Pännii kun kaveri pääsi lääkikseen!!

läällis

Lukiokaverini ja minä haimme yhdessä lääkikseen. Valmistauduimme, luimme ja kävimme samat valmennuskurssit. Olin ollut lukiossa häntä piirun verran parempi matfyskem aineissa, ja neuvoin kaveriani kokeisiin valmistautumisessa enemmän kuin hän minua (eli ihan laskutekniikkaa ja päättelyä).

Emme kumpikaan päässeet ekalla kerralla sisään. Sain noin kymmenen raakapistettä enemmän kuin kaverini ja olin tosi optimistinen sisäänpääsyn suhteen seuraavana kesänä. Tämä siivitti lukemistani ja löystin hieman tahtia, koska tuntui, että osaan asiat tosi hyvin.

Tulikin pääsykoekirjamuutos ja Galenos, jota olimme tankanneet jäi pois. Treenasimme lukion oppimääriä ja ajattelin, että sehän sujuu ihan hyvin, koska olin ollut lukiossa hyvä näissä jo ihan "luonnostaan". Kaverilleni tietyt jutut kuitenkin aiheuttivat vielä päänvaivaa, mutta pohdimme niitä yhdessä. Kaveri jeesaa kaveria.

Tuli kesä ja uudet pääsykokeet. Taktikoin sisäänpääsypaikkakunnan valinnassa hieman "riskillä", koska laskut oli menneet hyvin ja olo tuntui vahvalta. Kaverini tunnusti tietyt heikkoutensa ja taktikoi eri paikkakunnalle, koska epäili ettei pääse parhaaseen yliopistoon kuitenkaan.

Kävikin niin, että oma koetulokseni romahti - ja kaverini pääsi kirkkaasti sisään sinne toiselle paikkakunnalle!

Hän aloitti lääkiopiskelut ja jo muutaman kuukauden kuluttua oli selvää, etten enää kuulunut hänen kaveripiiriinsä. Some aikana ei ole kovin työlästä pitää yhteyttä, jos tahtoo, mutta viestittely loppui aikas pian.

Jatkoin pääsykokeisiin valmistautumista yksin ja jäin jälleen ilman opiskelupaikkaa.

Olen käytännössä ihan rikki. Harmittaa tietenkin, etten päässyt sisään - mutta vielä enemmän olen katkeroitunut lääkiskaverilleni, tai siis ex-kaverilleni.

45

3610

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Lääketieteen yo.

      Jos ystävyys kuihtui tuon takia, oletan ettette olleet alunperinkään erityisen hyviä kavereita. Itsekin olen asunut vuosia satojen kilometrien päässä parhaista kavereistani, mutta silti ollaan vähintään kerran viikossa yhteydessä.

      Mutta sitten asiaan. Olen ollut tietyssä mielessä samanlaisessa tilanteessa kuin sinä: katkera, kateellinen ja täysin rikki. Lääkikseen pääsemisestä muodostui paljon isompi asia kuin se todellisuudessa on. Vastoinkäymiset pakotti minut kuitenkin katsomaan itseäni peiliin ja miettimään syvemmin omia tuntemuksiani. Väitän, että kokemani tunteet ja niiden hallitsemisen oppiminen kasvatti minua ihmisenä. Vaikka tällä hetkellä “ihmisenä kasvaminen” ei pakosti kuulostakkaan houkuttelevalta ajatukselta, kannattaa miettiä sitä tulevan vuoden aikana. Et halua tuhlata näitä “kärsimyksen vuosia” itsesääliin. Käytä tilaisuus hyväksi ja koita nousta noiden tunteiden yli. Tulet olemaan aika heikoilla jäillä tulevaisuudessa jos sun itseluottamus ja persoona perustuu vain lääkikseen pääsemiselle.

      • Suosittelija.

        Tavatkaa toisenne ja tehkää kimppa itsarit, eihän tuollaisesta kannata toipua, olette heikkoja mitättömyyksiä molemmat.
        Hyvä ettette päässeet lääkikseen, olette liian heikkoja yksilöitä henkisesti.


      • amis toimihenkilö
        Suosittelija. kirjoitti:

        Tavatkaa toisenne ja tehkää kimppa itsarit, eihän tuollaisesta kannata toipua, olette heikkoja mitättömyyksiä molemmat.
        Hyvä ettette päässeet lääkikseen, olette liian heikkoja yksilöitä henkisesti.

