vasta vähän yli sata vuotta sitten, ja me olemme saarnanneet sitä siitä lähtien. Nykyään on tullut eräs adjektiivi kuvaamaan Jumalan rakkautta: 'varaukseton'. Siitä on tullut niin suosittu, että saarnaajat ja evankelistat käyttävät sitä kaikkialla, mutta Raamattu ei puhu Jumalan rakkaudesta tuohon tapaan.
Mitä sanat 'varaukseton rakkaus' välittävät epäuskoiselle? Ne välittävät hänelle, että Jumala ei tuomitse, eikä tule koskaan tuomitsemaan meitä. Meidän täytyy kohdata tosiasia siitä, että 'varauksemattoman rakkauden Jumala' ei lähetä ketään helvettiin, ja silti Jeesus itse sanoi, että Jumala tekee niin.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Meillä on tässä ongelma. Kun aloitat kertomalla ihmisille Jumalan rakkaudesta, he vastustavat sitä ensitöikseen. Vastustus alkaa: ”Kuinka rakastava Jumala voi...?” ja täydentyy jommallakummalla kahdesta tavasta. Ensimmäinen on, että he viittaavat kärsivään maailmaan ja sanovat: ”Kuinka rakastava Jumala voi sallia kärsimystä tässä maailmassa, tsunameista ja maanjäristyksistä syöpään ja aidsiin? Kuinka rakastava Jumala voi sallia niin paljon tuskaa tässä elämässä?” Tämä on välitön vastalause, jonka saat, kun kerrot epäuskoiselle, että Jumala rakastaa. Se on ilmeinen vastalause, koska se tarkoittaa, että joko Jumala on kykenemätön lopettamaan kärsimystä tai haluton lopettamaan sen, vaikka voisi, ja siitä alkaa kritiikki Jumalaa kohtaan, valitus siitä, kuinka hän ohjaa maailmaa. Siihen sisältyy vihjaus: jos minä olisin Jumala, tekisin paremmin, koska minä en sallisi sitä. Toinen vastalause koskee kärsimystä tulevassa maailmassa. Kuinka rakastava Jumala voi lähettää ketään helvettiin?
Kun olemme keskittyneet puhumaan Jumalan rakkaudesta, ihmiset ovat saaneet sentimentaalisen käsityksen Jumalasta raamatullisen sijaan – että hän on olemassa palvellakseen meitä; me emme ole täällä palvellakseen häntä; hän on olemassa pitääkseen meidät terveinä, turvassa ja menestyvinä, tai ainakin niin menestyvinä kuin meidän on hyvä olla; pitääkseen meidät sanalla sanoen onnellisina. ”Ja jos Jumala ei pidä minua onnellisena, turvassa ja terveenä, lakkaan pitämästä yhteyttä hänen kanssaan enkä käy enää kirkossa/seurakunnassa”!
Herää siis kysymys: pitäisikö meidän puhua Jumalan rakkaudesta maailmalle? Vastauksen täytyy perustua Raamattuun. Käännä siis huomioisi yhteen tai kahteen tosiasiaan, ja tarkasta asian itse omasta Raamatusta.
Tämä on tosiasia, ja se on yllättävä sellainen monille ihmisille: Raamatussa on hyvin vähän mainintoja Jumalan rakkaudesta. Suoria viitteitä Jumalan rakkauteen on vähän ja niitä on harvassa. Alle yksi jae tuhannesta mainitsee Jumalan rakkauden. Mutta kun kuuntelee joitakin saarnaajia ja evankelistoja, saa käsityksen, ettei Raamatussa muusta puhutakaan. Siitä ei ole sanaakaan Matteuksessa, Markuksessa tai Luukkaassa. Siitä on muutamia jakeita Johanneksessa ja, mikä merkittävintä, ei mainintaakaan Apostolien teoissa – ja Apostolien teot osoittavat meille, kuinka alkuseurakunta evankelioi. Se kertoo siitä kuinka he saarnasivat, kuinka he lähtivät laajentamaan seurakuntaa. Voisi kuvitella, että tuo kirja olisi täynnä Jumalan rakkautta, mutta siitä ei ole mainintaakaan. Miksi he eivät saarnanneet siitä? Mutta me saarnaamme siitä luullen toimivamme heidän tavoin! Apostolien kirja herättää erään kysymyksen: mitä he sitten sanoivat Jumalasta, jos he eivät maininneet hänen rakkauttaan? Ja kuinka seurakunta levisi kaikkialle ja kasvoi? Kuinka uskovat tekivät sen Apostolien teoissa? Kuinka apostolit selviytyivät mainitsematta kertaakaan Jumalan rakkautta?
