Turbiini vastaan perävetolaite

Tota , miks noi jetit puhaltaa aina vesipinnan yläpuolelle, tuleeko siitä suurempi voima , vai miksi ?

"vetolaitteita löytyy vain sadoille hevosvoimille," Onhan näitä azipodeja, aquamastereita ymv. tuhansillekin hevosvoimille.

1. jet propulsio perustuu reaktiovoimaan eli jetillä on "rajaton" huippunopeus.
Jos puhutaan kahdesta samanlaisesta vene paketista samoilla tehoilla. On vain ja ainoastaan paketinsuunnittelijasta kiinni kumpi on onnistunut paremmin. Periaate on kuitenkin että yli 30kn marssivauhdin kohdalla siirrytään jet propulssioon.

2.Jetillä saadaan samasta konetehosta parempi paaluvetokyky kuin perävetolaitteella, ja yli 30kn nopeuksissa l/mpk on jetillä parempi eli käytön mukaan. Tehokkaasti toimiakseen jet vaatii reilun vedensyvyyden.
Perusveneilijälle vetolaite on järjestään hintahyötysuhteeltaan parempi.

3. Jetti on huolettomampi ja vastaa huoltoväliltään akselivetoa, mutta pitkä huoltoväli vaatii puhtaan käyttöympäristön. Joka harvemmin toteutuu jettien kohdalla.

4. Pääsääntöisesti 2 kahvaa venekokoluokassa vaihdetta ei yleensä ole . Sitten on pikkulaitteet yhdeistelmäkahvalla ja vakiokierrosvehkeet pelkällä kauhansäädöllä.

Tryben kirjoitti:

1. jet propulsio perustuu reaktiovoimaan eli jetillä on "rajaton" huippunopeus.
Jos puhutaan kahdesta samanlaisesta vene paketista samoilla tehoilla. On vain ja ainoastaan paketinsuunnittelijasta kiinni kumpi on onnistunut paremmin. Periaate on kuitenkin että yli 30kn marssivauhdin kohdalla siirrytään jet propulssioon.

2.Jetillä saadaan samasta konetehosta parempi paaluvetokyky kuin perävetolaitteella, ja yli 30kn nopeuksissa l/mpk on jetillä parempi eli käytön mukaan. Tehokkaasti toimiakseen jet vaatii reilun vedensyvyyden.
Perusveneilijälle vetolaite on järjestään hintahyötysuhteeltaan parempi.

3. Jetti on huolettomampi ja vastaa huoltoväliltään akselivetoa, mutta pitkä huoltoväli vaatii puhtaan käyttöympäristön. Joka harvemmin toteutuu jettien kohdalla.

4. Pääsääntöisesti 2 kahvaa venekokoluokassa vaihdetta ei yleensä ole . Sitten on pikkulaitteet yhdeistelmäkahvalla ja vakiokierrosvehkeet pelkällä kauhansäädöllä.

Lue lisää

i aivan.

Vesisuihkun toiminta perustuu massavirran kiihdyttämiseen, kuten potkurinkin toiminta.
Reaktiovoimalla tarkoitetaan liikemäärään pohjautuvaa vastavoimaa, jossa aluksen massasta osa lähetetään vastakkaiseen suuntaan, sen huippunopeus on rajaton (vastuksesta riippuen) mutta on aivan eri asia kuin vesijetti.

Myös työntövoima noudattaa samoja periaatteita jetissä ja potkurissa, ominaisuudet eri tapauksiin on muunneltavissa, mutta yleensä jetti on hieman epätaloudellisempi ja sen työntövoima samalla teholla on selvästi pienempi kuin potkurivedolla.

e.d.k kirjoitti:

i aivan.

Vesisuihkun toiminta perustuu massavirran kiihdyttämiseen, kuten potkurinkin toiminta.
Reaktiovoimalla tarkoitetaan liikemäärään pohjautuvaa vastavoimaa, jossa aluksen massasta osa lähetetään vastakkaiseen suuntaan, sen huippunopeus on rajaton (vastuksesta riippuen) mutta on aivan eri asia kuin vesijetti.

Myös työntövoima noudattaa samoja periaatteita jetissä ja potkurissa, ominaisuudet eri tapauksiin on muunneltavissa, mutta yleensä jetti on hieman epätaloudellisempi ja sen työntövoima samalla teholla on selvästi pienempi kuin potkurivedolla.

Lue lisää

Vesijetti imee vetensä veneen/aluksen pohjasta, joka vaikuttaa melko paljon hydrodynamiikkaan etenkin korkeammissa nopeuksissa.
Hupijetit, eli "personal watercraftit" kulkee lujaa, mutta jossain vaiheessa nopeus tyssää siihen että jetti imee pohjan kiinni veteen eikä ne pysty kulkemaan yhtä pienellä märkäpinta-alalla kuin esim pintapotkurilla varustetut kilpaveneet.
Ja jetin hyötysuhde ei riitä kilpaveneisiin, siksi niissä on yleensä pintapotkurit. Joko perämoottorissa, sisäperämoottorissa tai sitten esim Arenson pintavetolaitteella.
Superkavitoiva pintapotkuri on edelleen nopean veneen paras propulsio.
Vesijetillä on muita hyviä ominaisuuksia, esim matala syväys, turvalliusuus vedessä olijaan potkurin ollessa suljetussa tilassa, veneen käsiteltävyys jne. Usein se on kalliimpi ratkaisu sekä rakenteena että konaiskulutuksen osalta.

Jett, 's¨t kirjoitti:

Tota , miks noi jetit puhaltaa aina vesipinnan yläpuolelle, tuleeko siitä suurempi voima , vai miksi ?

Turbiinin teho perustuu juuri siihen ettei painepuolella ole vastapainetta. Kokeilepa vesiletkulla tai käsisuihkulla. Annat sohottaa vesisankoon veden alle ja nostat hitaasti suihkun ylös vedestä. Huomaat eron.

-just siksi- kirjoitti:

Turbiinin teho perustuu juuri siihen ettei painepuolella ole vastapainetta. Kokeilepa vesiletkulla tai käsisuihkulla. Annat sohottaa vesisankoon veden alle ja nostat hitaasti suihkun ylös vedestä. Huomaat eron.

Lue lisää

Jos painepuolella on vastusta saadaan suurempi työntövoima samalla teholla, käytännössä vaan on niin että veden alla on sama vastapaine myös imupuolella ja voima syntyy vain impulssista.
Vesiletkut ja käsisuihkut ei kuulu mitenkään tähän asiaan, niissä paine on vakio ja suihkun nopeus riippuu vastapaineesta ja ilmaan suihkutettaessa nopeus on suurempi paine-eron vuoksi ja vastavoima kasvaa nopeuden neliöön ja teho nopeuden kuutioon, joten vakiopainesuihku on eri asia kuin vakiotehosuihku..

Ei niin, vaan... kirjoitti:

Jos painepuolella on vastusta saadaan suurempi työntövoima samalla teholla, käytännössä vaan on niin että veden alla on sama vastapaine myös imupuolella ja voima syntyy vain impulssista.
Vesiletkut ja käsisuihkut ei kuulu mitenkään tähän asiaan, niissä paine on vakio ja suihkun nopeus riippuu vastapaineesta ja ilmaan suihkutettaessa nopeus on suurempi paine-eron vuoksi ja vastavoima kasvaa nopeuden neliöön ja teho nopeuden kuutioon, joten vakiopainesuihku on eri asia kuin vakiotehosuihku..

Lue lisää

Mitähän mahdoit tuolla tarkoittaa? Vesisuihkulaitteen, eli jetin pitää vaikuttaa ilmaan, ei veteen. Työntövoima, joka liikuttaa venettä eteenpäin syntyy reaktiovoimana jetissä. Suurempi vastapaine vedessä syö tehoa ja paljon.

R K-S kirjoitti:

Mitähän mahdoit tuolla tarkoittaa? Vesisuihkulaitteen, eli jetin pitää vaikuttaa ilmaan, ei veteen. Työntövoima, joka liikuttaa venettä eteenpäin syntyy reaktiovoimana jetissä. Suurempi vastapaine vedessä syö tehoa ja paljon.

Lue lisää

Lienetkö nyt tosissasi ?

Suurempi vastapaine tarkoittaa suurempaa työntövoimaa, voima syntyy juuri paine-erosta. !
Jetin , kuten potkurinkin, toiminta perustuu veden liikemäärän muutoksen synnyttämään paineeseen , asiasta löytyy riittävästi tietoa sekä teoriasta että valmistajien sivuilta.

Ei jetin tarvitse suihkuttaa ilmaan.
Jetin etu on se että pohjan alapuolella ei ole mitään vetolaitteen osia, siksi suihkukin yleensä puhaltaa ilmaan.
Tunnelipotkuri vastaa lähinnä veteen suihkuttavaa jettiä, sen hyötysuhdeko on mielestäsi huono kun se puhaltaa veteen ?

Miten nii nopeampi, pyöriikö ropeli kovemmin ?

Ei ymmärrä nyt kirjoitti:

Miten nii nopeampi, pyöriikö ropeli kovemmin ?

Voima ja vastavoima.

Jetti puskee vettä taaksepäin, voima riippuu veden massavirrasta ja sen nopeuden neliöstä. Tämä voima työntää venettä eteenpäin.

Jos jetti työntäisi veden taaksepäin pinnan alla sen ympärillä oleva vesi jarruttaisi sitä, ja voimaa menisi hukkaan. Saattaa olla vaikeaa hahmottaa oikein, mutta niin se on.

Jet propulsion kirjoitti:

Voima ja vastavoima.

Jetti puskee vettä taaksepäin, voima riippuu veden massavirrasta ja sen nopeuden neliöstä. Tämä voima työntää venettä eteenpäin.

Jos jetti työntäisi veden taaksepäin pinnan alla sen ympärillä oleva vesi jarruttaisi sitä, ja voimaa menisi hukkaan. Saattaa olla vaikeaa hahmottaa oikein, mutta niin se on.

Lue lisää

Se vastavoima (joka on massavirta *nopeusero) kohdistuu potkuriakseliin ,myös jetissä.
Se mihin suihku osuu suuttimen jälkeen ei vaikuta vastavoimaan.

Voima ja vastavoima kirjoitti:

Se vastavoima (joka on massavirta *nopeusero) kohdistuu potkuriakseliin ,myös jetissä.
Se mihin suihku osuu suuttimen jälkeen ei vaikuta vastavoimaan.

Ei kohdistu! Jetissä voi(si) olla keskipakopumppu tai aksiaalinen vaikkapa puhaltamassa keulaa kohti ja silti työntää ihan hienosti eteenpäin, jos vain suihku tulee ulos taaksepäin.

Aiheuttaisi veteen turhia pyörteitä, joiden tekeminen vaatii työtä ja olisi pois suihkun nopeudesta ja sen aiheuttamasta työntövoimasta.

Joakim1 kirjoitti:

Aiheuttaisi veteen turhia pyörteitä, joiden tekeminen vaatii työtä ja olisi pois suihkun nopeudesta ja sen aiheuttamasta työntövoimasta.

Joo voi olla vaikea ymmärtää, kuten kirjoitin eilen:
"Jos jetti työntäisi veden taaksepäin pinnan alla sen ympärillä oleva vesi jarruttaisi sitä, ja voimaa menisi hukkaan. Saattaa olla vaikeaa hahmottaa oikein, mutta niin se on."
Mutta jos joku epäilee sitä ja myös sitä mitä Jocke kirjoitti niin fysiikan oppikirjat vaan käteen ja lukemaan asioista :)

Sä ymmät sen kun otat suihkun käteen ja laitat päyspaineen päälle ,kun upottaa suihkun pään veteen paineen voima kädessä tuntuu selvästi piennemmältä kuin ilmaan suikuttaessa .Japi

Aivan!

Käsitykseni jetin teoriasta poikkeaa hieman esitetyistä ja saatan olla taas väärässä, joten mahdollinen oikaisu olisi tervetullut.

Näin:
Vesimassan liike ei aiheuta mitään voimaa ellei se osu kohteeseen, ainoastaan sen liikkeen aiheuttaja, paine-ero saa veneeseen vaikuttavan työntövoiman.

Tilanne on periaatteessa lähes potkurin kaltainen jossa paine-ero syntyy lavassa ja aiheuttaa veden liikkeen, jetissä paine-ero synnytetään eri tavoin veden purkauskohdan ja sisääntulon välille ja työntövoima on purkauspinnan poikki-ala* paine-ero, suihkun virtausnopeudella tai vastuksella suuttimen jälkeen ei ole enää mitään vaikutusta työntövoimaan.
Vesisuihkun nopeus ei siis ole syy työntövoimaan, vaan seuraus voiman vaikutuksesta, eli tilanne on em. oletuksiin päinvastainen, vaikka matemaattinen käsittely on helpompaa käyttäen suihkun nopeutta parametrina paineen asemasta, myöskään järjestelmän ulkopuolinen paine ei vaikuta, eli toimipa jetti kokonaan vedessä tai sen yläpuolella.

Kaikki jetit ei puhalla suihkua ilmaan, suurin osa kylläkin, mutta syy on jetin rakenteessa, ei työntövoiman suuruudessa.

e.d.k kirjoitti:

Käsitykseni jetin teoriasta poikkeaa hieman esitetyistä ja saatan olla taas väärässä, joten mahdollinen oikaisu olisi tervetullut.

Näin:
Vesimassan liike ei aiheuta mitään voimaa ellei se osu kohteeseen, ainoastaan sen liikkeen aiheuttaja, paine-ero saa veneeseen vaikuttavan työntövoiman.

Tilanne on periaatteessa lähes potkurin kaltainen jossa paine-ero syntyy lavassa ja aiheuttaa veden liikkeen, jetissä paine-ero synnytetään eri tavoin veden purkauskohdan ja sisääntulon välille ja työntövoima on purkauspinnan poikki-ala* paine-ero, suihkun virtausnopeudella tai vastuksella suuttimen jälkeen ei ole enää mitään vaikutusta työntövoimaan.
Vesisuihkun nopeus ei siis ole syy työntövoimaan, vaan seuraus voiman vaikutuksesta, eli tilanne on em. oletuksiin päinvastainen, vaikka matemaattinen käsittely on helpompaa käyttäen suihkun nopeutta parametrina paineen asemasta, myöskään järjestelmän ulkopuolinen paine ei vaikuta, eli toimipa jetti kokonaan vedessä tai sen yläpuolella.

Kaikki jetit ei puhalla suihkua ilmaan, suurin osa kylläkin, mutta syy on jetin rakenteessa, ei työntövoiman suuruudessa.