        Niin, mikäköhän sinua on estänyt pistämästä häneen yhteyttä..
        Ihmisuhteet kun ovat kakssuuntaisia, katsos.Ei aina tarvitse jäädä odottelemaan että toinen ottaa yhteyttä kun itsekkin voi tehdä sen.

        Ja toisaalta, jos tuollaisesta menet rikki niin elämästä tulee melko kovaa..


      • Lääketieteen yo.
        Suosittelija. kirjoitti:

        Tavatkaa toisenne ja tehkää kimppa itsarit, eihän tuollaisesta kannata toipua, olette heikkoja mitättömyyksiä molemmat.
        Hyvä ettette päässeet lääkikseen, olette liian heikkoja yksilöitä henkisesti.

        ..paitsi että pääsin lääkikseen. Siksi nimimerkki "Lääketieteen yo." eli Lääketieteen ylioppilas.


      • nippelitieto

        Kiitos sinulle tästä tekstistä! Valat toivoa momeen pieneen sydämeen!! Kirjaimellisesti pelastit päiväni.. :)


      • Rima alemmaksi

        Sairaanhoitajiakin tarvittaisiin. Miksi on välttämätöntä tulla juuri lääkäriksi?


      • rauskutar
        Rima alemmaksi kirjoitti:

        Sairaanhoitajiakin tarvittaisiin. Miksi on välttämätöntä tulla juuri lääkäriksi?

        Lääkäreitäkin tarvitaan ja joillakin on älliä fysiikasta, biologiasta, kemiasta ja pitkästä matematiikasta, ei kaikkia kiinnosta tulla DIksi, ei lukea matematiikkaa, ei kemiaa, ei fysiikkaa yliopistossa. Sitten on niitä ikuisia päänhakkaajia seinään jotka yliarvioivat omat kyvyt ja ei ikinä pääse lääkikseen.


    • ...?

      Miksi haet sinne Helsinkiin, etkä tee kuten kaverisi, joka selvästi osaa hieman taktikoida ja omaa realistisen kuvan omasta tieto-taidostaan? Se on aivan se ja sama missä opintosi teet, rivilääkärin koulutuspaikka on sivuseikka. Erikoistumaan voit taas hakea haluamaasi kaupunkiin joskus tulevaisuudessa.

      Täytyy kyllä myöntää, että tuo "parhaaseen yliopistoon"-lausahdus luo itselleni ainakin mielikuvia sinusta. Kaveri pääsi lääkikseen kehä III:n ulkopuolelle, miten itse käyttäydyit silloin? "Tervemenoa johonkin maalaisyliopistoon" tms.? Pidätkö itseäsi jotenkin parempana ihmisenä kuin muita, ja kaipaatko lääkispaikkaa vain osoittaaksesi itsellesi, että olet parempi? Siltä tuo vuodatus nimittäin kuulostaa.

      En myöskään jaksa uskoa kaveri-suhteen loppumisen olevan yhden puolen syytä ainoastaan. Tarinasi mukaan olet lahjakkaampi ja mukava ihminen, mutta kaverisi olikin kusipäähomomulkku ja hän ei kai sitten vain sietänyt sinun mukavuuttaan? Voi voi, pää pois perseestä ja katso itse mitä oikeasti tapahtui, en nimittäin tunne ketään omalta vuosikurssiltani jolla olisi vanhat kaverisuhteet kusseet eri koti -ja opiskelukaupungin takia.

      • Läällis

        Ihan hyvät kommentit, thänks. Pystyitte poimimaan sen keskeisen pointtini eli oon huolissani tästä pännimisestä, kateudesta ja katkeroitumisestani. Tilanne ei todellakaan oo kaverini syy, mutta mun päässä se asia kuitenkin pyörii, kateus ja katkeruus. Tästä fiiliksestä on pakko päästä yli, mutta miten.

        Lääkitsee on ollut mulle se ainoa vaihtoehto jo yläasteelta saakka. Ja pidän itseäni lahjakkaana, lääkikseen pääsy on mahdollista. Osaa asiat ihan hyvin, ja ikävä kyllä oon edelleen sitä mieltä, että oon piirun verran parempi kuin kaverini. Tosi asia vaan on se, että kaverini on nyt opiskelemassa, mä teen hanttihommia...