Toinen tosiasia on vielä hämmästyttävämpi, TARKISTA asia omasta Raamatustasi. Jokainen maininta Jumalan rakkaudesta, jonka voit löytää Raamatusta, on suunnattu joko ylistykseksi Jumalalle tai uskovien yhteydessä oleville uskoville. Yhtäkään Jumalan rakkaudesta kertovaa jaetta ei ole osoitettu epäuskoisille.
Voit tarkistaa asian! Jumalan rakkaus kuuluu 'helmien' joukkoon, ja Jeesus sanoi: ”Älkää heittäkö helmienne sikojen eteen, etteivät ne tallaisi niitä jalkoihinsa ja kääntyisi ja repisi teitä” [Matt. 7:6] Niin pian kun sanot: ”Jumala on rakkaus”, he sanovat: ”Kuinka rakastava Jumala voi sallia kärsimystä tässä tai tulevassa maailmassa?” He kääntyvät välittömästi sinua vastaan ja repivät sinut.
Entä Joh. 3:16?
_______________
On hyvä huomioida että kaksi evankeliumeista on tarkoitettu uskosta osattomille ja kaksi uskoville, joista Johanneksen evankeliumi on tarkoitettu jo useita vuosia uskossa olleille.
Entä Joh. 3:16, se on uuden testamentin väärin käännetyin, väärin tulkituin ja väärin ymmärretyin ja väärin sovelletuin jae. Kun tutkit sitä (ja edeltäviä ja seuraavia jakeita) huolellisesti, huomaat, että se ei tarkoita sitä, mitä me olemme luullet sen tarkoittavan. (Tästä jakeesta tulee kyllä varmasti tehdä oma aloitus ja käydä sitä siinä syvällisemmin läpi.) Sanotaan nyt kuitenkin että tuota jaetta ei ole koskaan tarkoitettu evankeliumiksi, mutta me olemme tehneet siitä evankeliumin, ja me siteeraamme sitä enemmän kuin mitään muuta jaetta. Ennen kaikkea sitä siteerataan kontekstinsa ulkopuolella, ja kun jotain jaetta kohdellaan siten, saadaan väistämättä esiin väärä merkistys. Oletettavasti osaat jakeen 16 ulkoa, mutta entä jakeen 15, entä 17? Useimmat eivät osaa. Sen ympärillä olevat jakeet selittävät sen merkityksen ja niissä viitataan 4. Mooseksen kirjan lukuun 21, jossa Jumala tappoi satoja, jopa tuhansia omasta kansastaan Israelista, koska he olivat nurisseet ruuasta, jonka hän oli heille hankkinut. Kuvittele, että se on jakeen edellä, joka kertoo Jumalan rakkaudesta maailmaa kohtaan! Kummallista, eikö vain!
Nimittäin koko ihmissuku on kuolemanuhkan alainen sen vuoksi, kuinka me olemme kohdelleet Jumalaa. Eikä Jumala ole ottanut pois tuota kuoleman uhkaa, vaan hän on antanut meille vastalääkkeen, ja tuo vastalääke on Jeesus ristillä. Ymmärrätkö tämän? Se on Joh. 3:16:n konteksti – Jumala, joka tappaa ihmisiä, koska he valittavat hänen antamastaan ruuasta: sama Jumala, sama rakkaus, joka tarjoaa vastalääkkeen.