Lue lisää

Helppo testi:
Vesisuihku letkusta, pidä kiinni n. 50cm letkun päästä, anna suihkun purjaantua ilmaan tai veden alle. Mitenkä letku käyttäytyy?

khu675 kirjoitti:

Helppo testi:
Vesisuihku letkusta, pidä kiinni n. 50cm letkun päästä, anna suihkun purjaantua ilmaan tai veden alle. Mitenkä letku käyttäytyy?

Odotinkin jo tuota.
Selitys on hyvin yksinkertainen, paine-ero muuttuu kun vesijohdon paine pysyy vakiona ja veden ja ilman paine ovat erilaiset.
Jetissä paine-ero tehdään moottorin teholla.

e.d.k kirjoitti:

Käsitykseni jetin teoriasta poikkeaa hieman esitetyistä ja saatan olla taas väärässä, joten mahdollinen oikaisu olisi tervetullut.

Näin:
Vesimassan liike ei aiheuta mitään voimaa ellei se osu kohteeseen, ainoastaan sen liikkeen aiheuttaja, paine-ero saa veneeseen vaikuttavan työntövoiman.

Tilanne on periaatteessa lähes potkurin kaltainen jossa paine-ero syntyy lavassa ja aiheuttaa veden liikkeen, jetissä paine-ero synnytetään eri tavoin veden purkauskohdan ja sisääntulon välille ja työntövoima on purkauspinnan poikki-ala* paine-ero, suihkun virtausnopeudella tai vastuksella suuttimen jälkeen ei ole enää mitään vaikutusta työntövoimaan.
Vesisuihkun nopeus ei siis ole syy työntövoimaan, vaan seuraus voiman vaikutuksesta, eli tilanne on em. oletuksiin päinvastainen, vaikka matemaattinen käsittely on helpompaa käyttäen suihkun nopeutta parametrina paineen asemasta, myöskään järjestelmän ulkopuolinen paine ei vaikuta, eli toimipa jetti kokonaan vedessä tai sen yläpuolella.

Kaikki jetit ei puhalla suihkua ilmaan, suurin osa kylläkin, mutta syy on jetin rakenteessa, ei työntövoiman suuruudessa.

Lue lisää

Samasta asiasta mieleen jäi hyvä kysymys:

" potkaiseeko ase enemmän jos luoti menee esteen ohi ? "

e.d.k kirjoitti:

Odotinkin jo tuota.
Selitys on hyvin yksinkertainen, paine-ero muuttuu kun vesijohdon paine pysyy vakiona ja veden ja ilman paine ovat erilaiset.
Jetissä paine-ero tehdään moottorin teholla.

Lue lisää

Mitenkä se moottorin teho eroaa punppuaseman sähkömoottorin tehosta?

e.d.k kirjoitti:

Odotinkin jo tuota.
Selitys on hyvin yksinkertainen, paine-ero muuttuu kun vesijohdon paine pysyy vakiona ja veden ja ilman paine ovat erilaiset.
Jetissä paine-ero tehdään moottorin teholla.

Lue lisää

Paine vesijohdossa on tyypillisesti n. 3 bar ylipainetta eli yli ilmanpaineen. Paine vaikkapa 10 cm vedenpinnan alapuolella on 0,01 bar eli se vesijohdon ylipaine siihen nähden on enää 2,99 baria. Tuonko uskot selittävän jotain?

Eri asia olisi, jos letku vietäisiin vaikka 10 m syvyyteen eli 1 barin ylipaineeseen, tosin sekin vaikuttaisi vain tilanteessa, jossa vedenpinta on 10 m korkeammalla. Jos letkun vie alemmas, letkun sisäinen vesipatsaan aiheuttama hydrostaattinen paine nostaa painetta letkun päässä yhtä paljon.

Joakim1 kirjoitti:

Paine vesijohdossa on tyypillisesti n. 3 bar ylipainetta eli yli ilmanpaineen. Paine vaikkapa 10 cm vedenpinnan alapuolella on 0,01 bar eli se vesijohdon ylipaine siihen nähden on enää 2,99 baria. Tuonko uskot selittävän jotain?

Eri asia olisi, jos letku vietäisiin vaikka 10 m syvyyteen eli 1 barin ylipaineeseen, tosin sekin vaikuttaisi vain tilanteessa, jossa vedenpinta on 10 m korkeammalla. Jos letkun vie alemmas, letkun sisäinen vesipatsaan aiheuttama hydrostaattinen paine nostaa painetta letkun päässä yhtä paljon.

Lue lisää

Vesisuihkun ja väliaineen(vesi) kitka on paljon suurempi kuin ilman, eli suihkun nopeus on hitaampi veden alla.

jhyumnj kirjoitti:

Aivan!

Jos tosiaan ilmaan johdettu suihku antaa suuremman työntövoiman, niin miksi kukaan ei ole ohjannut potkurivirtaa ilmaan vetolaitteista tai muista potkureista ?

tyhmä kysyy kirjoitti:

Jos tosiaan ilmaan johdettu suihku antaa suuremman työntövoiman, niin miksi kukaan ei ole ohjannut potkurivirtaa ilmaan vetolaitteista tai muista potkureista ?

Kysäisepä joskus vaikkapa joltain kilpaveneilijältä mikä on pintapotkuri ja mitä hyötyä sellaisella saadaan.

Heee heeee taas! heeeee yksi lisää kympin listaan? heee heee

Kannattaisi kyllä opiskella...
Kun vesisuihkun nopeus pienenee(vedenalla) niin työntövoiva pienenee.

Este/vastus ei vaikuta työntövoimaan, JOS suihkun nopeus pysyy samana. Mutta se este/vastus lisää suihkun kiihdyttämiseen tarvittavaa tehoa eli joko moottrilta otettava teho kasvaa tai suihku hidastuu kun suihku siirretään ilmasta veteen tms. esteeseen.

Se, että suihku sitten joskus myöhemmin osuu veteen ei muuta mitään enää vetolaitteen sisällä eli ei vaikuta mihinkään. Oleellista on siis, että suutin on ilmassa ja suuttimelta lähtee puhdas suihku aivan suuttimen välittömässä läheisyydessä. Sen jälkeen on aivan sama mitä suihkulle tapahtuu sillä ilmassa lentävä suihku ei voi välittää painetta ylävirtaan.

Suihkun ollessa kokonaan veden alla, vedessä on yhtenäinen painekenttä, joka pyrkii jarruttamaan suihkun vauhdin nollaan (veteen nähden).

Vesisuihkussa on hyötysuhdetta pienentävänä hukkatehona kaikki suihkuun jäänyt liike-energia. Siksi hyötysuhteeltaan hyvä vesisuihku on isokokoinen, jolloin suihkun liike-energia on pieni.

Lisäksi hukkatehoa muodostuu suihkua ympäröivän väliaineen liike-energian lisäyksestä. Ilman pienen tiheyden takia ilmaan osuvalla suihkulla tämä on olematon. Sen sijaa veden alle osuvan suihkun (ja potkurin) tapauksessa tämä on hyvin merkittävä osuus.

Jälkimmäiseen hukkatehoon ei lasketa itse suihkun liike-energian muuttumista myöhemmin väliaineen liike-energiaksi, koska se menee kaikki suihkun liike-energian kautta.

Joakim1 kirjoitti:

Este/vastus ei vaikuta työntövoimaan, JOS suihkun nopeus pysyy samana. Mutta se este/vastus lisää suihkun kiihdyttämiseen tarvittavaa tehoa eli joko moottrilta otettava teho kasvaa tai suihku hidastuu kun suihku siirretään ilmasta veteen tms. esteeseen.

Se, että suihku sitten joskus myöhemmin osuu veteen ei muuta mitään enää vetolaitteen sisällä eli ei vaikuta mihinkään. Oleellista on siis, että suutin on ilmassa ja suuttimelta lähtee puhdas suihku aivan suuttimen välittömässä läheisyydessä. Sen jälkeen on aivan sama mitä suihkulle tapahtuu sillä ilmassa lentävä suihku ei voi välittää painetta ylävirtaan.

Suihkun ollessa kokonaan veden alla, vedessä on yhtenäinen painekenttä, joka pyrkii jarruttamaan suihkun vauhdin nollaan (veteen nähden).

Vesisuihkussa on hyötysuhdetta pienentävänä hukkatehona kaikki suihkuun jäänyt liike-energia. Siksi hyötysuhteeltaan hyvä vesisuihku on isokokoinen, jolloin suihkun liike-energia on pieni.

Lisäksi hukkatehoa muodostuu suihkua ympäröivän väliaineen liike-energian lisäyksestä. Ilman pienen tiheyden takia ilmaan osuvalla suihkulla tämä on olematon. Sen sijaa veden alle osuvan suihkun (ja potkurin) tapauksessa tämä on hyvin merkittävä osuus.

Jälkimmäiseen hukkatehoon ei lasketa itse suihkun liike-energian muuttumista myöhemmin väliaineen liike-energiaksi, koska se menee kaikki suihkun liike-energian kautta.

Lue lisää

Taidat puhua itseäsi vastaan.
Suihkun nopeus riippuu eri puolilla olevien paineiden erotuksesta, kuten Edk esitti, sen nopeus on pienempi vain jos paine-ero on pienempi, nesteelle tai kaasulle ei ole mitään luuta tapaa muuttaa liikettä kuin paine.
Jos ajattelet että väliaine vastustaa virtausnopeutta, niin sen paine on oltava suurempi, näin vedessä onkin ilmaan verrattuna mutta sama paineen lisäys on myös imu-puolella, jolloin moottoritehon tehtäväksi jää vain paine-eron muodostaminen ja voima ei siis riipu ympäröivän väliaineen paineesta.

Tuo kylpyhuoneen käsisuihkujuttukin on aika helppo testata.
Kun suihkuttaa sillä suihkulla suoraan ylöspäin, suihku nousee n metrin korkeudelle, se tarkoittaa että vettä suihkuttava paine vastaa 0.1 bar ja kun suihkun upottaa ½metrin syvyyteen voima tippuu puoleen.
3 bar paineet voi olla jossain vaiheessa putkistoa mutta vesiletkun päässä se on toiveajattelua.

Vyysikko " kirjoitti:

Taidat puhua itseäsi vastaan.
Suihkun nopeus riippuu eri puolilla olevien paineiden erotuksesta, kuten Edk esitti, sen nopeus on pienempi vain jos paine-ero on pienempi, nesteelle tai kaasulle ei ole mitään luuta tapaa muuttaa liikettä kuin paine.
Jos ajattelet että väliaine vastustaa virtausnopeutta, niin sen paine on oltava suurempi, näin vedessä onkin ilmaan verrattuna mutta sama paineen lisäys on myös imu-puolella, jolloin moottoritehon tehtäväksi jää vain paine-eron muodostaminen ja voima ei siis riipu ympäröivän väliaineen paineesta.

Tuo kylpyhuoneen käsisuihkujuttukin on aika helppo testata.
Kun suihkuttaa sillä suihkulla suoraan ylöspäin, suihku nousee n metrin korkeudelle, se tarkoittaa että vettä suihkuttava paine vastaa 0.1 bar ja kun suihkun upottaa ½metrin syvyyteen voima tippuu puoleen.
3 bar paineet voi olla jossain vaiheessa putkistoa mutta vesiletkun päässä se on toiveajattelua.

Lue lisää

Kyllä meillä kylpyhuoneessa käsisuihkusta suihkukahva irroittamalla vesi nousee helposti kattoon paljon ennen kuin suihkun laittaa täysille.

Täysi 3 baria tulee suihkuletkun päähän, jos virtaus estetään sen päästä. Jos letkun päässä kuristetaan sopivasti virtausta, saadaan letkun päähän lähes 3 bar ja varsin pitkälle kantava suihku. Näinhän voi tehdä vaikkapa joillain kasteluletkuilla. Enpä ole kokeillut miten korkealle kasteluletkulla saa vesisuihkun. 3 bar vastaisi lähes 25 m/s nopeutta, mutta tuossa vauhdissa suihku hajonnee jo pisaroiksi, jotka hidastuvat hyvin nopeasti.

Se on aivan selvää, että kyse ei ole hydrostaattisesta paineesta veden pinnan alla. Ilmiö on kyllä varsin mielenkiintoinen, sillä työntövoima muuttuu juuri sillä hetkellä kuin letkun pää osuu veteen (suihku suunnattu alas kohti vettä).

Piti vielä oikein kokeilla muuttuuko nopeus. Mittasin 10 l ämpärin täyttymisaikaa letkun pää vedessä ja ilmasssa. En saanut mitään eroa. Molemmissa kesti n. 24 sekuntia. Kyse ei siis ole suihkun nopeuden muuttumisesta letkussa!

Työntövoiman katoaminen (no ehkä puolittuminen) letkun tapauksessa johtunee Bernoullin laista. Suihkun tullessa yhtenäiseen vesimassaan kokonaispaine säilyy samana. Suuri nopeus on sama kuin staattinen alipaine. Suihku siis tavallaan imee letkua mukanaan ja kumoaa nopeuden aiheuttaman työntövoiman. Täysin se ei sitä kumoa, koska virtaus ei ole alkuunkaan kitkaton, kuten Bernoullin laki olettaa.

Suihkun tullessa ilmaan staattinen paine nousee ilmanpaineen tasolle dynaamisesta paineesta riippumatta johtuen siitä, ettei yhtenäistä vesimassaa ole.

Letkun sisähalkaisija muuten oli 8 mm, josta voi laskea suihkun nopeudeksi 8,3 m/s, jolla suihku voisi nousta 3,5 m korkeuteen.

Joakim1 kirjoitti:

Kyllä meillä kylpyhuoneessa käsisuihkusta suihkukahva irroittamalla vesi nousee helposti kattoon paljon ennen kuin suihkun laittaa täysille.

Täysi 3 baria tulee suihkuletkun päähän, jos virtaus estetään sen päästä. Jos letkun päässä kuristetaan sopivasti virtausta, saadaan letkun päähän lähes 3 bar ja varsin pitkälle kantava suihku. Näinhän voi tehdä vaikkapa joillain kasteluletkuilla. Enpä ole kokeillut miten korkealle kasteluletkulla saa vesisuihkun. 3 bar vastaisi lähes 25 m/s nopeutta, mutta tuossa vauhdissa suihku hajonnee jo pisaroiksi, jotka hidastuvat hyvin nopeasti.

Se on aivan selvää, että kyse ei ole hydrostaattisesta paineesta veden pinnan alla. Ilmiö on kyllä varsin mielenkiintoinen, sillä työntövoima muuttuu juuri sillä hetkellä kuin letkun pää osuu veteen (suihku suunnattu alas kohti vettä).

