"Palstan naiset voisivat tehdä hyvää" -ketjusta

bivie

Ikisinkku M tuolla ehdotti, että palstan naiset voisivat antaa keskustelutukea tai muuten auttaa miehiä niin halutessaan.

Vielä reilu vuosi sitten jaksoin uskoa, että palstan miehet voisivat olla vastaanottavaisia avuntarjouksille. Voitte lukea keskustelut täältä:

"Harjoitustreffeille?"
http://keskustelu.suomi24.fi/node/11777207

"Mies, millaista apua toivoisit naisongelmaasi?"
http://keskustelu.suomi24.fi/node/11761142

Harjoitustreffi-ketjussa tarjouduin lähtemään ihan vain juttelemaan miesten kanssa, jjotta naisten seurassa oleminen helpottuisi. En saanut yhteydenittoja, ja muutenkin idea sai pääosin negatiivisen vastaanoton.

Nyt Ikisinkku M kertoo, että apua pitäisi tarjota. Tarjous on edelleen voimassa, mutta totta puhuakseni menetin kyllä viime yrityksellä aika pitkälti toivoni, että palstan miehet oikeasti haluaisivat sitä ottaa vastaan. :/

130

420

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • kunhan valittavat

      Tuohan on selvä "kunhan jauhan jotain ja saan keskustelua aikaiseksi" -ketjut. Ei nä oikeasti mihinkään lähde. Ei ne uskalla vaikka miten kovaa valittavat että naiset ovat sitä ja tätä mutta kun tarjoa vaikka ne kahvit ei näy ätmejä, ei näy. On se helppoa netissä nimettömänä jankuttaa, haukkua ja itkeä surkeutta. Kun pitäisi tehdä jotain niin on kakat housuissa. Olen itsekin jossain ketjussa ehdottanut että voisin ihan hyvin kahville lähteä jos vaikka joku ätmi siinä sais edes jotain apua. Ei, ei kelpaa, hiljaista oli.

      • bivie

        Niin. Onhan siihen tietysti iso kynnys. Kiva, että joku muukin on ollut samoilla linjoilla tässä asiassa. :)

        Ps. Miten ihmeessä tuossa aloitusviestissäni on noin älyttömästi kirjoitusvirheitä? :D Johtuu varmaan siitä ettei ole piilareita päässä.

      • Robin Arnheim
        bivie kirjoitti:

        Niin. Onhan siihen tietysti iso kynnys. Kiva, että joku muukin on ollut samoilla linjoilla tässä asiassa. :)

        Ps. Miten ihmeessä tuossa aloitusviestissäni on noin älyttömästi kirjoitusvirheitä? :D Johtuu varmaan siitä ettei ole piilareita päässä.

        Kävin katsomassa tuon "avuntarjouksesi", ja mielestäni se oli aivan älyttömän hyvä idea. Tuo olisi ollut juuri sellaista, mitä "atmiksi" itsensä tuntevat miehet olisivat tarvinneet. En voi uskoa, että vastaukset olivat niin nuivia...

    • Voi voi voi

      Joo, miehet täällä lämmikkeekseen jauhaa paskaa naisista. Ei haluta neuvoja, halutaan että joku myötäilee sitä omaa katkeransurkeaa maailmankuvaa. Pahinta olisi, jos osoittautuisikin että se ei ole totta, sitten on ihan turhaan uskonut vuosia omaan huonmmuuteensa ja naisten pahuuteen.

      • bivie

        No joo, ihan näin syyllistämättä, niin tuollaiseenhan ihmisillä on taipumus. Uskomuksista luopuminen on aina pelottavaa. Luulen, että nämä naisia koskevat, mustavalkoisen ehdottomat ja negatiiviset uskomukset on luotu nimenomaan pönkittämään miehen omaa itsetuntoa tilanteessa, jossa se muuten on poljettu tosi alas.

      • Oijoi
        bivie kirjoitti:

        No joo, ihan näin syyllistämättä, niin tuollaiseenhan ihmisillä on taipumus. Uskomuksista luopuminen on aina pelottavaa. Luulen, että nämä naisia koskevat, mustavalkoisen ehdottomat ja negatiiviset uskomukset on luotu nimenomaan pönkittämään miehen omaa itsetuntoa tilanteessa, jossa se muuten on poljettu tosi alas.

        Poispilattuja kakaroita ne ovat. Ei voi enää auttaa.

      • InhaKyynikko

        Maailma on surkea.

    • pimppaloora

      Mä luulen kanssa, että enemmistö palstan miehistä ei edes uskaltaisi lähteä kahville naisen kanssa. Tässähän se paradoksi piileekin, halutaan mutta ei uskalleta. Pitäisi vaan oikeasti uskaltaa heittäytyä asenteella "ei siinä mitään häviä".
      Pari rohkeaa miestä täällä on mun kanssa tapaamiseen asti päätynyt, mutta ne jotka oikeasti sitä harjoituskahvittelua tarvitsisi, niin he eivät uskalla.

      • bivie

        Oho! Siellä on päästy ihan konkretian tasolle. :) Hyvä pimppis!

        En oikein tiedä, miten voisin tuollaisen kahvittelutilanteen tehdä vähemmän pelottavaksi. Kyseessä ei kuitenkaan olisi oikeat treffit, joten sitä painetta ei olisi. Vain mukavaa juttelua. Tälle netin kautta tutustumisen vaarallisuudelle en nyt äkkiseltään voi mitään.

      • 12+7

        Onko harjoittelukahviseura uusi ilmaisu päiväkahviseuralle? Vau miten rohkeeta!

      • Totuus.

        "Pari rohkeaa miestä täällä on mun kanssa tapaamiseen asti päätynyt"

        Kuka muka on tuollaista tehnyt? Jotenkin tuntuu, että olet keksinyt koko jutun päästäsi.

      • 13+7
        bivie kirjoitti:

        Oho! Siellä on päästy ihan konkretian tasolle. :) Hyvä pimppis!

        En oikein tiedä, miten voisin tuollaisen kahvittelutilanteen tehdä vähemmän pelottavaksi. Kyseessä ei kuitenkaan olisi oikeat treffit, joten sitä painetta ei olisi. Vain mukavaa juttelua. Tälle netin kautta tutustumisen vaarallisuudelle en nyt äkkiseltään voi mitään.

        Nokun ei oo kukaan ikinä täältä päin. "pohjois-savosta", kaikki on jossain pk-seudulla.

      • bella78
        Totuus. kirjoitti:

        "Pari rohkeaa miestä täällä on mun kanssa tapaamiseen asti päätynyt"

        Kuka muka on tuollaista tehnyt? Jotenkin tuntuu, että olet keksinyt koko jutun päästäsi.

        Mikä siinäkin nyt niin uskomatonta on? Olen minäkin tavannut yhden täällä kirjoitelleen miehen, mutta siitä on aikaa jo kymmenisen vuotta.
        En nyt tajua mikä siinä niin ihmeellistä on, se on nykyaikaa.
        Mun serkku meni naimisiinki naisen kanssa, jonka kanssa alkoi jutella tällai keskustelupalstalla. Vai väitätkö taas että paskapuhetta, eihän sellaista tapahdu!!11

      • Totuus.
        bella78 kirjoitti:

        Mikä siinäkin nyt niin uskomatonta on? Olen minäkin tavannut yhden täällä kirjoitelleen miehen, mutta siitä on aikaa jo kymmenisen vuotta.
        En nyt tajua mikä siinä niin ihmeellistä on, se on nykyaikaa.
        Mun serkku meni naimisiinki naisen kanssa, jonka kanssa alkoi jutella tällai keskustelupalstalla. Vai väitätkö taas että paskapuhetta, eihän sellaista tapahdu!!11

        Ei kukaan mies täällä ole kertonut tavanneensa pimppalooraa (ainakaan tietääkseni). Muutenkin koko pimppaloora hahmo vaikuttaa ihan keksityltä.

      • bella78
        Totuus. kirjoitti:

        Ei kukaan mies täällä ole kertonut tavanneensa pimppalooraa (ainakaan tietääkseni). Muutenkin koko pimppaloora hahmo vaikuttaa ihan keksityltä.

        No en minäkään saati se tapaamani mies tällä palstalla huudeltu, että "hei kaikki, me tavattiin", miks pitäis? Eihän se muille kuulu. Me tavattiin ja juteltiin tapaamisen jälkeenkin aikamme sähköpostitse, mutta yhteistä säveltä ei tullut ja se siitä.
        Ja mun mielestä ei vaikuta keksityltä, mutta ehkä se johtuu siitä että oon nainen itsekin, joten osaan paremmin samaistua hänen juttuihinsa.
        Naurattaa kieltämättä tällä palstalla, että kun itsekin naisena kommentoin asioita eri nimimerkeillä, miehet ei useinkaan usko että olen oikeasti nainen.
        Koska "eihän naiset ole tuollaisia". =D
        Voi voi, poikaparat, jos käsitys naisista on saatu äidin lisäksi vain netin kautta ja lähinnä pornosaitit, en yhtään ihmettele tuota syvää naisvihaanne.

      • Aito nainen
        bella78 kirjoitti:

        No en minäkään saati se tapaamani mies tällä palstalla huudeltu, että "hei kaikki, me tavattiin", miks pitäis? Eihän se muille kuulu. Me tavattiin ja juteltiin tapaamisen jälkeenkin aikamme sähköpostitse, mutta yhteistä säveltä ei tullut ja se siitä.
        Ja mun mielestä ei vaikuta keksityltä, mutta ehkä se johtuu siitä että oon nainen itsekin, joten osaan paremmin samaistua hänen juttuihinsa.
        Naurattaa kieltämättä tällä palstalla, että kun itsekin naisena kommentoin asioita eri nimimerkeillä, miehet ei useinkaan usko että olen oikeasti nainen.
        Koska "eihän naiset ole tuollaisia". =D
        Voi voi, poikaparat, jos käsitys naisista on saatu äidin lisäksi vain netin kautta ja lähinnä pornosaitit, en yhtään ihmettele tuota syvää naisvihaanne.

        Mua on luultu kans tosi usein homoksi ja naisena trollaavaksi mieheksi.

    • ready to go

      Tuo ei toimi juurikaan siks kun sen tietää, että toinen on siinä vain kätilönä ikäänkuin.
      Itse haluaisin naisen kanssa vaan ryyppäämään ja sitten aidosti seksiä harrastamaan. Se olisi se juttu joka minua oikeasti veisi eteenpäin elämässä ja seuraavalle levelille.

      • Toiset miehet auttaa

        Eikö sulla ole mieskavereita, jotka ottaa mukaan sekaporukkaan vaikka johonkin saunabileisiin?

      • 4+8

        No mitäs teet sitten kun on selvin päin? Urputat kotona? Miehiin en tutustu kännissä, tai jos tutustun vaik baarissa niin haluan nähdä seuraavan päivänä livenä selvänä jossain kahveilla ennen kuin osan sanoa miehestä mitään.

      • ready to go
        Toiset miehet auttaa kirjoitti:

        Eikö sulla ole mieskavereita, jotka ottaa mukaan sekaporukkaan vaikka johonkin saunabileisiin?

        Ei ole kavereita, enkä minä niistä miesporukan saunapileistäkään kyllä yhtään mitään hyötyisi. Enkä ole sellaisesta kiinnostunutkaan. Tartten naista enkä kavereita.

      • ready to go
        4+8 kirjoitti:

        No mitäs teet sitten kun on selvin päin? Urputat kotona? Miehiin en tutustu kännissä, tai jos tutustun vaik baarissa niin haluan nähdä seuraavan päivänä livenä selvänä jossain kahveilla ennen kuin osan sanoa miehestä mitään.

        Helppohan se sitten seuraavana päivänä olisi mennä vaikka sinne kahville selvänä, jos on ensin tutustuttu seksinmerkeissä pienessä pöhnässä.
        Oon vaan jotenkin niin lukossa henkisesti etten saa oikeen mitään aikaseks baareissa käydessä edes humalassa. Ei niinku osaa lähestyä ketään.

      • bivie

        Sinulla on tietty oikeus mielipiteeseesi, mutta nyt on pakko kysyä, että miten tuo menetelmä on toiminut kohdallasi tähän asti?

        Jos et ole vielä onnistunut saamaan naista lähtemään kanssasi ryyppäämään ja panemaan tai muuten tapailemaan sinua seksimielessä, niin ehkä se ensimmäinen ongelma on, että miten ne naiset saisi lähtemään mukaan sellaiseen. Se voisi olla se seuraava leveli.

        Sille levelille pääsemiseksi voi olla hyötyä siitä, että harjaantuu ihan vain olemaan ja keskustelemaan naisten kanssa. Sitten ei ehkä ujostuttaisi niin paljoa, ja kohta joku nainen voisikin lähteä kanssasi juhlimaan.

        Tämä nyt on vain minun mielipiteeni. Halutahan voi ja saa mitä vain, mutta ehkä haluamansa eteen joutuu joskus tekemään jotain. :)

      • 88+665
        ready to go kirjoitti:

        Helppohan se sitten seuraavana päivänä olisi mennä vaikka sinne kahville selvänä, jos on ensin tutustuttu seksinmerkeissä pienessä pöhnässä.
        Oon vaan jotenkin niin lukossa henkisesti etten saa oikeen mitään aikaseks baareissa käydessä edes humalassa. Ei niinku osaa lähestyä ketään.

        Eli naisten kanssa juttelu on nimenomaan se ongelma. Ei se, että et saa seksiä. Et saa seksiä, koska et osaa jutella naisille.

        Mikä tässä on niin vaikea ymmärtää? Jos ei saa seksiä koska ei osaa jutella naisille, niin ratkaisu ei ole että "mutta kun minun pitäisi saada sitä seksiä jotta uskaltaisin sitten jutella". Ratkaisu on opetella ensin se juttelu.

      • ready to go
        bivie kirjoitti:

        Sinulla on tietty oikeus mielipiteeseesi, mutta nyt on pakko kysyä, että miten tuo menetelmä on toiminut kohdallasi tähän asti?

        Jos et ole vielä onnistunut saamaan naista lähtemään kanssasi ryyppäämään ja panemaan tai muuten tapailemaan sinua seksimielessä, niin ehkä se ensimmäinen ongelma on, että miten ne naiset saisi lähtemään mukaan sellaiseen. Se voisi olla se seuraava leveli.

        Sille levelille pääsemiseksi voi olla hyötyä siitä, että harjaantuu ihan vain olemaan ja keskustelemaan naisten kanssa. Sitten ei ehkä ujostuttaisi niin paljoa, ja kohta joku nainen voisikin lähteä kanssasi juhlimaan.

        Tämä nyt on vain minun mielipiteeni. Halutahan voi ja saa mitä vain, mutta ehkä haluamansa eteen joutuu joskus tekemään jotain. :)

        Tuo sinun tarjoamasi toiminta mallihan olis vähän sama kun menis jollekkin psykiatrille puhumaan. Minusta se olisi lähinnä nöyryyttävää. Kaikkein paras vaihtoehto olis joku samalla tavalla kokematon tavallaan arkakin nainen, jonka kanssa viedä juttua eteenpäin. Ongelma vaan tuntuu olevan, että nämä ei lähde tälläiseen juttuun. En tiedä oikeen ,että mitä ne sitten odottelee ja etsii. Miestä valkealla ratsullaan kaiketi.

      • ready to go
        88+665 kirjoitti:

        Eli naisten kanssa juttelu on nimenomaan se ongelma. Ei se, että et saa seksiä. Et saa seksiä, koska et osaa jutella naisille.

        Mikä tässä on niin vaikea ymmärtää? Jos ei saa seksiä koska ei osaa jutella naisille, niin ratkaisu ei ole että "mutta kun minun pitäisi saada sitä seksiä jotta uskaltaisin sitten jutella". Ratkaisu on opetella ensin se juttelu.

        Kyllä minä uskallan jutellakkin. Tapaa vain olla niin vaivalloista kun naisetkin tuntuu olevan niin pasiivisia. Tanssimaan vaan pitäis lähteä sun muuta ja minä en sellaiseen taivu. Olen aivan liian juro kaikkeen tuollaiseen, se ei ole edes niinkään ujoutta. Ei vaan pysty.

      • bivie
        ready to go kirjoitti:

        Tuo sinun tarjoamasi toiminta mallihan olis vähän sama kun menis jollekkin psykiatrille puhumaan. Minusta se olisi lähinnä nöyryyttävää. Kaikkein paras vaihtoehto olis joku samalla tavalla kokematon tavallaan arkakin nainen, jonka kanssa viedä juttua eteenpäin. Ongelma vaan tuntuu olevan, että nämä ei lähde tälläiseen juttuun. En tiedä oikeen ,että mitä ne sitten odottelee ja etsii. Miestä valkealla ratsullaan kaiketi.

