Saarijärvi vaatii Kuuskaistalta ennakkomaksuja takais

Muista kunistahan ne Saarijärveäkin koskevat tiedot löytyy!
Se siitä Saarijärven avoimesta tiedotukseta ja läpinäkyvyydestä.


Viitasaari, Laajakaistahanke tänään?
torstai 4. syyskuuta 2014

Lainaus

"Vanhan verkon hyödyntäminen salattiin kunnilta!

Kauhuskenaariot ovat alkaneet purkautua. Nyt on tullut tietoon, että v. 2006 53 kylään ja niin myös Viitasaarelle rakennettua Keski-Suomen seutuverkkoa todellakin pystytään hyödyntämään suhteellisen helposti sitä vahvistamalla ja uudistamalla nykytekniikkaan. Tiettävästi hintakin on murto-osa nyky suunnitelmista. Tämä tärkeä tieto olisi pitänyt julkisesti tiedottaa heti välittömästi uuden hankkeen alkuvaiheessa. Viitasaaren päättäjille ovat omat virkamiehet koko ajan virheellisesti väittäneet ettei aiemmin asennettua seutuverkkoa voida mitenkään hyödyntää, kerrottiin syyksi vain että johdot ovat pelkästään kuparia, mutta nyt on selvinnyt että kuitua löytyy tästäkin verkosta ja näitä pystytään hyödyntämään ja jatkossa käyttämään hyvin tehokkaasti. Jopa tämän koko verkon omistajakin on ollut välillä hukassa.

Tekstini jälkeen löytyy Saarijärven kaupunginhallituksen tulevan maanantain kokouksen pykälä jossa päätetään operaattorisopimuksen irtisanomisesta ja rahojen takaisin perinnästä. Päätöksen lopussa mainitaan vanhan kuituverkon hyödyntäminen".

Lue täältä enemmän

http://ilpomanninen.blogspot.fi/

Kiitos Pihkaniska. Meillä Saarijärveläisillä sentään on järki päässä asioiden hoidossa. Viitasaaren kunnalliselämän päätökset ovat ikäänkuin hujattomien hulttiopoikien käsissä ainakin valokuidun suhteen. Ihmettelen valtuuston äänestyskäyttäytymistä. Eikö Viitasaarella ole kuin kolme viisasta miestä jotka ymmärtävät asioiden hoidon päälle???

En voi Viitasaarelaisena kuin ihailla Teidän Saarijärveläisten luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden tapaa hoidella asioita kaupunkinne parhaaksi. Teillä on järki päässä ja otetta asioiden hoidossa.

No kaupunginhallituksen jäsen Jukka Ruunaniemi.

Jos Kuuskaista on kirjeellä ilmoittanut Saarijärven kaupungille, että se ei kykenekkään rakentamaan sopimuksessa sovittua laajakaistaverkkoa Saarijärvelle, niin miksi mielestäsi sopimusta rakentamisesta ei pitäisi purkaa ja vaatia maksettuja 433 000 euron ennakkomaksuja palautettavaksi sopimusrikkomuksen vuoksi?

Ketä sinä edustat kaupungin hallituksessa, Kuuskaistaa vai Saarijärveläisiä?

Mikä meni pieleen laajakaistahankkeessa?

Sampo-lehti 11.9.2014

Kaupungin johtaja Timo Rusanen kertoi todella asiallisesti, asiantuntevasti, avoimesti ja selkeällä suomen kielellä tilanteen ja myös tehdyt virheet Kuuskaista-vetoisessa laajakaistahankkeesta. Sen kyllä ymmärtää tavallinen maatias kuntalainenkin.

- Paljon puhutulla tukialueella liittyjiä olisi vain 195 ja liittymän rakentamiskustannus olisi 36500 Euroa, koko investointi 7,0 miljoonaa euroa.
- koko Saarijärven alueella liittyjiä 650 ja liittymän rakennuskustannus olisi 22900 Euroa. koko investointi 14,7 miljoonaa. Se olisi melkein puolet Saarijärven kaikista vuotuisista verotuloista noin 31 miljoonasta eurosta.

- paljon puhuttu tukialue ei olekkaan niin suuri kuin on kerrottu, joten tuen osuus olisi mitätön koko 14,7 miljoonasta..

Lainat pitää maksaa kuitenkin pois korkojen kera, niin rahat tulevat lopulta kunnan kassasta eli kerätään kaikilta veronmaksajilta, niiltäkin jotka tulevat hyvin toimee 4G langattomalla ja myös niiltä, jotka eivät halua yhteyttä ollenkaan.

Liiteartikkelissa toinen merkittävä "tunnustus" oli, että on muitakin kilpailukykyisempiä vaihtoehtoja kuin Kuuskaistan kaivamat uudet laajatkaistat. Kuuskaistan varsinaiset tulothan tulevat kaivamalla kaapeleita mahdollisimman paljon maahan, eli itseasiassa maanrakennustyöstä.

Olemassa olevia valmiita kaapeleita on nyt alkanyt yllättäen löytymään. Saattaapi olla, ettei nyt kuvatut kaapelit ole edes ainoat vaan löytyisi muitakin.

Ja kuinka ollakkaan. Ne ovatkin nyt muuttuneet kelvoiksi valokaapeleiksi.

Tähän mennessä on intetty julkisesti viranhaltijoiden suulla niiden olevan "kuparikaapeleita", "niissä on liian vähän kuituja", "ei tiedetä kuka ne omistaa", "ei tiedetä, missä ne kulkee", "ne on liian vanhoja", "Kuuskaista ei halua käyttää niitä"

On hyvä, että nyt aletaa tutkimaan.

Sellaista se on "salaisten kaapelien" elämä sano Mullikka
.

Mutta missä vipyy Kuuskaistan tilinpäätös vuodelta 2013.

Patentti- ja Rekisterihallitus ei tiedä siitä mitään.

Ovat sitä mieltä, että tilinpäätöstä ei ole toimitettu heille

onhan 4 G-se riittää.

Hölmöjen päättälien ne pitää maksaa takaisin maksajille. Päättä'jäthän tässä tapauksessa on pettäneet maksajia.

