Matematiikka yliopisotossa ?

establish

Mahdankohan nyt olla oikealla palstalla, kun tulen tiedustelemaan, millaista on matematiikan opiskelu yliopistossa ? Opettajan toimiminen kyseisen aineen parissa kiinostaisi, mutta en yliopistojen sivuilta löydä tietoa koulutusohjelman sisällöstä. Olen kuullut, että se on kuitenkin erittäin teoriapainoitteista. Uskoisin, että tällä palstalla liikkuisi ihmisiä, jotka ovat myös opiskelleet matematiikka yliopistopohjalta, joten olisko jotain kerrottavaa opiskelusta kyseisessä tiedukunnassa ja mitä se ylipäätänsä sisältää ?

12

248

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • joupou

      Itse aloitin juuri matematiikan opiskelijana opettajalinjalla. Lähtökohtaisesti perusopinnot ovat kaikille samat. Siis kiinnostuksen taso pitäisi mielestäni olla opettajan alulla samalla teoriatasolla kuin varsinaiselle matematiikan linjalle opiskelevien. Suosittelen siis hakemista heti opettajalinjalle, jos yhtään löytyy kiinnostusta. Vaihtaminen tavalliselle linjalle onnistuu myös.

      Jotta saisit vähän konkreettista tuntumaa siitä mitä opinnot pitävät sisällään, niin tutustu ihmeessä perusopintojen kurssimateriaaleihin.

      Tässä esimerkiksi hyvä startti: http://www.helsinki.fi/~lpjoinon/jym/materiaali/luennot.pdf

      Voit myös katsoa, mitä kurssisivuilta löytyy:
      http://wiki.helsinki.fi/pages/viewpage.action?pageId=125047632
      Sieltä löytyy esim. harjoitustehtäviä ja ratkaisuja niihin.

      Tässä vielä linkki yhden toisen perusopintojen kurssin materiaaliin:
      http://www.helsinki.fi/~lpjoinon/la1/materiaali/osa1.pdf

      Myös luennoille voit tulla. Niitä on meneillään Helsingissä parhaillaan kesällä, mikäli satut asumaan lähellä.

    • done that

      Ainakin se on vaikeaa. Jos ei ole aivan erityislahjakas matematiikassa, niin töitä pitää tehdä. Luenoilla on syytä käydä ja laskuharjoituksiin tehdä tehtäviä niin paljon kuin suinkin osaa. Jonkinlaista matemaattista lahjakkuutta vaaditaan, mutta supernero ei tarvitse olla. Jos lukiossa matematiikan arvosanat ovat olleet 8 - 10 ja ylioppilaskirjoituksissa on ainakin magna, niin opinnoissa kyllä pärjää, mikäli on lisäksi vielä ahkera.

    • Xenia Onatop

      Matematiikka sisältää analyysin, algebran, geometrian ja topologian. Jos olet todella lahjakas, suosittelen menemään Helsingin yliopiston teoreettiseen tai matemaattiseen fysiikkaan tai Aalto-yliopiston teknilliseen fysiikkaan. Muistutan, että sinun pitää hallita solukompleksit, kohomologia, lyhdeteoria, varistot...

      • Tietää_

        "Muistutan, että sinun pitää hallita solukompleksit, kohomologia, lyhdeteoria, varistot... "

        Teillä onkin siellä Helsingissä kovat esitiedot yliopisto-opintoihin! ;D


    • fffffs

      Kannattaa muistaa että jos tahdot matematiikan opettajaksi peruskouluun niin sinun täytyy opiskella

      Matematiikkaa, Fysiikkaa, Kemiaa, Tietoteknikkaa jokaista vähintään 60op ja lisäksi kasvatustieteitä 60op, lisäksi pitää suorittaa ylempi korkeakoulututkinto eli DI tai FM. Toisin sanoen jos tahdot virkaan kelpaavaksi opettajaksi on sinun valmistuttava maisteriksi (esim. matematiikka pääaineena) ja opintoja oltava 90 60 60 60 60=330op ja tähän päälle vielä muut pakolliset maisteri tai DI tutkintoon kuuluvat opinnot ja näin saat muodollisen pätevyyden opettajaksi. Matematiikka suunnalta valmistuvilla on yleensä matematiikan opintoja alla 230op verrattuna opettajalinjalaisen minimiin 90op.