        No, jos nämä naiset eivät suostu sinun kanssasi lähtemään panolle, niin sille en minä tai kukaan muukaan sen puoleen voi yhtään mitään. Se ei ole realistinen mahdollisuus, ainakaan tähänastisten todisteiden valossa, joten miksi roikkua kyseisessä ratkaisussa?

        Tuo ajatus esim. psykologikäyntien nöyryyttävyydestä on minusta ihan älyttömän paradoksaalinen. Ihanko oikeasti ihminen on mieluummin valmis pysymään omassa huonossa tilanteessaan (josta kuitenkin valittaa koko ajan) kuin antautumaan tilanteeseen, jonka uskoo olevan nöyryyttävä? Psykologikäynneissä on kuitenkin se etu että ne ovat yksityisiä tilanteita, joissa koet nöyryytystä lähinnä itsesi edessä, koska se psykologi on kyllä oikeasti kuullut niin monenlaisia juttuja, ettei häntä enää mikään hetkauta.

        Mutta jokainen toki tehköön valintansa. Ehkä sitten et koe nykyistä tilannettasi nöyryyttäväksi tai muuten riittävän huonoksi.

      • ready to go
        bivie kirjoitti:

        No, jos nämä naiset eivät suostu sinun kanssasi lähtemään panolle, niin sille en minä tai kukaan muukaan sen puoleen voi yhtään mitään. Se ei ole realistinen mahdollisuus, ainakaan tähänastisten todisteiden valossa, joten miksi roikkua kyseisessä ratkaisussa?

        Tuo ajatus esim. psykologikäyntien nöyryyttävyydestä on minusta ihan älyttömän paradoksaalinen. Ihanko oikeasti ihminen on mieluummin valmis pysymään omassa huonossa tilanteessaan (josta kuitenkin valittaa koko ajan) kuin antautumaan tilanteeseen, jonka uskoo olevan nöyryyttävä? Psykologikäynneissä on kuitenkin se etu että ne ovat yksityisiä tilanteita, joissa koet nöyryytystä lähinnä itsesi edessä, koska se psykologi on kyllä oikeasti kuullut niin monenlaisia juttuja, ettei häntä enää mikään hetkauta.

        Mutta jokainen toki tehköön valintansa. Ehkä sitten et koe nykyistä tilannettasi nöyryyttäväksi tai muuten riittävän huonoksi.

        Niin, mutta kun minä en koe olevani psyykkisesti sairas millään tavalla. Olen vain juro ja vähän jäykkä ihminen. Se riittää miehellä siihen, että jäädään ilman naista. Ei mikään teennäinen kahvituokio tai psykiatri kykene minua muuttamaan. Seksi ja naisen läheisyys todennäköisesti avaisi lukkoja ja sitten parisuhteessa jos jokus sellaisen saisin, niin minusta saattaisi tulla jopa seurallisempikin. Esim. Armeijassa ollessa pojat sanoi aikoinaan, että muutuin aivan toiseksi ihmiseksi muutaman kuukauden jälkeen kun sain olla enempi ihmisten ja kavereiden seurassa. Kyllä se pitkä yksineläminen vaan tapaa aina jossain näkyä. Itsehän en kuulu näihin valittajiin. Minusta se on halpaa ja halventaa kaikkia miehiä. Se on häpeällistä kerrassaan.

        Monesti nämä kokemattomat naiset sitten vielä on näitä, että ei pisaraakaan sitä alkoholia voi ottaa. Siellä on taustalla seksuaalista hyväksikäyttöä lapsena ja psyykkisiä ongelmia. Näitä on tullut vastaan ja lopulta tapaamiseen asti ei olla päädytty. Kumminkin jokseenkin terveen naisen tarttisin, joka voi vähän sitä kippoakin kalistaa ettei tuu turhan kiusallisia tilanteita. Kaikkihan me tiedetään, että sopivassa humalassa kaikki on helpompaa.

      • bivie
        ready to go kirjoitti:

        Niin, mutta kun minä en koe olevani psyykkisesti sairas millään tavalla. Olen vain juro ja vähän jäykkä ihminen. Se riittää miehellä siihen, että jäädään ilman naista. Ei mikään teennäinen kahvituokio tai psykiatri kykene minua muuttamaan. Seksi ja naisen läheisyys todennäköisesti avaisi lukkoja ja sitten parisuhteessa jos jokus sellaisen saisin, niin minusta saattaisi tulla jopa seurallisempikin. Esim. Armeijassa ollessa pojat sanoi aikoinaan, että muutuin aivan toiseksi ihmiseksi muutaman kuukauden jälkeen kun sain olla enempi ihmisten ja kavereiden seurassa. Kyllä se pitkä yksineläminen vaan tapaa aina jossain näkyä. Itsehän en kuulu näihin valittajiin. Minusta se on halpaa ja halventaa kaikkia miehiä. Se on häpeällistä kerrassaan.

        Monesti nämä kokemattomat naiset sitten vielä on näitä, että ei pisaraakaan sitä alkoholia voi ottaa. Siellä on taustalla seksuaalista hyväksikäyttöä lapsena ja psyykkisiä ongelmia. Näitä on tullut vastaan ja lopulta tapaamiseen asti ei olla päädytty. Kumminkin jokseenkin terveen naisen tarttisin, joka voi vähän sitä kippoakin kalistaa ettei tuu turhan kiusallisia tilanteita. Kaikkihan me tiedetään, että sopivassa humalassa kaikki on helpompaa.

        Toivottavasti sitten apu löytyy jostain muualta. Varmasti sosiaalisemman elämän viettäminen vaikuttaa ihmisen käyttäytymiseen pitemmällä aikavälillä, joten olet varmaan oikeassa siinä, että seurustelu ja sen mukanaan tuoma läheisyys auttaisi sinua. Se varsinainen kysymys onkin, miten siihen realistisesti päästäisiin.

        En tarkoittanut, että juuri sinä kaipaisit psykiatrin palveluita. Tuo ajatus avun (minkä tahansa avun) vastaanottamisen nöyryyttävyydestä, noin ylipäätään, on vain mielestäni aika hassua.

      • cstvxsvxdzs
        ready to go kirjoitti:

        Niin, mutta kun minä en koe olevani psyykkisesti sairas millään tavalla. Olen vain juro ja vähän jäykkä ihminen. Se riittää miehellä siihen, että jäädään ilman naista. Ei mikään teennäinen kahvituokio tai psykiatri kykene minua muuttamaan. Seksi ja naisen läheisyys todennäköisesti avaisi lukkoja ja sitten parisuhteessa jos jokus sellaisen saisin, niin minusta saattaisi tulla jopa seurallisempikin. Esim. Armeijassa ollessa pojat sanoi aikoinaan, että muutuin aivan toiseksi ihmiseksi muutaman kuukauden jälkeen kun sain olla enempi ihmisten ja kavereiden seurassa. Kyllä se pitkä yksineläminen vaan tapaa aina jossain näkyä. Itsehän en kuulu näihin valittajiin. Minusta se on halpaa ja halventaa kaikkia miehiä. Se on häpeällistä kerrassaan.

        Monesti nämä kokemattomat naiset sitten vielä on näitä, että ei pisaraakaan sitä alkoholia voi ottaa. Siellä on taustalla seksuaalista hyväksikäyttöä lapsena ja psyykkisiä ongelmia. Näitä on tullut vastaan ja lopulta tapaamiseen asti ei olla päädytty. Kumminkin jokseenkin terveen naisen tarttisin, joka voi vähän sitä kippoakin kalistaa ettei tuu turhan kiusallisia tilanteita. Kaikkihan me tiedetään, että sopivassa humalassa kaikki on helpompaa.

        Voi sun pyhä yksinkertaisuus... Kunhan vaan viina virtaa ja saat seksiä niin sinun ongelmasi on ohi. Varmasti saat jäädä pullosi kanssa keskenään pitkäksi aikaa.

      • ready to go
        bivie kirjoitti:

        Toivottavasti sitten apu löytyy jostain muualta. Varmasti sosiaalisemman elämän viettäminen vaikuttaa ihmisen käyttäytymiseen pitemmällä aikavälillä, joten olet varmaan oikeassa siinä, että seurustelu ja sen mukanaan tuoma läheisyys auttaisi sinua. Se varsinainen kysymys onkin, miten siihen realistisesti päästäisiin.

        En tarkoittanut, että juuri sinä kaipaisit psykiatrin palveluita. Tuo ajatus avun (minkä tahansa avun) vastaanottamisen nöyryyttävyydestä, noin ylipäätään, on vain mielestäni aika hassua.

        Sanon vielä sen, että kokematon nainen on ylipäätään ainoa nainen jolle tästä asiasta voisi edes puhua ylipäätään. Kokeneelle ei voisi sanallakaan asiasta puhua, koska siihen tulee heti se nöyryytyksen tunne!
        Jos päädyn panemaan kokenutta, niin tulen pitämään asian omana tietonani.
        Esim. Olisin saanut netinkautta ns.kokenutta ikäänkuin opettamaan minua, mutta sitten tuli taas se nöyryytyksen tunne pääkoppaan, että mitä, minuako muka joku opettamaan, ei helvetissä. Ei enää tälläiällä. Se asetelma ei vain enää toimi. Tämä on hyvin pitkälti psygologiaa ja ei näitä kaikki kykene käsittämään.

        Tavallaan kun voisin itsekkin auttaa samalla jotain toista kokematonta olemalla hänen kanssaan ja olemalla nimenomaan lähtökohtaisesti samoissa lähtökohdissa, mutta minkäs teet kun kokemattomat naiset ei halua ottaa askelta parempaan elämään.

      • stellaria81
        ready to go kirjoitti:

        Sanon vielä sen, että kokematon nainen on ylipäätään ainoa nainen jolle tästä asiasta voisi edes puhua ylipäätään. Kokeneelle ei voisi sanallakaan asiasta puhua, koska siihen tulee heti se nöyryytyksen tunne!
        Jos päädyn panemaan kokenutta, niin tulen pitämään asian omana tietonani.
        Esim. Olisin saanut netinkautta ns.kokenutta ikäänkuin opettamaan minua, mutta sitten tuli taas se nöyryytyksen tunne pääkoppaan, että mitä, minuako muka joku opettamaan, ei helvetissä. Ei enää tälläiällä. Se asetelma ei vain enää toimi. Tämä on hyvin pitkälti psygologiaa ja ei näitä kaikki kykene käsittämään.

        Tavallaan kun voisin itsekkin auttaa samalla jotain toista kokematonta olemalla hänen kanssaan ja olemalla nimenomaan lähtökohtaisesti samoissa lähtökohdissa, mutta minkäs teet kun kokemattomat naiset ei halua ottaa askelta parempaan elämään.

        Käsittääkseni kännisen panoseuran saaminen ei useimmille naisille ole kovin vaikeaa, jos he sitä haluavat. Siksi onkin astetta haastavampi homma yrittää löytää nainen, jota tuollainen homma kiinnostaisi, ja joka olisi siitä huolimatta vielä kokematon, ellei sitten ihan juuri sukukypsyytensä saavuttaneista tytöistä puhuta.

      • ready to go
        stellaria81 kirjoitti:

        Käsittääkseni kännisen panoseuran saaminen ei useimmille naisille ole kovin vaikeaa, jos he sitä haluavat. Siksi onkin astetta haastavampi homma yrittää löytää nainen, jota tuollainen homma kiinnostaisi, ja joka olisi siitä huolimatta vielä kokematon, ellei sitten ihan juuri sukukypsyytensä saavuttaneista tytöistä puhuta.

        Jospa on olemassa joku nainen joka hakee erityisesti kokematonta? Kenties sinä.
        En ole todellakaan mikään alkoholisti.
        Mekin voitais vaikka lähtee johonkin laivalle yhdessä ja pitää vähän panolomaa karkeastisanottuna. Taikka yhdessä ryyppäämään ja jatkoille panolle. Oon aivan varma, että salaa haaveilet tälläisesta varmasti useinkin, et vain uskalla sitä toteuttaa ja sama se on minullakin. Kun puhun ryyppäämisestä, niin ei se minulla silti tarkoita mitään änkyräkännejä, vaan sopivasti. En kauheasti pidä krapulasta.

      • Ihastunut nainen
        ready to go kirjoitti:

        Jospa on olemassa joku nainen joka hakee erityisesti kokematonta? Kenties sinä.
        En ole todellakaan mikään alkoholisti.
        Mekin voitais vaikka lähtee johonkin laivalle yhdessä ja pitää vähän panolomaa karkeastisanottuna. Taikka yhdessä ryyppäämään ja jatkoille panolle. Oon aivan varma, että salaa haaveilet tälläisesta varmasti useinkin, et vain uskalla sitä toteuttaa ja sama se on minullakin. Kun puhun ryyppäämisestä, niin ei se minulla silti tarkoita mitään änkyräkännejä, vaan sopivasti. En kauheasti pidä krapulasta.

        Kokemattomuus olis ok, tietynlainen estyneisyyskin, mutta täytyis mun sitten siitä miehestä ihmisenäkin tykätä.

        Itse asiassa mulla on kaveripiirissä yksi tuollainen tapaus. Estynyt neitsytmies, joka on fyysisesti erittäin viehättävä ja se neitsyys ja estyneisyys vaan himottaaa... Mutta tyypin luonne ja etenkin arvomaailma on sellainen, että en voi lopulta mennä sänkyyn sen miehen kanssa. Täytyy olla jotain henkistä yhteistä jotta sängyssäkään haluaisin olla.

      • ready to go
        Ihastunut nainen kirjoitti:

        Kokemattomuus olis ok, tietynlainen estyneisyyskin, mutta täytyis mun sitten siitä miehestä ihmisenäkin tykätä.

        Itse asiassa mulla on kaveripiirissä yksi tuollainen tapaus. Estynyt neitsytmies, joka on fyysisesti erittäin viehättävä ja se neitsyys ja estyneisyys vaan himottaaa... Mutta tyypin luonne ja etenkin arvomaailma on sellainen, että en voi lopulta mennä sänkyyn sen miehen kanssa. Täytyy olla jotain henkistä yhteistä jotta sängyssäkään haluaisin olla.

        Millainen arvomailma sillä on ja millainen sen mielestäsi pitäisi olla, että päätyisi sänkyysi?

      • oksettava olet
        ready to go kirjoitti:

        Ei ole kavereita, enkä minä niistä miesporukan saunapileistäkään kyllä yhtään mitään hyötyisi. Enkä ole sellaisesta kiinnostunutkaan. Tartten naista enkä kavereita.

        Siis....sulla ei ole kavereita, etkä niitä haluakaan kunnet hyötyisi niistä ja naisenkin haluat vain pelkkää panemista varten, jotta oma pääsi pysyis kasassa?
        Jos ihan tosissas kirjottelet näitä juttujas niin mieti vähän minkälainen tunne-elämä sulla oikein on? Ja voisko olla aihetta mennä juttelemaan jollekin asiantuntijalle, miksi näin on päässyt käymään?
        Sulle ihmiset on pelkkiä kulutushyödykkeitä ja ihmettelet miksei sinusta kukaan jaksa kiinnostua edes seksin merkeissä. ÄLLÖTTÄVÄÄ!
        Oon kohdannut muutaman sun kaltaisesi miehen ja jo niiden katseesta näkee sen vihaisuuden ja toivottomuuden ja sen millä tavalla naista katsotaan kuin nainen olis joku halpa tavara, yök!
        Sit ootte kateellisia suosituille miehille, jotka kuitenkin edes tykkää naisista, sulla on vaan pelkkä inho ja katkeruus naisia kohtaan, nainen on sulle pelkkä pillu kunhan onnistuisit vaan saamaan sellaisen kerrankin.
        Teissä miehissä on just se ongelma, että on sun kaltaisia jotka vihaa naisia, mutta haluaa sen pillun. Sit on miehiä, jotka rakastaa naisia mutta liikaakin, aina olis lisää vain naisia saatava, tulee uskollisuusongelmia.
        Missä on ihan tervejärkiset miehet, jotka rakastaa naisia, mutta haluaa silti vain sen yhden? Ihan terveistä syistä, tosimielellä eikä pelkän pillun takia vaan koko paketin?
        Tältä palstalta ainakin tuntuu olevan vaikea löytää.