      • Lääk. yo.
        Läällis kirjoitti:

        Ihan hyvät kommentit, thänks. Pystyitte poimimaan sen keskeisen pointtini eli oon huolissani tästä pännimisestä, kateudesta ja katkeroitumisestani. Tilanne ei todellakaan oo kaverini syy, mutta mun päässä se asia kuitenkin pyörii, kateus ja katkeruus. Tästä fiiliksestä on pakko päästä yli, mutta miten.

        Lääkitsee on ollut mulle se ainoa vaihtoehto jo yläasteelta saakka. Ja pidän itseäni lahjakkaana, lääkikseen pääsy on mahdollista. Osaa asiat ihan hyvin, ja ikävä kyllä oon edelleen sitä mieltä, että oon piirun verran parempi kuin kaverini. Tosi asia vaan on se, että kaverini on nyt opiskelemassa, mä teen hanttihommia...

        On kyllä semmosta tekstiä, että et taida mikään lääkikseen hakija olla, vaan joku katkera työtön, joka ikinä todellisuudessa yhtään mihinkään edes pyrkinyt. Oikea lääkikseen pyrkivä hakija ymmärtää oman taitotason jo tehtyjen vanhojen valintakokeiden perusteella ja tällä perusteella osaa arvioida millä tasolla oma osaaminen on.


      • vanhalekuri
        Läällis kirjoitti:

        Ihan hyvät kommentit, thänks. Pystyitte poimimaan sen keskeisen pointtini eli oon huolissani tästä pännimisestä, kateudesta ja katkeroitumisestani. Tilanne ei todellakaan oo kaverini syy, mutta mun päässä se asia kuitenkin pyörii, kateus ja katkeruus. Tästä fiiliksestä on pakko päästä yli, mutta miten.

        Lääkitsee on ollut mulle se ainoa vaihtoehto jo yläasteelta saakka. Ja pidän itseäni lahjakkaana, lääkikseen pääsy on mahdollista. Osaa asiat ihan hyvin, ja ikävä kyllä oon edelleen sitä mieltä, että oon piirun verran parempi kuin kaverini. Tosi asia vaan on se, että kaverini on nyt opiskelemassa, mä teen hanttihommia...

        Lääkäriksi ei sovi oikein tuollainen, joka ei pysty käsittelemään omaa pettymystään ja on noin kateellinen. Ja on silti yhä täynnä itseuhoa paremmuudestaan.

        Maailma on täynnä tyhmyyttä ja ihmisillä huonoja ratkaisuja, epätervettä elämää ja luovuttamista. Kuinka voit ajatella kohtaavasi tällaista lääkärinä, jos pidät itseäsi fiksuna ja parempana. Kestätkö tällaista päivästä toiseen? Vai meinaatko kirurgiksi-ortopediksi? Ortopedeissa on tuollaisen asenteen omaavia k***päivä ehkä enemmän kuin muissa lääkäreissä.


    • Lääketieteen yo.

      Lisäys vielä aikaisempaan vastaukseeni. Ehkä osasyy epäonnistumiseesi on suuret paineet jotka olet luonut itsellesi ajattelemalla, että "minun kuuluisi päästä sisään/olla jo sisällä". Katkeroituminen ja kateellisuus tulee siitä, kun luulet olevasi parempi kuin lääkikseen päässyt kaverisi. Ehkä oletkin, kun laskette ja luette kirjastossa kaikessa rauhassa. Koetilanne on kuitenkin täysin eri tilanne jossa hyvä osaamistaso on ehdoton perusvaatimus, mutta se yksistään ei riitä. Stressinsietokyky ja hermojen hallinta on yhtä suuressa osassa kuin fy/ke/bi-osaaminen. Ehkä kaverisi kompensoi kykyjään rautaisilla hermoilla. Heitä egosi roskakoriin ja kysy vuorostasi kaveriltasi apua kuinka hän piti hermonsa kurissa valintakokeessa.

