Positiivisia kokemuksia 50+ työnhausta?

Valitettavasti meidänikäisten työnhausta ei ole positiivisia uutisia.
Ite 52v ja pari vuottaa sitten jäin työttömäksi yli 10v työsuhteen jälkeen. Historiastani löytyy toinenkin 10v työsuhde ja pätkiä, hoitovapaata ja työttömyyttä. Taloushallinto on alani ja siellä on menossa automatisointi. Ja tällä työnhakualueellani on 700 paperinpyörittäjää työttömänä. Opiskelu on menossa Avoimen puolella ja yritän päästä sisään yliopistoon. En tosin usko, että opiskelu auttaa työnsaannissa. Uudelle (hoito) alalle ei kannata kouluttautua, koska sitten puuttuu kokemus.

Ehkä voit yrittää kuntiin, valtiolle tai seurakuntiin. Korkeintaan keski-ikäiset työhönottajat yksityisellä puolella 50v töihin. Nelikymppiset työhönottajat valitsevat nuorempiaan hommiin, uskoisin.

Hei! Alkuperäinen pyysi kokomuksia.

Olen nyt 54 vuotias, syksyllä vuoden vanhempi. Sain viime elokuussa vuorotteluvapaan sjaisuuden vuodeksi, joka siis päätyy iihan kohta puoleen. Jatkoa ei ole tiedossa, talo täynnä määräaikaisia ja vuoden vaihteen uudistukset ajavat heidätkin kaikki ulos talosta.

Työkokemusta minulla on omaa koulutustani vastaavista tehtävistä yli 25 vuotta. Uutta vakituista työtä en usko enää saavani, en tiedä pääsenkö enää edes haastatteluihin. Ainoa toivo ovat erilaiset määräaikaisuudet: äitiyslomat ja vuorotteluvapaat. Tähän nykyiseen työpaikkaan minut ilmoitettiin työkkärin toimesta, en edes tiennyt koko paikan olemassaolosta ennen kuin sain kutsun haastatteluun.

Tulevaisuus masentaa. Edessä kituelämä pienen työttömyyskorvauksen turvin. En oikein tiedä miten tulen selviämään. Ainakin sellainen "300 euron" lisätyöpaikka pitäisi jostain löytää... Ahdistaa.

Koen olevani täysin työkykyinen, mitään rajoitteita ei ole. En sairastele oikeastaan koskaan. Ainoa lapsi tuli juuri täysi-ikäiseksi. Osaaminen on ajan tasalla. Olen ollut koko elämäni aikana yhteensä vajaan vuoden työttömänä.
Nyt taisi kuitenkin tulla pää vetävän käteen - mitä se sitten tarkoittaakin.

Kiitos vastauksista! Arvelinkin, että pos kokemuksia ei juuri ole. Ikäsyrjintä on totta. Juuri luin ilmoituksen, missä haettiin monitaitoista, melkeinpä kaksoistutkinnon suorittanutta henkilöä mielenkiintoiseen ja haasteelliseen tehtävään, mutta tosiaan yritys oli tehnyt strategisen valinnan hakea, ei itse vaan sellaisen vuokrafirman kautta, joka on erikoistunut nuorten vastavalmistuneiden eli hyvin vähän työkokemusta omaavien rekrytointiin. Luulisi, että laittamalla työpaikan yleiseen hakuun löytäisi melko vaivattomasti paremman, kokeneen työntekijän, sillä juuri siltä osaamisalueelta on käsittääkseni paljon ihmisiä "vapaalla". Vastaavia tapauksia tulee vastaan lähes päivittäin, kun kahlaa läpi tuoreimmat ilmoitukset. En tajua, miksi vuokrafirmat ovat saaneet noin vahvan jalansijan tässä maassa. Henkistä laiskuutta yrityksissä, vai mitä, en tiedä.