      • ready to go
        oksettava olet kirjoitti:

        Siis....sulla ei ole kavereita, etkä niitä haluakaan kunnet hyötyisi niistä ja naisenkin haluat vain pelkkää panemista varten, jotta oma pääsi pysyis kasassa?
        Jos ihan tosissas kirjottelet näitä juttujas niin mieti vähän minkälainen tunne-elämä sulla oikein on? Ja voisko olla aihetta mennä juttelemaan jollekin asiantuntijalle, miksi näin on päässyt käymään?
        Sulle ihmiset on pelkkiä kulutushyödykkeitä ja ihmettelet miksei sinusta kukaan jaksa kiinnostua edes seksin merkeissä. ÄLLÖTTÄVÄÄ!
        Oon kohdannut muutaman sun kaltaisesi miehen ja jo niiden katseesta näkee sen vihaisuuden ja toivottomuuden ja sen millä tavalla naista katsotaan kuin nainen olis joku halpa tavara, yök!
        Sit ootte kateellisia suosituille miehille, jotka kuitenkin edes tykkää naisista, sulla on vaan pelkkä inho ja katkeruus naisia kohtaan, nainen on sulle pelkkä pillu kunhan onnistuisit vaan saamaan sellaisen kerrankin.
        Teissä miehissä on just se ongelma, että on sun kaltaisia jotka vihaa naisia, mutta haluaa sen pillun. Sit on miehiä, jotka rakastaa naisia mutta liikaakin, aina olis lisää vain naisia saatava, tulee uskollisuusongelmia.
        Missä on ihan tervejärkiset miehet, jotka rakastaa naisia, mutta haluaa silti vain sen yhden? Ihan terveistä syistä, tosimielellä eikä pelkän pillun takia vaan koko paketin?
        Tältä palstalta ainakin tuntuu olevan vaikea löytää.

        Kiitos vain!
        Kovasti haluaisin läytää naisen joka minua voisi rakastaa, mutta ilmeisesti et kykene ymmärtämään, että jostain on lähdettävä liikkeelle. Varmaan ymmärrät myös sen, että aikuiset ihmiset yleensä kaipaa myöskin seksiä. Haukut vain minua jostain sellaisesta mihin minulla ei ole osaa eikä arpaa.

      • Kivaa oli
        ready to go kirjoitti:

        Millainen arvomailma sillä on ja millainen sen mielestäsi pitäisi olla, että päätyisi sänkyysi?

        Mies arvostaa turvallisuutta tavalla, joka on mun elämästä, johon liittyy mm. pari vaikeaa kroonista sairautta, kaukana. Mies on saanut elämässään suht helposti sen mitä omistaa, olemalla kiltti ja tottelemalla sääntöjä. Sellainen elämä on helppoa ja ennalta-arvattavaa mies, ja mun elämä ei ole sellaista.

        Panin sitten sen kaveria, yhteistä kaveriamme. Tällä kaverilla on rohkeampi ote elämään, tyyppi on valmis tutustumaan maailmassa sellaisiin asiohin, joita ei vielä tunne tai osaa ja oppimaan uutta. Valmius laajentaa maailmankuvaansa.

    • kunhan mietin

      Haluaako joku aikuinen tulla kohdatuksi holhoavan asenteen kera?
      "Olitpa rohkea kun lähdit kahville kanssani!"

      Avuntarjoaminen on kiva, mutta toteutustavassa, tai ainakin tämän keskustelun sävyssä, on jotain pielessä. Ei kukaan "pelastu" uhriutumalla / uhriuttamalla.

      • bivie

        - Hyvä pointti tuo uhriuttamisen toimimattomuus.

        - Minä en pidä kanssani kahville lähtemistä erityisen rohkeana tekona, koska en näe siinä mitään pelottavaa. Ymmärrän kuitenkin, että monet muut näkevät - vaikka se minusta perusteetonta onkin.

        - Tämä keskustelu ei enää ole se varsinainen, todellisella tarkoituksella kirjoitettu avuntarjous (vaikka toki joku saattaa siihen tarttuakin, mikä kyllä yllättäisi positiivisesti). Jos luet vuosi sitten kirjoittamani ketjut, niin yritin niissä kyllä vilpittömästi välttää holhoavaa asennetta ja uhriuttamista.

        Sain kuitenkin huomata, ettei siitäkään ollut hyötyä - siitä kumpuaa (mielestäni perustellusti) melko skeptinen suhtautuminen koko asiaan. Tämä keskustelu on vastine Ikisinkku M:n ketjuun ( http://keskustelu.suomi24.fi/node/13093071 ), jossa mies peräänkuuluttaa avuntarjouksia palstan naisten puolelta.

        Huvittavinta on, että Ikisinkku M jopa sanoo ketjussa, että jos joku nainen tosiaan lähtisi tarjoamaan tällaisia keskustelumahdollisuuksia, niin hän rupeaisi kohta kuitenkin valitsemaan mieleisimpiä tavattavia halukkaiden miesten joukosta - ehdokkaita kun kuulemma olisi pilvin pimein. :D

      • kunhan mietin
        bivie kirjoitti:

        - Hyvä pointti tuo uhriuttamisen toimimattomuus.

        - Minä en pidä kanssani kahville lähtemistä erityisen rohkeana tekona, koska en näe siinä mitään pelottavaa. Ymmärrän kuitenkin, että monet muut näkevät - vaikka se minusta perusteetonta onkin.

        - Tämä keskustelu ei enää ole se varsinainen, todellisella tarkoituksella kirjoitettu avuntarjous (vaikka toki joku saattaa siihen tarttuakin, mikä kyllä yllättäisi positiivisesti). Jos luet vuosi sitten kirjoittamani ketjut, niin yritin niissä kyllä vilpittömästi välttää holhoavaa asennetta ja uhriuttamista.

        Sain kuitenkin huomata, ettei siitäkään ollut hyötyä - siitä kumpuaa (mielestäni perustellusti) melko skeptinen suhtautuminen koko asiaan. Tämä keskustelu on vastine Ikisinkku M:n ketjuun ( http://keskustelu.suomi24.fi/node/13093071 ), jossa mies peräänkuuluttaa avuntarjouksia palstan naisten puolelta.

        Huvittavinta on, että Ikisinkku M jopa sanoo ketjussa, että jos joku nainen tosiaan lähtisi tarjoamaan tällaisia keskustelumahdollisuuksia, niin hän rupeaisi kohta kuitenkin valitsemaan mieleisimpiä tavattavia halukkaiden miesten joukosta - ehdokkaita kun kuulemma olisi pilvin pimein. :D

        Sekä tämä että aiemmat aloituksesi olivatkin neutraalimmin muotoiltuja, mutta jos et huomaa tähän ketjuun liukunutta "ylhäältä päin" asennetta, niin olet mielestäni sokea.

        Perimmäisenä ongelmana ehkä onkin se, että koko asetelman ollessa keinotekoinen (moni muukin sen tuolla harjoitustreffi-ketjussa esiin toi), erilaisilta asenne- (ja sitä kautta myös vaikuttavuus-) ongelmilta on vaikea välttyä.

      • bivie
        kunhan mietin kirjoitti:

        Sekä tämä että aiemmat aloituksesi olivatkin neutraalimmin muotoiltuja, mutta jos et huomaa tähän ketjuun liukunutta "ylhäältä päin" asennetta, niin olet mielestäni sokea.

        Perimmäisenä ongelmana ehkä onkin se, että koko asetelman ollessa keinotekoinen (moni muukin sen tuolla harjoitustreffi-ketjussa esiin toi), erilaisilta asenne- (ja sitä kautta myös vaikuttavuus-) ongelmilta on vaikea välttyä.

        Miten niin en huomaa tämän ketjun asennetta? Nimenomaan myönsin, että tämä ketju ei ole enää vilpittömään avunantoon tähtäävä, sillä sellaisestakaan ei todistetusti ole mitään hyötyä.

        Kyllä, suhtaudun nyt koko aiheeseen paljon vähättelevämmin kuin aiemmin, koska olen saanut todeta, etteivät miehet todellisuudessa edes halua tarttua mihinkään mahdollisuuksiin - ja samaan aikaan toisessa ketjussa taas moni palstalainen valittaa, ettei palstan naiset tarjoa todellista keskustelumahdollisuutta esim. kahviseuran merkeissä. :D Eikö se ole mielestäsi yhtään hassua?

      • kunhan mietin
        bivie kirjoitti:

        Miten niin en huomaa tämän ketjun asennetta? Nimenomaan myönsin, että tämä ketju ei ole enää vilpittömään avunantoon tähtäävä, sillä sellaisestakaan ei todistetusti ole mitään hyötyä.

        Kyllä, suhtaudun nyt koko aiheeseen paljon vähättelevämmin kuin aiemmin, koska olen saanut todeta, etteivät miehet todellisuudessa edes halua tarttua mihinkään mahdollisuuksiin - ja samaan aikaan toisessa ketjussa taas moni palstalainen valittaa, ettei palstan naiset tarjoa todellista keskustelumahdollisuutta esim. kahviseuran merkeissä. :D Eikö se ole mielestäsi yhtään hassua?

        Hassua mielestäni on se, että ihmisten kanssa (sosiaalialalla?) työskentelevän psyyke on niin heikko, ettei erota trollijuttuja todellisista, inhimillisistä viesteistä ja sekoittaa ne toisiinsa antaen niiden vaikuttaa omaan ajatteluunsa.

        Vielä hassumpaa, tai itse asiassa surullisempaa, on se, että vilpitön avuntarjous edelleen sellaiseksi naamioidaan vaikka olitkin alentunut itsekin ylhäältä päin lällättelemään. Nyt sinulle takuulla suorastaan vyöryy yhtedenottoja ja voit todeta millaisia luusereita maailma on täynnä kun apu ei kelpaa!

      • bivie
        kunhan mietin kirjoitti:

        Hassua mielestäni on se, että ihmisten kanssa (sosiaalialalla?) työskentelevän psyyke on niin heikko, ettei erota trollijuttuja todellisista, inhimillisistä viesteistä ja sekoittaa ne toisiinsa antaen niiden vaikuttaa omaan ajatteluunsa.

        Vielä hassumpaa, tai itse asiassa surullisempaa, on se, että vilpitön avuntarjous edelleen sellaiseksi naamioidaan vaikka olitkin alentunut itsekin ylhäältä päin lällättelemään. Nyt sinulle takuulla suorastaan vyöryy yhtedenottoja ja voit todeta millaisia luusereita maailma on täynnä kun apu ei kelpaa!

        En enää ole pyytänyt yhteydenottoja. :D Tämän viestiketjun tarkoitus on osoittaa jälleen se tosiasia, etteivät palstan miehet todellisuudessa ole edes halukkaita luopumaan omasta uhriasemastaan. Se on nähty ja nähdään vastaisuudessakin, ja uskon, että tämän tajuaminen saattaisi auttaa yksittäistä itsensä uhriuttajaa.

        Ihmisten kanssa työskentelevänä ja asiaa tutkivana ymmärrän, että jatkuvan trollauksen takana on yleensä todelliset ajatukset. Trollaus on kärjistys, ja siihen tarttuminen totena antaa mahdollisuuden käsitellä niitä aiheita, joita ei olla alun perin kehdattu sanoa tosissaan ilman trollistatuksen antamaa suojaa.

        Lisäksi voin kertoa, että vapaaehtoisesti en tulisi enää käyttämään aikaani vastahakoisten ätminkäisten auttamiseen. Näen yhteiskunnassa tarpeen tämänkaltaisten syrjäytyvien miesten tukemiseen sosiaalitoimen taholta, ja miesten paha olo on mielestäni todellinen ongelma, mutta se tulisi ratkaista rakenteellisilla muutoksilla sekä koko sosiaalityön laajuisilla tukitoimilla.

        Yksittäisen ihmisen kärsivällisyys ei mitä luultavimminkaan tule silti riittämään tämän kivireen vetämiseen. :D Ainakaan minun ei, eikä edes hävetä sanoa sitä.

      • kunhan mietin
        bivie kirjoitti:

        En enää ole pyytänyt yhteydenottoja. :D Tämän viestiketjun tarkoitus on osoittaa jälleen se tosiasia, etteivät palstan miehet todellisuudessa ole edes halukkaita luopumaan omasta uhriasemastaan. Se on nähty ja nähdään vastaisuudessakin, ja uskon, että tämän tajuaminen saattaisi auttaa yksittäistä itsensä uhriuttajaa.

        Ihmisten kanssa työskentelevänä ja asiaa tutkivana ymmärrän, että jatkuvan trollauksen takana on yleensä todelliset ajatukset. Trollaus on kärjistys, ja siihen tarttuminen totena antaa mahdollisuuden käsitellä niitä aiheita, joita ei olla alun perin kehdattu sanoa tosissaan ilman trollistatuksen antamaa suojaa.

        Lisäksi voin kertoa, että vapaaehtoisesti en tulisi enää käyttämään aikaani vastahakoisten ätminkäisten auttamiseen. Näen yhteiskunnassa tarpeen tämänkaltaisten syrjäytyvien miesten tukemiseen sosiaalitoimen taholta, ja miesten paha olo on mielestäni todellinen ongelma, mutta se tulisi ratkaista rakenteellisilla muutoksilla sekä koko sosiaalityön laajuisilla tukitoimilla.

        Yksittäisen ihmisen kärsivällisyys ei mitä luultavimminkaan tule silti riittämään tämän kivireen vetämiseen. :D Ainakaan minun ei, eikä edes hävetä sanoa sitä.

        Minusta sinä onnistuit tässä ketjussa osoittamaan ainoastaan asioita sinusta itsestäsi. Uhriutuminen, kuten syrjäytyminenkin, ovat todellisia ongelmia, mutta paljon suurempi ongelma on se, että jos ns. auttajat nauttivat maassa makaavan uhrin potkimisesta ja nöyryyttämisestä ja vieläpä tekevät sen häpeämättä.

        Tie ulos uhriutumisesta on voimaantuminen/voimaannuttaminen. Luuletko että olet näillä teksteilläsi saanut sitä paljonkin aikaan? Sinun kannattaisikin tarkastella omia motiivejasi oikein suurennuslasin kanssa.

      • bivie
        kunhan mietin kirjoitti:

        Minusta sinä onnistuit tässä ketjussa osoittamaan ainoastaan asioita sinusta itsestäsi. Uhriutuminen, kuten syrjäytyminenkin, ovat todellisia ongelmia, mutta paljon suurempi ongelma on se, että jos ns. auttajat nauttivat maassa makaavan uhrin potkimisesta ja nöyryyttämisestä ja vieläpä tekevät sen häpeämättä.

        Tie ulos uhriutumisesta on voimaantuminen/voimaannuttaminen. Luuletko että olet näillä teksteilläsi saanut sitä paljonkin aikaan? Sinun kannattaisikin tarkastella omia motiivejasi oikein suurennuslasin kanssa.

        Pystytkö osoittamaan minulle, missä kohdin esim. näissä ketjuissa joku mies olisi osoittanut olevansa halukas johonkin muuhun, kuin väistelemään omaa vastuutaan ongelmiensa ratkaisemisessa? Miksi kaikki tälläkin palstalla säännöllisesti tarjotut ratkaisuehdotukset ja vilpittömässäkin tarkoituksessa annetut neuvot tuomitaan jatkuvasti toimimattomiksi kieltäytyen edes yrittämästä?

        Onko tämän asian ääneen toteaminen sinusta nöyryyttämistä? Olen tässäkin ketjussa sanonut, että ymmärrän kyllä hyvin, miten vaikeaa on luopua omista suojakseen rakentamistaan ajatusmalleista - mutta vaikka se on vaikeaa, se valitettavasti on ainoa keino päästä eteenpäin vaikeassa elämäntilanteessa, eikä sitä voi kukaan tehdä ihmisen itsensä puolesta. Nämä ihmiset valitettavasti kaivavat jatkuvasti omaa kuoppaansa syvemmäksi. En toivo sitä heille, mutta en voi asiaa kaunistellakaan.

        Se, mistä sanoin, etten tunne häpeää, on oma turhautumiseni asian edessä. En voisi enää kuvitella tekeväni esim. vapaaehtoistyötä näiden miesten parissa, tai muuten ajavani kyseisen syrjityn vähemmistön etuja yhteiskunnassa. Se, minkä takia aiemmin halusin tarjota apuani, on uskoni yhteisvastuullisiin aatteisiin, ja omat kokemukseni muun vapaaehtoistyön piirissä. Ei ole kuitenkaan hyötyä tarjota apua, jos sitä ei haluta ottaa vastaan. Haluaisin auttaa tätä ihmisryhmää, joka mielestäni jää yhteiskunnassa liian vähälle huomiolle, mutta en yksinkertaisesti pystyisi, kun turhauttaa niin paljon. Sitä en häpeä.

      • bivie
        bivie kirjoitti:

        Pystytkö osoittamaan minulle, missä kohdin esim. näissä ketjuissa joku mies olisi osoittanut olevansa halukas johonkin muuhun, kuin väistelemään omaa vastuutaan ongelmiensa ratkaisemisessa? Miksi kaikki tälläkin palstalla säännöllisesti tarjotut ratkaisuehdotukset ja vilpittömässäkin tarkoituksessa annetut neuvot tuomitaan jatkuvasti toimimattomiksi kieltäytyen edes yrittämästä?

        Onko tämän asian ääneen toteaminen sinusta nöyryyttämistä? Olen tässäkin ketjussa sanonut, että ymmärrän kyllä hyvin, miten vaikeaa on luopua omista suojakseen rakentamistaan ajatusmalleista - mutta vaikka se on vaikeaa, se valitettavasti on ainoa keino päästä eteenpäin vaikeassa elämäntilanteessa, eikä sitä voi kukaan tehdä ihmisen itsensä puolesta. Nämä ihmiset valitettavasti kaivavat jatkuvasti omaa kuoppaansa syvemmäksi. En toivo sitä heille, mutta en voi asiaa kaunistellakaan.