      Tulet varmasti pääsemään lääkikseen, se on vain ajan kysymys. Uskon, että se tapahtuu jo vuoden sisällä jos saat pääsi kuntoon. Jos osaat asiat ja pidät hermosi kurissa, on sinulla loistavat edellytykset päästä mihin tahansa Suomen yliopistoon. Helsinkiin hakiessa todennäköisyydet ovat kuitenkin kaikkein heikoimmat. Itse suosittelisin, että haet ensi vuonna johonkin muualle ja jos pääset sisään, voit miettiä Helsinkiin hakemista uudestaan. Tällöin pystyisit hakemaan Helsinkiin ilman paineita, ja mistä tietäisi vaikket enää edes haluaisi vaihtaa kaupunkia.

      • Läällis

        Joo, tiedostan juri ton ongelmani: Mä oon kehittelemässä tätä ongelmaa ihan mun omassa päässäni.



        a) mä pelkään, että en kestä sitä kokeen painetta. Kaverini pääsi sisään ja se lisäsi mun paineita 100 kertaseksi! Jos viimeksi menin kokeeseen tavallaan rentona, tietämättä mitään lopputuloksesta, siinä uskossa että osaan asiat ja jos en nyt pääse, niin mä osaan ne asiat ja sisäänpääsy on realistista ensi tai seuraavana vuonna. Ei hätää.

        b) mulla vaihtelee lukumotivaatio päivittäin: välillä luen 100% teholla ja kaikki ok, välillä lukumotivaatio on täysin hukassa, välillä jopa paniikki päällä, että on pakko päästä sisään.. mitä jos en pääse...

        Tää on tietenkin ihan mun omassa päässäni kehittynyt juttu, mutta en vaan voi mitään. Mitä useammin tulen hakemaan, sitä kovemmaksi paine tulee.

        c) mun on tois vaikeeta pitää aktiivisesti yhtetyttä siihen toisella paikakunnalla asuvaan kaveriini. Olisi oltava itse aktiivinen, koska sillä on niin paljon kaikkee menoa niiden uusien lääkiskavereidensa kanssa (ok, hieman säälittävän ironinen kommentti). mun ei oon myöskään jotenkin enää kovin helppoa kuunnella niitä sen opiskelujuttuja, sattuu tavallaan just siihen mun arkaan paikkaan.

        no, täytyy vaan jaksaa päntätä ja pohtia sitä Kuopioon hakemista. Oon miettinny myös jos hakisi suosiolla hampaalle ja sitt jos pääsis niin uudelleen lääkikseen...


      • itsekin hakija
        Läällis kirjoitti:

        Joo, tiedostan juri ton ongelmani: Mä oon kehittelemässä tätä ongelmaa ihan mun omassa päässäni.



        a) mä pelkään, että en kestä sitä kokeen painetta. Kaverini pääsi sisään ja se lisäsi mun paineita 100 kertaseksi! Jos viimeksi menin kokeeseen tavallaan rentona, tietämättä mitään lopputuloksesta, siinä uskossa että osaan asiat ja jos en nyt pääse, niin mä osaan ne asiat ja sisäänpääsy on realistista ensi tai seuraavana vuonna. Ei hätää.

        b) mulla vaihtelee lukumotivaatio päivittäin: välillä luen 100% teholla ja kaikki ok, välillä lukumotivaatio on täysin hukassa, välillä jopa paniikki päällä, että on pakko päästä sisään.. mitä jos en pääse...

        Tää on tietenkin ihan mun omassa päässäni kehittynyt juttu, mutta en vaan voi mitään. Mitä useammin tulen hakemaan, sitä kovemmaksi paine tulee.

        c) mun on tois vaikeeta pitää aktiivisesti yhtetyttä siihen toisella paikakunnalla asuvaan kaveriini. Olisi oltava itse aktiivinen, koska sillä on niin paljon kaikkee menoa niiden uusien lääkiskavereidensa kanssa (ok, hieman säälittävän ironinen kommentti). mun ei oon myöskään jotenkin enää kovin helppoa kuunnella niitä sen opiskelujuttuja, sattuu tavallaan just siihen mun arkaan paikkaan.

        no, täytyy vaan jaksaa päntätä ja pohtia sitä Kuopioon hakemista. Oon miettinny myös jos hakisi suosiolla hampaalle ja sitt jos pääsis niin uudelleen lääkikseen...