Olispa meillä työministeri, joka miettisi kannustimia saada yrityksiä palkkaamaan kokenutta työvoimaa. Kortistossa on paljon potentiaalia, tietotaitoa, Nokian insinöörejä maan talouden kääntämiselle kasvuun, mutta jokin mättää yritysten rekrytoinnissa. Asenteita pitäisi muuttaa, vapaaehtoisesti tai sitten pakolla.

Vuokrafirma on hyvä, jos olet ns. hyvä jätkä, ja osaat hommasi. Melko usein toiseen firmaan keikalle menevä palkataankin tuohon firmaan, kun kyvyt huomataan. Itse olen 60-vuotias, ja eläkeaika vähän hirvittää. Se on kuitenkin toinen juttu. Asiakkaanani on parikin alamme ja olomme tuntevaa keikkahenkilöä. On mukava teettää hommia heillä, kun kaikkea ei tarvitse selittää juurta jaksain.

En tiedä auttaako tämä. Itse tein työurani pörssiyrityksessä. Siinä kävi, kuten monelle muulle: ulos "vanhana" viisikymppisenä. No, minähän kouluttauduin lähihoitajaksi. Työtä kyllä riittää jos hommansa hoitaa. Ainoa "mutta" on, että työ on fyysisesti ja psyykkisesti raskasta vuorotyötä.
Vinkiksi antaisinkin, että hankkikaa lyhyempi koulutus, esim. kotiavustajan. Kannattaa myös selailla muitakin palstoja MOL:issa, kuin oman alan. Ennakkoluulottomasti hakemuksia sisään.
Itse en päätyökseni tee hoitotyötä. Avustavaa kevyempää tosin pienemmällä palkalla ilman vuorolisiä, mutta totean tulevani kuitenkin toimeen.
Päätyöstäni keikkailen aina halutessani, ajan sopiessa (lähärin koulutus takaa sijaisuuksia). Näin saan leivän lisää.
Palkan putoamiseen täytyy kuitenkin varautua, mutta kaikkeen tottuu. Jätän muutaman henkkamaukan rätin ostamatta.
Itsellä alkaa maaliviiva häämöttää, eli olen 6-kymppinen. Hauskaa sinänsä, että vastikään minulle tarjottiin vakituista hoitoalan työtä, josta kieltäydyin. 5-kymppisenä sain kenkää "vanhana ja väsyneenä" entiseltä alaltani.

Hakeudu amk:n opettajakoulutukseen. Haku kerran vuodessa ja parhaimmillaan ne 60 op 'opettajan pedagogoset' voi suorittaa jopa vuodessa. Antaa ylimääräisen pätevyyden ja mahdollisuuden hakea opettamaan omaa ammattialaa. Ja kohottaa lisäksi omanarvontuntoa.

PK-seudulla tarvitaan työntekijöitä hoitoalalle. Jopa ilman koulutusta oleville soitellaan kotiin ja pyydetään töihin. On plussaa jos tulee pk-sudun ulkopuolelta.

Kouluttaudu hoiva-avustajaksi tai lähihoitajaksi. Työtä on hoitoalallakin monenlaista. Työ ei ole välttämättä fyysisesti aina niin raskasta, jos et hakeudu esim. tuki- ja liikuntaelimiä kuormittavaan vanhustyöhön, jossa on mm. paljon potilassiirtoja.

Hoiva- ja hoitoalalle pääsee töihin ilman koulutustakin. Kouluttautumattomalle ammattinimikkeinä ovat esim. henkilökohtainen avustaja tai hoitoapulainen. 51-vuotias ehtii hyvin suorittaa myös alan AMK-tutkinnon: Esim. sairaanhoitaja, fysioterapeutti, terveydenhoitaja, bioanalyytikko ja liuta muita. Esimerkiksi bioanalyytikon työ on paljolti näytteiden ottoa ja muita kevyitä laboratorion työtehtäviä. AMK-tutkinnolla pääset vaativampiin työtehtäviin ja saat paremman palkan.

Unohda "oman alan työt" ja hakeudu hommiin, joissa väkeä tarvitaan esim. vanhushuollossa.