Piti vielä oikein kokeilla muuttuuko nopeus. Mittasin 10 l ämpärin täyttymisaikaa letkun pää vedessä ja ilmasssa. En saanut mitään eroa. Molemmissa kesti n. 24 sekuntia. Kyse ei siis ole suihkun nopeuden muuttumisesta letkussa!

Työntövoiman katoaminen (no ehkä puolittuminen) letkun tapauksessa johtunee Bernoullin laista. Suihkun tullessa yhtenäiseen vesimassaan kokonaispaine säilyy samana. Suuri nopeus on sama kuin staattinen alipaine. Suihku siis tavallaan imee letkua mukanaan ja kumoaa nopeuden aiheuttaman työntövoiman. Täysin se ei sitä kumoa, koska virtaus ei ole alkuunkaan kitkaton, kuten Bernoullin laki olettaa.

Suihkun tullessa ilmaan staattinen paine nousee ilmanpaineen tasolle dynaamisesta paineesta riippumatta johtuen siitä, ettei yhtenäistä vesimassaa ole.

Letkun sisähalkaisija muuten oli 8 mm, josta voi laskea suihkun nopeudeksi 8,3 m/s, jolla suihku voisi nousta 3,5 m korkeuteen.

Lue lisää

Kun otat sen suihkuhajoittimen letkun päästä pois, virtausnopeus kasvaa niin suureksi että virtaushäviöt laskee paineen.
Essi merkissäsikin purkautumispaine on 0.35 bar ylipainetta ja se käyttäytyy niin että kun virtausta yrittää vastustaa niin paine nousee.
Tällaisesta tilanteesta on vaikea vetää johtopäätöksiä vastapaineen vaikutuksesta.

Joakim1 kirjoitti:

Kyllä meillä kylpyhuoneessa käsisuihkusta suihkukahva irroittamalla vesi nousee helposti kattoon paljon ennen kuin suihkun laittaa täysille.

Täysi 3 baria tulee suihkuletkun päähän, jos virtaus estetään sen päästä. Jos letkun päässä kuristetaan sopivasti virtausta, saadaan letkun päähän lähes 3 bar ja varsin pitkälle kantava suihku. Näinhän voi tehdä vaikkapa joillain kasteluletkuilla. Enpä ole kokeillut miten korkealle kasteluletkulla saa vesisuihkun. 3 bar vastaisi lähes 25 m/s nopeutta, mutta tuossa vauhdissa suihku hajonnee jo pisaroiksi, jotka hidastuvat hyvin nopeasti.

Se on aivan selvää, että kyse ei ole hydrostaattisesta paineesta veden pinnan alla. Ilmiö on kyllä varsin mielenkiintoinen, sillä työntövoima muuttuu juuri sillä hetkellä kuin letkun pää osuu veteen (suihku suunnattu alas kohti vettä).

Piti vielä oikein kokeilla muuttuuko nopeus. Mittasin 10 l ämpärin täyttymisaikaa letkun pää vedessä ja ilmasssa. En saanut mitään eroa. Molemmissa kesti n. 24 sekuntia. Kyse ei siis ole suihkun nopeuden muuttumisesta letkussa!

Työntövoiman katoaminen (no ehkä puolittuminen) letkun tapauksessa johtunee Bernoullin laista. Suihkun tullessa yhtenäiseen vesimassaan kokonaispaine säilyy samana. Suuri nopeus on sama kuin staattinen alipaine. Suihku siis tavallaan imee letkua mukanaan ja kumoaa nopeuden aiheuttaman työntövoiman. Täysin se ei sitä kumoa, koska virtaus ei ole alkuunkaan kitkaton, kuten Bernoullin laki olettaa.

Suihkun tullessa ilmaan staattinen paine nousee ilmanpaineen tasolle dynaamisesta paineesta riippumatta johtuen siitä, ettei yhtenäistä vesimassaa ole.

Letkun sisähalkaisija muuten oli 8 mm, josta voi laskea suihkun nopeudeksi 8,3 m/s, jolla suihku voisi nousta 3,5 m korkeuteen.

Lue lisää

Lisämittauksilla sisähalkaisija oli ehkä tarkemmin 7,5 mm (pehmeä letku vaikea mitata mauseillakaan) eli nopeus 9,4 m/s vastaten 0,45 bar painetta tai 4,5 m korkeutta.

Mittasin myös työntövoiman digitaalisella matkalaukkuvaa-alla, joka näyttää 10 g tarkkuudella oikein pienillä painoilla. Mittaussysteemillä oli melko vaikeaa saada mitattua suoraa vetoa kastelematta vaakaa. Ilmassa työntövoima oli n. 350 g ja vedessä n. 230 g.

Laskien massavirta * nopeus saa 10/24*9,4 m/s = 3,9 N eli 400 g eli hyvin lähelle saman kuin ilmassa. Aiemmalla 8 mm halkaisijalla menisi täsmälleen oikein.

Joakim1 kirjoitti:

Lisämittauksilla sisähalkaisija oli ehkä tarkemmin 7,5 mm (pehmeä letku vaikea mitata mauseillakaan) eli nopeus 9,4 m/s vastaten 0,45 bar painetta tai 4,5 m korkeutta.

Mittasin myös työntövoiman digitaalisella matkalaukkuvaa-alla, joka näyttää 10 g tarkkuudella oikein pienillä painoilla. Mittaussysteemillä oli melko vaikeaa saada mitattua suoraa vetoa kastelematta vaakaa. Ilmassa työntövoima oli n. 350 g ja vedessä n. 230 g.

Laskien massavirta * nopeus saa 10/24*9,4 m/s = 3,9 N eli 400 g eli hyvin lähelle saman kuin ilmassa. Aiemmalla 8 mm halkaisijalla menisi täsmälleen oikein.

Lue lisää

Jatkona vielä, että mitattu ero tarkoittaisi n. 20% eroa virtausmäärässä, jos vedessäkin työntövoima tulisi suoraan letkusta purkautuvan veden massavirta*nopeus. Sen olisi pitänyt helposti näkyä sangon täyttymisajassa.

Huono koe kirjoitti:

Kun otat sen suihkuhajoittimen letkun päästä pois, virtausnopeus kasvaa niin suureksi että virtaushäviöt laskee paineen.
Essi merkissäsikin purkautumispaine on 0.35 bar ylipainetta ja se käyttäytyy niin että kun virtausta yrittää vastustaa niin paine nousee.
Tällaisesta tilanteesta on vaikea vetää johtopäätöksiä vastapaineen vaikutuksesta.

Lue lisää

Ei se paine letkussa muutu, jos virtausmäärä ei muutu. Painehäviöt putkistossa menevät virtausmäärän toisessa potenssissa.

Suihkuhajoitimella mitattuna sanko täyttyy ehkä sekunnin hitaammin kuin ilman. Työntövoima ilmassa oli n. 260 g ja vedessä n. 90 g. Laitettaessa suihku poikittain veteen huomaa, että työntövoima muuttuu kerralla, kun ilma häviää suihkun ympäriltä. Suihkun saa laitettua kokonaan veteen niin, että se imee ilmaa mukanaan, jolloin työntövoima vielä pysyy suurena.

Suihkuhajoittimella vettä ei saanut kattoon saakka vaan se yltti vajaan 2 m korkeudelle. Sekä tuosta, että työntövoimasta päätelleen suihkuhajottimien reikiä yhteispinta-ala on hiukan suurempi kuin letkun. Tuosta 2 m korkeudesta laskien nopeus voisi olla 6,3 m/s ja 25 s täyttöajalla työntövoima 10/25*6,3=2,5 N eli 260 g. Taas siis hyvin lähelle mitattua.

Joakim1 kirjoitti:

Jatkona vielä, että mitattu ero tarkoittaisi n. 20% eroa virtausmäärässä, jos vedessäkin työntövoima tulisi suoraan letkusta purkautuvan veden massavirta*nopeus. Sen olisi pitänyt helposti näkyä sangon täyttymisajassa.

Lue lisää

Jos suihkun vastavoima pienenee, virtausnopeuden/paine-eron on pienennyttävä.
Tästä seuraa myös tehontarpeen pieneneminen !
Tällä ulkopuolisen painelähteen käyttäytymisellä ei voi simuloida vesijetin työntövoimaa vedessä/ilmassa koska ulkoisen paineen muutos ei vaikuta tasapuolisesti massavirran kumpaankin päähän puhumattakaan että teho saataisi pysymään vakiona.
Ilmaan suihkuttavan jetin lisähaittana on vielä tehohukka, joka tarvitaan vesimassan nostamiseen pinnan yläpuolelle, jota voi hieman kompensoida supistamalla suihkua ja pienentämällä massavirtaa ym.

Käsisuihkun käyttäytyminen on ihan kivaa puuhastelua ja ilmiöiden tutkimista, mutta alkuperäisestä asiasta aika kaukana.

e.d.k kirjoitti:

Jos suihkun vastavoima pienenee, virtausnopeuden/paine-eron on pienennyttävä.
Tästä seuraa myös tehontarpeen pieneneminen !
Tällä ulkopuolisen painelähteen käyttäytymisellä ei voi simuloida vesijetin työntövoimaa vedessä/ilmassa koska ulkoisen paineen muutos ei vaikuta tasapuolisesti massavirran kumpaankin päähän puhumattakaan että teho saataisi pysymään vakiona.
Ilmaan suihkuttavan jetin lisähaittana on vielä tehohukka, joka tarvitaan vesimassan nostamiseen pinnan yläpuolelle, jota voi hieman kompensoida supistamalla suihkua ja pienentämällä massavirtaa ym.

Käsisuihkun käyttäytyminen on ihan kivaa puuhastelua ja ilmiöiden tutkimista, mutta alkuperäisestä asiasta aika kaukana.

Lue lisää

Muistini mukaan toinen kerta, kun edk kinaa samasta asiasta. Ja toinen kerta lähimenneisyydessä, kun mies on lumiukkona käsillä olevasta aiheesta. Viimeksi kalibroitiin kierroslukumittaria asteikkoa kääntämällä.

Panee epäilemään muutakin tietämystä, vaikka niitä oikean näköisin fysikaalisin termein perustelisikin, kuten yllä.

lumiukko liikenteess kirjoitti:

Muistini mukaan toinen kerta, kun edk kinaa samasta asiasta. Ja toinen kerta lähimenneisyydessä, kun mies on lumiukkona käsillä olevasta aiheesta. Viimeksi kalibroitiin kierroslukumittaria asteikkoa kääntämällä.

Panee epäilemään muutakin tietämystä, vaikka niitä oikean näköisin fysikaalisin termein perustelisikin, kuten yllä.

Lue lisää

Kiitos palautteesta .

Aina oikeassa oleminen on ihmiskunnan asukkaille mahdoton tehtävä, enkä katso olevani mikään poikkeus.
Asioista voi aina keskustella rakentavasti, mutta asenteellinen tyrmäys, jota ei esittäjä itsekään osaa perustella, on yleensä vain riidan haastamista, joka ei kaipaa kommenttia.
Näitä riidan haastajia näyttää lukumääräisesti viihtyvän runsaammin palstalla kuin esim Joakim.n ja muiden kaltaisia keskustelijoita, joilla aina on jotain ajatusta puheidensa takana ,oli ne sitten muiden mielestä oikein tai väärin, sen sijaan toisilla näyttää pää-asia olevan saada edes hieman huomiota typeryyksiä huutelemalla.

Kukin tyylillään.

e.d.k kirjoitti:

Kiitos palautteesta .

Aina oikeassa oleminen on ihmiskunnan asukkaille mahdoton tehtävä, enkä katso olevani mikään poikkeus.
Asioista voi aina keskustella rakentavasti, mutta asenteellinen tyrmäys, jota ei esittäjä itsekään osaa perustella, on yleensä vain riidan haastamista, joka ei kaipaa kommenttia.
Näitä riidan haastajia näyttää lukumääräisesti viihtyvän runsaammin palstalla kuin esim Joakim.n ja muiden kaltaisia keskustelijoita, joilla aina on jotain ajatusta puheidensa takana ,oli ne sitten muiden mielestä oikein tai väärin, sen sijaan toisilla näyttää pää-asia olevan saada edes hieman huomiota typeryyksiä huutelemalla.

Kukin tyylillään.

Lue lisää

Osa asiaakin, mutta vaikea silti ymmärtää saman aiheen puimista kahteen kertaan samoilla virheellisiksi todetuilla argumenteilla. Antaa kuvan niukasta oppimiskyvystä.

kaksi kertaa on tapa kirjoitti:

Osa asiaakin, mutta vaikea silti ymmärtää saman aiheen puimista kahteen kertaan samoilla virheellisiksi todetuilla argumenteilla. Antaa kuvan niukasta oppimiskyvystä.

Oliko sulla jotain itse asiaan liittyvää sanomista, vai puratko vain kytevää kaunaasi tiettyä henkilöä kohtaan ?

Taidat olla yksi näitä Wikströmin sivupersoonia, joiden ainoa tavoite on haastaa vastakkainasettelua ja kärjistää keskustelua omista syistään haluamalleen henkilökohtaiselle tasolle .

No hei veikkonen kirjoitti:

Oliko sulla jotain itse asiaan liittyvää sanomista, vai puratko vain kytevää kaunaasi tiettyä henkilöä kohtaan ?

Taidat olla yksi näitä Wikströmin sivupersoonia, joiden ainoa tavoite on haastaa vastakkainasettelua ja kärjistää keskustelua omista syistään haluamalleen henkilökohtaiselle tasolle .

Lue lisää

Tulihan se sieltä taas. Ilmeisesti kuka hyvänsä, jolla on jotain muuta kuin hymistelyä wikkeä lyttääville, ovat kaikki Wickströmejä.

En vain siltikään ymmärrä, miksi joku ei usko niin selkeitä faktoja. Varsinkaan, jos kovin monessa yhteydessä pyrkii esiintymään ehdottomana auktoriteettina fysiikan kysymyksissä.

Et ymmärtänyt, mutta ei se mitään.

Sillä airolla kannattaa siirtää taaksepäin ennemmin vettä kuin ilmaa, koska veden massavirta on suurempi antaen siis enemmän eteenpäin vievää voimaa.

Perusfysiikkaa, ei pyssykään potkaise yhtään lujempaa vaikka luoti osuisikin seinään. Veden alla taas rekyyliä on tuskin nimeksikään.

oikea inssi kirjoitti:

Et ymmärtänyt, mutta ei se mitään.

Sillä airolla kannattaa siirtää taaksepäin ennemmin vettä kuin ilmaa, koska veden massavirta on suurempi antaen siis enemmän eteenpäin vievää voimaa.