      Sitten on hyvä tietää että koulujen viranhaussa ei valita pätevintä vaan sopivin ja se tarkoittaa että vaikka olisit FT (matematiikka), FT (fysiikka), FT (kemia), FT (tietotekniikka), FT (kasvatustiede) ja 10 vuoden työkokemus niin koulu voi laillisesti valita rehtorin kummin tytön jolla on 3 vuoden työkokemus ja tuo mínimiosaamisvaatimus.

      • 11+20

        Ohimennen mainiten jos olisit FT (matematiikka), FT (fysiikka), FT (kemia), FT (tietotekniikka), FT (kasvatustiede) ja 10 vuoden työkokemus niin olisit ollut eläkkeellä jo aikaa sitten. Ja vähän sekaisin päästäänkin. Ja ehkä vähän mielikuvitusmaailmassa. Ei tuollaisia oikeasti Suomessa ole. Ehkä ulkomailla jossa tohtorin paperit saa torilta.


      • ffffs
        11+20 kirjoitti:

        Ohimennen mainiten jos olisit FT (matematiikka), FT (fysiikka), FT (kemia), FT (tietotekniikka), FT (kasvatustiede) ja 10 vuoden työkokemus niin olisit ollut eläkkeellä jo aikaa sitten. Ja vähän sekaisin päästäänkin. Ja ehkä vähän mielikuvitusmaailmassa. Ei tuollaisia oikeasti Suomessa ole. Ehkä ulkomailla jossa tohtorin paperit saa torilta.

        Ymmärsit varmaan että kyseessä oli kärjistys? Pointti on se että Suomessa ei valita pätevintä vaan sopivin ja se näkyy jo PISA-tuloksissakin väistämättä.

        Opettajan virkaan on muodollinen pätevyys joka tarkoittaa alinta koulutusta mikä vaaditaan viran täyttämiseen, lisäksi työkokemuksen alaraja on 3 vuotta. Nämä minivaatimukset täyttävistä voidaan valita aivan kenet halutaan virkaan, ja tämä on lainmukaista ja todettu olevan hyvä käytäntö hallinto-oikeudessa. Sopivin tarkoittaa muodollisesti pätevää "hyvää veljeä"


    • eikauheenpaha

      Ei se teoria niin kamalan vaikeaa ollut. Kursseilla tuli kyllä uutta asiaa, mutta kaikki määritelmät ja lauseet ehti kyllä sisäistämään annetussa ajassa. Laskuharjoituksissa ja kurssikokeissa sitten tehtävät ratkesivat, jos muisti nämä lauseet ja maaritelmät ja osasi yhdistää pahimmillaan muutamaa eri lausetta. Kun jaksoi tehdä koko ajan hommia opintojen eteen, painui tärkeimmät lauseet ja päättelyt selkäytimeen.

      Gradussa sitten oli ensimmäisen ja viimeisen kerran kunnolla haastetta. Aiheeni oli vähän kinkkinen ja muutamiin tuloksiin joutui tekemään kuukauden miettimisen, ennen kuin todistus löytyi. Mutta gradunkin voi valita helpommasta aiheesta jos haluaa.

    • Outs.

      Teoriapainotteistakin on, koska sama oppimateriaali toimii myös johdatuksena tieteen tekijän uralle, mikä perimmältään yliopiston rooli onkin. Edelleen tarkoittaa sitä, että suht vähäistä osaa pääaineena opiskeltavasta matskusta sitten koulumatematiikassa näennäisesti ja suoranaisesti tarvitsee; tavoitteena lienee paremminkin harjoittaa matemaattista ajatus- ja arviointikykyä niin, että esim.ylioppilastason tehtävät näyttäisivät ideatasolla päässälaskuilta eli näkisi välittömästi mitä eri tehtävissä haetaan ja mitä 'koukkuja' niihin kenties kätkeytyy (jotkut knopeilta tuntuvat asiat ovat valitettavasti osa matematiikkaa :)
      Fysiikassa (mm.) näkee matematiikan roolin käyttökelpoisena työkaluna.

      Ylempänä nimim.ffffs:n tunneperäinen kommentti työpaikan hausta, mutta huonolla tuurilla tottakin, siksikin että tosi merkittävä paino opettajan tehtävässä on myös kasvatuksellisilla ominaisuuksilla ja puolella. Kovin 'särmäinen' persoona opettajana ei aina ole luontevin mahdollinen.