Onhan se saarijärvi pieni kunta, mutta kai siellä kunnassa sentään joko kunnanhallitus tai valtuusto on ollut päättämässä lainojen takauksista kuuskaistalle.
Persaukiselta kuuskaistalta on turha mitään vaatia, kun rahat on loppu. Laita perintään.
Siinä mielessä järveläiset ovat hölömöjä, kun maksavat tyhjästä.

Ennakkomaksuja Kuuskaistalle kaupungin kassasta on antanut ex-kaupunginjohtaja Janne Kinnunen,herra on nykyään Viitasaarella tekemässä tuhojaan.
Sielläkin pitäisi jatkaa laajakaista pelleilyä ja maksella lisää rahaa uudelle Kuuskaista viritykselle.
Kiittäkää onneanne että Rusanen vihelsi pelin poikki ja kyselee saarijärveläisten rahojen perään.

Tyhmät-mitä meette maksamaan mitään etukäteen.Turha murista-itse olisin maksanut vasta sitten kun asia varma.Eli en maksanut mitään ennakkoon.

Seoon poijjaat sillälailla jottane ne rahat haetahan sieltä pohojalaasilta takasi vaikka porukalla,ja sen verran annetaha vauhtia jotta uijja polskauttavat lahenyli Ruottiin kuset sukassa.Vaekka käspohjoo.

....RRRKELE.

Oikein pojat ja tytöt, oikein! Hakekaa vaan ja korkojen kanssa valehtelijoilta rahat takaisin. Tultais mukaan mutta kun ei keritty maksaa. Meillä pari valittajaa kerkisi kaatamaan rojektin ennen virkamiesten ja valtuutettujen hölmöilyn täytäntöönpanoa.

Koskelan Seppo pelasti karstuset konkurssilta,helpotuksen syvä huokaus...
Sepille kiitokset!

Nyt sitten Pekkarisen Maukka ottaa lapijon kätteen ja hautoo itte kuapelit muahan,jos hiki tulloo laittakkoon pipon lisäkkeineen ojanpientareelle.

Suarisen Tapsa ja PetosNaukkarinen voepi peitellä jälet,mutta varokee poijjat ettei vanahat valokuapelit poikki mene.

Talakookahveet mettien siimeksessä joutoo keittelemmään pelikaani Neittaanmäki...

Saakos saarijärveltä mistään vielä kuitunettiä?.
Pitäs saada järeät yhteydet käyttöön.

Ohessa lainaus Karstulan palstalta hyvin asiantunteva ja hyvä kannanotto laajakaistaan ja päälle kaatuvista riskeistä.


http://keskustelu.suomi24.fi/debate/5205


"Laajakaista-päätösten järjettömyys , kunnanhallituksen pöydällä

KUUSI MILJOONAA!
12.12.2014 09:33

http://www.peda.net/verkkolehti/karstula/karstulankunta?m=content&a_id=888

"Keskeiset muutokset hankkeen toteuttamisessa verrattuna aiempiin päätöksiin
Selvitystyöryhmän esityksen mukaisesti toteutettuna hankkeessa on merkittäviä eroja ver-rattuna toteutustapaan, johon Karstulan kunta on aiemmissa päätöksissään sitoutunut.

Aiemmassa päätöksessä laajakaistaverkko oltiin rakentamassa koko kunnan alueelle. Nyt esitetyssä mallissa sitoudutaan vain laajakaistalain mukaisen tukikelpoisen alueen rakentamiseen. Jotta verkon rakentamisesta saavutettaisiin asukkaiden ja yritysten kannalta sellainen hyöty, mitä hankkeessa alun perin tavoiteltiin, tulee kunnan varautua myös kaupallisen alueen rakentamiseen ja rahoittamiseen välittömästi tuetun alueen rakentamisen jälkeen.

Aiemmassa päätöksessä kunta sitoutui takaamaan puolet hankkeen toteuttamiseen otet-tavista lainoista, enintään 2 010 000 euroa, mikä koski koko kunnan alueelle rakennetta-vaa verkkoa. Nyt esitettävässä mallissa kunnan takauksen suuruus on kasvanut 2 761 900 euroon ja se käsittää vain tukikelpoisen alueen. Alustavien laskelmien mukaan kaupallisen alueen rakentaminen edellyttää lisäksi noin 3 070 000 euron lisärahoituksen hankkimista.

Aiemman päätöksen mukaan kunta päätti rahoittaa yhtiötä, jonka omistuksesta merkittävä osa olisi ollut kuntien ulkopuolisessa omistuksessa. Nyt esitettävässä mallissa Verkkohol-ding Oy olisi kokonaan kuntien omistuksessa ja Valokuituverkot Oy 90 % kuntien omistuksessa."


Multialla oletettavasti samoista kauhuscenario syista kunnanahallitus jäitti pöydälle laajakaistaan haetun miljoonan euron lainatakauksen.

Tässä on todella vahvaa tukea Saarijärven maaliskuiselle onnistuneelle päätökselle hylätä Kuuskaista vetoiset holding ja verkkoyhtiöt.

Toinen hyvin painava peruste on kirjoitettu nimimerkin "mitäs minä sanoin" yllä kirjoittamaan yhteenvetoon Kuuskaistan karmeasta tilinpäätöksestä 1.1.2012 - 30.6.2014.

Tuota Saarijärvellä kyllä alkaa olla korkea aika sanoa Kuuskaistan helmikuussa 2012 tehty sopimus irti, koska velka taitaa vanheta kolmessa vuodessa eli helmikuussa 2015.

Sen jälkeen Saarijärvellä ei ole mahdollisuuksia oikeusteitse velkoa saatavaa, eikä Kuuskaista tee sopimaansa verkkoa.

Kuuskaistahan lopetti työt huhtikuussa 2013, "kun "rahat loppuivat" ja jätti työn sikseen.

Kuuskaistan ainoa ja oikea suunta on käräjäsali,syntien tunnustus ja vankeinhoitolaitos.
Toivon hartaasti hyvin pitkää kakkua. :-)

Sonera laittoi uutta vauhtia mobiilinettiin – 300 megan nopeudet


Manu Pitkänen
Luotu: 15.12.2014 22:52

Teknologia

Tämän vuoden alussa Nokia testasi 300 Mbps:n latausnopeuksia Elisan matkapuhelinverkossa ja kuukausi sitten DNA kertoi testaavansa samanlaisia nopeuksia muutamissa paikoissa Helsingissä.