        Onks tää sun kaveris siis alottanut Kuopiossa vuonna 2012? Itse tunnen monia sen vuoden kurssilaisia, ja vielä siis 92-syntyneitä ja pääkaupunkiseudulta. Saatan siis tuntea kaveris :)

        Päättelin ett oot 92, kun vain yhden kerran ehdit gallen aikaan hakemaan.

        Omat kaverini on myös alottanu lääkiksessa, yks niistä ei koskaan puhu mulle lääkiksessä olemisesta, kai pelkää etten kestä, toinen taas puhuu taukoamatta. Loput on lopettanut yhteydenpidon.

        Itseäni ei harmita kavereiden sisäänpääsy, mutta parin tutun sisäänpääsy kyllä ärsyttää. Ovat kultalusikka suussa syntyneitä, tottuneet saamaan haluamansa ja tykkäävät korostaa omaa paremmuuttaan ja sosiaalista/taloudellista asemaansa.
        Yksikin 13-vuotiaana kehui ettei hänen tarvitsisi koskaan tehdä oikeaa työtä, kun sen tilillä on jo nyt melkein sata tonnia säästöjä...Ja sit kun tollanen pääsee lääkikseen, en kestä, sanoi suoraan että lääkärin hommat ei oo mun juttu mutta ylilääkärin palkat on.

        Jos itelläkin ois rahaa jäädä 24/7 kotiin lukemaan niin ehkä mahkut päästä sisään ois paremmat?


    • Ei ole helppoja

      Kannattaa hakea sellaiseen lääkikseen mihin on helppo päästä. Näillä palstoilla näitä aina vertaillaan ja kirjoittajilla tuntuu olevan kovasti tietoa mihin on helppoa päästä. Itse en tosin ole vielä löytänyt sellaista mutta muut kyllä...

      • ceciilia

        Se on varmaa että Hkiin on tiukinta päästä.


    • 10kk

      Tänään kun aloitat lukemaan 2015 vuoden kokeisiin ni pitäs kyllä onnistua.. aikaa kuitenkin enään VAIN10kk.

    • paosdj

      Todella surullista, jos kaveruus päättyi tuohon lääkikseen pääsyyn. Olen sitä mieltä, että se ei todellista ollutkaan eikä ainakaan ystävyyttä. Tsemppiä sulle ja tuosta negatiivisten tunteiden vyörystä olisi hyvä päästä yli, mutta ymmärrän kyllä kovin hyvin sinua. Aikaa se varmsti vie jonkun aikaa, mutta jos jäät siihen jumiin, niin olisi ehkä hyvä jutella asioista jonkun luotettavan ihmisen kanssa.

    • rupsahdus

      Lääkäreiden "vanhassa kaaritssa" on kusipäitä ollut jo ihan tarpeeksi joten lienee parasta että sinä hakeudut muihin hommiin. Kehno lekuri se vasta paha terveysuhka onkin. :D

    • luonnostaan lekuriks

      Kyllä tuntuu vähän, että peiliin sun pitää katsoa, eikä itkeä toisen pääsystä.

      Alykkyys ja viisaus ei ole sama juttu.

      Jos noin koville ottaa, oletko edes lääkäriainesta?

    • öööäääop

      Tule postiin, se on suunniteltu luusereita varten jotka eivät saa oikeita töitä eikä huolita mihinkään opiskelemaan.

    • U'reStrongerThanThat

      Kaverisi ei ollut sinulle oikea ystävä. Anna hänelle anteeksi, ja vapauta siten itsesi. Älä myöskään katkeroidu siitä, ettet päässyt opiskelemaan. Jatka sinnikkäästi tenttaamista, jos lääkikseen tosissasi haluat.

      Elämä on koulu, ja kaikella on tarkoituksensa. Voit toki olla "uskomatta" niin, mutta se ei auta sinua yhtään, ja tulet kyllä sen itsekin huomaamaan.

    • muutakin

      Tunnemyrsky suuren pettymyksen hetkellä on luonnollinen, terve reaktio. Se laimenee ajan mittaan.

      Nyt kuitenkin voisi ottaa opiksi ja viisastua. Viisastumisella tarkoitan, että olisi aika katsella ympärilleen ja alkaa kolkuttaa muita ovia, koska kerran tuo lääkiksen ovi ei aukea. Se ei taatusti voi olla ainoa autuaaksi tekevä. On suurta viisautta osata luovuttaa oikeaan aikaan ja suunnata muualle.