RAKKAUS
___________
Käsitellään sanaa rakkaus. Olet varmasti kuullut saarnaajien puhuvan siitä. Kreikan kieli on paljon rikkaampi kuin suomen kieli. Me käytämme sanaa 'rakkaus' suuresta joukosta asioita. Meillä on vain yksi sana 'rakkaus' kaikille erilaisia rakkauksia tarkoittavile sanoille, joille kreikkalaisilla oli vähintään neljä eri sanaa: riippuvuus -rakkaudella – jota meillä on tapana kutsua 'himoksi' oli yksi sana; viehätys-rakkaudella – pääasiassa seksuaalisella viehätyksellä miehen ja naisen välillä – oli toinen sana, EROS; ystävyys rakkaudella, kiintymys-rakkaudella oli jälleen toinen sana, FILEO (ja FILIDELFIA tarkoittaa veljellistä rakkautta), mutta mitään noistasanoista ei käytetty Jumalan rakkauden yhteydessä. Heidän oli löydettävä uusi sana - AGAPE -suhteellisen harvinainen sana kreikan kielessä.
Agape-rakkaus
_____________
'Agape' on aina aktiivinen sana. Se ei ole pelkkää tunnetta, siinä toimitaan. Tässä on agapen ja kaikkein korkeimman inhimillisen rakkauden ero: osoitat sitä ihmisille joista et pidä, ihmisille, jotka ovat vihollisiasi, ihmisille, jotka vihaavat sinua. On suhteellisen helppoa toimia rakkauden mukaan niitä kohtaan, joista pidät, tai jotka pitävät sinusta. ”Sen suurempaa rakkautta ei ole kenelläkään, kuin että antaa henkensä ystäviensä puolesta” [Joh. 15:13] – se on korkein rakkauden muoto ihmisten kesken, ja Jumalan rakkaus ylittää sen: meidän vielä ollessamme hänen vihollisiaan, Kristus kuoli meidän puolestamme – se on agepe-rakkautta. Kun eräs mies kysyi Jeesukselta: ”Kuinka voin rakastaa agape-rakkaudella lähimmäistäni?”, Jeesus kertoi vertauksen laupiaasta samarialaisesta. Vertauksen salaisuus on se, että samarialaiset ja juutalaiset vihaavat toisiaan. Et voi koskaan ymmärtää, miksi sankari on samarialainen, ellet tiedä sitä. Juutalainen kulki alas Jerikon tietä – kiertääkseen sadan kilometrin lenkin Galileaan välttääkseen kohtaamasta yhtään samarialaista. Nyt ymmärrät kertomuksen merkityksen. Kun samarialainen näki juutalaisen, vihollisensa vihatusta etnisestä ryhmästä, avuttomanaja hädänalaisena, hän oli ainoa, joka teki jotain hänen hyväkseen. Siinä ilmenee agape. Se ojentuu kohti epämiellyttäviä, kiittämättömiä, vihaavia, kamalia. Ja kun ihmiset ovat avuttomia ja suuressa hädässä, silloin agape reagoi tilanteeseen ja muuttuu teoiksi. Tällainen on Jumalan rakkaus, ja siksi jokainen maininta hänen rakkaudestaan linkittyy ristiin, kts. Room. 5:8. Jos vain kerrot epäuskoisille, että ”Jumala rakastaa sinua”, he olettavat hyvin nopeasti, että heidän täytyy olla mielyttäviä, rakastettavia, viehättäviä Jumalalle. He eivät ymmärrä sen johtuvan siitä, että he ovat epämiellyttäviä Jumalalle – koska hän vihaa sitä, kuinka he elävät ja mitä he tekevät – että on niin ihmeellistä, että hän lähetti Poikansa kuolemaan heidän puolestaan. Ja ehkä tästä johtuu, että Jumalan rakkaudesta puhutaan Raamatussa vain lunastetuille. Vain he arvostavat sitä; vain he ymmärtävät, kuinka paljon Jumala vihasi sitä, mitä he tekivät ja mitä he olivat, ja saivat sitten tietää, että hän on antanut heille anteeksi. Rakkaus ja anteeksi anto kuuluvat nimittäin yhteen. Ainoastaan anteeksi saanut ymmärtää, millainen Jumalan rakkaus on. Siksi meidän pitäisi pitää tuo 'helmi' poissa niiden ulottuvilta, jotka eivät ymmärrä sitä, tekevät vääriä johtopäätöksiä ja käsittävät väärin Jumalan rakkauden.