Perusfysiikkaa, ei pyssykään potkaise yhtään lujempaa vaikka luoti osuisikin seinään. Veden alla taas rekyyliä on tuskin nimeksikään.

Lue lisää

Mä joskus ajattelin paljonkin näitä asioita ja soittelikin Alamar-jet ,nimiseen firmaan . sielt tuli ohjeet jetin asennuksest . Suikun täytyy olla esteetön , ei saa osua lähtiessään veteen , kosks veden lähtönopeus pienenee joka vaikuttaa työntävään voimeen . työntö voima muodostuu vesimäärästä ja veden lähtönopeudesta :...

japih kirjoitti:

Mä joskus ajattelin paljonkin näitä asioita ja soittelikin Alamar-jet ,nimiseen firmaan . sielt tuli ohjeet jetin asennuksest . Suikun täytyy olla esteetön , ei saa osua lähtiessään veteen , kosks veden lähtönopeus pienenee joka vaikuttaa työntävään voimeen . työntö voima muodostuu vesimäärästä ja veden lähtönopeudesta :...

Lue lisää

Juurikin näin, massavirta luo vastakkaiseen suuntaan vaikuttavan kiihdyttävän voiman. Ei avaruusraketillakaan ole muuta kuin tyhjiö mistä se "työntää vauhtia", mutta koska mikään ei hidasta purkautuvaa, itsessään suhteellisen kevyttä kaasua, luo sen erittäin suuri nopeus huomattavan työntövoiman.

japih kirjoitti:

Mä joskus ajattelin paljonkin näitä asioita ja soittelikin Alamar-jet ,nimiseen firmaan . sielt tuli ohjeet jetin asennuksest . Suikun täytyy olla esteetön , ei saa osua lähtiessään veteen , kosks veden lähtönopeus pienenee joka vaikuttaa työntävään voimeen . työntö voima muodostuu vesimäärästä ja veden lähtönopeudesta :...

Lue lisää

Noihin muihin kysymyksiin . jetin pitäis olla nopeempi ja taloudellisempi kovilla nopeuksilla "pohjassa ei ole jarruttavia tekiöitä .Mut käytännös taitaa olla toistapäin ja matkavauhti on usein jotain 20.s. Jetti on arka mataliin vesiin :esin savi hiekka pohja " Hiekka on kuin santapaperi jopa syö impellerin ja tunnelin väliä , välys 0,3mm. Kyllä niissä on 2ski, kahvaa , ja peruttaessa ohjaust käännetään väärinpäin , jos perutetaan vasemmalle ,ruoria käännetään oikealle :)

oikea inssi kirjoitti:

Et ymmärtänyt, mutta ei se mitään.

Sillä airolla kannattaa siirtää taaksepäin ennemmin vettä kuin ilmaa, koska veden massavirta on suurempi antaen siis enemmän eteenpäin vievää voimaa.

Perusfysiikkaa, ei pyssykään potkaise yhtään lujempaa vaikka luoti osuisikin seinään. Veden alla taas rekyyliä on tuskin nimeksikään.

Lue lisää

Efektiä voit myös simuloida esim kumiveneessä tai jossain kevyessä jollassa heittämällä rivakasti ämpärillisen vettä takalaidan yli. Lähteekö liikkeelle suihkun osuessa veteen vai ehtiikö jo pysähtyäkin ennen sitä?

oikea inssi kirjoitti:

Et ymmärtänyt, mutta ei se mitään.

Sillä airolla kannattaa siirtää taaksepäin ennemmin vettä kuin ilmaa, koska veden massavirta on suurempi antaen siis enemmän eteenpäin vievää voimaa.

Perusfysiikkaa, ei pyssykään potkaise yhtään lujempaa vaikka luoti osuisikin seinään. Veden alla taas rekyyliä on tuskin nimeksikään.

Lue lisää

Ette ymmärtäneet. Airo on vipu jonka kiintopiste on vesi, eikä veden olle tarkoitus liikkua mihinkään.

Näin se on ,tosin jetin "myyjät" on huippuist ja kulutuksit eri mieltä ? ?

No fysiikan lakien mukaan 2,4 kW:lla tuotettu työntövoima ei voi pärjätä 9,9 hv eli yli 7 kW moottorille, jonka tiedetään tuottavan työntövoimaa yli 50% hyötysuhteella eli saavan vauhdissa reilusti yli 3,5 kW työntötehon.

Jossain tuoreessa venealanlehdessä oli mitattu 4-5 hv perämoottoreiden työntövoimia. Parhaat oli jossain 65 kg paikkeilla. Eiköhän siinäkin olisi 100 kg ukolla vaikeuksia pysyä pystyssä. 9,9 hv kone ei välttämättä sen enempää työnnä paikallaan, mutta pystyy samaan 10 solmun vauhissa.

Joakim1 kirjoitti:

No fysiikan lakien mukaan 2,4 kW:lla tuotettu työntövoima ei voi pärjätä 9,9 hv eli yli 7 kW moottorille, jonka tiedetään tuottavan työntövoimaa yli 50% hyötysuhteella eli saavan vauhdissa reilusti yli 3,5 kW työntötehon.

Jossain tuoreessa venealanlehdessä oli mitattu 4-5 hv perämoottoreiden työntövoimia. Parhaat oli jossain 65 kg paikkeilla. Eiköhän siinäkin olisi 100 kg ukolla vaikeuksia pysyä pystyssä. 9,9 hv kone ei välttämättä sen enempää työnnä paikallaan, mutta pystyy samaan 10 solmun vauhissa.

Lue lisää

En kiistä. Piru vieköön kun myin pois tuon vanhan pikkuveneen. Olis muuten ollut aika kiva testata tuota painepesuri hommaa ihan käytännössä. Agrekaatilla virtaa ja olis pesurilla ajellu. Olis siinä ollu meijän kylän kalastajastarbut ihmeissään.. :-)
Mutta ite oon kuitenkin samoilla linjoilla, että kyllä se perävetolaite on kuiteskin parempi.

En ole kyllä vielä sellaista painepesuria löytänyt mikä aikuista miestä pahemmin liikuttaisi. Vesimäärä on kuitenkin niin pieni vaikka paine on suuri. Sen sijaan olen tehdaspalokunnan paloletkulla ruiskuttanut, ja sillä saadaan kyllä mies lentoon ja venekin liikkuisi mukavasti.

Painemies kirjoitti:

En ole kyllä vielä sellaista painepesuria löytänyt mikä aikuista miestä pahemmin liikuttaisi. Vesimäärä on kuitenkin niin pieni vaikka paine on suuri. Sen sijaan olen tehdaspalokunnan paloletkulla ruiskuttanut, ja sillä saadaan kyllä mies lentoon ja venekin liikkuisi mukavasti.

Lue lisää

150 kW painepumppu, 140 bar, sillä lentää jo ukkokin. Vesisumusammutuspumppu...

Painemies kirjoitti:

En ole kyllä vielä sellaista painepesuria löytänyt mikä aikuista miestä pahemmin liikuttaisi. Vesimäärä on kuitenkin niin pieni vaikka paine on suuri. Sen sijaan olen tehdaspalokunnan paloletkulla ruiskuttanut, ja sillä saadaan kyllä mies lentoon ja venekin liikkuisi mukavasti.

Lue lisää

Saattohan tuo olla 16A.. Eli max 3,8kw. Pistorasiatulppa kuitenkin. Mutta oli saatanan tehokas! Sellanen pitää hommata..

Paavonpoika nro2 kirjoitti:

Saattohan tuo olla 16A.. Eli max 3,8kw. Pistorasiatulppa kuitenkin. Mutta oli saatanan tehokas! Sellanen pitää hommata..

Joo tämän 2,9 kW ammattiaitteen spekseillä laskien työntövoimaksi tulee "huimat 27 N eli alle 3 kg. Ei siinä 100 kg ukko pitäisi juuri heilua!

Siis 130 bar, joka vastaa vedelle 162 m/s nopeutta. Vedenkulutus 590 l/h eli vaivaiset 0,164 kg/s. Tuosta tulee työntövoimaksi siis 162*0,164= 27 N.

Tehoksi taas tulee 0,5*m' * V^2 eli 2,15 kW, mikä kuulostaa ihan mahdolliselta huomioiden moottorin ja pumpun hyötysuhteen.

Suurempi työntövoima vaatisi suuremman virtausmäärän. Samalla teholla saisi vaikkapa 13 bar ja 1,64 kg/s virtaamalla. Silloin virtausnopeus olisi 51 m/s ja työntovoima 84 N eli vieläkin hyvin kaukana perämoottoreista.

Pienellä perämoottorilla potkurivirran nopeus on luokkaa 5 m/s eli tuontehoisena "painepesurina" se olisi 0,123 bar ja 173 kg/s laite, jolla työntövoima olisi 860 N eli 88 kg.

http://www.motonet.fi/fi/tuote/790019/Karcher-Professional-HD-613-CX-Plus--Painepesuri-ammattikayttoon

Joakim1 kirjoitti:

Joo tämän 2,9 kW ammattiaitteen spekseillä laskien työntövoimaksi tulee "huimat 27 N eli alle 3 kg. Ei siinä 100 kg ukko pitäisi juuri heilua!

Siis 130 bar, joka vastaa vedelle 162 m/s nopeutta. Vedenkulutus 590 l/h eli vaivaiset 0,164 kg/s. Tuosta tulee työntövoimaksi siis 162*0,164= 27 N.

Tehoksi taas tulee 0,5*m' * V^2 eli 2,15 kW, mikä kuulostaa ihan mahdolliselta huomioiden moottorin ja pumpun hyötysuhteen.

Suurempi työntövoima vaatisi suuremman virtausmäärän. Samalla teholla saisi vaikkapa 13 bar ja 1,64 kg/s virtaamalla. Silloin virtausnopeus olisi 51 m/s ja työntovoima 84 N eli vieläkin hyvin kaukana perämoottoreista.

Pienellä perämoottorilla potkurivirran nopeus on luokkaa 5 m/s eli tuontehoisena "painepesurina" se olisi 0,123 bar ja 173 kg/s laite, jolla työntövoima olisi 860 N eli 88 kg.

http://www.motonet.fi/fi/tuote/790019/Karcher-Professional-HD-613-CX-Plus--Painepesuri-ammattikayttoon

Lue lisää

Tässä vielä 45 kW 1000 bar painepesuri. Sille laskettuna työntövoima 136 N eli n. 14 kg, mikä on vastaava kuin halvimpien sähköperämoottoreiden. Painepesurilla ei siis kannata yrittää venettä liikuttaa. Hyvä työntövoima tulee suuresta massavirrasta ei suuresta nopeudesta, joka vaatii tolkuttomia tehoja.

http://www.awtools.fi/images/Polttomoottoripesurit_2010_01.pdf

Joakim1 kirjoitti:

Joo tämän 2,9 kW ammattiaitteen spekseillä laskien työntövoimaksi tulee "huimat 27 N eli alle 3 kg. Ei siinä 100 kg ukko pitäisi juuri heilua!

Siis 130 bar, joka vastaa vedelle 162 m/s nopeutta. Vedenkulutus 590 l/h eli vaivaiset 0,164 kg/s. Tuosta tulee työntövoimaksi siis 162*0,164= 27 N.

Tehoksi taas tulee 0,5*m' * V^2 eli 2,15 kW, mikä kuulostaa ihan mahdolliselta huomioiden moottorin ja pumpun hyötysuhteen.

Suurempi työntövoima vaatisi suuremman virtausmäärän. Samalla teholla saisi vaikkapa 13 bar ja 1,64 kg/s virtaamalla. Silloin virtausnopeus olisi 51 m/s ja työntovoima 84 N eli vieläkin hyvin kaukana perämoottoreista.

Pienellä perämoottorilla potkurivirran nopeus on luokkaa 5 m/s eli tuontehoisena "painepesurina" se olisi 0,123 bar ja 173 kg/s laite, jolla työntövoima olisi 860 N eli 88 kg.

http://www.motonet.fi/fi/tuote/790019/Karcher-Professional-HD-613-CX-Plus--Painepesuri-ammattikayttoon

Lue lisää

Juuri näin. Täytyy kyllä nostaa Joakimille hattua, numerot on hallussa.
Nuo ammattilaispesuritkin voi antaa vaikka 5-vuotiaan käyttöön, niitä aikuinen pitelee kiinni muutamalla sormella. No ok, vesisuihku on sen verran terävä ettei ole lasten peli.

Joakim1 kirjoitti:

Tässä vielä 45 kW 1000 bar painepesuri. Sille laskettuna työntövoima 136 N eli n. 14 kg, mikä on vastaava kuin halvimpien sähköperämoottoreiden. Painepesurilla ei siis kannata yrittää venettä liikuttaa. Hyvä työntövoima tulee suuresta massavirrasta ei suuresta nopeudesta, joka vaatii tolkuttomia tehoja.

http://www.awtools.fi/images/Polttomoottoripesurit_2010_01.pdf

Lue lisää

Juu hatunnosto viitseliäisyydelle ja harrastukselle laskea todellisia tuloksia pelkkien mielikuvien sijaan.
Sama mielikuvaharha oli tuolla tunnelipotkuri keskustelussa, työntövoima kun riippuu puhallustehosta (P) ja tunnelin/suihkun halkaisijasta (D)
F = k*(D^4*P)^1/3, eli tilavuusvirralla on siis aika suuri merkitys.

Ps.
Sulle on ilmeisesti sattunut huolimattomuuslipsahdus, tilavuusvirta impulssissa on alku- ja loppunopeuden keskiarvo eli puolta pienempi kuin laskuissasi.
Voit tarkistaa asian vaikka purkauspinnan ja paineen tulosta.

e.d.k kirjoitti:

Juu hatunnosto viitseliäisyydelle ja harrastukselle laskea todellisia tuloksia pelkkien mielikuvien sijaan.
Sama mielikuvaharha oli tuolla tunnelipotkuri keskustelussa, työntövoima kun riippuu puhallustehosta (P) ja tunnelin/suihkun halkaisijasta (D)
F = k*(D^4*P)^1/3, eli tilavuusvirralla on siis aika suuri merkitys.

Ps.
Sulle on ilmeisesti sattunut huolimattomuuslipsahdus, tilavuusvirta impulssissa on alku- ja loppunopeuden keskiarvo eli puolta pienempi kuin laskuissasi.
Voit tarkistaa asian vaikka purkauspinnan ja paineen tulosta.

Lue lisää

Avovesipotkurilla pitää käyttää nopeuksien keskiarvoa "suppiloteorian" mukaisesti, mutta ei painepesurille.

