Suora toiminta kai tehokkainta, vai onko ?

En tiijä
Ei ole kokemusta.

Pilke silmäkulmassa ja hymy suupielessä minulta kyllä hyvin onnistuu. Mutta tuo "kiinni kuin leipään..." tuottaisi tuskaa. Mitenhän siinä pitäisi toimia edes? Ja mikä olisi se lopputulos mihin pyrkisin?

Kenenkään kimppuun en hyökkää ainakaan! Tuntuisi tosi tylsältä tyyliltä. Eli juttu jää osaltani hymyilyasteelle ellei toinen osapuoli tee mitään asian hyväksi.

No joo, ihan teoreettisessa mielessä asiaa ajattelin... ;-))

Ei toimi minun kohdallani. Mistä minä tiedän mikä ihmeen sarjamurhaaja tai psykopaatti on kysymyksessä? Mun tarvii ensiksi googlettaa ja laittaa facebookin hakuun, sitten Linkedin-hakuun ja lopuksi Eniron numerohakuun josta löytää nimenkin perusteella runsaasti tietoa.

Ensiksi kai pitäisi mitata sen toisen pulssi. Ja mites jos meillä kummallakin on rytmihäiriöitä, vaikka muuten olisi kiinnostava henkilö.

Minusta on tullut aika hidas hymyilemään vieraille miehille, koska kokemukseni on antanut huomata hymyni olevan niin valloittava, että he käyvät tosiaan kiinni kuin leipään. Selvästi Pohjoismaalaiselle voi kyllä hymyillä ja jäädä vaikka rupattelemaankin. Muille on parasta ottaa tuima ilme kasvoilleen. Siinä, missä Pohjoismalainen mies sanoo; kaunis ilma tänään, niin nämä muun maalaiset miehet kysyvät; oletko naimisissa.

Riippuu ihmisestä. Jokaiselle ihmiselle toimii vain se oikea tapa lähestyä. Vaatii psykologista silmää tunnistaa se heti ensinäkemältä.

Sitä ettei edes yrittänyt, ei ehkä jälkikäteen kannata katua. Kaduttavaa voisi olla liikaa. Olisi vähän sama kuin ajaessa katselisi eniten peruutuspeiliin, ei hyvä.

Kai ne tilaisuudet ja hetket tulevat ainakin jonkinlaisen yrittämisen tuloksena. Eihän niihin noin vain ykskaksnisknaks pudota jostain. Tarttuu hetkeen tilanteen ja ennen kaikkea oman tahtonsa mukaisella tavalla, vapaan ja tasa-arvoisen suomalaisnaisen (tai miehenkään) ei 'kannata jättää tilaisuutta käyttämättä' joutavien syiden takia.

http://youtu.be/hs8uYxTJ530

Ei. Ihmisiin ei voi käydä kiinni kuin sika limppuun. Mutta mielenkiintonsahan voi näyttää muullakin lailla - jos osaa.

Ihan noin pelkän luulon varassa sanoisin et kun tapaa sen sulle sopivan niin sen jotenkin "haistaa" tai tuntee sellasina väreilyinä.
Varmaan niit feromonei jota loiskuu ympäristöön.