Sonera on nyt liittynyt joukkoon avaamalla 300 Mbps:n LTE-A-verkon Helsingin Oulunkylässä ja Roihupellossa. Soneran mukaan kyseessä "on Pohjoismaiden ensimmäinen kaupallinen carrier aggregation -tekniikkaa hyödyntävä LTE-A-toteutus". Nopeampien yhteyksien hyödyntämiseen tarvitaan LTE Cateogry 6 -tason puhelin, kuten Samsungin Galaxy Alpha tai Note 4. Soneran liittymävalikoimassa korkein yhteysnopeus on yrityskäyttöön tarkoitetuissa Sonera Sopiva Pro –liittymässä ja Aito 4G Max -liittymässä.

”Ehdimme vielä tänä vuonna tuoda uudet nopeudet noin kymmenelle tukiasemalle eri puolilla Etelä-Suomea. Suomessa on otettu 4G nopeasti käyttöön, joten uskomme nopeamman verkon ilahduttavan asiakkaitamme nyt kun uusimmat puhelimet ja reitittimet tukevat korkeampia nopeuksia”, sanoo Soneran teknologiajohtaja Kalev Reiljan.

Muut asiasanat:
DNA, Elisa, 4G, Sonera

http://www.uusisuomi.fi/teknologia/75497-sonera-laittoi-uutta-vauhtia-mobiilinettiin-300-megan-nopeudet

Yhteisverkolla nopea 4G myös syrjäkylille

Kansainvälisestikin harvinainen operaattoreiden yhteishanke varmistaa laadukkaan mobiiliverkon ripeän rakentamisen. Tuloksena on nopea ja tehokas verkko myös sinne, minne se ei ole aiemmin ulottunut.
23.12.2014 06:19


DNA ja TeliaSonera päättivät elokuussa yhdistää voimat Itä- ja Pohjois-Suomen matkaviestinverkon rakentamisessa. Yhteinen sävel löytyi, kun uusien 4G-taajuuksien myöntämisen jälkeen operaattorit olivat joka tapauksessa rakentamassa uutta verkkoa.
Puolet Suomen pinta-alasta kattavalla alueella asuu vain 15 prosenttia väestöstä, joten kalliiden verkkoinvestointien jakaminen on järkevää. Hyödyt näkyvät myös asiakkaille, lupaa DNA:n toimitusjohtaja Jukka Leinonen.

"Mobiilidatan käyttö kasvaa räjähdysmäisesti myös jatkossa. Toisaalta käyttö on luonteeltaan liikkuvaa ja asiakkaiden odotukset sen mukaiset, olipa kyse yritystoiminnasta tai vapaa-ajan vietosta. Tätä yhtälöä lähdimme ratkaisemaan: halusimme nopealla aikataululla nopeat ja tasalaatuiset palvelut koko maahan.”

Leinosen mukaan molemmat operaattorit voivat palvella asiakkaitaan paremmin yhteisessä verkossa. Tehokkuushyödyt näkyvät käyttäjille verkon parempana laatuna, nopeampina yhteyksinä ja nopeampana rakentamisena. Operaattoreiden tuotannollinen yhteistyö kattaa verkon perusinfrastruktuurin, mutta kaupallisessa mielessä kilpailu asiakkaista vain kovenee.

Ainutlaatuinen yhteisyritys

Yhteisverkko on Suomessa ja kansainvälisestikin ainutlaatuinen hanke. Erityiseksi sen tekee laaja maantieteellinen alue sekä se, ettei Itä- ja Pohjois-Suomeen jää operaattoreiden omia päällekkäisiä verkkoja.

"Valtioneuvoston hyväksyttyä toimilupamuutokset yhteisrakentaminen on sallittu kaikkien radiotekniikoitten osalta. Toisin sanoen rakennamme kokonaan uuden verkon niin 2G-, 3G- kuin 4G-tekniikoilla. Verkko ja palvelut paranevat, oli asiakkaan käytössä viimeisin älypuhelin tai vuosia vanha gsm-kapula", Suomen Yhteisverkko Oy:n toimitusjohtaja Antti Jokinen sanoo.
Aiemmin DNA:n tuotantojohtajana työskennellyt Jokinen on valmistellut verkkoa elokuusta lähtien. Jokisen mukaan konkreettiseen rakentamisvaiheeseen, ensimmäisten tukiasemien asennuksiin, päästäneen huhtikuussa 2015. Peruskapasiteetin rakentaminen jatkuu pitkälle seuraavaan vuoteen.
"Verkkohan ei ole koskaan valmis, vaan siihen tulee koko ajan parannuksia. Koko Suomi on katettu vuoden 2016 lopussa", Jokinen lupaa.

Enemmän ja nopeammin

Yhteisverkon kivijalka on uusin mahdollinen tukiasematekniikka. Se parantaa palvelun laatua kaikille asiakkaille. Lisäksi tukiasemapaikkoja tulee enemmän kuin yksittäisillä operaattoreilla on tähän asti ollut. Kun tähän ynnätään DNA:n ja Soneran hallitsemien radiotaajuuksien yhteiskäyttö, verkon peitto ja tiedonsiirron nopeus ovat ennennäkemättömiä.
4G:n teoreettinen maksiminopeus 150 Mbit/s tulee aidosti kaikkien ulottuville myös haja-asutusalueilla.

"Osa hyödyistä näkyy verkon nopeampana rakentamistahtina ja tasalaatuisena palveluna ympäri Suomen. On kansallisen edun kannalta tärkeää, että luomme koko maahan modernia ja tehokasta digitaalista infrastruktuuria", DNA:n Jukka Leinonen muistuttaa.

Yhteisverkko palvelee samalla myös laajakaista kaikille -tavoitetta. "Syrjäseuduilla ei olla valmiita maksamaan tuhansia euroja kiinteistä kuituyhteyksistä. Erittäin kustannustehokas ja nopea mobiiliyhteys luo kilpailukykyä ja alueellista tasa-arvoa – ilman yhteiskunnan tukia."

Tämä artikkeli on yhteistyökumppanin sisältöä.

http://www.taloussanomat.fi/dna/2014/12/23/yhteisverkolla-nopea-4g-myos-syrjakylille/201417547/325

Ilman yhteiskunnan tukia ja kuntien rahoja ja takauksia. Maksavat vain käyttäjät kilpailykykyisen hinnan, ei kaikki veronmaksajat kunnassa!!!