Joakim1 kirjoitti:

Avovesipotkurilla pitää käyttää nopeuksien keskiarvoa "suppiloteorian" mukaisesti, mutta ei painepesurille.

Miksi ei ?
Vaikea selittää esimerkiksi ensimmäisessä kohdassa, jonka paine on 130 bar ja purkausaukon pinta-ala 1 mm^2 että voima olisi 27 N ?

Joakim1 kirjoitti:

Tässä vielä 45 kW 1000 bar painepesuri. Sille laskettuna työntövoima 136 N eli n. 14 kg, mikä on vastaava kuin halvimpien sähköperämoottoreiden. Painepesurilla ei siis kannata yrittää venettä liikuttaa. Hyvä työntövoima tulee suuresta massavirrasta ei suuresta nopeudesta, joka vaatii tolkuttomia tehoja.

http://www.awtools.fi/images/Polttomoottoripesurit_2010_01.pdf

Lue lisää

Ok. Ei siis kannata testata? No, mutta tuntu se ainakin tehokkaalta.. :-)

e.d.k kirjoitti:

Miksi ei ?
Vaikea selittää esimerkiksi ensimmäisessä kohdassa, jonka paine on 130 bar ja purkausaukon pinta-ala 1 mm^2 että voima olisi 27 N ?

Ei sitä voi laskea paine * pinta-ala. Siinä 1 mm^2 kohdassa, jossa nopeus on 162 m/s kaikki paine on jo dynaamista ja voima tulee staattisesta paineesta.

Joakim1 kirjoitti:

Ei sitä voi laskea paine * pinta-ala. Siinä 1 mm^2 kohdassa, jossa nopeus on 162 m/s kaikki paine on jo dynaamista ja voima tulee staattisesta paineesta.

Asiaa voi ajatella noinkin mitta oletetun staattisen paineen on oltava täsmälleen yhtä suuri kuin dynaamisenkin.

Joakim1 kirjoitti:

Tässä vielä 45 kW 1000 bar painepesuri. Sille laskettuna työntövoima 136 N eli n. 14 kg, mikä on vastaava kuin halvimpien sähköperämoottoreiden. Painepesurilla ei siis kannata yrittää venettä liikuttaa. Hyvä työntövoima tulee suuresta massavirrasta ei suuresta nopeudesta, joka vaatii tolkuttomia tehoja.

http://www.awtools.fi/images/Polttomoottoripesurit_2010_01.pdf

Lue lisää

Moottoriruisku 1600 l/min 10bar, isolla suihkuputkella reikä jotain20-30mm? on sitä teholuokkaa ettei ihan joka ukko pitele. Paljonko se työntää?

utelias.. kirjoitti:

Moottoriruisku 1600 l/min 10bar, isolla suihkuputkella reikä jotain20-30mm? on sitä teholuokkaa ettei ihan joka ukko pitele. Paljonko se työntää?

1200 N eli 120 kg. Tuon hyötyteho on jo 30 kW eli vaatinee ainakin 35 kW koneen. Tuon verran työntää tyypillinen 10 hv sisämoottori purjeveneessä tai muussa uppoumarunkoisessaa, mutta perämoottorin pitää olla jo 30-40 hv ellei sitten ole potkuriltaan ja välitykseltään alhaisiin nopeuksiin optimoitu.

Joakim1 kirjoitti:

1200 N eli 120 kg. Tuon hyötyteho on jo 30 kW eli vaatinee ainakin 35 kW koneen. Tuon verran työntää tyypillinen 10 hv sisämoottori purjeveneessä tai muussa uppoumarunkoisessaa, mutta perämoottorin pitää olla jo 30-40 hv ellei sitten ole potkuriltaan ja välitykseltään alhaisiin nopeuksiin optimoitu.

Lue lisää

Teholuokka on sinne päin, mutta voima on tuplasti liian iso.
Tässä on tuutin halkaisija vajaa 3 cm, vesi tunkee n. 45m/s ja voima luokkaa 60 kp.
Jos voima olisi 120 kp pelkkä puhallusteho olisi jo yli 70 hv eli moottorina pitäisi olla jo lähes 100 hv.

Sitkeä virhe edellee kirjoitti:

Teholuokka on sinne päin, mutta voima on tuplasti liian iso.
Tässä on tuutin halkaisija vajaa 3 cm, vesi tunkee n. 45m/s ja voima luokkaa 60 kp.
Jos voima olisi 120 kp pelkkä puhallusteho olisi jo yli 70 hv eli moottorina pitäisi olla jo lähes 100 hv.

Lue lisää

Katso kaavat täältä olettaen veneen nopeus nollaksi. Pätee suoraan vesiletkulle tai jetille. http://kth.diva-portal.org/smash/get/diva2:492075/FULLTEXT01.pdf

Jos haluat laskea voiman paine*pinta-ala, pitää integroida staattinen paine koko letkulle. Kaipa tuonkin voi tehdä, mutta miksi tehdä helppo lasku vaikeaksi?

Joakim1 kirjoitti:

Katso kaavat täältä olettaen veneen nopeus nollaksi. Pätee suoraan vesiletkulle tai jetille. http://kth.diva-portal.org/smash/get/diva2:492075/FULLTEXT01.pdf

Jos haluat laskea voiman paine*pinta-ala, pitää integroida staattinen paine koko letkulle. Kaipa tuonkin voi tehdä, mutta miksi tehdä helppo lasku vaikeaksi?

Lue lisää

Niin .
Mitä integrointia letkun pituudelle ?
Newtonin mukaan letkuun tai jettiin tai pesuriin vaikuttaa yhtä suuri vastavoima kuin veden kiihdyttämiseen tiettyyn purkautumisnopeuteen.
Tarvittava voima on sama kuin jos samalla nopeudella vesimassa törmäisi suihkuun eli ½*roo*A*v^2
Tähän päätyy impulssin mukaan kun massavirta on keskinopeuden mukainen, samaan päätyy myös energiaperiaatteen ja massan hitauden mukaan tai paine *A, kuten kuuluukin.

Linkissäsi annetaan vain massavirralle arvo Q, ei sen riippuvuutta suihkun nopeudesta.

Dynaaminen paine pitäisi kai olla selvä ilman linkkiäkin, mutta tässä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Dynaaminen_paine

16+22 kirjoitti:

Niin .
Mitä integrointia letkun pituudelle ?
Newtonin mukaan letkuun tai jettiin tai pesuriin vaikuttaa yhtä suuri vastavoima kuin veden kiihdyttämiseen tiettyyn purkautumisnopeuteen.
Tarvittava voima on sama kuin jos samalla nopeudella vesimassa törmäisi suihkuun eli ½*roo*A*v^2
Tähän päätyy impulssin mukaan kun massavirta on keskinopeuden mukainen, samaan päätyy myös energiaperiaatteen ja massan hitauden mukaan tai paine *A, kuten kuuluukin.

Linkissäsi annetaan vain massavirralle arvo Q, ei sen riippuvuutta suihkun nopeudesta.

Dynaaminen paine pitäisi kai olla selvä ilman linkkiäkin, mutta tässä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Dynaaminen_paine

Lue lisää

Työntövoima lasketaan massavirta * nopeus. Tuo on se impulssi, joka vesisuihkulle on annettu ja täsmälleen yhtä suurella voimalla letku pyrkii toiseeen suuntaan.

Paine ei suinkaan vaikuta siinä kapeimmassa kohdassa. Siinä kohtaa vesi menee jo ko. nopeutta ja staattinen paine on nolla eli voimaa ei enää ole.

Sen sijaan vesiletkussa, jossa virtausnopeus on pieni, vaikuttaa kutakuinkin täysi staattinen paine. Suuttimessa nopeus kiihtyy ja staattinen paine laskee kunnes ollaan kapeimmassa kohdassa, jolloin staattinen paine on kutakuinkin nolla. Jos paineesta haluat voiman laskea paine * pinta-alalla, sinun pitää laskea yhteen kaikkiin pintoihin vaikuttavien voimien suihkunsuuntaiset komponentit.

Jos letku on suora ja huomattavan iso, riittää laskea letkun poikkipinta-ala * täysi paine ja lisätä tuohon intrgraali suuttimen yli. Jälkimmäinen on negatiivinen eli työntää toiseen suuntaan.

Jos "suutin" on pelkkä reikä suorassa levyssä, voisi nopeasti kuvitella, että voima on suoraan paine * A1 - paine * A2 ja A1-A2=reiäin pinta-ala. Mutta näin ei ole, koska reiän ympärillä virtaus alkaa kiihtymään, jolloin dynaaminen paine alentaa staattista painetta eli paine ei ole vakio.

Joakim1 kirjoitti:

Työntövoima lasketaan massavirta * nopeus. Tuo on se impulssi, joka vesisuihkulle on annettu ja täsmälleen yhtä suurella voimalla letku pyrkii toiseeen suuntaan.

Paine ei suinkaan vaikuta siinä kapeimmassa kohdassa. Siinä kohtaa vesi menee jo ko. nopeutta ja staattinen paine on nolla eli voimaa ei enää ole.

Sen sijaan vesiletkussa, jossa virtausnopeus on pieni, vaikuttaa kutakuinkin täysi staattinen paine. Suuttimessa nopeus kiihtyy ja staattinen paine laskee kunnes ollaan kapeimmassa kohdassa, jolloin staattinen paine on kutakuinkin nolla. Jos paineesta haluat voiman laskea paine * pinta-alalla, sinun pitää laskea yhteen kaikkiin pintoihin vaikuttavien voimien suihkunsuuntaiset komponentit.

Jos letku on suora ja huomattavan iso, riittää laskea letkun poikkipinta-ala * täysi paine ja lisätä tuohon intrgraali suuttimen yli. Jälkimmäinen on negatiivinen eli työntää toiseen suuntaan.

Jos "suutin" on pelkkä reikä suorassa levyssä, voisi nopeasti kuvitella, että voima on suoraan paine * A1 - paine * A2 ja A1-A2=reiäin pinta-ala. Mutta näin ei ole, koska reiän ympärillä virtaus alkaa kiihtymään, jolloin dynaaminen paine alentaa staattista painetta eli paine ei ole vakio.

Lue lisää

Se on aivan sama mihin voima vaikuttaa, sen suunta ja summa on oltava vastakkainen suihkun dynaamiselle voimalle, ei enempää tai vähempää.

Mitä ? ? kirjoitti:

Se on aivan sama mihin voima vaikuttaa, sen suunta ja summa on oltava vastakkainen suihkun dynaamiselle voimalle, ei enempää tai vähempää.

Kerrotko vielä mikä on "suihkun dynaaminen voima"?

Heität kiven. Se saa liikemäärn m*V. Sen muodostaminen vaatii impulssin F*t = m*V. Vesisuihkulle aivan sama juttu, mutta se on jatkuva prosessi eli F = m/t * V.

Jos siis tuo "dynaaminen voima" oli sama kuin liikemäärä, se pätee laskuissani.

Jos taas yrität laskea voimaa paine * reiän pinta-ala, se ei päde eikä ole mitään syytä, että sen pitäisikään päteä.

Joakim1 kirjoitti:

Kerrotko vielä mikä on "suihkun dynaaminen voima"?

Heität kiven. Se saa liikemäärn m*V. Sen muodostaminen vaatii impulssin F*t = m*V. Vesisuihkulle aivan sama juttu, mutta se on jatkuva prosessi eli F = m/t * V.

Jos siis tuo "dynaaminen voima" oli sama kuin liikemäärä, se pätee laskuissani.

Jos taas yrität laskea voimaa paine * reiän pinta-ala, se ei päde eikä ole mitään syytä, että sen pitäisikään päteä.

Lue lisää

"Jos taas yrität laskea voimaa paine * reiän pinta-ala, se ei päde eikä ole mitään syytä, että sen pitäisikään päteä. "

Milsi ei ?

Nyt kääntyy Newton haudassaan !

Niin häh ? kirjoitti:

"Jos taas yrität laskea voimaa paine * reiän pinta-ala, se ei päde eikä ole mitään syytä, että sen pitäisikään päteä. "

Milsi ei ?

Nyt kääntyy Newton haudassaan !

Lue lisää

Tuo dynaaminen paine on eri asia, siihen perustuu esim. pitot putken toiminta, sovelluksista tutuimpia on veneiden painelokit.

Palataan kerran vielä tuohon moottoriruiskuun. Siinä huomaa selkeästi työntövoiman pienenemisen suutinta pienentämällä, varmaan vesimäärä pienenee kun paine ei pääse nousemaan. Onko jotain kaavaa jolla määritellään max. virtaama paine ja pinta-ala suhteella?.

utelias... kirjoitti:

Tuo dynaaminen paine on eri asia, siihen perustuu esim. pitot putken toiminta, sovelluksista tutuimpia on veneiden painelokit.

Palataan kerran vielä tuohon moottoriruiskuun. Siinä huomaa selkeästi työntövoiman pienenemisen suutinta pienentämällä, varmaan vesimäärä pienenee kun paine ei pääse nousemaan. Onko jotain kaavaa jolla määritellään max. virtaama paine ja pinta-ala suhteella?.

Lue lisää

Virtaama riippuu täysin siitä mikä sitä rajoittaa. Ko. tapauksessa voinee olettaa, että moottorin antama teho on kutakuinkin vakio. Jos vielä olettaa pumpun hyötysuhteenkin vakioksi, voi olettaa, että suihkuun menee aina sama teho P= 0,5 m' V^2. Tällöin siis paine * virtaama pysyy vakiona, tuohan yleensä ilmoitetaankin ammattipesureissa.

Lähtötilanteesa speksit olivat 10 bar ja 1600 l/min, joilla voisi saada siis 45 m/s nopeuden ja täyden virtaaman. Tällöin suuttimen pinta-ala olisi n. 6 cm^2. Jos pinta-alan pudottaa puoleen, nousisi nopeus samalla virtaamalla 2-kertaiseksi vaatien 4-kertaisen tehon eli tuohon ei moottorin rahkeet riitä.

Uusi tasapainovirtaama löytyy pinta-alamuutoksen potenssissa -2/3. 3 cm^2 pinta-alalla siis virtaama on 1008 l/min ja nopeus 56,7 m/s. Tuolla siis työntövoima 950 N eli 95 kg.

Tuossa siis pumpun tuottama paine nousee 16 barin paikkeille, mikä saattaa olla liikaa pumpulle, jolloin sen hyötysuhde laskee rajusti ja virtaama siinä samalla.