    • Matematiikan soveltajan kannalta pitkälle menevät matematiikan opinnot eivät ole kovinkaan hyödyllisiä. Teoreettisen fysiikan opiskelijat tyytyvät yleensä matematiikan aineopintoihin (vanha cum laude oppimäärä), samoin tietojenkäsittelytieteen opiskelijat. Fysiikassa tarvittava matematiikka opetetaan myös erikseen fysiikan laitoksella (fysiikan matemaattiset menetelmät I, II, ja III muut). Fysiikkaan tarvittava matematiikka on sen verran erilaista kuin puhdas matematiikka. Lukion opettajat matematiikassa pärjäävät myös cum laude oppimäärällä.

      Itse olen opiskellut vähän kaikkea, eli löytyy fysiikan matemaattisia menetelmiä, diskreettiä matematiikkaa, tietojenkäsittelyteoriaa ja logiikkaa, sekä todennäköisyyslaskentaa ja tilastollisia menetelmiä. Myös läjä informaatiotekniikan kursseja löytyy, eli neuraalilaskentaa, hahmontunnistusta, Bayesiläisiä menetelmiä, signaalien tilastollista mallinnusta ja digitaalista kuvankäsittelyä sekä tietokonenäköä. Eli tällä tavalla saa paremman työkalupakin itselleen, kuin jos vain opiskelisi puhdasta matematiikkaa.

      Jos matematiikan opettajaksi ryhtyy maisterina, niin gradu ei yleensä ole häävi, siinä jotkut rupeavat ratkomaan lukion matematiikkatehtäviä gradussaan, eli tiedekelpoisuus nollan luokkaa.

      • joupou

        "Parempi työkalupakki" on jokaisen oma näkemys asioista. Ylipäätään rohkaisisin opiskelemaan matematiikkaa niin pitkälle kuin se vain kiinnostaa. Hyvän matematiikan opettajan pitäisi olla myös täysiverinen matemaatikko (siinä mielessä, että hän ei ajattele sitä ainoastaan työkaluna, kuten esim. fyysikot).

        Tästä voisi katsoa yhden matemaatikon uratarinan:
        http://youtu.be/MiRHjAAiJo8 (prof. Keith Devlin)

        Kyseisellä nimellä löytyy myös hänen pitämiään luentoja matematiikasta (yleistajuisia).


      • Tietää_

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Baaritappelu

      Hurjaksi käynyt meno Laffassa. Jotain jätkää kuristettu ja joutunu teholle...
      Kokkola
      66
      6402
    2. Tappo Kokkolassa

      Päivitetty tänään Iltalehti 17.04.2024 Klo: 15:23..Mikähän tämä tapaus nyt sitten taas on.? Henkirikos Kokkolassa on tap
      Kokkola
      27
      4123
    3. Miksi tytöt feikkavat saaneensa orgasmin, vaikka eivät ole saaneet?

      Eräs ideologia itsepintaisesti väittää, että miehet haluavat työntää kikkelinsä vaikka oksanreikään, mutta tämä väite ei
      Sinkut
      268
      2543
    4. Poliisit vaikenee ja paikallinen lehti

      Poliisit vaikenee ja paikallinen lehti ei kerro taposta taaskaan mitään. Mitä hyötyä on koko paikallislehdestä kun ei
      Kokkola
      26
      2000
    5. MAKEN REMPAT

      Tietääkö kukaan missä tämmöisen firman pyörittäjä majailee? Jäi pojalla hommat pahasti kesken ja rahat muisti ottaa enna
      Suomussalmi
      30
      1508
    6. Mitä ihmettä

      Kaipaat hänessä
      Ikävä
      97
      1367
    7. Itämaisesta filosofiasta kiinnostuneille

      Itämaisesta filosofiasta kiinnostuneille. Nämä linkit voivat auttaa pääsemään niin sanotusti alkuun. https://keskustel
      Hindulaisuus
      304
      1107
    8. Kuntoutus osasto Ähtärin tk vuode osasto suljetaan

      5 viikkoa ja mihin työntekijät, mihin potilaat. Mikon sairaalan lopetukset saivat nyt jatkoa. Alavudelle Liisalle tulee
      Ähtäri
      54
      1080
    9. Välillä käy mielessä

      olisiko sittenkin ollut parempi, että emme koskaan olisi edes tavanneet. Olisi säästynyt monilta kyyneleiltä.
      Ikävä
      77
      1026
    10. Mulla on kyllä

      Järkyttävä ikävä sua. Enkä yhtään tykkää tästä olotilastani. Levoton olo. Ja vähän pelottaa..
      Ikävä
      39
      1011
    Aihe