      • Kokenutmyös

        Niinpä, tyvestä sitä puuhun noustaan.


    • dfghjklfghj

      Myönnä itsellesi ja puhu jollekin toiselle tunteistasi, nöyrry. Myönnä, että olet katkera. Mutta älä jää siihen, lue ja hae uudelleen! Älä hae Helsinkiin, vaan varmista sisäänpääsysi menemällä esim. Turkuun. Yksi vuosi, ja olet lääkiksessä! Kannattaa yrittää jälleen!

    • tsemiahei

      Ei!!! Älä pliis katkeroidu kaverille, vaan tälle systeemille...

      Koska näköjään ei kannata hakea sinne parhaaseen sisään, kunhan vaan jonnekin ja sitten anoa vaihtoa...

      Eli teet vain itsellesi hallaa jos pistät välit poikki tähän kaveriin... ennemmin kannattaa nyt kun hän kerran on sisällä, niin pyytää häneltä vinkkejä? Et kai ole liian ylpeä siihen?

    • janssonni

      Totta kai olet kateellinen ja katkera. Niin olisi tilanteessasi moni muukin. Elämässä ei vaan mene aina niin kuin haluaisi. Jos lääkis on yhä ainoa vaihtoehtosi, niin ala lukea jo nyt alan kirjallisuutta. Pidä siis osaamisesi korkealla tasolla jo nyt. Voit ihan hyvin lukea niitä muitakin kirjoja, joita opinnoissa vaadittaisi ekalla vuosikurssilla esim. anatomiaa.

      Sinun kannattaa kuitenkin myöntää, että kaverisi menestys ei olisi muuttanut sitä, että et päässyt opiskelemaan. Otit riskejä ja se ei tällä kertaa kannattanut. Ota ensi keväänä vielä tiukempi ote opiskeluun.

      Oletko harkinnut opiskelua ulkomailla tai esim. ruotsinkielisellä puolella? Opintotuella ja tiukalla suunnitelmallisuudella voi hypätä myös pois lapsuudenkodista tai tutuista kotiympyröistä. Moni valitseee toisen paikkakunnan, jotta on helpompi päästä sisälle ja jotta se on eräänlaista henkistä aikuistumista pois tutuista maisemista.

      • Haaveesta totta

        Jos nyt lääketieteen opiskelu on se "must", niin kannattaa koettaa hakea kauaskin kotoa. Tässä kesän aikana olen tavannut tai tuttuni ovat kertoneet ihmisistä, jotka opiskelevat lääkäriksi Tartossa, Bukarestissa, Budapestissa jne. Ihan tavallisia suomalaisia nuoria... ;-)


    • M.O.T.

      Olet siis nainen. Taidat olla myös aika kateellinen, narsistinen ja mustasukkainen persoona.

    • taktikoit?

      Mieleeni vaan juolahtaa että, jos olet ihan oikeasti tuollainen niin onkohan sinusta
      oikeasti lainkaan terveydenhoito alalle?
      Pelottava ajatus jotta väärälle alalle "ajautuu" kaiken maailman "valehtevat lääkärit",
      jotka ei ajattele muuta kun?

    • Jeesa

      Kasva aikuiseksi.
      Aikuinen kykenee iloitsemaan ystävänsä onnistumisesta,
      pikkupoika, äisin lellipentu, ei siihen kykene.

    • sawetrgf

      Nyt vaan luet ensi vuonna paremmin ja menet perässä sisään.

    • 16valve

      Sun pitää vaan hyväksyä itsesi sekä älyllinen rajoittuneisuutesi! Olisiko lähihoitajan ura ehkä sopiva, mikäli lääkiksen ovet eivät aukea?

    • byllyyy

      no tuskin taitotasosi on niin mahtavalla tasolla kun luulet. itse luin tasan 12 kk ja aloitin nollasta (en lukenut lukiossa kuin pakolliset kurssit) ja hoidin vauvaa samalla ja pääsin ekalla yrittämällä sisään. vähän nöyryyttä niin ehkä sullakin joskus tärppää...