        Se, mistä sanoin, etten tunne häpeää, on oma turhautumiseni asian edessä. En voisi enää kuvitella tekeväni esim. vapaaehtoistyötä näiden miesten parissa, tai muuten ajavani kyseisen syrjityn vähemmistön etuja yhteiskunnassa. Se, minkä takia aiemmin halusin tarjota apuani, on uskoni yhteisvastuullisiin aatteisiin, ja omat kokemukseni muun vapaaehtoistyön piirissä. Ei ole kuitenkaan hyötyä tarjota apua, jos sitä ei haluta ottaa vastaan. Haluaisin auttaa tätä ihmisryhmää, joka mielestäni jää yhteiskunnassa liian vähälle huomiolle, mutta en yksinkertaisesti pystyisi, kun turhauttaa niin paljon. Sitä en häpeä.

        Ps. Ehdotuksia ja esim. omia hyväksi havaittuja keinojasi näiden uhrien voimaannuttamiseen otetaan vastaan. Mitä sellaista olet tehnyt, joka on toiminut?

      • TolkunM
        bivie kirjoitti:

        Pystytkö osoittamaan minulle, missä kohdin esim. näissä ketjuissa joku mies olisi osoittanut olevansa halukas johonkin muuhun, kuin väistelemään omaa vastuutaan ongelmiensa ratkaisemisessa? Miksi kaikki tälläkin palstalla säännöllisesti tarjotut ratkaisuehdotukset ja vilpittömässäkin tarkoituksessa annetut neuvot tuomitaan jatkuvasti toimimattomiksi kieltäytyen edes yrittämästä?

        Onko tämän asian ääneen toteaminen sinusta nöyryyttämistä? Olen tässäkin ketjussa sanonut, että ymmärrän kyllä hyvin, miten vaikeaa on luopua omista suojakseen rakentamistaan ajatusmalleista - mutta vaikka se on vaikeaa, se valitettavasti on ainoa keino päästä eteenpäin vaikeassa elämäntilanteessa, eikä sitä voi kukaan tehdä ihmisen itsensä puolesta. Nämä ihmiset valitettavasti kaivavat jatkuvasti omaa kuoppaansa syvemmäksi. En toivo sitä heille, mutta en voi asiaa kaunistellakaan.

        Se, mistä sanoin, etten tunne häpeää, on oma turhautumiseni asian edessä. En voisi enää kuvitella tekeväni esim. vapaaehtoistyötä näiden miesten parissa, tai muuten ajavani kyseisen syrjityn vähemmistön etuja yhteiskunnassa. Se, minkä takia aiemmin halusin tarjota apuani, on uskoni yhteisvastuullisiin aatteisiin, ja omat kokemukseni muun vapaaehtoistyön piirissä. Ei ole kuitenkaan hyötyä tarjota apua, jos sitä ei haluta ottaa vastaan. Haluaisin auttaa tätä ihmisryhmää, joka mielestäni jää yhteiskunnassa liian vähälle huomiolle, mutta en yksinkertaisesti pystyisi, kun turhauttaa niin paljon. Sitä en häpeä.

        "Pystytkö osoittamaan minulle, missä kohdin esim. näissä ketjuissa joku mies olisi osoittanut olevansa halukas johonkin muuhun, kuin väistelemään omaa vastuutaan ongelmiensa ratkaisemisessa? Miksi kaikki tälläkin palstalla säännöllisesti tarjotut ratkaisuehdotukset ja vilpittömässäkin tarkoituksessa annetut neuvot tuomitaan jatkuvasti toimimattomiksi kieltäytyen edes yrittämästä?

        Onko tämän asian ääneen toteaminen sinusta nöyryyttämistä?"


        --> Sen ääneen sanominen voi kyllä tuntua porukasta pahemmalta kuin perus päänsilittely, mutta ei se kyllä nöyryyttämisen tunnusmerkkejä täytä.

      • kunhan mietin
        bivie kirjoitti:

        Pystytkö osoittamaan minulle, missä kohdin esim. näissä ketjuissa joku mies olisi osoittanut olevansa halukas johonkin muuhun, kuin väistelemään omaa vastuutaan ongelmiensa ratkaisemisessa? Miksi kaikki tälläkin palstalla säännöllisesti tarjotut ratkaisuehdotukset ja vilpittömässäkin tarkoituksessa annetut neuvot tuomitaan jatkuvasti toimimattomiksi kieltäytyen edes yrittämästä?

        Onko tämän asian ääneen toteaminen sinusta nöyryyttämistä? Olen tässäkin ketjussa sanonut, että ymmärrän kyllä hyvin, miten vaikeaa on luopua omista suojakseen rakentamistaan ajatusmalleista - mutta vaikka se on vaikeaa, se valitettavasti on ainoa keino päästä eteenpäin vaikeassa elämäntilanteessa, eikä sitä voi kukaan tehdä ihmisen itsensä puolesta. Nämä ihmiset valitettavasti kaivavat jatkuvasti omaa kuoppaansa syvemmäksi. En toivo sitä heille, mutta en voi asiaa kaunistellakaan.

        Se, mistä sanoin, etten tunne häpeää, on oma turhautumiseni asian edessä. En voisi enää kuvitella tekeväni esim. vapaaehtoistyötä näiden miesten parissa, tai muuten ajavani kyseisen syrjityn vähemmistön etuja yhteiskunnassa. Se, minkä takia aiemmin halusin tarjota apuani, on uskoni yhteisvastuullisiin aatteisiin, ja omat kokemukseni muun vapaaehtoistyön piirissä. Ei ole kuitenkaan hyötyä tarjota apua, jos sitä ei haluta ottaa vastaan. Haluaisin auttaa tätä ihmisryhmää, joka mielestäni jää yhteiskunnassa liian vähälle huomiolle, mutta en yksinkertaisesti pystyisi, kun turhauttaa niin paljon. Sitä en häpeä.

        Miksi minun pitäisi osoittaa sinulle todisteita siitä, että joku olisi suhtautunut suosiollisesti palstalla esitettyihin ratkaisuehdotuksiin? Me emme ole keskustelleet siitä, vaan sinun ratkaisuehdotuksestasi, sekä tavastasi esittää se.

        Ymmärrän kyllä turhautumisesi, siltähän tuo ainakin useimmiten näyttää - eli että ratkaisuehdotukset pääasiassa tyrmätään. Tosin en usko senkään olevan koko totuus, koska aika ajoin joku kertoo kehittymisestään, mm. liikunnan tai opintojen kautta. Palstan puuduttavat tekstit tuskin koko todellisuutta sille kirjoittavista henkilöistä kertovat ja olisi älyllisesti köyhää ja leimaavaa olettaa, että kaikki palstalaiset ovat samanlaisia.

        Palstalaisten reaktioiden toteaminen ei ole nöyryyttävää, enkä niin ole väittänytkään. Mutta tapa, jolla olet tässä ketjussa kirjoittanut, on nöyryyttävä. Mielestäni et ole enää aidosti halunnut keskustella siitä, oliko ratkaisuehdotuksesi alun perinkään hyvä, vaan olet vain halunnut syyllistää vastapuolta. Et esim. kommentoinut mitenkään alempana esittämääni kysymystä koskien rakastetuksi tulemisen ja rakastamisen tarvetta sekä sen täyttämistä sinun ratkaisuehdotuksellasi. Etkö tosiaan käsitä, ettei syvää kelpaamisen ja hyväksytyksi tulemisen tunneta paikata millään keinotekoisella, kuten ehdottamillasi harjoittelutreffeillä? Etkö ymmärrä, kuinka joku voi kokea nöyryyttävänä sen, että toinen tulee tapaamiseen säälistä tai vaihtoehtoisesti sosiaalisena kokeena tutkijan kuriositeetista? Kuinka vieraantunut ihmisen tunne-elämästä voi sosiaalialan ihminen olla?

        Minulla ei ole mitään kaiken kattavaa ratkaisua uhriutumiseen tai syrjäytymiseen. Jos olisikin, niin en luultavasti kirjoittaisi tässä. Pieniä onnistumisia olen kokenut livenä. Ne ovat sellaisia epäsuoria auttamisen keinoja, joissa parhaimmillaan toinen ei edes tiedä tulleensa autetuksi. Pieniä inhimillisiä tekoja, kuten aran ja ujon ihmisen rohkaisemista, mukaan ottamista, vastuun antamista. Tilanteita, joissa joskus siipeensä saanut (esim. kiusattu) voi kokea itsensä arvokkaaksi, kuulluksi ja saada onnistumisen kokemuksia. Minusta voimaannuttaminen lähtee aina yksilöstä ja tilanteesta. Ja ne voivat olla tosi pieniä juttuja. Esim. mielipiteen kysyminen syrjityltä on hyvin voimaannuttavaa, koska syrjityn kokemus usein on, ettei ketään kiinnosta hänen mielipiteensä. Pienistä inhimillisistä teoista voi kasvaa iso virta ja koska ne tapahtuvat todellisissa tilanteissa, ovat ne todellisia keinoja tuon ihmisen todellisessa elämässä. Parhainta niissä on se, että jokainen meistä voi niitä tehdä omassa elämässään.

        En siis usko, että uhriutumista voidaan ratkaista jollain geneerisillä ratkaisuilla netin (etenkään tällaisen foorumin) kautta, vaan ratkaisu on kullekin uhrille yksilö- ja tilannekohtainen. En usko myöskään, että anonyymi ”valtio” pystyy asioita meidän puolestamme, ainakaan kokonaisuudessaan, ratkaisemaan, vaan että ratkaisu on meissä itsessämme ja yhteisöissämme (siksi aika surullista kuulla, että alan asiantuntija on itse luovuttanut). Tutun ihmisen tuki on myös voimaannuttavampaa kuin tuntemattoman.

        Minusta on hienoa, että olet asioita miettinyt ja ratkaisuja etsinyt, mutta kuulostaa melkein lapsen kiukuttelulta tuo, että aiempi idealistinen ehdotuksesi ei saanut suurta kannatusta, niin nyt olet sitten menettänyt toivosi ja Ikisinkku M:n ketjun nähdessäsi palasit lällättelemään norsunluutornistasi käsin. Mietitkö kertaakaan, että myös sinun ehdotuksessasi voisi olla kehittämisen varaa, ei vain kuulijoissa?

        Olen samaa mieltä kanssasi, että jos joku on päättänyt kuopassa pysyä, niin häntä ei sieltä hevillä ylös auteta. Mutta jos tarjoat avuksi viallisia tikapuita, niin sekin on pystyttävä toteamaan eikä sylkeä niiden päälle, jotka eivät viallisiin tikapuihin tartu. Kärsitkö sinä jostain auttajan ammatti- ja idealismikriisistä ja halusit tuota turhautumistasi purkaa? Onko reilua purkaa omaa turhautumistaan ja pettymyksiään niihin, joita olet aiemmin mahdollisina autettavinasi pitänyt?

      • Super-YTM
        kunhan mietin kirjoitti:

        Miksi minun pitäisi osoittaa sinulle todisteita siitä, että joku olisi suhtautunut suosiollisesti palstalla esitettyihin ratkaisuehdotuksiin? Me emme ole keskustelleet siitä, vaan sinun ratkaisuehdotuksestasi, sekä tavastasi esittää se.

        Ymmärrän kyllä turhautumisesi, siltähän tuo ainakin useimmiten näyttää - eli että ratkaisuehdotukset pääasiassa tyrmätään. Tosin en usko senkään olevan koko totuus, koska aika ajoin joku kertoo kehittymisestään, mm. liikunnan tai opintojen kautta. Palstan puuduttavat tekstit tuskin koko todellisuutta sille kirjoittavista henkilöistä kertovat ja olisi älyllisesti köyhää ja leimaavaa olettaa, että kaikki palstalaiset ovat samanlaisia.

        Palstalaisten reaktioiden toteaminen ei ole nöyryyttävää, enkä niin ole väittänytkään. Mutta tapa, jolla olet tässä ketjussa kirjoittanut, on nöyryyttävä. Mielestäni et ole enää aidosti halunnut keskustella siitä, oliko ratkaisuehdotuksesi alun perinkään hyvä, vaan olet vain halunnut syyllistää vastapuolta. Et esim. kommentoinut mitenkään alempana esittämääni kysymystä koskien rakastetuksi tulemisen ja rakastamisen tarvetta sekä sen täyttämistä sinun ratkaisuehdotuksellasi. Etkö tosiaan käsitä, ettei syvää kelpaamisen ja hyväksytyksi tulemisen tunneta paikata millään keinotekoisella, kuten ehdottamillasi harjoittelutreffeillä? Etkö ymmärrä, kuinka joku voi kokea nöyryyttävänä sen, että toinen tulee tapaamiseen säälistä tai vaihtoehtoisesti sosiaalisena kokeena tutkijan kuriositeetista? Kuinka vieraantunut ihmisen tunne-elämästä voi sosiaalialan ihminen olla?

        Minulla ei ole mitään kaiken kattavaa ratkaisua uhriutumiseen tai syrjäytymiseen. Jos olisikin, niin en luultavasti kirjoittaisi tässä. Pieniä onnistumisia olen kokenut livenä. Ne ovat sellaisia epäsuoria auttamisen keinoja, joissa parhaimmillaan toinen ei edes tiedä tulleensa autetuksi. Pieniä inhimillisiä tekoja, kuten aran ja ujon ihmisen rohkaisemista, mukaan ottamista, vastuun antamista. Tilanteita, joissa joskus siipeensä saanut (esim. kiusattu) voi kokea itsensä arvokkaaksi, kuulluksi ja saada onnistumisen kokemuksia. Minusta voimaannuttaminen lähtee aina yksilöstä ja tilanteesta. Ja ne voivat olla tosi pieniä juttuja. Esim. mielipiteen kysyminen syrjityltä on hyvin voimaannuttavaa, koska syrjityn kokemus usein on, ettei ketään kiinnosta hänen mielipiteensä. Pienistä inhimillisistä teoista voi kasvaa iso virta ja koska ne tapahtuvat todellisissa tilanteissa, ovat ne todellisia keinoja tuon ihmisen todellisessa elämässä. Parhainta niissä on se, että jokainen meistä voi niitä tehdä omassa elämässään.

        En siis usko, että uhriutumista voidaan ratkaista jollain geneerisillä ratkaisuilla netin (etenkään tällaisen foorumin) kautta, vaan ratkaisu on kullekin uhrille yksilö- ja tilannekohtainen. En usko myöskään, että anonyymi ”valtio” pystyy asioita meidän puolestamme, ainakaan kokonaisuudessaan, ratkaisemaan, vaan että ratkaisu on meissä itsessämme ja yhteisöissämme (siksi aika surullista kuulla, että alan asiantuntija on itse luovuttanut). Tutun ihmisen tuki on myös voimaannuttavampaa kuin tuntemattoman.

        Minusta on hienoa, että olet asioita miettinyt ja ratkaisuja etsinyt, mutta kuulostaa melkein lapsen kiukuttelulta tuo, että aiempi idealistinen ehdotuksesi ei saanut suurta kannatusta, niin nyt olet sitten menettänyt toivosi ja Ikisinkku M:n ketjun nähdessäsi palasit lällättelemään norsunluutornistasi käsin. Mietitkö kertaakaan, että myös sinun ehdotuksessasi voisi olla kehittämisen varaa, ei vain kuulijoissa?

        Olen samaa mieltä kanssasi, että jos joku on päättänyt kuopassa pysyä, niin häntä ei sieltä hevillä ylös auteta. Mutta jos tarjoat avuksi viallisia tikapuita, niin sekin on pystyttävä toteamaan eikä sylkeä niiden päälle, jotka eivät viallisiin tikapuihin tartu. Kärsitkö sinä jostain auttajan ammatti- ja idealismikriisistä ja halusit tuota turhautumistasi purkaa? Onko reilua purkaa omaa turhautumistaan ja pettymyksiään niihin, joita olet aiemmin mahdollisina autettavinasi pitänyt?

        On reilua. ATM ei ansaitse naisten myötämielisiä tunteita.

      • bivie
        kunhan mietin kirjoitti:

        Miksi minun pitäisi osoittaa sinulle todisteita siitä, että joku olisi suhtautunut suosiollisesti palstalla esitettyihin ratkaisuehdotuksiin? Me emme ole keskustelleet siitä, vaan sinun ratkaisuehdotuksestasi, sekä tavastasi esittää se.