Eikä siitä valu Kepulle "asiatonta välirahaa"

Lainaus edellisestä sanomasta

Yhteisverkko palvelee samalla myös laajakaista kaikille -tavoitetta. "Syrjäseuduilla ei olla valmiita maksamaan tuhansia euroja kiinteistä kuituyhteyksistä. Erittäin kustannustehokas ja nopea mobiiliyhteys luo kilpailukykyä ja alueellista tasa-arvoa – ILMAN YHTEISKUNNAN TUKIA."

Sopan keittäjät eivät osaa hävetä mitään,mutta tämä puuro on palanut kunnolla pohjaan.

On odotettavissa ennennäkemätöntä vastuunpakoilua ja pikalähtöjä ulkomaille pelkällä menolipulla,kun tätä paskakasaa aletaan tonkimaan.

Sunnycarcenterin pomo saa seuraa jenkkeihin.

Samsungin huippupuhelin sai tuen supernopealle netille

Manu Pitkänen
29.12.2014 20:09

Teknologia

Galaxy Note 4 on ollut alusta lähtien ollut saatavilla niin Exynos- kuin Snapdragon-versiollisenakin. Tuotepalettiin on julkaistu kolmaskin versio, Qualcommin uutta Snadragon 810 -piiriä käyttävä malli.

Snapdragon 810 sisältää uusia huomattavia teknisiä parannuksia aiemmassa Note 4:ssä nähtyyn Snapdragon 805:een verrattuna. Uudessa järjestelmäpiirissä on kahden 64-bittiseen laskentaan kykenevää suoritinydintä (neljä Cortex-A57-ydintä ja neljä Cortex-A53-ydintä), tuki LPDDR4-muistille, tuki videoiden HEVC-pakkaukselle ja yhteensopivuus kolmea taajuusaluetta yhdistäville 450 Mbps:n matkapuhelinyhteyksille.

Edellä mainituista uudistuksista Samsung nostaa tikun nokkaan nopeammat matkapuhelinverkkoyhteydet. Puhelimessa käytettävä käyttöjärjestelmä on vielä 32-bittinen Android 4.4 KitKat. Keskusmuistia on kolme gigatavua, mutta sen tyyppiä ei kerrottu.

450 Mbps:n verkkoyhteydet ovat vielä maailmanlaajuisestikin vasta alkutekijöissä, joten useimmissa käytössä olevissa verkoissa on tyytyminen hitaampiin verkkoyhteyksiin. Samsung uskoo nopeiden matkapuhelinverkkojen kaupallisen käytön alkavan ensi vuoden lopulla. Suomessa operaattorit ovat aloittaneet 300 Mbps:n verkkojen kaupallisen testaamisen pienillä alueilla.

Qualcommin tarkoitus oli käyttää Snapdragon 810:ssä LTE Category 6 -tason mobiiliyhteyksiä (max. 300 Mbps), mutta yhtiö kertoi joulukuussa vaihtaneensa piirin modeemin uudempaan malliin.

Samsung ei kertonut missä 450 Mbps:n mobiiliyhteyksillä varustettua Note 4:ää aiottaisiin myydä. Yhtiö ei kertonut myöskään sitä koska puhelin tulee markkinoille.
Muut asiasanat:
Samsung Galaxy Note 4, Android 5.0 Lollipop, Android 4.4 KitKat, Android, 64-bittinen, Qualcomm Snapdragon 810, Qualcomm

http://www.uusisuomi.fi/teknologia/75960-samsungin-huippupuhelin-sai-tuen-supernopealle-netille

Joko Kuuskaista on perustanut uuden yhtiön Jämsän hanketta varten?Uusia alle kolme vuotta vanhoja yhtiöitähän ei koske vakavaraisuus vaatimukset.
Luoja heitä auttakoon jos Maakuntaliitto käyttää taas "asiantuntemustaan" kilpailutuksessa.

Eikö tämä Jarmo Koskinen kavereineen osaa hävetä mitään?

Uutiset
Keski-Suomi

Keski-Suomi 12.1.2015 klo 5:17
Langaton verkko jyrää maakaapelin

Teleoperaattorit ovat voimakkaasti laajentaneet langattomia 4G- verkkoja ja tahti jatkuu kiivaana myös tänä vuonna. Esimerkiksi Keski-Suomessa mobiiliverkot kattavat tänä keväänä kaikki kuntakeskukset ja mobiiliverkkojen rakentaminen laajenee myös haja-asutusalueille. Samaan aikaan kunnat kamppailevat takkuisasti etenevän kuituverkko-hankkeen kanssa. Viimeisin taisto on käynnissä Jämsässä.

Kännykän tukiasema. Kännykän tukiasema. Kuva: YLE

Kaupalliset teleoperaattorit rakentavat voimakkaasti nopeaa 4G - verkkoa Keski-Suomeen. Elisan verkko on saatavilla jo kaikissa muissa kunnissa paitsi Luhangassa. Sielläkin verkko valmistuu tämän kevään kuluessa.

Kyllä se lähtee aina kuluttajien tarpeesta ja siitä, mistä ollaan valmiita maksamaan

– Juha Peltomäki

DNA:n verkko kattaa keskustaajamat ja tänä vuonna verkon rakentaminen jatkuu taajamien lähialueilla. Ensi vuonna 4G-verkko toimii nykyisen gsm-verkon tasolla, sanoo DNA:n tuotantojohtaja Jarkko Laari.

Elisan Keski-Suomen aluejohtaja Juha Peltomäki sanoo, että muutostahti on kova.

- Kyllä se lähtee aina kuluttajien tarpeesta ja siitä, mistä ollaan valmiit maksamaan. Asia ei ole koskaan niin mustavalkoinen, mutta kyllä ihmisten työnteko, kuluttaminen ja viihtyminen on vahvasti siirtymässä mobiiliverkkoihin ja se kannustaa kyllä rakentamaan mobiiliverkkoja entistä enemmän.
Mobiili tiedonsiirto hurjassa kasvussa

Kuluttajien käyttäytymisen muutos näkyy selvästi myös Elisan tiedonsiirtojen määrässä.