    • keskity vuoteen 2015

      Ensinnäkin sun kaverisi ei vissiin jaksanut/kestänyt sun kateutta ja laittoi välit poikki? Ainakin kuulostaa siltä. (Itselläni ainakin kävi niin, että kun ilmoitin kaverilleni lukevani yliopiston pääsykokeisiin, niin siitä sitten nousi sellainen kateus ja katkeruus, että voi että! Että ihan itseltä meni poikki tämän takia ystävyys kun ystävän hauras ego ei kestänyt, että itse on kouluttamaton (looseri?), liian laiska opiskelemaan tai tekemään yhtään mitään ja siitä vielä syyttää minua, just. )

      Toisekseen, unohdat se, että kaverisi pääsi ja sinä et. Sinä voit päästä ensi vuonna, keskity siihen ja itseesi! Nyt kun aloitat lukemaan ahkerasti, niin varmasti pääset ensi vuonna!

      Sitten niille, jotka kehottavat muuttamaan muualle ja hakemaan muihin yliopistoihin Suomessa ja ulkomailla: kaikilla ei vaan ole mahdollisuutta eikä edes mitään järkeä muuttaa tuosta noin vaan muualle. En tiedä minkälainen tilanne on aloittajalla.

      • cirrrku

        Sinkuilla nyt luulisi ja Hkiin on tosi vaikea päästä niin kai sitä menee sitten Ouluun, Kuopioon johon helpompi päästä mitä Hkiin. Tampere ja Turku myös.


    • Tuleva lääkis yo.

      En ole itse vielä lääketieteen opiskelija, mutta yhdessä pääsykokeessa jo käynyt. Kuten arvelin niin tapahtuvan, en päässyt tällä ensimmäisellä kerralla sisään. Kuitenkin hyvällä mielellä jatkan yrittämistä, sillä tämä yritys ei kuitenkaan kovin monta pistettä alle rajan jäänyt. Toisinaan vaikka olisi jäänyt paljonkin alle hyväksymisrajan, yrittäisin silti jälleen uudelleen.
      Omasta mielestä pitää muistaa, että lääketieteeliseen tiedekuntaan ei tulla hyväksytyksi välittömästi. Sisäänpääsy vaatii sen tietynlaisen prosessin, jonka myötä valituksi tuleminen on mahdollista. Pitää hallita tarpeeksi hyvin valintakokeeseen tarvittavat asiat, sekä myös olla ihmisenä tarpeeksi kypsä opiskelemaan lääketiedettä.
      Kannattaa jatkaa yrittämistä! Sillä ei ole väliä monta kertaa yrität, jos tähtäät siihen mitä itse haluat.

      • mooli

        Kyllä on niitäkin jotka pääsee heti samana vuonna kun kirjoittivat ja osa ilman valmennuskurssia.


    • Farmasisti

      Mielestäni sinun ei ole viisasta hakea vain lääkikseen. Ota huomioon, että on mahdollista, ettet koskaan pääse sinne ja elämän on jatkuttava kumminkin. Mieti myös vaihtoehtoinen tulevaisuus, niin paineesi hiukan helpottavat ja saatat jopa päästä lääkikseen. Luulenpa, että esim. Aallolta löytyy monta, joista alunperin piti tulla lääkäreitä, mutta toisin kävi ja elämä on kumminkin ihan nautittavaa. Mielestäni lääkärin koulutus alkaa olla sinulle joku statusjuttu eikä enää ole kysymys pelkästä työstä. Vahvista itsetuntoasi keskustelemalla tunteistasi niiden kanssa, jotka rakastavat sinua niin, etteivät pelkää antaa rehellistä palautetta.

      • simultaani

        Aallon kaverit on yleensä hyviä matematiikassa ja se pitää olla pitkä samaten fyke ja kemia. Biologiakaan tuskin tuottanee vaikeuksia. Eihän lääkiksessä oo matematiikka, fysiikkaa kun kokeissa, voi olla pikkasen kemiaa kenties fysiikkaa. Aallosta löytyy kovia kavereita.


    • lääket. jou

      Jos kolmannella hakukerralla ei ovet aukene, niin voit pitää itseäsi jo todistetusti keskivertoa tyhmempänä hakijana. Kolmannella kerralla pääsee suurin osa sisään. Sen jälkeen kannattaa katsoa oikeasti peiliin ja miettiä miksi ei ole päässyt sisään. Opiskelutaktiikka kannattaa ainakin pistää uusiksi, eikä hakata päätä seinään samalla tavalla kuin aiempina vuosina.