Muutamana kesänä jettivetoisella veneellä ajaneen käytännön kokemus asiasta, niinkauan kuin se jettivetolaitteen suutin on veden alla ei vene kulje kunnolla eikä voimaa löydy, vasta kun suutin nousee pinnalle ja suihku puhalletaan ilmaan alkaa laite toimia kunnolla ja vene kulkee (eron huomaa hyvin esim. veneen kiihtyyvyyden kasvamisesta siinävaiheessa kun suutin nousee pintaan). Tuontakia jettivetoinen on myös vähän huono hinaushommissa, vetokyky on alhainen pienissä nopeuksissa (siitäkin kokemusta).

Asian voi helposti kokeilla itsekin vaikka ylempänä esitetyllä käsisuihkutestillä.

Helppo kokeilla kirjoitti:

Muutamana kesänä jettivetoisella veneellä ajaneen käytännön kokemus asiasta, niinkauan kuin se jettivetolaitteen suutin on veden alla ei vene kulje kunnolla eikä voimaa löydy, vasta kun suutin nousee pinnalle ja suihku puhalletaan ilmaan alkaa laite toimia kunnolla ja vene kulkee (eron huomaa hyvin esim. veneen kiihtyyvyyden kasvamisesta siinävaiheessa kun suutin nousee pintaan). Tuontakia jettivetoinen on myös vähän huono hinaushommissa, vetokyky on alhainen pienissä nopeuksissa (siitäkin kokemusta).

Asian voi helposti kokeilla itsekin vaikka ylempänä esitetyllä käsisuihkutestillä.

Lue lisää

Mutta se ei kerro työntövoimasta mitään.

Kulkuvastus on liu'ussa paljon pienempi, joten kiihtyvyys on tietysti parempi, sama ilmiö tuntuu muissakin vetolaitteissa.
Voimaa voi vertailla kun ajaa samaa nopeutta niin että jetti puhaltaa veden alla, se vaan ei onnistu liukunopeuksilla laitteella jossa suihku on rakenteellisesti pinnan yläpuolella, joten et voi tietää eroa.
Vetokyky on on huono kun puhallus on mitoitettu liikkuvan massan kiihdyttämiseen, paikaltaan puhallettaessa samalla välityksellä ei saada tehoa siirretyksi suihkuun, ilmiö koskee kaikkia nopeita veneitä, jetissä se vielä korostuu kun suihkun nopeutta pyritään kasvattamaan vesimäärän kustannuksella.

Mittaa se voima paikallaan sekä jetin ollessa pinnan alla että nostettuna suihku ilmaan, saat vertailutuloksen ilman muita tuntemuksia, ja saatat jopa yllättyä.

Tuntumaa vain kirjoitti:

Mutta se ei kerro työntövoimasta mitään.

Kulkuvastus on liu'ussa paljon pienempi, joten kiihtyvyys on tietysti parempi, sama ilmiö tuntuu muissakin vetolaitteissa.
Voimaa voi vertailla kun ajaa samaa nopeutta niin että jetti puhaltaa veden alla, se vaan ei onnistu liukunopeuksilla laitteella jossa suihku on rakenteellisesti pinnan yläpuolella, joten et voi tietää eroa.
Vetokyky on on huono kun puhallus on mitoitettu liikkuvan massan kiihdyttämiseen, paikaltaan puhallettaessa samalla välityksellä ei saada tehoa siirretyksi suihkuun, ilmiö koskee kaikkia nopeita veneitä, jetissä se vielä korostuu kun suihkun nopeutta pyritään kasvattamaan vesimäärän kustannuksella.

Mittaa se voima paikallaan sekä jetin ollessa pinnan alla että nostettuna suihku ilmaan, saat vertailutuloksen ilman muita tuntemuksia, ja saatat jopa yllättyä.

Lue lisää

Ohjusveneiden suuttimet ovat asennettu osittain pinnan ylapuolelle suuremman tyontovoiman takia. Tyontovoimahan koostuu vesimaarasta ja sen nopeuden 2 potenssista.

Tuntumaa vain kirjoitti:

Mutta se ei kerro työntövoimasta mitään.

Kulkuvastus on liu'ussa paljon pienempi, joten kiihtyvyys on tietysti parempi, sama ilmiö tuntuu muissakin vetolaitteissa.
Voimaa voi vertailla kun ajaa samaa nopeutta niin että jetti puhaltaa veden alla, se vaan ei onnistu liukunopeuksilla laitteella jossa suihku on rakenteellisesti pinnan yläpuolella, joten et voi tietää eroa.
Vetokyky on on huono kun puhallus on mitoitettu liikkuvan massan kiihdyttämiseen, paikaltaan puhallettaessa samalla välityksellä ei saada tehoa siirretyksi suihkuun, ilmiö koskee kaikkia nopeita veneitä, jetissä se vielä korostuu kun suihkun nopeutta pyritään kasvattamaan vesimäärän kustannuksella.

Mittaa se voima paikallaan sekä jetin ollessa pinnan alla että nostettuna suihku ilmaan, saat vertailutuloksen ilman muita tuntemuksia, ja saatat jopa yllättyä.

Lue lisää

Oletko kokeillut käsisuihkulla tuota veden alla ja pinnalla puhallusta ? Kokeile niin huomaat ison eron voimassa.

"Voimaa voi vertailla kun ajaa samaa nopeutta niin että jetti puhaltaa veden alla, se vaan ei onnistu liukunopeuksilla laitteella jossa suihku on rakenteellisesti pinnan yläpuolella, joten et voi tietää eroa."

Tuokin kokeilu onnistuu kun osaa. Ja kyllä, kokeiltu on.

"Mittaa se voima paikallaan sekä jetin ollessa pinnan alla että nostettuna suihku ilmaan, saat vertailutuloksen ilman muita tuntemuksia, ja saatat jopa yllättyä. "

Itseasiassa tuokin on kokeiltu parin henkilön toimesta (sähläsivät vähän) ja pinnan yläpuolelle puhallettuna voima oli huomattavasti suurempi, meinasivat rikkoa laiturin....

Helppo kokeilla kirjoitti:

Oletko kokeillut käsisuihkulla tuota veden alla ja pinnalla puhallusta ? Kokeile niin huomaat ison eron voimassa.

"Voimaa voi vertailla kun ajaa samaa nopeutta niin että jetti puhaltaa veden alla, se vaan ei onnistu liukunopeuksilla laitteella jossa suihku on rakenteellisesti pinnan yläpuolella, joten et voi tietää eroa."

Tuokin kokeilu onnistuu kun osaa. Ja kyllä, kokeiltu on.

"Mittaa se voima paikallaan sekä jetin ollessa pinnan alla että nostettuna suihku ilmaan, saat vertailutuloksen ilman muita tuntemuksia, ja saatat jopa yllättyä. "

Itseasiassa tuokin on kokeiltu parin henkilön toimesta (sähläsivät vähän) ja pinnan yläpuolelle puhallettuna voima oli huomattavasti suurempi, meinasivat rikkoa laiturin....

Lue lisää

Kylpyammefyysikko yrittää taas sotkea ja vedättää.

Ensin itse sanoo, että pitää paikkansa, jos väliaineen vastus on todellakin suurempi. Loppu on ilmeisesti sitten sen todistelua, että veden vastus väliaineena EI ole suurempi kuin ilman. Muutenhan ei voi tulla esitettyyn lopputulokseen.

Jetin voima on nopeuden ja massavirran tulo suuttimessa. Ja se tulo on varmuudella maksimissa, kun suuttimen takana ei ole jarrua. Muuta voi yrittää todistella, mutta metsään menee. Fysiikkaa voi ymmärtää tai luulla ymmärtävänsä. Fysiikkapalstan luulijat saa sekaisin monella muullakin aiheella, vaikkapa siipiprofiilin nostovoiman synnyllä tai keskustelemalla tuulta nopeammin tuulivoimalla kulkevista vekottimista.

Kuten totesit itsekin "Jetin voima on nopeuden ja massavirran tulo suuttimessa", siihen ei vaikuta enää se, mihin suihku osuu tai kuinka nopeasti se hidastuu sen jälkeen .

Jetin työntövoima F on siis dP*Ajet .
dP on paineen muutos massaa kiihdytettäessä ja impulssin mukaan
dp =roo*Vjet*(Vout-Vin).
Jos kiihdytettävä neste tai kaasu on tiheydeltään samanlaista, impulssin voima on sama ympäristöstä riippumatta, edellyttäen että muuta paine-eroa ei ole eri puolilla.
Staattista paine-eroa ei voi olla, muutenhan vesi virtaisi ilman apuvoimaa, mutta täällä on esitetty että vedessä syntyisi dynaaminen vastapaine, joka hidastaisi suihkun nopeutta.

Jetin teho P on kuitenkin F*Vjet, jossa Vjet on verrannollinen suihkun nopeuteen, eli jos teho pidetään vakiona niin nopeuden pienentyessä työntövoiman on oltava suurempi !

Se taas tarkoittaisi että jos veteen suihkutettaessa syntyisi jokin ylimääräinen dynaaminen vastapaine hidastamaan suihkua, niin samalla teholla työntövoima kasvaisi eikä vähenisi .

Tämä ylimääräinen "dynaaminen vastapaine" tuntuu olevan osallistujien keskuudessa itsestäänselvyys, vaikka mitkään propulsiota käsittelevät artikkelit tai analyysit eivät ilmiötä tunne sen enempää ilmassa kuin vedessäkään tai eri propulsiovariaatioissa, joten vesisuihkun suuntaaminen ilmaan on kaiketi liukuvien veneiden rakenteesta johtuva syy, ei työntövoimasta.

Jos vesisuihkun työntövoima vakioteholla on suurempi ilmaan , niin mielellään kuulisin jonkun asiallisenkin perustelun näiden kylpyamme juttujen sijaan.

paas_alusta kirjoitti:

Ensin itse sanoo, että pitää paikkansa, jos väliaineen vastus on todellakin suurempi. Loppu on ilmeisesti sitten sen todistelua, että veden vastus väliaineena EI ole suurempi kuin ilman. Muutenhan ei voi tulla esitettyyn lopputulokseen.

Jetin voima on nopeuden ja massavirran tulo suuttimessa. Ja se tulo on varmuudella maksimissa, kun suuttimen takana ei ole jarrua. Muuta voi yrittää todistella, mutta metsään menee. Fysiikkaa voi ymmärtää tai luulla ymmärtävänsä. Fysiikkapalstan luulijat saa sekaisin monella muullakin aiheella, vaikkapa siipiprofiilin nostovoiman synnyllä tai keskustelemalla tuulta nopeammin tuulivoimalla kulkevista vekottimista.

Lue lisää

Mitä siellä väitetään siipiprofiilin nostovoiman synnystä?

No siellä on yleisesti vallalla käsitys että nostovoima syntyy periaatteessa siitä että ilmaa siirretään siivellä vastakkaiseen suuntaan ja nostovoima muodostuu "reaktiovoimasta".

Eli että nostovoima ei siis synnykään siiven yläpuolelle muodostuvan alipaineen seurauksena? Sehän tarkoittaisi näissä potkurisovelluksissa sitä että kavitaatio lakkaisi käsitteenä olemasta.
Kätevää!

Fysiikan_jatkokurssi kirjoitti:

Eli että nostovoima ei siis synnykään siiven yläpuolelle muodostuvan alipaineen seurauksena? Sehän tarkoittaisi näissä potkurisovelluksissa sitä että kavitaatio lakkaisi käsitteenä olemasta.
Kätevää!

Lue lisää

Suurempi osa nostovoimasta syntyy siiven yläpinnalla olevasta alipaineesta. Se on se helppo osuus. Mutta se, miten se alipaine sinne syntyy, on toinen juttu ja sitä on selitetty väärin maailman sivu.

Edellinen kirjoitti:

Kuten totesit itsekin "Jetin voima on nopeuden ja massavirran tulo suuttimessa", siihen ei vaikuta enää se, mihin suihku osuu tai kuinka nopeasti se hidastuu sen jälkeen .

Jetin työntövoima F on siis dP*Ajet .
dP on paineen muutos massaa kiihdytettäessä ja impulssin mukaan
dp =roo*Vjet*(Vout-Vin).
Jos kiihdytettävä neste tai kaasu on tiheydeltään samanlaista, impulssin voima on sama ympäristöstä riippumatta, edellyttäen että muuta paine-eroa ei ole eri puolilla.
Staattista paine-eroa ei voi olla, muutenhan vesi virtaisi ilman apuvoimaa, mutta täällä on esitetty että vedessä syntyisi dynaaminen vastapaine, joka hidastaisi suihkun nopeutta.

Jetin teho P on kuitenkin F*Vjet, jossa Vjet on verrannollinen suihkun nopeuteen, eli jos teho pidetään vakiona niin nopeuden pienentyessä työntövoiman on oltava suurempi !

Se taas tarkoittaisi että jos veteen suihkutettaessa syntyisi jokin ylimääräinen dynaaminen vastapaine hidastamaan suihkua, niin samalla teholla työntövoima kasvaisi eikä vähenisi .

Tämä ylimääräinen "dynaaminen vastapaine" tuntuu olevan osallistujien keskuudessa itsestäänselvyys, vaikka mitkään propulsiota käsittelevät artikkelit tai analyysit eivät ilmiötä tunne sen enempää ilmassa kuin vedessäkään tai eri propulsiovariaatioissa, joten vesisuihkun suuntaaminen ilmaan on kaiketi liukuvien veneiden rakenteesta johtuva syy, ei työntövoimasta.

Jos vesisuihkun työntövoima vakioteholla on suurempi ilmaan , niin mielellään kuulisin jonkun asiallisenkin perustelun näiden kylpyamme juttujen sijaan.

Lue lisää

Ja sittenkin väärin. Jos suuttimen etten laitetaan merkittävä jarru, niin tietenkin suihku hidastuu. Se taas kaavan mukaan pienentää voimaa. Teho hukataan pyörteiden tekoon vedessä, jos suihku osuu veteen. Unohda impulssit.

Eivät ne asennusohjeetkaan suotta vaadi asennusta niin, että suihku on ilmassa eikä vedessä. Eihän asennus veden alle mikään ongelma ole.

Edellinen kirjoitti:

Kuten totesit itsekin "Jetin voima on nopeuden ja massavirran tulo suuttimessa", siihen ei vaikuta enää se, mihin suihku osuu tai kuinka nopeasti se hidastuu sen jälkeen .

Jetin työntövoima F on siis dP*Ajet .
dP on paineen muutos massaa kiihdytettäessä ja impulssin mukaan
dp =roo*Vjet*(Vout-Vin).
Jos kiihdytettävä neste tai kaasu on tiheydeltään samanlaista, impulssin voima on sama ympäristöstä riippumatta, edellyttäen että muuta paine-eroa ei ole eri puolilla.
Staattista paine-eroa ei voi olla, muutenhan vesi virtaisi ilman apuvoimaa, mutta täällä on esitetty että vedessä syntyisi dynaaminen vastapaine, joka hidastaisi suihkun nopeutta.