- Jos peilataan sitä tiedonsiirtojen valossa niin pelkästään viime vuonna Elisan verkossa tiedonsiirtomäärät kasvoivat ähes 100 prosenttia ja sama trendi tulee varmasti jatkumaan myös tänä vuonna, sanoo Peltomäki

Peltomäen mukaan verkkoja laajennetaan ja kapasiteettia lisätään kuluvana vuonna. LTE- verkon rakentaminen jatkuu aina vuoteen 2019 vuoteen saakka.

- Sen jälkeen tulee rinnalle myös uusia tekniikoita eli mobiilitekniikan kehittyvät vuosi vuodelta. Tulevaisuus näyttää mobiililta.
Jämsä ei innostu kuituverkosta

Keski-Suomessa kuntien oma laajakaistahanke on edennyt takkuisasti. Nyt valtio on luvannut hankkeelle uutta tukea noin 5,5 miljoonaa euroa ja Keski-Suomen liitto selvittää parhaillaan kuntien halukkuutta osallistua hankkeeseen.

Edellisen kerran kuntien kiinnostusta kysyttiin vuonna 2013. Sillon Jämsän kaupunki jättäytyi hankkeesta pois.

Nyt asia on uudelleen esillä kaupunginhallituksessa, eikä intoa ole tullut yhtään enempää. Perusteluna on kaupungin huono taloustilanne. Lähes kahden miljoonan investointi tuntuu liian raskaalta varsinkin kun samaan aikaan kaupallisten operaattorien mobiiliverkot laajenevat vauhdilla.
Kyläyhdistykset kaipaavat kiinteää verkkoa

Jämsän kyläyhdistyksissä kiinteä verkko olisi kuitenkin mieluisampi kuin haavoittuvana ja epävarmana pidetty mobiiliverkko.

Surullisin mielin kuuntelen, että ei olla edistymässä tässä hommassa

– Markku Koponen

Toimiva laajakaista olisi erittäin tärkeä Jämsän kylien kehittämisen kannalta, sanoo kyläyhdistyksen yhteisen Jämsän Voimavara ry:n puheenjohjata Markku Koponen.

- Surullisin mielin kuuntelen, että ei olla edistymässä tässä hommassa. Kyllähän se täällä kylillä asumista helpottaisi ja toisi etätyöpaikkoja. Maanviljelys tarvitsee nykyään hyvät yhteydet ja moni muu yritys. Kyllä se kylien kehittämisen jarru on, jos sitä ei tänne saada.

Kyläyhdistyksillä ei ole täyttä luottamusta kaupallisten operaattorien tarjoamiin langattomiin verkkoihin.

- Jos kaupalliset rakentaa niin nehän rakentaa asutuskeskuksiin. Eihän tänne harvaanasutetuille alueille niillä varmaankaan ole intressiä, epäilee Koponen.

Tenho Tornberg Tenho Tornberg @tornber Yle Keski-Suomi

http://yle.fi/uutiset/langaton_verkko_jyraa_maakaapelin/7727946?origin=rss

Koponen on hyvä ja kilauttaa Kuuskaistan konttoriin,kyllä Kuuskaista teille valopiuhat vetelee.
Kyläyhdistys makselee ensin hymyssä suin etumaksuja ja sitten ollaankin pankinjohtajan juttusilla takaamassa vuosisadan hanketta?

Jos tavallista ihmistä kusetetaan ja viedään viimeisetkin pennit tililtä,eikä ymmärrä joutuneensa hyväksikäytetyksi,vaan suu vaahdossa edelleen selittää että kyllä tämä on kertakaikkiaan hieno asia,HÄNELLE MÄÄRÄTÄÄN VIRKAHOLHOOJA.

Kuka huolehtisi kunnista,kun tällaisia neropatteja istuu valtuustoissa pilvin pimein?

4 g riittää.Miks maksaa turhasta?

Minä en suostu ottamaan mitään kaapeliyhteyttä talooni ja en myöskään maksamaan kunnallisveron mukana mitään tuosta kaapeloinnista. Valtion verossa on pakollinen TV-lupamaksu ja maksan itse tilaamani 4G yhteyden.

Teen kunnallisverosta arviointini mukaisen kaapelivähennyksen, koska en käytä enkä tarvitse sitä millään tavoin.

Pakkomaksut ovat kunnallislain vastaista pakkoverottamista.

Saarijärvellä kehvelikerholaiset ovat onneksi valtuustossa vähemmistönä.
Verkkoholding kunnissa valtuustokehveleitä on taas yli oman tarpeen.

Mistä ihmeestä näitä sikiää?

Kuumana käy muuallakin:
Petäjävesi-lehti 14.1.2015

Kättä pidempää tietoa valokuidusta valittaneiden arvostelijoille
Viime aikoina lehden palstoilla on syyllistetty kovasti laajakaistahankkeesta valittaneita.Pitää muistaa, että ensimmäinen valitus on tehty talvella 2014. Jo kesäkuussa 2013 Kuuskaista on ilmoittanut olevansa kykenemätön tekemään urakkaansa loppuun,ennen ensimmäistäkään valitusta. Normaalielämässä hommansa hoitamatta jättäneelle yritykselle ei makseta ja siitä seuraa eri sanktioita.Meillä jatkettiin maksamista etukäteen.

Homma on hyvin yksinkertainen.Operaattorin osuus piti olla vähintään 34%,kunnan omavastuuosuus 33% ja loput mahdollista tukea. Kuuskaista ei ole missään vaiheessa saanut kasaan omaa osuuttaan ,eikä siis ole koskaan ollut laajakaistalain mukaan kelvollinen hakemaan tukia.

Tässä vaiheessa pelastajaksi keksittiin kuntavetoinen laajakaistahimmeli,jossa kunnat ottaisivat 32 vuoden velan.Petäjäveden takausvastuu olisi n. 2milj.e.Jo rakennettu verkko siirtyisi uudelle yhtiölle yhdellä eurolla vastuineen. Kaikki rakennusajan virheet ,vahingonkorvaukset tiekunnille,korjaukset ym. tulisi jatkossa kunnan kontolle.Siis se n.50 km.verkkoa, joka on saatu jotenkuten maan alle(jossain ei ollenkaan).Verkko on edelleen merkitsemättä maastoon . Sitä ei löydy kaapelisijaintipalveluista ,se on varmasti poikki jo useista kohdista ja useilla teillä se estää normaalin tienhoidon.