        Ymmärrän kyllä turhautumisesi, siltähän tuo ainakin useimmiten näyttää - eli että ratkaisuehdotukset pääasiassa tyrmätään. Tosin en usko senkään olevan koko totuus, koska aika ajoin joku kertoo kehittymisestään, mm. liikunnan tai opintojen kautta. Palstan puuduttavat tekstit tuskin koko todellisuutta sille kirjoittavista henkilöistä kertovat ja olisi älyllisesti köyhää ja leimaavaa olettaa, että kaikki palstalaiset ovat samanlaisia.

        Palstalaisten reaktioiden toteaminen ei ole nöyryyttävää, enkä niin ole väittänytkään. Mutta tapa, jolla olet tässä ketjussa kirjoittanut, on nöyryyttävä. Mielestäni et ole enää aidosti halunnut keskustella siitä, oliko ratkaisuehdotuksesi alun perinkään hyvä, vaan olet vain halunnut syyllistää vastapuolta. Et esim. kommentoinut mitenkään alempana esittämääni kysymystä koskien rakastetuksi tulemisen ja rakastamisen tarvetta sekä sen täyttämistä sinun ratkaisuehdotuksellasi. Etkö tosiaan käsitä, ettei syvää kelpaamisen ja hyväksytyksi tulemisen tunneta paikata millään keinotekoisella, kuten ehdottamillasi harjoittelutreffeillä? Etkö ymmärrä, kuinka joku voi kokea nöyryyttävänä sen, että toinen tulee tapaamiseen säälistä tai vaihtoehtoisesti sosiaalisena kokeena tutkijan kuriositeetista? Kuinka vieraantunut ihmisen tunne-elämästä voi sosiaalialan ihminen olla?

        Minulla ei ole mitään kaiken kattavaa ratkaisua uhriutumiseen tai syrjäytymiseen. Jos olisikin, niin en luultavasti kirjoittaisi tässä. Pieniä onnistumisia olen kokenut livenä. Ne ovat sellaisia epäsuoria auttamisen keinoja, joissa parhaimmillaan toinen ei edes tiedä tulleensa autetuksi. Pieniä inhimillisiä tekoja, kuten aran ja ujon ihmisen rohkaisemista, mukaan ottamista, vastuun antamista. Tilanteita, joissa joskus siipeensä saanut (esim. kiusattu) voi kokea itsensä arvokkaaksi, kuulluksi ja saada onnistumisen kokemuksia. Minusta voimaannuttaminen lähtee aina yksilöstä ja tilanteesta. Ja ne voivat olla tosi pieniä juttuja. Esim. mielipiteen kysyminen syrjityltä on hyvin voimaannuttavaa, koska syrjityn kokemus usein on, ettei ketään kiinnosta hänen mielipiteensä. Pienistä inhimillisistä teoista voi kasvaa iso virta ja koska ne tapahtuvat todellisissa tilanteissa, ovat ne todellisia keinoja tuon ihmisen todellisessa elämässä. Parhainta niissä on se, että jokainen meistä voi niitä tehdä omassa elämässään.

        En siis usko, että uhriutumista voidaan ratkaista jollain geneerisillä ratkaisuilla netin (etenkään tällaisen foorumin) kautta, vaan ratkaisu on kullekin uhrille yksilö- ja tilannekohtainen. En usko myöskään, että anonyymi ”valtio” pystyy asioita meidän puolestamme, ainakaan kokonaisuudessaan, ratkaisemaan, vaan että ratkaisu on meissä itsessämme ja yhteisöissämme (siksi aika surullista kuulla, että alan asiantuntija on itse luovuttanut). Tutun ihmisen tuki on myös voimaannuttavampaa kuin tuntemattoman.

        Minusta on hienoa, että olet asioita miettinyt ja ratkaisuja etsinyt, mutta kuulostaa melkein lapsen kiukuttelulta tuo, että aiempi idealistinen ehdotuksesi ei saanut suurta kannatusta, niin nyt olet sitten menettänyt toivosi ja Ikisinkku M:n ketjun nähdessäsi palasit lällättelemään norsunluutornistasi käsin. Mietitkö kertaakaan, että myös sinun ehdotuksessasi voisi olla kehittämisen varaa, ei vain kuulijoissa?

        Olen samaa mieltä kanssasi, että jos joku on päättänyt kuopassa pysyä, niin häntä ei sieltä hevillä ylös auteta. Mutta jos tarjoat avuksi viallisia tikapuita, niin sekin on pystyttävä toteamaan eikä sylkeä niiden päälle, jotka eivät viallisiin tikapuihin tartu. Kärsitkö sinä jostain auttajan ammatti- ja idealismikriisistä ja halusit tuota turhautumistasi purkaa? Onko reilua purkaa omaa turhautumistaan ja pettymyksiään niihin, joita olet aiemmin mahdollisina autettavinasi pitänyt?

        Luuletko ihan oikeasti, etten ole sinun sanojesi mukaan sosiaalialan ihmisenä (en kylläkään ole nimenomaan sosiaalityön alalla, enkä ole niin sanonut) kuullut, lukenut ja itse puhunut sekä kirjoittanut loputtomasti "pienistä inhimillisistä teoista" ja "yksilöllisistä ja tilannekohtaisista ratkaisuista"? Miettisit nyt hieman.

        Totuus on, että noiden kauniiden ajatusten ja kielikuvien taakse kätkeytyy hyvin harvoin mitään konkreettisia toimenpiteitä ja ratkaisuja, kuten on nyt sinunkin kohdallasi nähdään. Pyysin sinulta parempia ehdotuksia, jotka olisit itse toiminnassasi havainnut tehokkaiksi tuen muodoiksi. Et niitä tarjonnut. Myönnän, että olen itsekin vuosien varrella lukemattomia kertoja suistunut tähän idealistin argumentaatiovirheeseen, jossa valitetaan kaikista mahdollisista ratkaisuehdotuksista tarjoamatta tilalle mitään muuta kuin kauniita sanoja - siinä mielessä voidaan sanoa minun kokeneen identiteettikriisin: olen tajunnut, kuinka halpaa pelkkä puhe on.

        Todellisuudessa kaikki mahdolliset konkreettiset ratkaisut ovat joka tapauksessa epätäydellisiä, eikä mikään niistä toimi kaikkien kohdalla tai yleispätevästi. Omaa ehdotustani en (tietenkään, nykyisenä realistina) tarkoittanut kaiken parantavaksi. Vielä vähemmän luulen, että naiskontaktien harjoittelu sammuttaisi todellista rakkauden ja läheisyyden tarvetta - se nyt on sanomattakin selvää, ja on aika fuksivuoden kauroja edes käydä siitä asiasta keskusteluja, jos sallit vertauskuvan. Sen sijaan se voisi auttaa raivaamaan tieltä niitä esteitä (ujoutta, tottumattomuutta, vahingollisia uskomuksia), jotka ovat tämän tarpeen täyttämisen tiellä.

        Merkittävää on, että suhtautuminen niin kyseiseen ehdotukseen kuin muihinkin tällä palstalla nähtyihin hyväntahtoisiinkin neuvoihin tai ratkaisuehdotuksiin on ollut yhtäläisen kielteistä. Tämä tuo esille kuitenkin sen ehkä suurimman palstalla yksinäisyyttään valittavien miesten ongelman: He eivät todellisuudessa tahdo luopua omasta uhriasemastaan. Sen tavallaan pystyy ymmärtämään, sillä he ovat varmasti kokeneet paljon itsetuntoa rapistuttavia asioita elämässään, ja muutos sekä yrittäminen ovat aina pelottavia asioita. Silti kyseessä on todella voimakkaasti heidän mahdollisuuksiaan heikentävä tekijä, ja se olisi syytä tunnistaa.

        Huomauttaisin vielä, että en ole kommentoinut tällä palstalla ammattilaisen asemassa, eivätkä nämä miehet ole minulle asiakkaan asemassa. Vielä vähemmän lapsen. Minusta taas sinun holhoava suhtautumisensa heihin on erittäin väheksyvää - he ovat aikuisia ihmisiä, joille kyllä toinen ihminen voi osoittaa tunteensa, myös ne negatiiviset. On myös hassua, että jos henkilö ilmoittaa haluavansa antaa apuaan muille jossain yhteydessä, niin odotukset (esim. sinun) muuttuvat sen suuntaisiksi, että tämä henkilö on sen jälkeen ikuisesti velvollinen toimimaan kaikessa yksinomaan altruistisesti, eikä hän enää sen jälkeen saa osoittaa normaaleja inhimillisiä reaktioita - vaikka kaikki on alun perin perustunut vapaaehtoisuuteen. Vielä hassumpaa on se, että koet tämän palstan kaikista keskustelijoista juuri minun olevan sen, joka kaipaa nuhtelua halveksivan sävyisestä kommentoinnista. :D

        Tiedostan kuitenkin, että sinun idealismisi on vielä toistaiseksi niin mustavalkoista, että et ymmärrä auttamistyönkin (ja varsinkin ihmisten virkojen takana) pitävän sisällään muutakin kuin mustaa ja valkoista. Se on hyvä, ja kannustan sinua pitämään idealismistasi kiinni niin kauan kuin pystyt. Se hieman haalistuu kokemuksen mukana väistämättä - jos siis joskus oikeasti haluat siirtyä palopuheiden tasolta käytännön tasolle. Sekään ei kuitenkaan ole yksistään huono asia, sillä se auttaa keskittymään niihin konkreettisiin tekoihin pelkkien sanojen sijaan.

      • kunhan mietin
        bivie kirjoitti:

        Luuletko ihan oikeasti, etten ole sinun sanojesi mukaan sosiaalialan ihmisenä (en kylläkään ole nimenomaan sosiaalityön alalla, enkä ole niin sanonut) kuullut, lukenut ja itse puhunut sekä kirjoittanut loputtomasti "pienistä inhimillisistä teoista" ja "yksilöllisistä ja tilannekohtaisista ratkaisuista"? Miettisit nyt hieman.

        Totuus on, että noiden kauniiden ajatusten ja kielikuvien taakse kätkeytyy hyvin harvoin mitään konkreettisia toimenpiteitä ja ratkaisuja, kuten on nyt sinunkin kohdallasi nähdään. Pyysin sinulta parempia ehdotuksia, jotka olisit itse toiminnassasi havainnut tehokkaiksi tuen muodoiksi. Et niitä tarjonnut. Myönnän, että olen itsekin vuosien varrella lukemattomia kertoja suistunut tähän idealistin argumentaatiovirheeseen, jossa valitetaan kaikista mahdollisista ratkaisuehdotuksista tarjoamatta tilalle mitään muuta kuin kauniita sanoja - siinä mielessä voidaan sanoa minun kokeneen identiteettikriisin: olen tajunnut, kuinka halpaa pelkkä puhe on.

        Todellisuudessa kaikki mahdolliset konkreettiset ratkaisut ovat joka tapauksessa epätäydellisiä, eikä mikään niistä toimi kaikkien kohdalla tai yleispätevästi. Omaa ehdotustani en (tietenkään, nykyisenä realistina) tarkoittanut kaiken parantavaksi. Vielä vähemmän luulen, että naiskontaktien harjoittelu sammuttaisi todellista rakkauden ja läheisyyden tarvetta - se nyt on sanomattakin selvää, ja on aika fuksivuoden kauroja edes käydä siitä asiasta keskusteluja, jos sallit vertauskuvan. Sen sijaan se voisi auttaa raivaamaan tieltä niitä esteitä (ujoutta, tottumattomuutta, vahingollisia uskomuksia), jotka ovat tämän tarpeen täyttämisen tiellä.

        Merkittävää on, että suhtautuminen niin kyseiseen ehdotukseen kuin muihinkin tällä palstalla nähtyihin hyväntahtoisiinkin neuvoihin tai ratkaisuehdotuksiin on ollut yhtäläisen kielteistä. Tämä tuo esille kuitenkin sen ehkä suurimman palstalla yksinäisyyttään valittavien miesten ongelman: He eivät todellisuudessa tahdo luopua omasta uhriasemastaan. Sen tavallaan pystyy ymmärtämään, sillä he ovat varmasti kokeneet paljon itsetuntoa rapistuttavia asioita elämässään, ja muutos sekä yrittäminen ovat aina pelottavia asioita. Silti kyseessä on todella voimakkaasti heidän mahdollisuuksiaan heikentävä tekijä, ja se olisi syytä tunnistaa.

        Huomauttaisin vielä, että en ole kommentoinut tällä palstalla ammattilaisen asemassa, eivätkä nämä miehet ole minulle asiakkaan asemassa. Vielä vähemmän lapsen. Minusta taas sinun holhoava suhtautumisensa heihin on erittäin väheksyvää - he ovat aikuisia ihmisiä, joille kyllä toinen ihminen voi osoittaa tunteensa, myös ne negatiiviset. On myös hassua, että jos henkilö ilmoittaa haluavansa antaa apuaan muille jossain yhteydessä, niin odotukset (esim. sinun) muuttuvat sen suuntaisiksi, että tämä henkilö on sen jälkeen ikuisesti velvollinen toimimaan kaikessa yksinomaan altruistisesti, eikä hän enää sen jälkeen saa osoittaa normaaleja inhimillisiä reaktioita - vaikka kaikki on alun perin perustunut vapaaehtoisuuteen. Vielä hassumpaa on se, että koet tämän palstan kaikista keskustelijoista juuri minun olevan sen, joka kaipaa nuhtelua halveksivan sävyisestä kommentoinnista. :D

        Tiedostan kuitenkin, että sinun idealismisi on vielä toistaiseksi niin mustavalkoista, että et ymmärrä auttamistyönkin (ja varsinkin ihmisten virkojen takana) pitävän sisällään muutakin kuin mustaa ja valkoista. Se on hyvä, ja kannustan sinua pitämään idealismistasi kiinni niin kauan kuin pystyt. Se hieman haalistuu kokemuksen mukana väistämättä - jos siis joskus oikeasti haluat siirtyä palopuheiden tasolta käytännön tasolle. Sekään ei kuitenkaan ole yksistään huono asia, sillä se auttaa keskittymään niihin konkreettisiin tekoihin pelkkien sanojen sijaan.

        Jaha. Auttajan ego tuli siis loukatuksi, joten turvaudutaan hyökkäykseen :-D

        Sinä olet itse kertonut olevasi kiinnostunut sosiaalipsykologiasta ja tekeväsi jotain tutkimusta, joten anteeksi jos erehdyin pitämään sinua alan asiantuntijana. Amatööriytesi toki selittää monta asiaa.

        Pyysit minulta parempia ehdotuksia, ja annoin niitä. Jos et ymmärtänyt mitä tarkoittaa rohkaiseminen, osallistaminen tai vastuunanto, niin suosittelen johonkin oppimateriaaliin perehtymistä. En aio termejä enempää konkretiaa kertoa anonyymisuojan takia, etenkin kun nuo termit ovat kaikille asiaa hiukankin tunteville hyvin yksiselitteisiä. Luulin, että olisit nuo termit tajunnut - käytithän itsekin tuota mielipiteen kysymistä keinona aiemmin. Aloititkin avustusideasi hyvin kysymällä mielipidettä, mutta teit sen virheen, että et halunnut kuulla vastausta. Ihmiset pettyvät kun huomaavat, että kysyjää ei kiinnostakaan kuulla vastausta.. se on valitettavan yleistä.

        Pidit ehdotuksiani pelkkinä kauniina sanoina. Ammattilaisen erottaakin siitä, että kuka kykenee viemään kauniit sanat konkretiaan. Jos sinä olet omalla polullasi pettynyt ja luulet että kaikki kauniit sanat ovat pelkkää puhetta, niin olen surullinen puolestasi. Miten kuvata arvoja muuta kuin kauniilla sanoilla? Sinä siis uskot, että maailmassa ei ole arvoja tai esim. rakkautta, koska ne ovat vain kauniita sanoja? Entä mistä sinä tiedät mikä osuus minun puheistani on pelkkää palopuhetta tai mitä kaikkea minun historiastani löytyy? Millä lailla minun historiani on edes relevantti kun keskusteltiin sinun ideastasi? Sinä et itse ole(kaan) ammattilainen, mutta nyt sinun ideaasi ei saa enää kommentoida ilman että tulee henkilöhyökkäyksen kohteeksi ja pitäisi esittää CV?

        Et ole täällä ammattilaisen asemassa, mutta olet kuitenkin korostanut opintojasi ja tutkimustasi /kiinnostustasi /vapaaehtoistyötäsi asiaan liittyen. Hait niillä otaksuttavasti uskottavuutta, mutta kun sitä ei sinulta löytynytkään, niin peräydyit ”olen vain yksi teistä!”. Ennen seuraavaa projektiasi, mieti mikä on roolisi (esiinnytkö auttajana vai vertaisena) ja pysyttele tuossa roolissa johdonmukaisesti. Se edesauttaa luottamusta ja selkeyttää asioita molemmille osapuolille.