Jetin teho P on kuitenkin F*Vjet, jossa Vjet on verrannollinen suihkun nopeuteen, eli jos teho pidetään vakiona niin nopeuden pienentyessä työntövoiman on oltava suurempi !

Se taas tarkoittaisi että jos veteen suihkutettaessa syntyisi jokin ylimääräinen dynaaminen vastapaine hidastamaan suihkua, niin samalla teholla työntövoima kasvaisi eikä vähenisi .

Tämä ylimääräinen "dynaaminen vastapaine" tuntuu olevan osallistujien keskuudessa itsestäänselvyys, vaikka mitkään propulsiota käsittelevät artikkelit tai analyysit eivät ilmiötä tunne sen enempää ilmassa kuin vedessäkään tai eri propulsiovariaatioissa, joten vesisuihkun suuntaaminen ilmaan on kaiketi liukuvien veneiden rakenteesta johtuva syy, ei työntövoimasta.

Jos vesisuihkun työntövoima vakioteholla on suurempi ilmaan , niin mielellään kuulisin jonkun asiallisenkin perustelun näiden kylpyamme juttujen sijaan.

Lue lisää

Jos voima tulee siitä massan kiihdyttämisen impulssivoimasta, tai jos se pitää jotenkin ottaa edes huomioon, ei jetin pakki enää toimi. Sehän vain kääntää virtauksen suuntaa muuttamatta virtauksen nopeutta muuten kuin virtausvastuksen häviöinä.

Se onkin hyvä osoitus siitä että suihkun voima ei muutu sen takana olevan esteen vaikutuksesta.
Kauha kääntää suihkun jolloin siihen syntyy vastainen tukivoima, joka on suurempi kuin suihkun voima, teoriassa se olisi tuplasti jos häviöitä ei olisi ja jos se kääntäisi virtauksen vastakkaiseen suuntaan.
Jetin suuttimessa on se esitetty voima , joka työntää venettä eteen ja samanaikaisesti kauha vetää taaksepäin suuremmalla voimalla.
Jos kauhan tilalla olisi este tai kauha joka ei olisi veneessä kiinni, sillä ei olisi mitään vaikutusta.

nerpertti kirjoitti:

Se onkin hyvä osoitus siitä että suihkun voima ei muutu sen takana olevan esteen vaikutuksesta.
Kauha kääntää suihkun jolloin siihen syntyy vastainen tukivoima, joka on suurempi kuin suihkun voima, teoriassa se olisi tuplasti jos häviöitä ei olisi ja jos se kääntäisi virtauksen vastakkaiseen suuntaan.
Jetin suuttimessa on se esitetty voima , joka työntää venettä eteen ja samanaikaisesti kauha vetää taaksepäin suuremmalla voimalla.
Jos kauhan tilalla olisi este tai kauha joka ei olisi veneessä kiinni, sillä ei olisi mitään vaikutusta.

Lue lisää

Hupsista... kauhaan vaikuttava voima esiintyy vain veneen sisäinen, se ei vie venettä mihinkään. Veneen runkoa se kyllä yrittää venyttää. Ainoastaan suihkun suunta ratkaisee.

aina_väärin kirjoitti:

Ja sittenkin väärin. Jos suuttimen etten laitetaan merkittävä jarru, niin tietenkin suihku hidastuu. Se taas kaavan mukaan pienentää voimaa. Teho hukataan pyörteiden tekoon vedessä, jos suihku osuu veteen. Unohda impulssit.

Eivät ne asennusohjeetkaan suotta vaadi asennusta niin, että suihku on ilmassa eikä vedessä. Eihän asennus veden alle mikään ongelma ole.

Lue lisää

" Se taas kaavan mukaan pienentää voimaa. Teho hukataan pyörteiden tekoon vedessä, jos suihku osuu veteen"

Minkä kaavan mukaan vakioteholla voima pienenee jos nopeus pienenee ?

Paikallaan olevan veneen propulsioteho menee kokonaan niiden "pyörteiden" muodostamiseen, eikä sillä ole merkitystä kuinka kauas se vesi lentää tai jarruttaako sitä vesi tai este.

Impulssia ei kyllä väärän mututuntuman takia sentään unohdeta.

Edellinen kirjoitti:

" Se taas kaavan mukaan pienentää voimaa. Teho hukataan pyörteiden tekoon vedessä, jos suihku osuu veteen"

Minkä kaavan mukaan vakioteholla voima pienenee jos nopeus pienenee ?

Paikallaan olevan veneen propulsioteho menee kokonaan niiden "pyörteiden" muodostamiseen, eikä sillä ole merkitystä kuinka kauas se vesi lentää tai jarruttaako sitä vesi tai este.

Impulssia ei kyllä väärän mututuntuman takia sentään unohdeta.

Lue lisää

Kyllä se impulssi vain unohdetaan. On aivan samantekevää, mihin suuntaan massan kiihdytys laitteistossa tehdään. Turbiini saa rauhassa ottaa veden takaa sisään, kiihdyttää eteenpäin ja sitten puhaltaa taakse päin ulos. Aivan samalla tavalla vene eteen päin lähtee, edelleen mutkan tuomat pyörrehäviöt vähennyksenä huomioon ottaen. Tai sitten myös Hawkerin Jump-Jet lakkaa lentämästä.

Mutta miten ihmeessä saisit suihkun nopeuden pysymään samana kun se suunnataan veteen tai ilmaan? Teho ei tietenkään muutu, veteen suunnattuna siitä vain menee suuri osa hukkaan pyörteiden tekoon. Ja sen kaavan mukaan vakioteholla voima pienenee häviöiden kasvaessa.

Et taida olla täysin perillä asiasta jota yrität selvittää.
Impulssi on se tapahtuma , jolla kiihdytetään veden nopeutta, ilman sitä ei toimi minkäänlainen jettilaite.
Suuttimesta purkautuvan veden paine on ½roo*v^2 ja reaktiovoima on edellinen kerrottuna suuttimen pinta-alalla ja suunta suihkun suuntainen, riippumatta siitä kuinka tai missä paine on suuttimelle muodostettu.
Hukkateho on veneen nopeuden ja suihkun nopeuden eron suuruisen massavirran energia (vastaa potkurissa luistoa), ja siinä taas ei ole työntövoiman kannalta mitään väliä kuinka se hukkaenergia ilmenee, kauniina kaarena ilmassa tai vesipyörteitä tekemällä, se on kuitenkin hukkaa ja energiamäärältään vain venenopeuden ja suihkun nopeuden mukainen, eikä vaikuta enää suuttimessa vallitsevaan paineeseen/työntövoimaan.

Ketjussa on pohdittu mahdollisesta ylimääräisen dynaamisen vastapaineen syntymisestä veteen suihkutuksessa ja sen suihkua hidastavasta ja voimaa lisäävästä vaikutuksesta, hukkaenergiaan puuttuminen on toisarvoista puuhaa, se ei ole missään osassa työntövoiman kanssa.

Edellinen kirjoitti:

Et taida olla täysin perillä asiasta jota yrität selvittää.
Impulssi on se tapahtuma , jolla kiihdytetään veden nopeutta, ilman sitä ei toimi minkäänlainen jettilaite.
Suuttimesta purkautuvan veden paine on ½roo*v^2 ja reaktiovoima on edellinen kerrottuna suuttimen pinta-alalla ja suunta suihkun suuntainen, riippumatta siitä kuinka tai missä paine on suuttimelle muodostettu.
Hukkateho on veneen nopeuden ja suihkun nopeuden eron suuruisen massavirran energia (vastaa potkurissa luistoa), ja siinä taas ei ole työntövoiman kannalta mitään väliä kuinka se hukkaenergia ilmenee, kauniina kaarena ilmassa tai vesipyörteitä tekemällä, se on kuitenkin hukkaa ja energiamäärältään vain venenopeuden ja suihkun nopeuden mukainen, eikä vaikuta enää suuttimessa vallitsevaan paineeseen/työntövoimaan.

Ketjussa on pohdittu mahdollisesta ylimääräisen dynaamisen vastapaineen syntymisestä veteen suihkutuksessa ja sen suihkua hidastavasta ja voimaa lisäävästä vaikutuksesta, hukkaenergiaan puuttuminen on toisarvoista puuhaa, se ei ole missään osassa työntövoiman kanssa.

Lue lisää

Taidan kuitenkin olla paremmin perillä asiasta. Impulssi on se tapahtuma, jolla kiihdytetään veden nopeutta, tietenkin. Mutta kun se on, vaikkakin välttämätön, silti reaktivoimaan liittymätön asia. Reaktiovoima syntyy vain suuttimessa. Yllä jo sekoitit paineet ja voimat. Jetti toimii massavirralla, ei paineella. Siis kg/s*m/s, josta saadaankin kätevästi Newtoneita. Jos virtausta hidastetaan suuntaamalla se veteen, voima pienenee. Lentokoneissa hyötysuhdetta parannetaan ohivirtauksella, joka vähentää pyörteitä. Samalla teholla saadaan siten suurempi työntövoima. Veneessä ero on siinä, että se kaunis kaari ilmassa on oleellisesti häviöttömämpi kuin pyörteet vedessä.

Ja jos et usko, että veteen suunnattu virtaus on suuremman vastuksen takia pienempi, en voi auttaa.

Tietämättömyys näyttää antavan sen ehdottoman varmuuden tarinointiin.

Voisit jalostaa sitä massavirta kertaa nopeus käsitettä niin asiat saattaisivat aueta..
Kun sijoitat massavirraksi ½r*A*v , voima on ½r*A*v^2 ja siitä F/A =paine =½rv^2 ( r=tiheys ja kaava pätee vain tapaukseen jossa ei ole alkunopeutta.) kyseistä painetta kutsutaan dynaamiseksi paineeksi (Bernoulli) ja analyyseissä yleensä käytetään painetta muuttujana sen helpomman käsiteltävyyden vuoksi.

Tässä on juuri pohdittu hidastuuko suihkun nopeus suuttimessa suihkun osuessa veteen ja siten mahdollistaisi suuremman voiman kun vastus kasvaa, mutta kuten totesit voima syntyy suuttimessa ja asiasta on kahdenlaista mielipidettä.

Voisit miettiä tilannetta jossa suihku kulkee vähän matkaa ilmassa ja osuu sitten veteen pyörteitä tekemään, niin kuinka pitkän matkan suihkun on kuljettava ensin ilmassa että se ei vaikuttaisi enää työntövoimaan ?

Käsityksesi ohivirtauksen tarkoituksesta saat oikaista omatoimisesti, tai siirry ilmailupalstalle kysymään neuvoa.

Edellinen kirjoitti:

Tietämättömyys näyttää antavan sen ehdottoman varmuuden tarinointiin.

Voisit jalostaa sitä massavirta kertaa nopeus käsitettä niin asiat saattaisivat aueta..
Kun sijoitat massavirraksi ½r*A*v , voima on ½r*A*v^2 ja siitä F/A =paine =½rv^2 ( r=tiheys ja kaava pätee vain tapaukseen jossa ei ole alkunopeutta.) kyseistä painetta kutsutaan dynaamiseksi paineeksi (Bernoulli) ja analyyseissä yleensä käytetään painetta muuttujana sen helpomman käsiteltävyyden vuoksi.

Tässä on juuri pohdittu hidastuuko suihkun nopeus suuttimessa suihkun osuessa veteen ja siten mahdollistaisi suuremman voiman kun vastus kasvaa, mutta kuten totesit voima syntyy suuttimessa ja asiasta on kahdenlaista mielipidettä.

Voisit miettiä tilannetta jossa suihku kulkee vähän matkaa ilmassa ja osuu sitten veteen pyörteitä tekemään, niin kuinka pitkän matkan suihkun on kuljettava ensin ilmassa että se ei vaikuttaisi enää työntövoimaan ?

Käsityksesi ohivirtauksen tarkoituksesta saat oikaista omatoimisesti, tai siirry ilmailupalstalle kysymään neuvoa.

Lue lisää

Joakim varmasti osaisi kertoa tarkemmin, mutta mutuna arvelisin parin-kolmen suuttimen halkaisijan suuruisen etäisyyden olevan riittävän ennen veteen osumista. Riippunee suihkun nopeudestakin jossain määrin, siitä en mutuna sanoisi mitään varmaa. Ei sitä kuitenkaan missään pitkässä kaaressa tarvitse lennättää, vaikka ei siitä haittaakaan olisi, jos haluaa näyttävän efektin. Siinä kohtaa tulee paine mukaan, painekentän muoto ja koko ovat ne tekijät, jotka vaikuttavat vastuksena. Virtaus pitäisi pitää laminaarisena sen merkitsevän matkan suuttimesta.

Ja siihen suihkumoottorin ohivirtauksellakin pyritään pienentämällä virtausnopeuden gradienttia. Se samalla vaimentaa äänen. Se toimii, kun puhalletaan kaasua kaasuun, tyhjössä ei ohivirtausta tarvittaisi. Sen verran olen aikoinani lentomoottoreiden kanssa tekemisissä ollut, ettei tarvitse muilta kysellä.

Eikö tämä Joakim juuri tuolla edellä esittänyt että potkurille ja vesisuihkulle impulssi noudattaa erilaista laskentakaavaa ja oli sitä mieltä että jos virtaukseen tulee vastusta niin vakioteholla suihkun nopeus ja työntövoima vähenevät ja lisäksi vielä suurella varmuudella että voimaa EI voi laskea siten että paine kerrotaan suihkun pinta-alalla !

Nuo toteamukset kyllä hieman horjuttavat uskoa absoluuttiseen tietoon.

Jos ymmärsin tuon edellisen viestisi niin olet sillä kannalla että kun suihku osuu välittömästi veteen, sen nopeus suuttimen kohdalla pienenee.
Siitä taas seuraa, kuten edellä osoitettu , että vakioteholla veteen suihkutettaessa työntövoima on suurempi.

Tämä sama kanta oli enemmistönä myös tuolla fysiikkapalstalla, mutta edelleenkään en ole vakuuttunut perusteista.

Epäilen kirjoitti:

Eikö tämä Joakim juuri tuolla edellä esittänyt että potkurille ja vesisuihkulle impulssi noudattaa erilaista laskentakaavaa ja oli sitä mieltä että jos virtaukseen tulee vastusta niin vakioteholla suihkun nopeus ja työntövoima vähenevät ja lisäksi vielä suurella varmuudella että voimaa EI voi laskea siten että paine kerrotaan suihkun pinta-alalla !