Tämä leikki on maksanut meille 550000e. eli n.11 per metri.Lisäksi vielä varattu n.300000e pitäisi maksaa takausvastuut.Vertailun vuoksi Multialla valmis runkoverkko on maksanut 11,97e/m,tosin senkin maksajasta kiistellään.Olemme maksaneet esim.Urrianperän laajakaistasta yli 56000e, eikä siellä ole metriäkään kaapelia maassa.

Koko hanke on perustunut ylioptimistisiin haaveisiin liittyjistä.Kannattavuuden mittariksi asetettuihin 35% liittymäosuuksiin ei olla päästy edes alkuperäisten kuusiokuntien alueilla.Liittymäprosentit on olleet 3-22% välillä,joten homma ei ole pyörinyt tähänkään asti ilman lisärahan pumppaamista yhtiöön.

Meillä on annettu koko ajan harhaanjohtavaa tietoa liittymämääristä ja puhuttu n.300 liittymästä.Tässä pitää muistaa tukikelpoisen alueen määritelmät.Tukea saa ainoastaan vakituisen asumisen verkkoon riittävän kaukana keskustoista. Näillä alueilla liittymämäärä jää alle sataan,jokainen voi laskea liitymäprosentin 4125 asukkaasta. Kaikkien veronmaksajien maksama tuki näille olisi siis jopa kymmeniä tuhansia euroja/liittymä .Muut alueet pitäisi valmistua ilman tukea myöhemmin,taajamissa tosin operaattorit on jo tarjonneet omia kuituliittymiä 0e liittymämaksulla ja n.20e/kk maksulla,joten ne alueet voidaan unohtaa.
Yksi selkeä syy olla lähtemättä yhtiöön mukaan on kunnanvaltuuston päätös 10.2.2014. Siinä sanotaan seuraavaa: Tämä päätös on ehdollinen siten, että velvoittaakseen

Petäjäveden kuntaa kaikkien perustamissopimuksessa lueteltujen kuntien tulee tehdä tätä koskeva lainvoimainen myönteinen päätös osallistumisesta Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n omistajuuteen.

Kuten kaikki tiedämme alkuperäisestä viidestätoista kunnasta on mukana enää muutama.Jo silloin valtuuston suurimmilla ryhmillä oli selkeästi tiedossa, ettei tämä pykälä tule koskaan täyttymään.

Ajatuksena olikin antaa hankkeen kaatua muualta päin,eikä kotipesästä.Olihan mm. kansanedustaja Pekkarinen usein kiitellyt julkisuudessa kunnanjohtaja Sirniön korvaamatonta työtä hankkeen hyväksi.

Tämä mahdollisten tukien metsästys on saanut aivan järjettömät mittasuhteet.Kukaan kun ei ole luvannut kenellekkään mitään tukea varmuudella.

Vastaavaa olisi jättää lottoamatta ja surkutella mahdollisen potin perään lehtien palstoilla.

Kuinka moni menee ostamaan Ferrarin vuosikymmenien maksuajalla,siinä toivossa, että ehkä siihen EU antaa tonnin?

Nyt kun eletään tiukkoja aikoja ja ollaan kouluja kaatamassa muutaman kymppitonnin säästöjen vuoksi, olisikin hyvä huomata eri asioiden mittasuhteet.
Jotain hyvääkin asiasta on kuitenkin seurannut.Kunnat, joissa valokuitu ei ole edennyt , ovat päässeet paalupaikalle 4g-yhteyksien kehittämisessä.

Kimmo Ijäs Kvalt PS Sit.
Alpo Kukkonen Kvalt Kok
Markku Kuosmanen Kvalt Kd
Heikki Puhakka Kvalt Ps
15 valittajaa

Vai että Saarijärvi vaatii

Hahahahahaaaaaa

Ylen uutisissa ja artikkelissa tosiasiat aika kohdallaan. Liittyjillä 136 kpl vuoden liiketulolla ei makseta oikein lainojen korkojakaan nyt superhalpojen korkojen aikanakaan puhumattakaan lyhennyksistä. Ja kyllähän korot jossain vaiheessa nouseekin. Eikä liittyjien kaksinkertaistuminen nosta tilannetta terveeksi.
Pähkähullua hommaa.

Eli kunnan verovelvolliset kaikki maksavat 136 liittyjän viuluja sitten 32 vuotta.
kehittyvän vuositulos ennusteen "yhtiölle" voi katsoa Kuuskaista vuosituloksista

Lainaus YLEltä.

Kuntien valokuituverkoilla muhkea hintalappu yksi liittymä voi maksaa yli 15 000 euroa
Kotimaa 12.3.2015 klo 5:49 | päivitetty 12.3.2015 klo 5:49

Haja-asutusalueiden valokuituverkon rakentaminen ei ole kaikissa kunnissa sujunut kitkatta. Esimerkiksi Keski-Suomessa ensimmäisen operaattorin ajauduttua rahoitusvaikeuksiin vain kourallinen kuntia puskee hanketta eteenpäin. Rakentaminen herättää tunteita ja jakaa mielipiteitä, mutta käy myös kalliiksi – tosin se tiedettiin jo etukäteen.
Kuva: Isto Janhunen / Yle
Mistä on kyse?
• Verkko-osuuskunta Kuuskaistan piti rakentaa valokuituverkko Keski-Suomessa 18:aan kuntaan.
• Kuuskaistan ajauduttua rahoitusvaikeuksiin kuusi kuntaa osti liikentoiminnan ja perusti Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n.
• Kuntien yhtiö on saanut verkon valmiiksi tähän mennessä neljässä kunnassa.
• Muut Kuuskaistan valinneet kunnat miettivät yhteistyön jatkamista Kuuskaistan kanssa tai liittymistä kuuden kunnan yhtiöön.
• Jämsä, Hankasalmi ja Kinnula jättäytyivät rakentamisesta sivuun jo alkuvaiheessa, nyt ne miettivät omia ratkaisuja.
• Joutsa tähyilee Mikkelin Kyläverkon suuntaan.
• Äänekoskella ja Laukaassa verkon rakentajaksi valittiin Sonera.
• Maakunnassa ainoastaan Muuramessa verkko toteutuu kaupallisesti.
Valtioneuvosto teki jo vuonna 2008 periaatepäätöksen, joka kaikessa yksinkertaisuudessaan kuului: laajakaista kaikille. Osassa kuntia asia on jo hoidettu, mutta joillakin alueilla valokuituverkon rakentaminen takkuilee. Esimerkiksi Keski-Suomessa verkko on toteutumassa vasta neljäsosassa maakunnan kunnista.
Valokuituverkon rakentaminen haja-asutusalueille herättää tunteita ja jakaa mielipiteitä. Keski-Suomessa suurin vastustus on liittynyt kustannuksiin ja kuntien takauksiin.
Maakunnassa ensimmäisenä verkko saatiin viime vuoden puolella valmiiksi Multialla, jossa vedettiin 320 kilometriä valokuitukaapelia maahan noin 3,8 miljoonalla eurolla.
Liittymiä tilattiin 153, lisäksi kiepin eli kaapelin odottamaan talon nurkalle myöhempää liittymistä varten halusi noin 90 taloutta. Liittymän ja kiepin tilaajat maksoivat valokuidusta yhteensä noin 200 000 euroa. Loput jäi maksettavaksi valtiolle (tuki noin miljoona euroa), kunnalle (osuus noin 130 000 euroa) ja verkon rakentaneelle yhtiölle – hintaa yhtä liittymää kohden kertyi yli 15 000 euroa.