    • lihavariita

      Yritä uudestaan vaikka Kuopioon tai Ouluun. Miksi teillä välit meni poikki???? Oletko hakemassa 2015????

    • abcmel

      Etsi käsiiin entisiä pääsykokeita ja kun tuntuu että osaat tarpeeksi niin pidä koe se 5 tuntia ja kato miten menee. Mene valmennuskurssille. Olet käynyt lukion ja ilmeisesti suoritit fy-ke-bi syventävät ja kirjoitit Eetä ja ällää. Ei mitään hätää. Senkus kertailet ja lasket. Muista, Hkiin on vaikeinta päästä.

    • Stetoskooppi

      Jos neljän VAKAVASTI otetun kokeen jälkeen ei pääse, kannattaa harkita muita vaihtoehtoja. Suurin osa käy ensimmäisellä kerralla vain katsomassa kokeen, sitä ei mielestäni lasketa "oikeaksi hakukerraksi"

      • Muutkintyötkunniaan

        Minulla jo toinenkin hakukerta otti koville. Tuntui todella turhauttavalta TAAS ottaa kirjat esille. Motivaatio-ongelma oli paha koko kevään.

        Olin satsannut ensimmäiseen hakukertaan todella paljon, kävin valmennuskurssin ja laskin ja luin kevään 2014 lähes koko valveillaoloaikani. Kun sitten en päässytkään oli ketutus korkealla, kaikki vaivannäkö oli ollut turhaa...

        Mutta ei se viimevuotinen lukeminen silti ollutkaan turhaa, tänä keväänä asiat palautuivat nopeasti mieleen ja vaikka lukeminen olikin tervaa, niin ovet aukenivat Ouluun!

        Kolmatta kertaa en olisi hakenut. Minusta ei ole junnaamaan lukiojuttujen kanssa vuosikausiksi. Haluan mennä elämässä eteenpäin. Lahjakas ihminen pystyy kyllä kiinnostumaan monista erilaisista aloista, en usko, että lääketiede on ainoa autuaaksi tekevä ala kenellekään.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Cynthia Woods

      😋😍😋😍😋😍😋😍😋 💋 ­­­N­­y­m­­­f­o­­m­­a­­a­­­n­i -> https://x18.fun/girl04372247#CynthiaWoods 🔞💋❤️💋❤️💋🔞�
      YIT-Yhtymä
      0
      7937
    2. Perustele miksi hän ei

      Ole sopiva sinulle
      Ikävä
      177
      1755
    3. Mikä oli nainen

      Paras yhteinen hetkemme niistä pienistä ja vähäisistä.
      Ikävä
      77
      1114
    4. Miksi sinulla, nainen

      On niin negatiivinen asenne minuun ja yleensäkin negatiivinen käsitys?
      Ikävä
      113
      1113
    5. Nainen, millainen tilanne oli

      kun huomasit ihastuneesi häneen oikein kunnolla. Missä tapahtui ja milloin
      Ikävä
      62
      1031
    6. Persut petti duunarit

      Kyllä persujen kuuluu nyt mennä häpeämään kun äänestivät lakkolakien puolesta. Vielä muka kehutaan olevan työväenpuolue,
      Perussuomalaiset
      193
      945
    7. Persuille kovaa kyytiä YLEn kannatusmittaus

      https://yle.fi/a/74-20085866 Näin se menee persueliitti. Pettäjän tie on karu, persujen äänestäjät ovat nyt reagoineet
      Maailman menoa
      182
      920
    8. Lindtman runnonut demarit huimaan nousukiitoon!

      Palkansaajat – siis Suomen käynnissä pitävä kansanosa – ei näemmä arvosta EK/SY-sätkyakka Purran saksipelleilyä. Niin
      Maailman menoa
      271
      886
    9. Mitä ajattelen sinusta

      Että olit erilainen kuin muut ja jollakin kummalla tavalla samanlainen kanssani, vaikka ei tunnetukaan. Sinun kanssa tu
      Ikävä
      35
      823
    10. Itkisikö onnesta

      Jos panisin sua kunnolla?
      Ikävä
      86
      707
    Aihe