        Hullunhauskaa on se, että aloitin omat kommenttini kritisoimalla tässä ketjussa ilmennyttä aikuisten ihmisten holhoamista. Aiemmin sinä jo myönsit, että kritiikkini oli osunut oikeaan, mutta nyt syytät minua holhoamisesta :-D. Missäköhän kohtaa minä olen jotakuta holhonnut kun en ole edes apuani täällä tarjonnut vaan sanonut, että mielestäni apu menee parhaiten perille livenä?

        Egosi mustelmaa on jos koet minun sinua nuhdelleen. Olen ainoastaan kritisoinut ideaasi sekä tapaasi kommunikoida tässä ketjussa (enkä ole ainoa). Ja miksi nuhtelisin muita osapuolia ketjussa joka on sinun aloittamasi ja käsittelee sinun auttamisideaasi? Jäähdyttele egosi mustelmat ja lue kirjoitukseni uudelleen. Jos oikein tarkkaan luet, huomaat, että en ole ottanut mitään puolia tässä keskustelussa. Hengitä syvään. Ehkä ymmärrät mitä yritin ideaasi ja viestintätapaasi koskien sanoa. Ehkä et. Ehkä ymmärtääksesi tarvitset itse sitä paljon kaipaamaasi käytännön kokemusta :-)

      • kunhan mietin
        kunhan mietin kirjoitti:

        Jaha. Auttajan ego tuli siis loukatuksi, joten turvaudutaan hyökkäykseen :-D

        Sinä olet itse kertonut olevasi kiinnostunut sosiaalipsykologiasta ja tekeväsi jotain tutkimusta, joten anteeksi jos erehdyin pitämään sinua alan asiantuntijana. Amatööriytesi toki selittää monta asiaa.

        Pyysit minulta parempia ehdotuksia, ja annoin niitä. Jos et ymmärtänyt mitä tarkoittaa rohkaiseminen, osallistaminen tai vastuunanto, niin suosittelen johonkin oppimateriaaliin perehtymistä. En aio termejä enempää konkretiaa kertoa anonyymisuojan takia, etenkin kun nuo termit ovat kaikille asiaa hiukankin tunteville hyvin yksiselitteisiä. Luulin, että olisit nuo termit tajunnut - käytithän itsekin tuota mielipiteen kysymistä keinona aiemmin. Aloititkin avustusideasi hyvin kysymällä mielipidettä, mutta teit sen virheen, että et halunnut kuulla vastausta. Ihmiset pettyvät kun huomaavat, että kysyjää ei kiinnostakaan kuulla vastausta.. se on valitettavan yleistä.

        Pidit ehdotuksiani pelkkinä kauniina sanoina. Ammattilaisen erottaakin siitä, että kuka kykenee viemään kauniit sanat konkretiaan. Jos sinä olet omalla polullasi pettynyt ja luulet että kaikki kauniit sanat ovat pelkkää puhetta, niin olen surullinen puolestasi. Miten kuvata arvoja muuta kuin kauniilla sanoilla? Sinä siis uskot, että maailmassa ei ole arvoja tai esim. rakkautta, koska ne ovat vain kauniita sanoja? Entä mistä sinä tiedät mikä osuus minun puheistani on pelkkää palopuhetta tai mitä kaikkea minun historiastani löytyy? Millä lailla minun historiani on edes relevantti kun keskusteltiin sinun ideastasi? Sinä et itse ole(kaan) ammattilainen, mutta nyt sinun ideaasi ei saa enää kommentoida ilman että tulee henkilöhyökkäyksen kohteeksi ja pitäisi esittää CV?

        Et ole täällä ammattilaisen asemassa, mutta olet kuitenkin korostanut opintojasi ja tutkimustasi /kiinnostustasi /vapaaehtoistyötäsi asiaan liittyen. Hait niillä otaksuttavasti uskottavuutta, mutta kun sitä ei sinulta löytynytkään, niin peräydyit ”olen vain yksi teistä!”. Ennen seuraavaa projektiasi, mieti mikä on roolisi (esiinnytkö auttajana vai vertaisena) ja pysyttele tuossa roolissa johdonmukaisesti. Se edesauttaa luottamusta ja selkeyttää asioita molemmille osapuolille.

        Hullunhauskaa on se, että aloitin omat kommenttini kritisoimalla tässä ketjussa ilmennyttä aikuisten ihmisten holhoamista. Aiemmin sinä jo myönsit, että kritiikkini oli osunut oikeaan, mutta nyt syytät minua holhoamisesta :-D. Missäköhän kohtaa minä olen jotakuta holhonnut kun en ole edes apuani täällä tarjonnut vaan sanonut, että mielestäni apu menee parhaiten perille livenä?

        Egosi mustelmaa on jos koet minun sinua nuhdelleen. Olen ainoastaan kritisoinut ideaasi sekä tapaasi kommunikoida tässä ketjussa (enkä ole ainoa). Ja miksi nuhtelisin muita osapuolia ketjussa joka on sinun aloittamasi ja käsittelee sinun auttamisideaasi? Jäähdyttele egosi mustelmat ja lue kirjoitukseni uudelleen. Jos oikein tarkkaan luet, huomaat, että en ole ottanut mitään puolia tässä keskustelussa. Hengitä syvään. Ehkä ymmärrät mitä yritin ideaasi ja viestintätapaasi koskien sanoa. Ehkä et. Ehkä ymmärtääksesi tarvitset itse sitä paljon kaipaamaasi käytännön kokemusta :-)

        Vielä rautalangasta: autettavien asenne on yksi asia, auttajan asenne ja auttamiskeinot ovat toinen. Molempien pitää olla kohdallaan, jotta projekti voi olla tuloksekas. Minä en ole ottanut mitään kantaa ensimmäiseen, sinä puolestasi olet halunnut sysätä kaiken syyn sinne. Kukaan ulkopuolinen ei voi kovasti ensimmäiseen vaikuttaa, vain jälkimmäiseen. Mihin energia siis kannattaa suunnata?

      • bivie
        kunhan mietin kirjoitti:

        Jaha. Auttajan ego tuli siis loukatuksi, joten turvaudutaan hyökkäykseen :-D

        Sinä olet itse kertonut olevasi kiinnostunut sosiaalipsykologiasta ja tekeväsi jotain tutkimusta, joten anteeksi jos erehdyin pitämään sinua alan asiantuntijana. Amatööriytesi toki selittää monta asiaa.

        Pyysit minulta parempia ehdotuksia, ja annoin niitä. Jos et ymmärtänyt mitä tarkoittaa rohkaiseminen, osallistaminen tai vastuunanto, niin suosittelen johonkin oppimateriaaliin perehtymistä. En aio termejä enempää konkretiaa kertoa anonyymisuojan takia, etenkin kun nuo termit ovat kaikille asiaa hiukankin tunteville hyvin yksiselitteisiä. Luulin, että olisit nuo termit tajunnut - käytithän itsekin tuota mielipiteen kysymistä keinona aiemmin. Aloititkin avustusideasi hyvin kysymällä mielipidettä, mutta teit sen virheen, että et halunnut kuulla vastausta. Ihmiset pettyvät kun huomaavat, että kysyjää ei kiinnostakaan kuulla vastausta.. se on valitettavan yleistä.

        Pidit ehdotuksiani pelkkinä kauniina sanoina. Ammattilaisen erottaakin siitä, että kuka kykenee viemään kauniit sanat konkretiaan. Jos sinä olet omalla polullasi pettynyt ja luulet että kaikki kauniit sanat ovat pelkkää puhetta, niin olen surullinen puolestasi. Miten kuvata arvoja muuta kuin kauniilla sanoilla? Sinä siis uskot, että maailmassa ei ole arvoja tai esim. rakkautta, koska ne ovat vain kauniita sanoja? Entä mistä sinä tiedät mikä osuus minun puheistani on pelkkää palopuhetta tai mitä kaikkea minun historiastani löytyy? Millä lailla minun historiani on edes relevantti kun keskusteltiin sinun ideastasi? Sinä et itse ole(kaan) ammattilainen, mutta nyt sinun ideaasi ei saa enää kommentoida ilman että tulee henkilöhyökkäyksen kohteeksi ja pitäisi esittää CV?

        Et ole täällä ammattilaisen asemassa, mutta olet kuitenkin korostanut opintojasi ja tutkimustasi /kiinnostustasi /vapaaehtoistyötäsi asiaan liittyen. Hait niillä otaksuttavasti uskottavuutta, mutta kun sitä ei sinulta löytynytkään, niin peräydyit ”olen vain yksi teistä!”. Ennen seuraavaa projektiasi, mieti mikä on roolisi (esiinnytkö auttajana vai vertaisena) ja pysyttele tuossa roolissa johdonmukaisesti. Se edesauttaa luottamusta ja selkeyttää asioita molemmille osapuolille.

        Hullunhauskaa on se, että aloitin omat kommenttini kritisoimalla tässä ketjussa ilmennyttä aikuisten ihmisten holhoamista. Aiemmin sinä jo myönsit, että kritiikkini oli osunut oikeaan, mutta nyt syytät minua holhoamisesta :-D. Missäköhän kohtaa minä olen jotakuta holhonnut kun en ole edes apuani täällä tarjonnut vaan sanonut, että mielestäni apu menee parhaiten perille livenä?

        Egosi mustelmaa on jos koet minun sinua nuhdelleen. Olen ainoastaan kritisoinut ideaasi sekä tapaasi kommunikoida tässä ketjussa (enkä ole ainoa). Ja miksi nuhtelisin muita osapuolia ketjussa joka on sinun aloittamasi ja käsittelee sinun auttamisideaasi? Jäähdyttele egosi mustelmat ja lue kirjoitukseni uudelleen. Jos oikein tarkkaan luet, huomaat, että en ole ottanut mitään puolia tässä keskustelussa. Hengitä syvään. Ehkä ymmärrät mitä yritin ideaasi ja viestintätapaasi koskien sanoa. Ehkä et. Ehkä ymmärtääksesi tarvitset itse sitä paljon kaipaamaasi käytännön kokemusta :-)

        "Pyysit minulta parempia ehdotuksia, ja annoin niitä. Jos et ymmärtänyt mitä tarkoittaa rohkaiseminen, osallistaminen tai vastuunanto, niin suosittelen johonkin oppimateriaaliin perehtymistä."

        Meistä varmasti moni on lukenut näistä ajatuksista paljon. Voitko nyt antaa konkreettisia esimerkkejä toimintamalleista, jotka siirtävät nämä periaatteet käytäntöön? Jos sinun nyt pitäisi keksiä jokin tälle kohderyhmälle hanke, jossa tehdään jotain mikä rohkaisisi, osallistaisi ja antaisi vastuuta parisuhdemarkkinoilta syrjäytyneelle miehelle, niin mitä siinä hankkeessa tehtäisiin?

        Aatteesi ovat niin ihmisläheisiä, että keksit varmasti jotain. Ja oikeasti, jos keksit jonkin toteutuskelpoisen idean, johon tälle palstalle kirjoittelevat suostuvat osallistumaan (ja myös lopulta niin tekevät), niin myönnän ilomielin luovuttaneeni liian helposti omassa yrityksessäni ja hävinneeni tämän väittelyn paremmalleni.

      • kunhan mietin
        bivie kirjoitti:

        "Pyysit minulta parempia ehdotuksia, ja annoin niitä. Jos et ymmärtänyt mitä tarkoittaa rohkaiseminen, osallistaminen tai vastuunanto, niin suosittelen johonkin oppimateriaaliin perehtymistä."

        Meistä varmasti moni on lukenut näistä ajatuksista paljon. Voitko nyt antaa konkreettisia esimerkkejä toimintamalleista, jotka siirtävät nämä periaatteet käytäntöön? Jos sinun nyt pitäisi keksiä jokin tälle kohderyhmälle hanke, jossa tehdään jotain mikä rohkaisisi, osallistaisi ja antaisi vastuuta parisuhdemarkkinoilta syrjäytyneelle miehelle, niin mitä siinä hankkeessa tehtäisiin?

        Aatteesi ovat niin ihmisläheisiä, että keksit varmasti jotain. Ja oikeasti, jos keksit jonkin toteutuskelpoisen idean, johon tälle palstalle kirjoittelevat suostuvat osallistumaan (ja myös lopulta niin tekevät), niin myönnän ilomielin luovuttaneeni liian helposti omassa yrityksessäni ja hävinneeni tämän väittelyn paremmalleni.

        Et siis lukenut aiempaa viestiäni? Kirjoitin siinä, että en oikein usko, että yleispäteviä ratkaisuja jotka voisi toteuttaa esim. tämän palstan kautta on olemassa. Jos sellaisen keksit, niin nostan hattua todella korkealle! (ja ehkä ideasi poikiikin jotain nyt kun se sai uutta huomiota, ainakin ketjun loppupäässä on ihan rohkaisevaa pöhinää. Ehkä ne jäävät yksittäisiksi tapaamisiksi, mutta silti).

        Minun toteuttamani toimet ovat olleet yksittäisiin tuntemiini henkilöihin kohdistuvia. Ei mitään huimia henkilömääriä, mutta hyvin onnistuneita. Nettikeskusteluja en katso voittoina tai häviöinä vaan mielenkiintoisena ajatustenvaihtona :-)

        Täytyy vielä miettiä josko tuollaisen hankkeen keksisi, mutta uskon kyllä enemmän yksilö- ja yhteisötason räätälöidympään vaikuttamiseen.

    • .-.-.-.-

      Ei kukaan hullu lähde "harjoitustreffeille". Kuulostaa siltä, että nainen antaisi ohjeita että älä tee noin, vaan näin, pistä tukka näin, vaatteet näin ja se kaikki yhden naisen subjektiivisen mielipiteen mukaan. Ei hyvää matskua jo valmiiksi huonoitsetuntoiselle miehelle. Jos olisit puhunut esimerkiksi ihan vaan tutustumisesta kahvikupin ääressä tms., niin halukkaita olisi voinut ollakin.

      • bivie

        Alkuperäisessä ketjussa nimenomaan ehdotin, että kyse olisi vain yleisesti naisen kanssa keskustelun harjoittelemisesta "tekemällä oppii" -mentaliteetilla.

        Ainoa, mitä mainitsin ohjeiden annosta, oli tämä:

        "Lisäksi olen hyvä antamaan palautetta. :) Voisi olla esim. hyödyllistä kertoa, mitä vaikkapa minä naisena pidän sinussa erityisen viehättävinä tai kiinnostavina ominaisuuksina."

        Ei tosin yllätä, että miehet tässäkin ketjussa keskittyvät lähinnä siihen, miten idea tai toteutus on minun puoleltani huono. :)

      • .-.-.-.-
        bivie kirjoitti:

        Alkuperäisessä ketjussa nimenomaan ehdotin, että kyse olisi vain yleisesti naisen kanssa keskustelun harjoittelemisesta "tekemällä oppii" -mentaliteetilla.

        Ainoa, mitä mainitsin ohjeiden annosta, oli tämä:

        "Lisäksi olen hyvä antamaan palautetta. :) Voisi olla esim. hyödyllistä kertoa, mitä vaikkapa minä naisena pidän sinussa erityisen viehättävinä tai kiinnostavina ominaisuuksina."

        Ei tosin yllätä, että miehet tässäkin ketjussa keskittyvät lähinnä siihen, miten idea tai toteutus on minun puoleltani huono. :)

        Tuo treffit-sanavalinta oli kuitenkin huono, koska mies lähtisi tapaamaan sinua sillä mentaliteetilla, että nyt minun pitää tehdä vaikutus naiseen. Se on liian iso ensiaskel ATM:lle, jonka pitäisi ensin opetella normaali sosiaalinen kanssakäynti.

      • 6332
        .-.-.-.- kirjoitti:

        Tuo treffit-sanavalinta oli kuitenkin huono, koska mies lähtisi tapaamaan sinua sillä mentaliteetilla, että nyt minun pitää tehdä vaikutus naiseen. Se on liian iso ensiaskel ATM:lle, jonka pitäisi ensin opetella normaali sosiaalinen kanssakäynti.

        No voi pyhä sylvi kun ei mikään kelpaa. Aina on kaikki liian vaikeaa ATM:lle, ja kaikki pitäisi pureskella valmiiksi ja tulla sitten kotiovelle syöttämään valmiiksipureskellut ratkaisut kurkusta alas. Ja koskaan ei ATM:llä ole itsellään vastuuta mistään, ei edes, vaikka kyseessä ei ole mikään julkinen/virallinen taho, vaan vapaaehtoisesti apuaan tarjoava yksityishenkilö. Silti mikään ei koskaan ole ATM:n vastuulla, ja aina on jonkun muun vika, kun ei mikään onnistu.

        Ap, luovuta jo.

      • .-.-.-.-
        6332 kirjoitti:

        No voi pyhä sylvi kun ei mikään kelpaa. Aina on kaikki liian vaikeaa ATM:lle, ja kaikki pitäisi pureskella valmiiksi ja tulla sitten kotiovelle syöttämään valmiiksipureskellut ratkaisut kurkusta alas. Ja koskaan ei ATM:llä ole itsellään vastuuta mistään, ei edes, vaikka kyseessä ei ole mikään julkinen/virallinen taho, vaan vapaaehtoisesti apuaan tarjoava yksityishenkilö. Silti mikään ei koskaan ole ATM:n vastuulla, ja aina on jonkun muun vika, kun ei mikään onnistu.