http://yle.fi/uutiset/kuntien_valokuituverkoilla_muhkea_hintalappu__yksi_liittyma_voi_maksaa_yli_15_000_euroa/7839512

Niin ja Kuuskaistalle riittää kyllä urakat ja palvelusopimukset

Kuuskaistan koko operaatin taloudellinen saalis on laskuttaa kaivetusta kaapelimetristä noin 17 Euroa/m kun käypä hinta muualla Suomessa on ollut ja on edelleen noin 6 euroa/m.. Eli satumainen puhdas tuotto yksinkertaisest työstä. Se meinaa ainakin yli 60 Miljoonan euron puhallusta, "Gold in cash"

Sitten osallistujakunnat jäävät kokoaam kaikilta veronmaksajilta veroja lainanmaksuihin 32 vuotta ja pumppaamaan rahaa tappiollisen verkkoyhtiönsä käyttö- ja ylläpito kuluihin.

Kuten Multialla 136 liittyjän maksamat vuositulot ovat noin 97 000 Euroa, eli sillä tulolla ei makseta edes velkojen korkoja eikä jää rahaa lainojen lyhennyksiin muihin yhtiön kuluihin.

Suomen kuntien historiassa tämä on kaikkien aikojen suurin puhallus ja kunnanjohtajien ja valtuustojen avittamana.

http://www.ksml.fi/uutiset/kotimaa/kuuskaista-on-valmis-luopumaan-osakkuudestaan-verkkoyhtiossa/2004802

Katsokaapas ja kuunnelkaas Mauri Pekkarisen mylvintää oheisesta linkistä Jyväskylän kaupungin valtuuston kokouksesta 14.4.2014, §36, aikakohdalta 1 tunti 15 min (1:15) koskien Jyväskylän osallistumisesta Kuuskaistan Laajakaistaan. Jyväskylä hylkäsi osallistumisen äänin 45 -15 ja 1 tyhjä

http://www.jyvaskyla.fi/hallinto/valtuusto/kokousajat

Huomioitavaa:

Mauri Pekkarinen kertoo, että Jyväskylän edustaja kuntien neljän hengen laajakaista työryhmässä Jyväskylän edustajana oli Timo Rusanen. Tämä "pumppu" neuvotteli kuntien sopimuksen Kuuskaistan kanssa ja halusi Finnveran hankkeen takaajaksi.

Minä (Pekkarinen) kyllä olen tiennyt jo aikaisemmin, ettei Finnvera voi sääntönsä mukaan osallistua tälläiseen hankkeeseen takaajana. Olin asiasta yhteydesä Finnveraan

Saarijärven kaupungin hallitus esittää valtuustolle Kuuskaistan sopimuksen purkamista Kuuskaistan useiden sopimusrikkomusten vuoksi ja ennakkomaksujen palautusta.

Onhan asiallinen ja oikea päätös pitkän vatvomisen jälkeen

Jukka Ruuaniemi se vain potkii aisan yli ja esittää jatkamista kuuskaistan mukana, vaikka kukaan ei enää kannata, ei edes muut Kepulit. Onko Ruuna Kuuskaistan trolli?

http://www.ksml.fi/uutiset/keski-suomi/saarijarven-kaupunginhallitus-esittaa-kuuskaista-sopimuksen-purkamista/2007052

Alavuden palstaa

Viitasaaren Seutu kirjoittaa, että Kuuskaistan valmisteluissa käytettiin asianajotoimisto Juridia Butzovia, Viitasaaren kuntaosuus oli 7300€. Laskekaapa paljonko rahastettiin, kun kaikki mukakana olleet Keski-Suomen kunnat laitetaan yhteensä. Kyselkää kunnistanne kuka päätti rahoituksesta? Tiettävästi joka kunnassa oli lähes samanlaiset paperit?

Onko asianajaja Vesa Kokolla sukuyhteyksiä Putaan kepulaisiin. Kyseinen herra laati esteellisyyksistä Kuuskaista esitykseen lausunnon. Ei esteellisiä!

Onko vielä lestiksiäkin? Haisee Larsille ja Leville koko paska! Googlatkaa vaikka vähän pohjanmaaltakin!

Uutiset
Keski-Suomi

Keski-Suomi 23.3.2015 klo 5:28 | päivitetty 23.3.2015 klo 5:28
Saarijärvi torppaamassa kuntien valokuituyhtiön – "jopa 30 000 euroa liittymästä on liikaa"
Kaupunginjohtaja Timo Rusasen mielestä Saarijärvi ei voi lähteä mukaan kuuden kunnan valokuituyhtiöön, joka jatkaa verkko-osuuskunta Kuuskaistalta kesken jääneen verkon vetämistä. Rusasen mielestä liittymäkohtaiset kustannukset ja kunnan takaukset ovat Saarijärvelle liian suuret.