Nämä ovat Raamatun yllätykset Jumalan rakkaudesta. Sitä ei juuri mainita. Se mainitaan vain niiden keskesken, jotka ovat kokeneet Jumalan toimivan lunastamalla ja pelastamalla heidät orjuudesta (joko Egyptistä tai synnin orjuudesta, joka on paljon pahempaa orjuutta, ja useimmat meistä olemme siinä). Lyhyesti sanottuna Jumalan rakkautta ymmärtävät ne, jotka ovat kokeneet anteeksiantamuksen. Raamattu ei koskaan sano: ”Jumala rakastaa kaikkia.” Voit ottaa haasteen vastaan löydätkö Raamatusta yhtään kohtaa jossa sanotaan Jumalan rakastavan kaikkia?
Uusi testamentti sanoo: ”Palvelkaamme Jumalaa, hänelle mielihyväksi, pyhällä arkuudella ja pelolla; sillä meidän Jumalamme on kuluttavainen tuli.”
Jumalan kuva Raamatussa ei ole sellainen, millaiseksi me haluaisimme Hänet ajatella. Raamattu kutsuu sellaista ajattelutapaa epäjumalanpalvonnaksi, koska epäjumala on käsitys Jumalasta, jonka olet laatinut itsellesi, jonka olet keksinyt, teetpä sen sitten puusta tai kivestä tai vain omassa mielessäsi.
Suosittelen lukemaan seuraavat David Pawsonin kirjat, avaavat Raamattua ja avartavat näkemystä:
• Vanhurskas Jumala ja Vanhurkauden evankeliumi [ISBN: 978-952-5866-45-2]
-sivumäärä: 54
”Liian monille evankeliumin ydin merkitsee sitä, että Jumala on rakkaus ja että hän rakastaa kaikkia varauksettomasti. Silti Jeesus tai hänen apostolinsa eivät koskaan saarnanneet näin. He ovat näyttäneet ajatelleen, että maailman täytyi saada tietää hänen vanhurskaudestaan ja hänen halukkuudestaan, jopa innokkuudestaan, jakaa se meidän kanssamme. Se johtuu siitä, että hän on päättänyt omistaa maailmankaikkeuden, jossa ei ole minkäänlaista jumalattomuutta. Miksi me emme pidä tätä hyvinä uutisina?”
http://www.kkjmk.net/product_details.php?p=129
http://www.kristillinenkirjakauppa.fi/?sid=30003&tuoteid=13868&luokkaid=&from=?sid=8&sr=1
• Onko Joh. 3:16 evankeliumi? [ISBN: 978-952-99965-3-7]
-sivumäärä: 104
”Johanneksen evankeliumin jaetta 3:16 kuulee usein kutsuttavan pienoisevankeliumiksi. Uskon sen olevan yksi väärin käännetyimmistä ja väärin sovelletuimmista kohdista Raamatussa. Useimpien kristittyjen tavoin myös minä ymmärsin sen aivan väärin. Niinpä varoitan sinua tässä ja nyt, että saatna pilata Joh 3:16:n sinulta loppuelämäksesi. Mutta toivon tämän kirjan antavn tuolle jakeelle myös sen todellisen merkityksen ja välittävän sen ihanan ja tärkeän sanoman etenkin kristityille.”
• Miksi Jumala sallii luonnonkatastrofeja? [ISBN: 978-952-5114-84-3]
- sivumäärä: 89
” "Miksi Jumala sallii luonnokatastrofeja?" on kysymys, jonka ihmiset esittävät monien suuronnettomuuksien kohdatessa maita kaikkialla maailmassa. David Pawson käsittelee aihetta täysin raamatullisesta näkökulmasta. Matkan varrella hän tarkastelee joitakin asiaan liittyviä ratkaisevan tärkeitä kysymyksiä: -Onko Jumala syypää -Ovatko kristityt löytäneet vastauksen? -Millainen Jumala todellisuudessa on? -Ansaitsemmeko luonnonkatastrofeja? -Lakkaavatko ne koskaan?”
Näinhän se on, pitäisi puhua ennemmin armosta ja painottaa ihmisille parannuksen tekoa. Oli muuten hyvä kirja tuo 'Vanhurskas Jumala ja Vanhurskauden evankeliumi', suosittelen lukemaan!
Tosi Jumala ja tosi evankeliumi
http://www.youtube.com/watch?v=XQ3XnhIhkUY
-up-