        Ap, luovuta jo.

        Ymmärtäisitköhän tilanteen paremmin, jos sinulle sanottaisi, että nyt sinun pitää lähteä pitämään harjoituspuhe isolle yleisölle, etkä ole koskaan pitänyt puhetta, eikä mitään palkintoakaan ei ole luvassa (harjoitustreffeiltä ei voi saada tyttöystävää tai seksiä).

      • ready to go
        6332 kirjoitti:

        No voi pyhä sylvi kun ei mikään kelpaa. Aina on kaikki liian vaikeaa ATM:lle, ja kaikki pitäisi pureskella valmiiksi ja tulla sitten kotiovelle syöttämään valmiiksipureskellut ratkaisut kurkusta alas. Ja koskaan ei ATM:llä ole itsellään vastuuta mistään, ei edes, vaikka kyseessä ei ole mikään julkinen/virallinen taho, vaan vapaaehtoisesti apuaan tarjoava yksityishenkilö. Silti mikään ei koskaan ole ATM:n vastuulla, ja aina on jonkun muun vika, kun ei mikään onnistu.

        Ap, luovuta jo.

        Kelpaa??? Kun ei tässä ole kukaan tarjonnu mitään todellista! On tarjottu vain näytelmää. Tarvitaan realismia ja todellisia tekoja ja todellisia ihmisiä, jotka oikeasti tekee asioita sinun kanssasi. Onko tämä jotenkin vaikea tajuta.

      • helka
        .-.-.-.- kirjoitti:

        Ymmärtäisitköhän tilanteen paremmin, jos sinulle sanottaisi, että nyt sinun pitää lähteä pitämään harjoituspuhe isolle yleisölle, etkä ole koskaan pitänyt puhetta, eikä mitään palkintoakaan ei ole luvassa (harjoitustreffeiltä ei voi saada tyttöystävää tai seksiä).

        Eikö nuo harjoitustreffit olisi nimenomaan pikemminkin mahdollisuus pitää puhe pienelle yleisölle?

        Mutta ihan omatekoisessa vankilassa elätte.

      • bivie
        .-.-.-.- kirjoitti:

        Ymmärtäisitköhän tilanteen paremmin, jos sinulle sanottaisi, että nyt sinun pitää lähteä pitämään harjoituspuhe isolle yleisölle, etkä ole koskaan pitänyt puhetta, eikä mitään palkintoakaan ei ole luvassa (harjoitustreffeiltä ei voi saada tyttöystävää tai seksiä).

        Tässä meillä on näköjään selkeä asenne-ero. :D Minä nimenomaan tarttuisin (ja tartunkin) innokkaasti tuollaisiin tilaisuuksiin, koska niissä on mahdollisuus oppia ja kehittyä. Sehän on harjoittelun tarkoitus, ja palkinto itsessään, koska se todennäköisesti vie elämässä eteenpäin siihen suuntaan, jota olen halunnut harjoittelulla petrata. Kyseisiä mahdollisuuksia ihan puhtaaseen harjoitteluun ei kuitenkaan enää kouluvuosien jälkeen ole jatkuvasti tarjolla.

        Olen myös ollut siinä uskossa, että tällainen suhtautuminen on ihan normaalia. Niin kliseistä kuin onkin jauhaa, että "oman mukavuusalueen ulkopuolelle menemällä oppii parhaiten", se on kuitenkin totta.

      • bivie
        ready to go kirjoitti:

        Kelpaa??? Kun ei tässä ole kukaan tarjonnu mitään todellista! On tarjottu vain näytelmää. Tarvitaan realismia ja todellisia tekoja ja todellisia ihmisiä, jotka oikeasti tekee asioita sinun kanssasi. Onko tämä jotenkin vaikea tajuta.

        Olen tarjonnut todellista seuraa, en minään ammattilaisena, vaan ihan tavallisena ihmisenä. Mikä siitä tekee ei-oikeaa tekemistä?

      • .-.-.-.-
        bivie kirjoitti:

        Tässä meillä on näköjään selkeä asenne-ero. :D Minä nimenomaan tarttuisin (ja tartunkin) innokkaasti tuollaisiin tilaisuuksiin, koska niissä on mahdollisuus oppia ja kehittyä. Sehän on harjoittelun tarkoitus, ja palkinto itsessään, koska se todennäköisesti vie elämässä eteenpäin siihen suuntaan, jota olen halunnut harjoittelulla petrata. Kyseisiä mahdollisuuksia ihan puhtaaseen harjoitteluun ei kuitenkaan enää kouluvuosien jälkeen ole jatkuvasti tarjolla.

        Olen myös ollut siinä uskossa, että tällainen suhtautuminen on ihan normaalia. Niin kliseistä kuin onkin jauhaa, että "oman mukavuusalueen ulkopuolelle menemällä oppii parhaiten", se on kuitenkin totta.

        Arvelinkin, että tällainen vastaus on luvassa. Sitten kun ymmärtää, että on myös niitä ihmisiä, jotka kammoksuvat tuollaisia tilanteita yli kaiken ja ATM:t ovat juuri niitä, niin ollaan jo pitkällä ymmärtämyksessä siitä, että miksi treffit-sanan käyttö aiheuttaa rimakauhua. :-)

      • kunhan mietin
        bivie kirjoitti:

        Tässä meillä on näköjään selkeä asenne-ero. :D Minä nimenomaan tarttuisin (ja tartunkin) innokkaasti tuollaisiin tilaisuuksiin, koska niissä on mahdollisuus oppia ja kehittyä. Sehän on harjoittelun tarkoitus, ja palkinto itsessään, koska se todennäköisesti vie elämässä eteenpäin siihen suuntaan, jota olen halunnut harjoittelulla petrata. Kyseisiä mahdollisuuksia ihan puhtaaseen harjoitteluun ei kuitenkaan enää kouluvuosien jälkeen ole jatkuvasti tarjolla.

        Olen myös ollut siinä uskossa, että tällainen suhtautuminen on ihan normaalia. Niin kliseistä kuin onkin jauhaa, että "oman mukavuusalueen ulkopuolelle menemällä oppii parhaiten", se on kuitenkin totta.

        Vaikea uskoa että teet ihmisten kanssa töitä.

        Esitelmän pitäminen on huono esimerkki. Mitä jos oletetaan että olet kovasta vauvakuumeesta kärsivä nainen, jolla on jostain syystä vaikeuksia tulla raskaaksi. Asia, jota eniten haluat, on oma lapsi. Joku ulkopuolinen tarjoaa sinulle mahdollisuutta tulla hoitamaan omaa vauvaansa. Saat arvokasta kokemusta vauvanhoidosta ja vieläpä palautetta miten voit kehittyä vauvan hoidossa. Täyttääkö tämä avuntarjous sinun tarpeesi? Hoidettuasi vieraan vauvaa päivän ajan lähdet hyvillä mielin kotiin?

        Jos pohjmmainen ongelma on rakastamisen ja rakastetuksi tulemisen täyttymättä jääminen, miten kuvittelet että se tarve täytetään keinotekoisesti?

      • bivie
        .-.-.-.- kirjoitti:

        Arvelinkin, että tällainen vastaus on luvassa. Sitten kun ymmärtää, että on myös niitä ihmisiä, jotka kammoksuvat tuollaisia tilanteita yli kaiken ja ATM:t ovat juuri niitä, niin ollaan jo pitkällä ymmärtämyksessä siitä, että miksi treffit-sanan käyttö aiheuttaa rimakauhua. :-)

        Miksi yrittäisin tarjota apua naisten kanssa keskustelun opetteluun, jos en ymmärtäisi, että monilla miehillä on rimakauhua naisten kanssa keskusteluun?

        Mutta selvä, aikanaan vilpittömästi tekemäni avuntarjous on kelvoton, koska joku saattaa mahdollisesti pelästyä otsikossa käyttämääni sanamuotoa niin paljon, ettei uskalla sen jälkeen edes lukea itse viestiä. Tämä on minun syyni, eikä viestin lukijalla ole mitään mahdollisuutta vaikuttaa tilanteen kulkuun tai omaan tulkintaansa asiasta. Yksin jäänyt mies ei edelleenkään ole vastuussa mistään yksinäisyyteensä liittyvästä, eikä ole hänen asiansa tehdä mitään sen eteen, että ongelma poistuisi.

      • .-.-.-.-
        bivie kirjoitti:

        Miksi yrittäisin tarjota apua naisten kanssa keskustelun opetteluun, jos en ymmärtäisi, että monilla miehillä on rimakauhua naisten kanssa keskusteluun?

        Mutta selvä, aikanaan vilpittömästi tekemäni avuntarjous on kelvoton, koska joku saattaa mahdollisesti pelästyä otsikossa käyttämääni sanamuotoa niin paljon, ettei uskalla sen jälkeen edes lukea itse viestiä. Tämä on minun syyni, eikä viestin lukijalla ole mitään mahdollisuutta vaikuttaa tilanteen kulkuun tai omaan tulkintaansa asiasta. Yksin jäänyt mies ei edelleenkään ole vastuussa mistään yksinäisyyteensä liittyvästä, eikä ole hänen asiansa tehdä mitään sen eteen, että ongelma poistuisi.

        Joo, vika on kaikissa miehissä. Sinä et tehnyt mitään väärin.

      • bivie
        .-.-.-.- kirjoitti:

        Joo, vika on kaikissa miehissä. Sinä et tehnyt mitään väärin.

        No suoraan sanoen, sitähän minäkin. :D Ei tosin kaikissa miehissä, mutta oikeasti, ei se nyt vaan voi olla minun vikani, jos ihminen itse ei tule yhtään vastaan.

      • Blunder
        kunhan mietin kirjoitti:

        Vaikea uskoa että teet ihmisten kanssa töitä.

        Esitelmän pitäminen on huono esimerkki. Mitä jos oletetaan että olet kovasta vauvakuumeesta kärsivä nainen, jolla on jostain syystä vaikeuksia tulla raskaaksi. Asia, jota eniten haluat, on oma lapsi. Joku ulkopuolinen tarjoaa sinulle mahdollisuutta tulla hoitamaan omaa vauvaansa. Saat arvokasta kokemusta vauvanhoidosta ja vieläpä palautetta miten voit kehittyä vauvan hoidossa. Täyttääkö tämä avuntarjous sinun tarpeesi? Hoidettuasi vieraan vauvaa päivän ajan lähdet hyvillä mielin kotiin?

        Jos pohjmmainen ongelma on rakastamisen ja rakastetuksi tulemisen täyttymättä jääminen, miten kuvittelet että se tarve täytetään keinotekoisesti?

        En oikein ymmärtänyt nimim. kunhan mietin logiikkaa. Parempi vertaus on rahapula. Ongelma tietysti ratkeaa sillä että naapuri antaa vastikkeetta rahaa. Mutta yleensä pitää ensin hankkia osaamista, sitten markkinoimaan omia palveluksia, oppimaan asioita käytännössä ja lopulta pääsee tienaamaan ihan markkinatalouden oppien mukaisella vaihtokaupalla.

        Ihan sama juttu naisille. Kyllä maailmasta löytyy paljon masentuneita naisia jotka vain odottelevat sitä unelmien prinssiä, eivätkä panosta niihin asioihin joita mies naiselta odottaa.

        Kaikki vain tapahtuu, eikö? ;) Jos ei tapahdukaan, sitten ei auta kun hyväksyä maailma sellaisena kuin se on ja päättää tekeekö asioille jotain.

      • N39
        Blunder kirjoitti:

        En oikein ymmärtänyt nimim. kunhan mietin logiikkaa. Parempi vertaus on rahapula. Ongelma tietysti ratkeaa sillä että naapuri antaa vastikkeetta rahaa. Mutta yleensä pitää ensin hankkia osaamista, sitten markkinoimaan omia palveluksia, oppimaan asioita käytännössä ja lopulta pääsee tienaamaan ihan markkinatalouden oppien mukaisella vaihtokaupalla.

        Ihan sama juttu naisille. Kyllä maailmasta löytyy paljon masentuneita naisia jotka vain odottelevat sitä unelmien prinssiä, eivätkä panosta niihin asioihin joita mies naiselta odottaa.

        Kaikki vain tapahtuu, eikö? ;) Jos ei tapahdukaan, sitten ei auta kun hyväksyä maailma sellaisena kuin se on ja päättää tekeekö asioille jotain.

        KYLLÄ!!!

        Minäkin hyväksyn etten ole enää "p/s-markkinoilla" parhaassa iässä. On tullut ryppyjä kasvoihin eikä vartalokaan näytä timmiltä kuin silloin parikymppisenä tytönheitukkana. Eipä ne miehet sille mitään voi että nuorempi kiinnostaa enemmän, biologia kun on biologiaa.

        Siksi yritän kuntoilla, syödä terveellisesti, pukeutua naisellisesti ja oppia tekemään aloitteita että pääsee tekemään vaikutuksen kivalla luonteella:)

    • Knorros

      Tämä keskustelu johtaa minusta seuraavaan filosofiseen arvokysymykseen:

      Onko sellainen ihminen, joka ei suostu ottamaan mitään vastuuta omasta tilanteestaan tai sen parantamisesta (edes tarttumalla tarjottuun apuun) ansainnut minkäänlaista tukea tai apua muulta yhteiskunnalta?

      • .-.-.-.-

        Ei kuulu enää tälle palstalle. Pohjoismailla on kuitenkin hyvä filosofia ja se on johtanut siihen, että tuotakaan ihmisryhmää ei laiteta kadulle kerjäämään.

      • Knorros
        .-.-.-.- kirjoitti:

        Ei kuulu enää tälle palstalle. Pohjoismailla on kuitenkin hyvä filosofia ja se on johtanut siihen, että tuotakaan ihmisryhmää ei laiteta kadulle kerjäämään.

        Sitten tälle palstalle ei myöskään kuulu keskustelut esim. sosiaaliturvan purkamisesta, jotta naiset saataisiin taas taloudellisesti riippuvaisiksi miehistä. Sitäkin kun täällä nähdään usein.

    • Gentle Man

      Hatunnosto bivielle ja pimppalooralle.

      Identiteetin paljastaminen voi pelottaa; etenkin jos on foorumilla myöntänyt olevansa "ATM", kokematon, masentunut, tms. Puhutaan anonyymisti paljastetuista asioista joita ei puhuta oikeassa elämässä edes ystävien kanssa. Naisettomuus ei aina näy heti, on ihan tavallisia heppuja jotka ei jostain syystä osaa tai halua ottaa ratkaisevia askeleita naisten kanssa. Jos taas on isompia ongelmia, eli jo ajatus kahvittelusta naisen kanssa pelottaa, tilanne on eri.

      Idea on hyvä, vaikka onkin heti sanottava että harjoitustreffit on eri asia kuin oikeat treffit. Varmasti hyvä keino oppia keskustelutaitoa, miten katsoa silmiin, miten käyttäytyä ravintolassa/baarissa/kahvilassa/tms. Mutta se ratkaiseva askel on sitten kun pitää olla enemmän kuin ystävä, ottaa se riski että jos nainen ei kiinnostu, mies tuntuu ällöltä. Palstalaisista helka usein kirjoitaa tavallisista sosiaalisista taidoista; minun kokemukseni mukaan tavalliset sosiaaliset taidot ovat välttämättömiä muttei riittäviä naisen saamiseksi. Jos ei pärjää tavallisissa sosiaalisissa tilanteissa, luultavasti mikään ei auta. Mutta vaikka pärjäisi, ilman sitä flirttiä ja etenemistä nainen si syty eikä myyttistä kemiaa synny. Naiset jotka ihan oikeasti tunnistavat ns. pelin ja miehen käytöksen vaikutuksen, ovat harvassa.

      Summa summarum. "ATM" joka ei omaa tavallisia sosiaalisia taitoja, voisi hyötyä valtavasti keskustelusta naisen kanssa joka haluaa auttaa...mutta ei tietysti uskalla. "ATM" joka pärjää tavallisissa sosiaalisissa tilanteissa muttei osaa tai uskalla ottaa askelta kamusektorilta rakkaussektorille, ei välttämättä usko hyötyvänsä keskustelusta riittävästi paljastaakseen identiteettinsä.

      Toivottavasti uskaliaita löytyy. Jos tuntuu että tavallinen kahvittelu naisen kanssa ei suju, niin kyllä tässä olisi mainio tilaisuus oppia. Eli rohkeasti vaan menoksi ATM-veljet...ettei GM:n tarvitse näyttää mallia :D

      • bivie

        Kiitos vastauksesta. Ehdin jo hieman provosoitua tuolla ylempänä ketjussa, jos huomaat. :D Ylivoimaisesti suurin osa kaikista vastauksista on saanut aikaan mielikuvan pään hakkaamisesta kiviseinään, ja olen tainnut tuolla jo julistaakin heittäneeni kirveen kaivoon.

