Jos sä haluut puhua oikiaa Suomen kieltä, sä et saa käyttää tökerösti englannista lainattua sä-passiivia.
Tämä keskustelu on aloitettu Biologinalun toimesta.
-----
Tuntuivatko edelliset lausahdukset hyvin luontevilta sanoa? Nykyään tuollaisiin englannista otettuihin lainarakenteisiin törmää hyvin usein. Minun milelestäni suomen rakenteet pitäisi pitää puhtaina englannin vaikutuksesta; englannista otetut lukuisat lainasanat ovat ihan tarpeeksi.
Mitä mieltä olette?
Tämä keskustelu on aloitettu Biologinalun toimesta.
-----
Tuntuivatko edelliset lausahdukset hyvin luontevilta sanoa? Nykyään tuollaisiin englannista otettuihin lainarakenteisiin törmää hyvin usein. Minun milelestäni suomen rakenteet pitäisi pitää puhtaina englannin vaikutuksesta; englannista otetut lukuisat lainasanat ovat ihan tarpeeksi.
Mitä mieltä olette?
Vastaukset 45
Vanhimmat
"Tämä keskustelu on aloitettu Biologinalun toimesta. "
Tälläistä muotoa ei kukaan käytä missään
Ei ehkä paras esimerkki, mutta keskustelun idean kai tajusit?
Ja paljonkin käytetään tuollaista rakennetta, jossa on passiivi ja sitten ilmaistu vielä tekijä toimesta-sanan avulla - vaikka se ei oikeasti kuulu Suomen kieleen.
Voi kyllä tuota käytetään esimerkiksi virkamiehien toimesta. Niinhän se kapulakieli toimii ties kenen toimesta.
Eräs opettajani kutsui sä-passiivia Mika Häkkis -passiiviksi :D
Minulla sattuu tuollainen suomennosvirhe, kun koitan pikatahtia kääntää englantia.
Asiasta kukkaruukkuun. Olet varmaan pitkässä matematiikassa (?). Missä kursissa tarvii sitä helevetin graafista laskinta ja voiko sellaista saada mistään inhimillisellä hinnalla?
Missään kurssissa ei välttämättä tarvita SYMBOLISTA eli CAS-laskinta. Jotkut pärjäilevät pitkässä matematiikassakin ihan tavallisella funktiolaskimella, mutta auttaa se kyllä niin paljon, että suosittelen hankkimaan. Jos sen hankkii, se kannattaa hankkia heti, jotta sitä oppii käyttämään. Eikö ole matematiikan tunneilla sellaisesta puhuttu?
Jos halvalla haluat saada, niin yritä ostaa käytettynä joltain, joka on matematiikkansa opiskellut ja yo-kirjoitukset kirjoittanut. Jostain epäilyttävästä ulkomaalaisesta nettikaupastakin saatat melko halvalla saada.
Tuossa on kaksi yleisintä mallia ja niille hinnat:
http://www.verkkokauppa.com/fi/product/50693/dckrr/Texas-Instruments-TI-Nspire-CX-CAS-kammenlaite
http://www.verkkokauppa.com/fi/product/27773/dmtrn/Casio-ClassPad-fx-CP400-symbolinen-grafiikkalaskin
Huomaa Texas TI-Nspirestä, että nimessä pitää olla CAS. Texasilla näet on ihan samannäköinen laskin, jossa ei ole symbolisen laskennan toimitoja CAS.
On on. (Itseasiassa 1. kurssilla minulla oli opettaja, joka puhui enemmän laskimesta kuin opetettavasta asiasta) Mutta minä mietin, tietäisitkö sinä jonkin merkin, joka ei maksaisi lähemmäs 200 €. Pitää katsella, saisiko jostain käytettynä. Jos ei, niin sitten menen itkun kanssa kirjoituksiin.
Mitä ihmeen XXYL_0--ASX laskuja sie lukiossa hommaillaan?
http://www.juhahaataja.com/fin/tipemts/taullsk/excel5_files/imgD.gif
Mutta olen vasta kakkoskurssilla. Nyt laskemme... No korkeamman asteen yhtälöitä ja epäyhtälöitä ja niiden nollakohtien ja minkälie määrittämistä merkintäkaavioiden avulla.
Kannattaa olla sama laskin, mikä opettajallakin, koska silloin hän osaa neuvoa sinua laskimen käytössä. Tuollaisen vähän halvemman vielä löysin: http://www.laskimet.net/naytatuote.php?tuoteid=20
Hienoa bongasin jopa kolme numeroa!
Eli 200€ laskin. -.-
Missään kurssissa ei tarvitse graafista laskinta. Hukkaan heitetty investointi, jatko-opinnoissa laskinta (siis mitään laskinta!) ei useimmiten saa edes viedä tenttiin. Itsehän suoritin koko lukion funktiolaskimella ja suosittelen muillekin. Derivointi omin pikku kätösin kasvattaa luonnetta.