Nuo toteamukset kyllä hieman horjuttavat uskoa absoluuttiseen tietoon.

Jos ymmärsin tuon edellisen viestisi niin olet sillä kannalla että kun suihku osuu välittömästi veteen, sen nopeus suuttimen kohdalla pienenee.
Siitä taas seuraa, kuten edellä osoitettu , että vakioteholla veteen suihkutettaessa työntövoima on suurempi.

Tämä sama kanta oli enemmistönä myös tuolla fysiikkapalstalla, mutta edelleenkään en ole vakuuttunut perusteista.

Lue lisää

Työntövoima on massavirtaus*nopeus. Erikoinen päätelmä saada toista tekijää pienentämällä suurempi tulo. Oma käsitys reaaliluvuilla laskennasta on toinen.

Paine*pinta-ala antaa staattisen voiman, se toki on absoluuttinen tieto.

Tehosta taas tulee mieleen juttu saksalaisista herroista tutustumassa Me-262:een. Kun he kysyivät suihkumoottorien tehoa, oli epämääräinen vastaus, että tietyissä olosuhteissa se vastaa ehkä jotain hevosvoimamäärää. Työntövoima kilopondeina oli kyllä selvästi annettavissa.

"Työntövoima on massavirtaus*nopeus. Erikoinen päätelmä saada toista tekijää pienentämällä suurempi tulo"

Jonkinlainen käsitys-häiriökö ?

Jos teho pyritään pitämään vakiona niin eikö se ole voima *nopeus joten toisen pienentyessä toisen on suurennuttava.
Toiminnassa oletetaan ylimääräinen paine vastuspuolelle, joka aiheuttaa massavirran lisäksi korjaustermin.

Päätelmä ei pitäisi olla mitenkään erikoinen, päin vastoin ja kohteena oli wesijetin ominaisuudet joiden yhteydessä puhutaan hevosvoimista ja kilowateista, suihkumoottoreista tuskin tämä porukka pystyy kertomaan kovin paljoakaan.

Hyvin_onnistuu kirjoitti:

"Työntövoima on massavirtaus*nopeus. Erikoinen päätelmä saada toista tekijää pienentämällä suurempi tulo"

Jonkinlainen käsitys-häiriökö ?

Jos teho pyritään pitämään vakiona niin eikö se ole voima *nopeus joten toisen pienentyessä toisen on suurennuttava.
Toiminnassa oletetaan ylimääräinen paine vastuspuolelle, joka aiheuttaa massavirran lisäksi korjaustermin.

Päätelmä ei pitäisi olla mitenkään erikoinen, päin vastoin ja kohteena oli wesijetin ominaisuudet joiden yhteydessä puhutaan hevosvoimista ja kilowateista, suihkumoottoreista tuskin tämä porukka pystyy kertomaan kovin paljoakaan.

Lue lisää

Moneen kertaan jo mainittu, että massavirtaus*nopeus=työntövoima. Teho on sitten työntövoima*veneen nopeus, siis aivan eri nopeus kuin edellisessä. Vastaava moottoriteho on joku kolmas asia.

Mikä juttu on tehon pitäminen vakiona, mistä se tähän tulee? Ja mikä on vastuspuoli ja mikä on korjaustermi? Ainoa, mikä venettä kuljettaa, on työntövoima.

Isommalla koneteholla pystyy tuottamaan isomman työntövoiman, siinä ei ole mitään ihmeellistä. Isommankin konetehon vain pystyy myös hukuttamaan isompiin häviöihin, esimerkiksi upottamalla suuttimen veden alle.

Yksi lapsuuteni hauskimpia leluja oli muuten raketti. Siis raketin muotoinen muovisäiliö, joka täytettiin puoliksi vedellä ja sitten pumpattiin polkupyörän pumpulla niin kovaan paineeseen kuin uskallettiin. Lensi kepeästi yli parin kymmenen metrin korkeuteen. Tai parin metrin, jos yritti laukaistan perä 10 cm vedenpinnan alla, pitihän kaikkea kokeilla.

Tämän ketjun pääaiheeksi näyttää muodostuneen vääntö siitä onko vesisuihkun työntövoima suurempi ilmaan- vai veteen , joten vertailussa on tietenkin oletettava sama teho molemmissa tapauksissa.
Työntövoima *veneen nopeus on eri teho kuin propulsion, joka on työntövoima*suihkun nopeus ja hyötysuhde on nopeuksien suhde.
Tässä suihkun nopeus on venenopeuden ja suihkun purkautumisnopeuden keskiarvo, eli hyötysuhde n = s/(½(s v)) s=venenopeus, v = suihkun purkautumisnopeus.
Moottoriteho on sitten vielä häviöiden verran suurempi.

On esitetty että veteen suuntautuvaa suihkua jarruttaa veden vastus josta syntyy "dynaaminen vastapaine". ( nesteiden ja kaasujen liikkeessä on aina vaikuttavana voimana paine)
Suihkun synnyttämä paine p=m'*(v-s) ja m' massavirta/A on roo(v s)/2 joten suihkun paine suuttimelle olisi
½roo(v^2-s^2) k*roo*v^2 , jälkimmäinen termi on se "dynaaminen vastapaine" jossa kerroin k kuvaa sen suuruutta.
Paine kerrottuna suihkun pinta-alalla on työntövoima ja teho on työntövoima kerrottuna suihkun nopeudella (v s)/2.
Jos teho on vakio, niin kun k kasvaa niin v pienenee ja työntövoima kasvaa, eli tähän tulokseen on aikaisemmin päädytty useammankin henkilön voimin.
Lopputulos on , jos jetin teho on vakio, niin hyötysuhde ja työntövoima ovat sitä huonommat, mitä suurempi on suihkun purkautumisnopeus ja vaikka em. "dynaamista vastapainetta" ei olisikaan, suihku veteen vetää pidemmän korren.

e.d.k kirjoitti:

Tämän ketjun pääaiheeksi näyttää muodostuneen vääntö siitä onko vesisuihkun työntövoima suurempi ilmaan- vai veteen , joten vertailussa on tietenkin oletettava sama teho molemmissa tapauksissa.
Työntövoima *veneen nopeus on eri teho kuin propulsion, joka on työntövoima*suihkun nopeus ja hyötysuhde on nopeuksien suhde.
Tässä suihkun nopeus on venenopeuden ja suihkun purkautumisnopeuden keskiarvo, eli hyötysuhde n = s/(½(s v)) s=venenopeus, v = suihkun purkautumisnopeus.
Moottoriteho on sitten vielä häviöiden verran suurempi.

On esitetty että veteen suuntautuvaa suihkua jarruttaa veden vastus josta syntyy "dynaaminen vastapaine". ( nesteiden ja kaasujen liikkeessä on aina vaikuttavana voimana paine)
Suihkun synnyttämä paine p=m'*(v-s) ja m' massavirta/A on roo(v s)/2 joten suihkun paine suuttimelle olisi
½roo(v^2-s^2) k*roo*v^2 , jälkimmäinen termi on se "dynaaminen vastapaine" jossa kerroin k kuvaa sen suuruutta.
Paine kerrottuna suihkun pinta-alalla on työntövoima ja teho on työntövoima kerrottuna suihkun nopeudella (v s)/2.
Jos teho on vakio, niin kun k kasvaa niin v pienenee ja työntövoima kasvaa, eli tähän tulokseen on aikaisemmin päädytty useammankin henkilön voimin.
Lopputulos on , jos jetin teho on vakio, niin hyötysuhde ja työntövoima ovat sitä huonommat, mitä suurempi on suihkun purkautumisnopeus ja vaikka em. "dynaamista vastapainetta" ei olisikaan, suihku veteen vetää pidemmän korren.

Lue lisää

Eli laitevalmistajien ohjeet ovat vääriä. Ja ne, jotka ovat tutkielmia aiheesta kirjoittaneet, ovat umpiuunoja suuren e.d.k:n rinnalla päätyessään toisiin päätelmiin.

Mikä, kuka, mitä ?
Kerro tarkemmin tai edes mitä tarkoitat.
Minusta asia on juuri noin vai missä on virhe ?

sic kirjoitti:

Eli laitevalmistajien ohjeet ovat vääriä. Ja ne, jotka ovat tutkielmia aiheesta kirjoittaneet, ovat umpiuunoja suuren e.d.k:n rinnalla päätyessään toisiin päätelmiin.

Ei mikään ihme, jos päätyy vääriin lopputuloksiin vääristä lähtökohdista. Reaktiomoottorin työntävoima kun on massavirtaus*virtausnopeus, ei paine*pinta-ala.

Tosi heikkotasoinen provo yritys.

Massavirtaus*virtausnopeus on täsmälleen sama kuin paine*pinta-ala mutta joillekin sen tajuaminen on näemmä ylivoimaista.

Tuskin_provo kirjoitti:

Massavirtaus*virtausnopeus on täsmälleen sama kuin paine*pinta-ala mutta joillekin sen tajuaminen on näemmä ylivoimaista.

Jetin suuttimessa vain ei tarvitse olla lainkaan ylipainetta. Siis ei staattista ylipainetta, dynaamista kylläkin. Minkä paineen mittaat?

oisko_noin kirjoitti:

Jetin suuttimessa vain ei tarvitse olla lainkaan ylipainetta. Siis ei staattista ylipainetta, dynaamista kylläkin. Minkä paineen mittaat?

.wikipedia.org/wiki/Dynaaminen_paine

e.d.k kirjoitti:

Tämän ketjun pääaiheeksi näyttää muodostuneen vääntö siitä onko vesisuihkun työntövoima suurempi ilmaan- vai veteen , joten vertailussa on tietenkin oletettava sama teho molemmissa tapauksissa.
Työntövoima *veneen nopeus on eri teho kuin propulsion, joka on työntövoima*suihkun nopeus ja hyötysuhde on nopeuksien suhde.
Tässä suihkun nopeus on venenopeuden ja suihkun purkautumisnopeuden keskiarvo, eli hyötysuhde n = s/(½(s v)) s=venenopeus, v = suihkun purkautumisnopeus.
Moottoriteho on sitten vielä häviöiden verran suurempi.

On esitetty että veteen suuntautuvaa suihkua jarruttaa veden vastus josta syntyy "dynaaminen vastapaine". ( nesteiden ja kaasujen liikkeessä on aina vaikuttavana voimana paine)
Suihkun synnyttämä paine p=m'*(v-s) ja m' massavirta/A on roo(v s)/2 joten suihkun paine suuttimelle olisi
½roo(v^2-s^2) k*roo*v^2 , jälkimmäinen termi on se "dynaaminen vastapaine" jossa kerroin k kuvaa sen suuruutta.
Paine kerrottuna suihkun pinta-alalla on työntövoima ja teho on työntövoima kerrottuna suihkun nopeudella (v s)/2.
Jos teho on vakio, niin kun k kasvaa niin v pienenee ja työntövoima kasvaa, eli tähän tulokseen on aikaisemmin päädytty useammankin henkilön voimin.
Lopputulos on , jos jetin teho on vakio, niin hyötysuhde ja työntövoima ovat sitä huonommat, mitä suurempi on suihkun purkautumisnopeus ja vaikka em. "dynaamista vastapainetta" ei olisikaan, suihku veteen vetää pidemmän korren.

Lue lisää

Kerro sitten rakettitieteilijöillekin, ettei rakettimoottori oikein toimi tyhjössä.

e.d.k kirjoitti:

Tämän ketjun pääaiheeksi näyttää muodostuneen vääntö siitä onko vesisuihkun työntövoima suurempi ilmaan- vai veteen , joten vertailussa on tietenkin oletettava sama teho molemmissa tapauksissa.
Työntövoima *veneen nopeus on eri teho kuin propulsion, joka on työntövoima*suihkun nopeus ja hyötysuhde on nopeuksien suhde.
Tässä suihkun nopeus on venenopeuden ja suihkun purkautumisnopeuden keskiarvo, eli hyötysuhde n = s/(½(s v)) s=venenopeus, v = suihkun purkautumisnopeus.
Moottoriteho on sitten vielä häviöiden verran suurempi.

On esitetty että veteen suuntautuvaa suihkua jarruttaa veden vastus josta syntyy "dynaaminen vastapaine". ( nesteiden ja kaasujen liikkeessä on aina vaikuttavana voimana paine)
Suihkun synnyttämä paine p=m'*(v-s) ja m' massavirta/A on roo(v s)/2 joten suihkun paine suuttimelle olisi
½roo(v^2-s^2) k*roo*v^2 , jälkimmäinen termi on se "dynaaminen vastapaine" jossa kerroin k kuvaa sen suuruutta.
Paine kerrottuna suihkun pinta-alalla on työntövoima ja teho on työntövoima kerrottuna suihkun nopeudella (v s)/2.
Jos teho on vakio, niin kun k kasvaa niin v pienenee ja työntövoima kasvaa, eli tähän tulokseen on aikaisemmin päädytty useammankin henkilön voimin.
Lopputulos on , jos jetin teho on vakio, niin hyötysuhde ja työntövoima ovat sitä huonommat, mitä suurempi on suihkun purkautumisnopeus ja vaikka em. "dynaamista vastapainetta" ei olisikaan, suihku veteen vetää pidemmän korren.

Lue lisää

Näin se Munchausen nousee itseään tukasta nostamalla. Ensin todistetaan, miten työntövoima on suhteessa nopeuden neliöön. Sitten osoitetaan, että ensimmäisen asteen kerroin k nousee nopeuden pienentyessä. Ja lopuksi enempiä perustelematta sanotaan teholla olevan jokin kiinteä suhde nopeuteen. Siis ensimmäisen asteen tekijä on merkittävämpi kuin toisen asteen. Ja virtausnopeus säilyy vakioteholla riippumatta siitä muuttuuko hyötysuhde.

paroni_von kirjoitti:

Näin se Munchausen nousee itseään tukasta nostamalla. Ensin todistetaan, miten työntövoima on suhteessa nopeuden neliöön. Sitten osoitetaan, että ensimmäisen asteen kerroin k nousee nopeuden pienentyessä. Ja lopuksi enempiä perustelematta sanotaan teholla olevan jokin kiinteä suhde nopeuteen. Siis ensimmäisen asteen tekijä on merkittävämpi kuin toisen asteen. Ja virtausnopeus säilyy vakioteholla riippumatta siitä muuttuuko hyötysuhde.

Lue lisää

Sangen ymmärrettävää varmana pitämänsä oman mielipiteen romahduksen aiheuttama hämmennys, mutta voisit edes lukea mitä on esitetty.