Kaupunginjohtaja Timo Rusasen mielestä nyt esitetyssä Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n suunnitelmassa liittymäkohtaiset kustannukset ja kunnan takaukset ovat Saarijärvelle liian suuret.

Saarijärvi voi lähteä mukaan hankkeeseen, jossa etukäteen on varmistettu koko hankkeen rahoitus ja yrityksen tulorahoitus on turvattu.

– Kaupunginjohtaja Timo Rusanen

Saarijärvi on valmis neuvottelemaan uusista mahdollisuuksista, mutta tämänhetkisten tietojen valossa kaupunki ei voi lähteä mukaan kuntien yhtiöön.

– Saarijärvi voi lähteä mukaan hankkeeseen, jossa etukäteen on varmistettu koko hankkeen rahoitus ja yrityksen tulorahoitus on turvattu. Nyt ei ole oikea aika tehdä sitovia päätöksiä.

Rusasen mukaan Saarijärvi on heti valmis neuvottelemaan uusista mahdollisuuksista.
Avainkysymykset rahoitus ja riittävästi liittymiä

Monissa kunnissa, jotka vielä miettivät kuntien yhtiöön liittymistä, huolestuttavat erityisesti kuntien takaukset. Avoimissa nettikeskusteluissa huolta kannetaan myös siitä, miten paljon kunta pääsee loppujen lopuksi vaikuttamaan verkon taloudellisuusharkintaan.

Nyt on riskinä, että yhden liittymän hinta voi nousta 20 000:een, jopa yli 30 000:een euroon.

– Kaupunginjohtaja Timo Rusanen

Rusasen mukaan Saarijärvellä ei kiistetä valokuituverkon tarpeellisuutta, mutta hänen mielestään kaksi avainkysymystä pitäisi varmistaa ennen verkon rakentamista: liittyjämäärät pitää saada riittävän suuriksi ja rahoitus järjestää etukäteen.

– Varmasti jatkossa, kun ratkaisuja haetaan, täytyy miettiä kiinteiden yhteyksien ja mobiiliverkkojen yhdistelmäkäyttöä, koska nyt suunnitelluilla hankkeilla kustannukset ovat kuntien kannalta liian raskaita. Nyt on riskinä, että yhden liittymän hinta voi nousta 20 000:een, jopa yli 30 000:een euroon, ellei liittyjämäärä saada kasvatettua, ja se on liikaa.
Takana pitkä odotus ja neuvottelut

Maanantaina kokoontuva Saarijärven kaupunginvaltuusto saa päätettäväkseen, mitä verkko-osuuskunta Kuuskaistan kanssa voimassaolevalle operaattorisopimukselle tehdään.

Rusasen mielestä muuta ei voi tehdä kuin purkaa sopimus.

Kun ratkaisuja haetaan, täytyy miettiä kiinteiden yhteyksien ja mobiiliverkkojen yhdistelmäkäyttöä.

– Kaupunginjohtaja Timo Rusanen

– Olemme aika pitkään neuvotelleet ja odottaneet, että operaattorisopimuksen mukaan asiat voisivat edetä, mutta nyt on kulunut jo kohta kaksi vuotta. Meidän mielestämme purulle on perusteet.

Rusasen mukaan suurin ongelma Kuuskaistan kanssa tehdyssä sopimuksessa on, ettei kaupungin edellyttämää yksityistä rahoitusta hankkeeseen saatu. Kaupungin oli tarkoitus osallistua vain osarahoitukseen ja -takaukseen.

Mikäli Saarijärven kaupunginvaltuusto hyväksyy ensi maanantaina operaattorisopimuksen purkamisen, kaupunki alkaa periä Kuuskaistalta noin puolen miljoonan euron saatavia.

Rusanen toivoo, ettei asia etene käräjille.

– Katsotaan nyt ensin kaupunginvaltuuston päätös.

Timo Rusasta haastatteli Tenho Tornberg.

http://yle.fi/uutiset/saarijarvi_torppaamassa_kuntien_valokuituyhtion__jopa_30_000_euroa_liittymasta_on_liikaa/7880721

Kuntien valokuituverkoilla muhkea hintalappu – yksi liittymä voi maksaa yli 15 000 euroa

Nyt Kuusio kunnat kiireesti laskemaan rahoja nippuun Kuuskaistalle, jotta Kuuskaista voi maksaa rahat takaisin. Jyväskyläkin seurannee takaisinvaatimusta ja varmasti sitten muutkin petetyt.

Saarijärven valtuusto äänesti Kuuskaista-sopimuksen purkamisesta

18:03

Saarijärven kaupunginvaltuusto päätti maanantaina äänestyksen jälkeen, että kaupunki purkaa olennaisten sopimusrikkomusten perusteella Verkko-osuuskunta Kuuskaistan kanssa vuonna 2013 solmitun operaattorisopimuksen ja vaatii Kuuskaistaa palauttamaan kaupungin Kuuskaistalle maksamat rahat tuottokorkoineen. Päätös syntyi äänin 23–9.

Äänestyspäätökseen sisältyi myös, ettei kaupunki osallistu Kuuskaistan maaliskuun alussa esittämään yhtiömalliin valokuituverkon toteuttamiseksi.

Seppo Patama (kesk.) esitti Jukka Ruunaniemen (kesk.) kannattamana, että kaupunki jatkaa neuvotteluja Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n kanssa valokuituverkon toteuttamiseksi. Äänestyksessä tämän vastaesityksen taakse asettui osa keskustan valtuustoryhmästä

.

Purettu sopimus koski valokuituverkon rakentamista Saarijärvelle. Verkon rakentaminen jäi kesken. Kaupunki on maksanut operaattorisopimuksen mukaisia maksuosuuksiaan Kuuskaistalle noin 433 000 euroa ja liittymämaksuja noin 70 000 euroa.

Lue lisää tiistain Keskisuomalaisesta.

Maarit Vaaherkumpu

Keskisuomalainen

http://www.ksml.fi/uutiset/keski-suomi/saarijarven-valtuusto-aanesti-kuuskaista-sopimuksen-purkamisesta/2011444

Kuulin kaupunkinne johtajan lausunnon tuosta kaistajutusta . Mielestäni kuulin ensimmäisen järkeviin perusteisiin peruvan lausunnon virkamieheltä . Olisipa useampaan kaupunkiin tuollaista tietotaitoa , mutta ei .