Meillä oli muuten lukiossakin yksi kurssi, jossa laskinta ei saanut viedä kokeeseen (eikä muuten maoliakaan) ja monta, joissa siitä ei ollut mitään iloa. Aika pitkälle pääsee jos laskin osaa vähän sievennellä neliöjuuria ja murtolukuja. Solverikin on ihan kiva, mutta sellaista laskinta ei enää yliopisotn tentteihin saa viedä. Solveri on todella kiva, jos kemiaa luet, loppupäässä on yksi laskentapainotteinen kurssi, jossa solverilla voi oikoa kaikki tylsimmät välivaiheet.
Pointti siis oli, että funktiolaskin ja maol kantaa pitkälle.
Tuo oikeasti helpottaa elämää.
Okei. Pitää kuitenkin hommata parempi funktiolaskin. Maoli on.
Voi niitä kultaisia aikoja, kun ratkottiin toisen asteen yhtälöitä ratkaisukaavalla. Nyt on vaikeampaa.
Valitettavasti. Tosin pärjää muullakin, mutta sitten pitää ehkä tuskailla käyttöohjekirjan parissa. Joka tapauksessa jonkinlaiinen CAS-laskin helpottaa paljon.
Voisitko toivoa sellaista joululahjaksi tai rahoja siihen? Sukulaiset varmasti mielellään tukisivat sinua opinnoissasi.
Tietenkin. Tottakai on vaikeampaa.
Mitähän kokeestakin tulee, koska en läheskään kaikissa laskuissa saa kerralla oikeaa vastausta. Kulutan loput kaksi tuntia tarkistellen.
Synttärirahat menivät kokonaan kirjoihin... Varmaan menee joulunkin.
Ainakin lukiossa pääsee helpommalla symbolisen laskimen kanssa ja se saattaa pian tulla yliopistojen tenteissäkin sallituksi. Siitä ei ole montaa vuotta, kun sitä ei yo-kirjoituksissakaan hyväksytty. Ajat muutuvat ja tekniikan käyttö lisääntyy.
Mutta toki jo jonkinlainen hyvä funktiolaskin tai graafinen laskin auttaa.
Saanko sanoa, että sekä järjestelmä että matematiikka ovat perseestä?
Järjestelmä nyt ainakin.
Matematiikka nimenomaan on.
Ihan miten vain.
Eivät ole tulossa yliopistoihin. Useimmat proffat ovat sitä mieltä, että taskulaskimistakin olisi liikaa vaivaa. Eivät halua tehdä listoja sallituista laskimista, eivätkä pysty millään tarkastamaan kaikkien laskinten muistia. Superlaskimet vielä vaikeuttaisivat asioita, koska assarien pitäisi opetella niiden muistien tarkistaminen.
Laskareihin on sitten olemassa hyviä matemaattisia ohjelmistoja, joiden käyttäminen on paljon mukavampaa kuin laskimien.
Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, ettei ylppäreissä pitäisi sallia moisia vekottimia, suosivat laiskoja kermapyllyjä, joilla on varaa noihin, mutta ei intoa opetella derivoimaan itse. Kyllä näitä sankareita löytyy. Itselläni olisi kyllä ollut varaa, mutta periaatteesta kieltäydyin moista välineurheilua tukemasta. Jos superlaskimia ruvetaan vaatimaan, niin tuommoisiin hankintoihin pitää sitten myös saada avustusta. Ylppärien ei missän tapauksessa tulisi olla mitään välineurheilua.
Kyllä pitää nykyäänkin osata derivoida aivan itse, koska kokeessa ei todellakaan hyväksytä pelkkää laskimella saatua vastausta, vaan pitää olla myös kaikki välivaiheet näkyvissä. Laskimella on vain kätevä tarkistaa.
Mitäköhän alaa opiskelet, jos taskulaskimella pärjäisi? Varmasti jokaisella kunnon matemaattisella alalla pitää olla funktiolaskin. Matematiikan opettajani on myös sanonut, että symbolisesta laskimesta tulee varmasti olemaan hyötyä myös jatko-opinnoissa.
Kyllähän mulla funktiolaskin on, mutta pointti oli, ettei sitäkään saa käyttää. Matikankokeisiin ei saa viedä laskinta lainkaan. Funktiolaskin nopeuttaa asioita laskareita tehdessä. Ei meillä kyllä laskinta oikeastaan tarvitsisi ollenkaan, koska tietokoneella voi tehdä kaiken, myös ne symbolisella laskimella tehtävät jutut. Niin ja ihan ilmaiseksi, ohjelmistot eivät maksa opiskelijoille mitään ja tietokonehan kaikilla nykyään on, ja jos ei ole niin atk-luokkia on joka puolella.
Kyllä tuolla on muutama superlaskimen omistaja. Käyttävät tietokonetta niin kuin me muutkin.
Ihan kuule tekniikkaa opsikelen (haluan suojella yksityisyyttäni, joten en sano tarkemmin mitä). On differentiaalilaskentaa, matrsiisilaskentaa, fysiikkaa, ohjelmointia ja muuta kivaa. Laksupäälle on käyttöä, kiitosta vaan.
Toimesta-rakenne on kyllä lainattu ruotsista. Kapulakieltä minun on vastustettava jo poliittisen kantani takiakin; nykyään sanotaan "pyrin tekemään," kun tarkoitetaan, ettei tehdä mitään. "Taholtamme on päätetty, ettei palkankorotus onnistu" taas tarkoittaa, että "en halua myöntää palkankorotusta."
"Tämän projektin ominaispiirre on paikallaanpysymiskehitys."
eli
"Mitään ei tapahdu."
Taho on erinomainen sana - kun ei haluta täsmentää, että kuka oikeastaan on vastuussa jostakin, niin voi viitata vain tahoon.
Riippuu vähän tekstityypistä. Esimerkiksi lakiteksti on pakko kirjoittaa kamalalla tavalla tiiviyden takia. Virallisissa teksteissä tuo "toimesta" on joskus ihan kätevä.
Kerran luin tekstiä koirista. "Et tiedä mitään ihanampaa kuin pallon noutamisen."
Voi vittu, minä en ole koira.
Ha-haa! Sinulla ei taida olla kokemusta koirista: se menee tasan niin, että sinä heität sen pallon ja sinä saat pallon mutaisesta ojasta hakeakin - koiraa kun ei satu huvittamaan.
Tuttavieni cockerspanieli kyllä juoksee onnessaan hakemaan palloa, mutta sitä ei sitten saakaan takaisin ennen, kuin se Hänen Korkeudelleen sopii.
"oikiaa".
Miksi käytät tuollaista länsisuomalaisen kuuloista muotoa (niinkuin Raippari, GOTCHA!) vaikka muut käytit yleistä (eteläsuomalaista) puhekieltä? Itse katsoisin yleisen puhekielisen muodon olevan "oikeeta" tai ihan vaan "oikeaa".
Itse aiheeseen: OK puhekielessä. Kieli muuttuu, minkäs sille voi ja ihan suotavaakin minusta, hiljalleen ja hallitusti tietenkin. En esimerkiksi ottaisi sä-passiivia osaksi virallista kieltä. Viimeinen lause on kyllä melko virallisen kuuloinen, ei yleensä tietääkseni esiinny suomalaisissa teksteissä ja siksi melko turha, joten ehkä sitä ei tarvita, mutta en nyt mene sanomaan mitään.
En minä osaa kirjoittaa hyvää puhdasta jonkun alueen puhekieltä.
Ja et onnistunut todistamaan, että olisin sama henkilö kuin Raippari. En ole. Tuollainen ei todista yhtään mitään. Kerropa, miksi minä keskustelisin Raipparin kanssa, jos olisin sama henkilö kuin hän. Sehän olisi aivan hirveän tylsää.
Puhun yleisesti puhutusta puhekielestä, jota siis puhutaan kaikkialla suomessa. Standardisuomea. Varmasti osaat. Ei kukaan voi olla niin kirjakielinen, että vaikka puhuisikin niin, ei tunnistaisi puhekielen piirteitä.
"Jos sä haluut puhua oikeeta Suomen kieltä" - yleispuhekieltä.
Miksi siis valitsit käyttää "oikiaa"? :)
En pyrikkään todistamaan, ihmettelen ja härnään vain :) (vaikka tietenkään en ole koskaan lakannut ajattelemasta, että sinussa on jotain mätää. En nyt tarkoita mädällä mitään, että olisit jotenkin viallinen tai vääränlainen, mutta tiedät kyllä mitä sekin sanonta tarkoittaa!)
Okei, villi veikkaus! Olet yksinäinen ja luot itsellesi mielikuvituskaverin, kenen kanssa juttelet.
Täälä päin sanotaa, että oikiaa. Eikä oo olemasa mittää ylleispuhekieltä. On olemsa vain yksi standardisuomi ja se on ylleiskieli, jota sen kirijotetussa muovossa kututaan kirijakieleksi.
Näin minä puhun, enkä sitten osannut aivan vääntää sitä puhekieltä, jota sinä pidät jonkinlaisena yleispuhekielenä.
Tuossa on aika paljon murteisuutta. Olet siis samalta alueelta kuin Raippari? :)
"Mut jos minä meen oikeesti sinne Venäjälle, nii minä kuolen, tiedätsä." - Standardisuomea.
"Mut jos mää meen oikiasti sinne Venäjälle, nii mää kuolen, tiädätsä." - Läntistä puhekieltä
"Mut jos mie meen oikeesti sinne Venäjälle, nii mie kuolen, tiijätsä." - Itäistä puhekieltä
(PAITSI ETTÄ TÄÄLLÄ KÄYTETÄÄN "MÄ"-PRONOMINIA IHAN YLEISESTI, EI KAIKKI PUHU TOLLEEN MIE/SIE).
THE WORLD PASKIEST EXAMPLELAUSE.
Ja en nyt ole mikään murre-expertti, joten :D (minä vain härnään, biologihyvä!)
Mutta oikia, tiädä... Molemmat murteellisesti vivahtavia muotoja.
Okei, en ole kovin usein muualla Länsi-Suomessa Tamperea lukuunottamatta käynyt ja mitä olen joitain Lännen lahjoja tavannut, kaikki puhuvat vähän päin vittua (oudolla nuotilla!), nuoretkin, joten...
Oikia on ihan helvetin murteellinen ilmaus. Oikeesti. Jos joku sanoo, oikia, se on tosi häiritsevää.
- fnfn
Wikipedia kertoo: http://fi.wikipedia.org/wiki/Puhekieli
"Puhekieli on kielen suullisesti käytetty muoto." (Fnfn:nin kielellä standardisuomi, en nyt tarkoita tässä yleiskieltä).
"Suomen yleisesti käytetty "murteeton" puhekieli muistuttaa monessa suhteessa pääkaupunkiseudulla puhuttua kieltä."
Fnfn:nin sisäisessä luokittelussa "yleiskieli" ja "kirjakieli" on kaksi eri asiaa!
Tuo on vain yksi Wikipedia-artikkeli ja kaiken lisäksi lähteetönkin. Äkkiseltään en löydä muualta internetistä yhtä selvää määrittelyä "yleispuhekielelle" tai "standardipuhekielelle". Mitään yleispuhekieltä ei siis ole määritelty. Kyseessä on vain sinun mielipiteesi.
Monet saattavat puhua pääkaupunkiseudulla puhutun kielen kaltaista kieltä, mutta kuitenkin sekoittavat siihen jossain määrin oman alueensa murretta tai muita vaikutteita. Ei voida siis määritellä mitään standardipuhekieltä.
Suomen kielellä on vain yksi standardimuoto. Sitä puhutaan esim. TV-uutisissa ja ajankohtaisohjelmissa ja sitä kirjoitetaan esim. äidinkielen esseisssä. Kirjoitetusssa muodossa sitä yleensä kutsutaan kirjakieleksi. Näin minulle on opetettu.
Ja myönnän vielä, että "oikia" saattaa olla hyvinkin murteellinen muoto. Se on tyypillinen muoto ainakin siellä, missä minä asun ja siksi käytän sitä omassa puhekielessäni. Eteläsuomalainen puhukoon sitä sinun "standardipuhekieltäsi", mutta minun ei sitä tarvitse osata, koska en ole eteläsuomalainen. Eivätkä kaikki eteläsuomalaisetkaan puhu samalla tavalla.
Tämä on sellainen aihe, että pistän tästä ihan uuden keskustelun pystyyn.
Minäkään en ole eteläsuomalainen! :) Toisaalta en tule kovin vahvalta murre-alueelta, joten en voi tietää murteen voimaa Länsi-Suomessa. Vaikka tulenkin Savosta, en lähes koskaan sano esimerkiksi "mie" vaan yleisemmin "mä" tai "minä" ja melko usein myös "mää". En myöskään vääntele sanoja kuten "ilima". Pienenä usein kuitenkin saatoin sanoa esimerkiksi "ei mittää!" ja "elä!" (kieltona) mutta sitten lopetin niiden käytön. Esimerkiksi jos sanoin "elä" niin joku vitsniekka sanoi vaan: "No elän koko ajan!" joten lopulta sanoin vaan "älä". Lisäksi suomen kirjakieli on pääasiassa rakennettu länsimurteiden varaan joten itämurteiden asema on hieman heikompi. Nykyään savon murteeni esiintyy niissä sanoissa, missä savonkielinen muoto on yleisesti käytössä puhekielessä, esimerkiksi "kahen" (kaksi), ei "kahren", joskus harvoin saatan sanoa nopeasti "mie" vaikka en koskaan siihen lapsena oppinut.
Niin, ja tietenkin olen kuuro omalle puheelleni, joten ei voi tietää.
Mainitsin vain!
- fnfn