        Todellisuudessa - luultavasti nimenomaan aiheen arkuus ja Sinkut-palstan nimimerkin takaa esiin astuminen koetaan niin leimaavaksi, että tämä on se syy, joka estää miehiä tarttumaan tällaisiin tarjouksiin, vaikka sellaisia joku palstan naisista esittäisikin. En voi kieltää, etteikö se olisi ymmärrettävää.

      • 12+12
        bivie kirjoitti:

        Kiitos vastauksesta. Ehdin jo hieman provosoitua tuolla ylempänä ketjussa, jos huomaat. :D Ylivoimaisesti suurin osa kaikista vastauksista on saanut aikaan mielikuvan pään hakkaamisesta kiviseinään, ja olen tainnut tuolla jo julistaakin heittäneeni kirveen kaivoon.

        Todellisuudessa - luultavasti nimenomaan aiheen arkuus ja Sinkut-palstan nimimerkin takaa esiin astuminen koetaan niin leimaavaksi, että tämä on se syy, joka estää miehiä tarttumaan tällaisiin tarjouksiin, vaikka sellaisia joku palstan naisista esittäisikin. En voi kieltää, etteikö se olisi ymmärrettävää.

        Voisiko bivie kertoa jotain itsestään? Ikä, sijainti noin suurin piirtein, millainen luonteeltasi?

      • bivie
        12+12 kirjoitti:

        Voisiko bivie kertoa jotain itsestään? Ikä, sijainti noin suurin piirtein, millainen luonteeltasi?

        Ikä 27, Keski-Suomi, tämän turhautuneen ja kärkkäänkin keskustelun perusteella minua on tuolla alempana luonnehdittu "älyynsä ihastuneeksi vastarannankiiskeksi". :)

        Noin muuten olen varmaan aika seurallinen, ja vaikka en olekaan sinisilmäinen, en silti tuomitse ihmisiä helposti. Iloiseksi ja positiiviseksi sanovat. Tykkään soittaa musiikkia.

    • Super ATM

      Olen samaa mieltä. Juuri HC-ätmien kannattaisi lähteä kahville, mutta luultavasti palstan naisia tapaavat GM:n ja ht:n tapaiset miehet jotka eivät edes vaikuta oikeilta ätmeiltä.

      Voisin ehkä harkita, olenhan ruma ja sosiaalisesti lähes toivoton. Goddess pimppalooraa en uskaltaisi tavata, koska luultavasti jännittäisin liikaa.

      • jaa.a.

        Minusta pimppaloora olisi helppo tavata, koska hänellä on positiiviset ja mutkattomat jutut. Bivie vaikuttaa taas omaan älyynsä ihastuneelta vastarannankiiskiltä, jonka kanssa keskusteleminen voisi olla paikoin tuskallista.

      • bivie

        Itsekin suoraan sanoen vähän jännittäisi tavata pimppaloora. ;) Voitaisiin jänskätä kaikki yhdessä.

      • bivie
        jaa.a. kirjoitti:

        Minusta pimppaloora olisi helppo tavata, koska hänellä on positiiviset ja mutkattomat jutut. Bivie vaikuttaa taas omaan älyynsä ihastuneelta vastarannankiiskiltä, jonka kanssa keskusteleminen voisi olla paikoin tuskallista.

        Olen älyyni ihastunut, myönnetään. Ehkä se on defenssi.

      • pimppaloora
        bivie kirjoitti:

        Itsekin suoraan sanoen vähän jännittäisi tavata pimppaloora. ;) Voitaisiin jänskätä kaikki yhdessä.

        Ei mua tarvitse pelätä :D
        Nekin miehet, jotka olen täältä tavannut, ovat sanoneet, että olen aika mutkatonta seuraa. Osaan puhua aiheesta, kun aiheesta ja hiljaisemankin tyypin on helppoa jutella.
        Ihan kiva ja kiltti olen :)

    • Ikisinkku M

      En jaksanut kaikkea tästä ketjusta lukea kun jo nuo sinun vuosi sitten tekemät "tarjoukset" jo otsikoillaan kertoo missä menee pieleen:

      "Harjoitustreffeille?"
      "Mies, millaista apua toivoisit naisongelmaasi?"

      Nuohan on kuin suoraan tätimäisen asenteen oppikirjasta jossa hyvä ja taitava auktoriteetti haluaa neúvoa ja opastaa tompeleita. Itse siinä avauksessani tarkoitin lähinnä ihan tavallista juttelua tasa-arvoisten yksilöiden kesken, en mitään viisas opettaja - tyhmä oppilas asetelmaa.

      • bivie

        Jos kysyn, millaista apua miehet noin ylipäätään toivovat yhteiskunnalta naisongelmiinsa (siis tarkkoja käytäntöön kuvattuja ehdotuksia), niin missä kohtaa asetun opettajan asemaan? En minä tarkalleen tiedä, millaista tukea nämä miehet todellisuudessa toivoisivat saavansa. Siksi kysyin.

      • Ikisinkku M
        bivie kirjoitti:

        Jos kysyn, millaista apua miehet noin ylipäätään toivovat yhteiskunnalta naisongelmiinsa (siis tarkkoja käytäntöön kuvattuja ehdotuksia), niin missä kohtaa asetun opettajan asemaan? En minä tarkalleen tiedä, millaista tukea nämä miehet todellisuudessa toivoisivat saavansa. Siksi kysyin.

        Jos olisit otsikoinut vaikka "Haluan treffata palstan miehiä" tai Mies, ratkaistaan yhdessä ongelmasi" olisivat miehet kokeneet sinun näkevän heitäd tasavertaisina eikä onnettomina ätmeinä niin kuin nuo tekemäsi antavat ymmärtää.

      • Bivie-
        Ikisinkku M kirjoitti:

        Jos olisit otsikoinut vaikka "Haluan treffata palstan miehiä" tai Mies, ratkaistaan yhdessä ongelmasi" olisivat miehet kokeneet sinun näkevän heitäd tasavertaisina eikä onnettomina ätmeinä niin kuin nuo tekemäsi antavat ymmärtää.

        Selvä, otsikointi siis pielessä. Itse viesteistä tulee kyllä varsinainen tarkoitus selville, luitko niitä ollenkaan? Jännä kyllä, että ketjuissa käytiin paljonkin keskustelua, joten voi uskoa vastanneiden lukeneen koko aloitusviestit.

        Mutta sinun mukaasiko jos otsikot olisivat olleet erilaisia, olisi koko asia tilanne ja vastine ollut ihan eri?

      • Ikisinkku M
        Bivie- kirjoitti:

        Selvä, otsikointi siis pielessä. Itse viesteistä tulee kyllä varsinainen tarkoitus selville, luitko niitä ollenkaan? Jännä kyllä, että ketjuissa käytiin paljonkin keskustelua, joten voi uskoa vastanneiden lukeneen koko aloitusviestit.

        Mutta sinun mukaasiko jos otsikot olisivat olleet erilaisia, olisi koko asia tilanne ja vastine ollut ihan eri?

        Täytyypä tunnustaa etten lukenut mutta siihen varmaankin ainakin osittain vaikutti se että vedin jo otsikoista, ehkä virheellisesti, päätelmän että ahaa, siellä tulee taas hyviä neuvoja naisilta jotka ei oikeasti tiedä asiasta mitään. Jos ne olisi olleet houkuttelevampia olisi ne voineet saada lukemaan. Ei palstan miehet neuvoja oikeastaan halua, niitähän täällä riittää mutta vihjaus kohtaamisesta ihmisenä voisi houkutella koska kyllähän se miehillä aina taka-ajatuksena on päästä pukille eikä neuvottavaksi. Vaivautuisinko itse lähtemään treffeille kuulemaan asioita jotka jo tiedän? En, lähtisinkä treffeille jos nainen olisi saanut kiinnostumaan itsestään? Kyllä paitsi en tämän palstan kautta.

      • bivie
        Ikisinkku M kirjoitti:

        Täytyypä tunnustaa etten lukenut mutta siihen varmaankin ainakin osittain vaikutti se että vedin jo otsikoista, ehkä virheellisesti, päätelmän että ahaa, siellä tulee taas hyviä neuvoja naisilta jotka ei oikeasti tiedä asiasta mitään. Jos ne olisi olleet houkuttelevampia olisi ne voineet saada lukemaan. Ei palstan miehet neuvoja oikeastaan halua, niitähän täällä riittää mutta vihjaus kohtaamisesta ihmisenä voisi houkutella koska kyllähän se miehillä aina taka-ajatuksena on päästä pukille eikä neuvottavaksi. Vaivautuisinko itse lähtemään treffeille kuulemaan asioita jotka jo tiedän? En, lähtisinkä treffeille jos nainen olisi saanut kiinnostumaan itsestään? Kyllä paitsi en tämän palstan kautta.

        En koe itse olevani missään asemassa neuvoa ketään ongelmassa, jota en itse oikeastaan edes ymmärrä. Sen uskon ymmärtäväni, että ihan vain ihmisten kanssa oleminen auttaa, enkä siis sen enempää osaa itse tarjotakaan hyvien neuvojen puuttuessa. :D

      • Ikisinkku M
        bivie kirjoitti:

        En koe itse olevani missään asemassa neuvoa ketään ongelmassa, jota en itse oikeastaan edes ymmärrä. Sen uskon ymmärtäväni, että ihan vain ihmisten kanssa oleminen auttaa, enkä siis sen enempää osaa itse tarjotakaan hyvien neuvojen puuttuessa. :D

        Juuri näin sen pitää ollakin, silloin palstan miehet uskaltautuisivat treffeille kanssasi ja oppisivat siinä samalla enemmän kuin kenenkään neuvomaan taipuvaisen opissa. itse olin ihan lähellä tänään lähteä leffaan mutta en sitten itsekseni viitsinyt kun ei ollut mitään kovin kummoista menossa, jos olisi ollut joku, vaikka pelkästään kamukin, sinkkunainen seuraksi olisin lähtenyt.

      • bivie
        Ikisinkku M kirjoitti:

        Juuri näin sen pitää ollakin, silloin palstan miehet uskaltautuisivat treffeille kanssasi ja oppisivat siinä samalla enemmän kuin kenenkään neuvomaan taipuvaisen opissa. itse olin ihan lähellä tänään lähteä leffaan mutta en sitten itsekseni viitsinyt kun ei ollut mitään kovin kummoista menossa, jos olisi ollut joku, vaikka pelkästään kamukin, sinkkunainen seuraksi olisin lähtenyt.

        Viestittele, jos tulet Keski-Suomeen, niin mennään leffaan.

      • Ikisinkku M
        bivie kirjoitti:

        Viestittele, jos tulet Keski-Suomeen, niin mennään leffaan.

        Kiva, mennään vaan sitten joskus, sitä odotellessa pitänee lähtä nukkumaan. Hyvää yötä :)

      • bivie
        Ikisinkku M kirjoitti:

        Kiva, mennään vaan sitten joskus, sitä odotellessa pitänee lähtä nukkumaan. Hyvää yötä :)

        Olispa kivaa! :) Öitä.

    • Genio.Mente
      • mimmula

        Hyvä kun linkkasit tuon! Jumituin lukemaan sitä ihan haltioituneena, harvoin löytyy noin hyviä ja hedelmällisiä keskusteluita.
        Lisää tuollaisia!

    • Totuus.

      Niin, mutta sinä bivie olet nainen.

    • uyvh677ijgfcgggg

      Jos olet sieltä kuumimmasta päästä niin silloin mies voisi saada itsetunnon kohotuksen.

    • ätmi

      Ei vittu mitä paskaa.

    • atmta

      Missäs päin bivie vaikuttaa?

      • bivie

        Niin täällä Keski-Suomessa. :)

      • atmta
        bivie kirjoitti:

        Niin täällä Keski-Suomessa. :)

        Harmi, että niin kaukana. Olisi voinut olla ihan mielenkiintoista kokeilla vaikka olen sangen skeptinen oletettujen hyötyjen suhteen.

    • tuco-

      Jahas tämmöstä tänään.........
      Eikös pojat tajua, et nyt olis vähän muutakin luvassa todennäköisesti ku pelkkää puhetta?
      Ainakin itse pidän selvänä, et tässä joku haluaa viedä poikuuden joltain.
      Eihän naiset koskaan suoraan sano asioita ja lupaa mitään!
      Siitä vain kahveelle ja sitten...........En sano enempää.:)

    • -M-

      Kaunis ajatus. Joskus vaan ihmetyttää kuinka ongelmat miesten ja naisten välisissä suhteissa ovat aina miesten syytä. Jos mies ei uskalla lähestyä naista, niin vika pitäisi saada korjattua. Jos nainen ei uskalla lähestyä miestä, niin tilanne on normaali eikä siinä ole mitään vikaa. Tietenkään naisella ei ole syytä valittaa koska seuraa on luultavasti tarjolla tästä huolimatta, mutta on silti väärin eriyttää näitä ongelmia.

      • bivie

        No tässä onkin aihetta taas ihan omaan keskusteluunsa. Olen samaa mieltä. Miehen rooliodotus on aika karu ja tiukkarajainen vielä nykypäivänkin Suomessa.

        Uskon, että miesasialiike tulee vielä kasvamaan, vaikka sitä on viimeiset kymmenen vuotta sävyttäneet aika radikaalit äänet, joita ei ole julkisessa keskustelussa otettu vakavasti (enkä sellaisenaan ottaisi minäkään, mutta itse ongelmat ovat kyllä aitoja). Niinhän se omalla tavallaan meni feminisminkin kohdalla. :) Tasa-arvoa ei voi olla, jos pelkästään toisen osapuolen etuja ajetaan.

      • -M-
        bivie kirjoitti:

        No tässä onkin aihetta taas ihan omaan keskusteluunsa. Olen samaa mieltä. Miehen rooliodotus on aika karu ja tiukkarajainen vielä nykypäivänkin Suomessa.

        Uskon, että miesasialiike tulee vielä kasvamaan, vaikka sitä on viimeiset kymmenen vuotta sävyttäneet aika radikaalit äänet, joita ei ole julkisessa keskustelussa otettu vakavasti (enkä sellaisenaan ottaisi minäkään, mutta itse ongelmat ovat kyllä aitoja). Niinhän se omalla tavallaan meni feminisminkin kohdalla. :) Tasa-arvoa ei voi olla, jos pelkästään toisen osapuolen etuja ajetaan.

        Tuollaista vastausta en olisi odottanut. Siinä olisi naisilla yksi ihan konkreettinen tapa auttaa ja ehkä saada itsekin jotain. Antaa hieman takaisin sitä mitä on itse saanut, huomiota ja kiinnostusta. Muuten hyvän kierre pysähtyy, kuten se on jo valitettavasti jossain määrin tehnytkin. Siinä saisivat miehetkin harjoitusta ja tukea itsetunnolleen.

      • bivie
        -M- kirjoitti:

        Tuollaista vastausta en olisi odottanut. Siinä olisi naisilla yksi ihan konkreettinen tapa auttaa ja ehkä saada itsekin jotain. Antaa hieman takaisin sitä mitä on itse saanut, huomiota ja kiinnostusta. Muuten hyvän kierre pysähtyy, kuten se on jo valitettavasti jossain määrin tehnytkin. Siinä saisivat miehetkin harjoitusta ja tukea itsetunnolleen.

        Niin, sellaista itsekin ajattelin. Joka tapauksessa uskon miesten ongelmien hoitamisen kaipaavan vastaisuudessa jonkinlaista tukea esim. järjestösektorilta, jonka puitteissa muutenkin organisoidaan toimintaa vaikka millaisten aiheiden ympärillä, kun aihe koetaan yhteiskunnassa tärkeäksi.

        Myös (julkisesti vakavasti otettavan) tietoisuuden levittämisen täytyy lähteä joltakin taholta. Suomessa on miesten asioita ajavina esimerkiksi avioerotilanteessa ja isien oikeuksissa tukevia järjestöpuolen toimijoita, joiden työ pitkäjänteisyydessään varmasti tuottaa jonkinlaista tulosta. On kuitenkin muitakin kuin perheeseen liittyviä miesten ongelmia, ja niihin pitäisi mielestäni jatkossa keskittää enemmän huomiota.

        Vaikka tuolla ylempänä ketjussa uhosin jo kadottaneeni idealismini kokonaan, ei asia ole ihan niin. :) Vaikka en palstalaista suoraan pystyisikään auttamaan, niin ymmärrän heidän ongelmiensa olevan osa isompaa kokonaisuutta, jota ei voi vähätellä.

      • -M-
        bivie kirjoitti:

        Niin, sellaista itsekin ajattelin. Joka tapauksessa uskon miesten ongelmien hoitamisen kaipaavan vastaisuudessa jonkinlaista tukea esim. järjestösektorilta, jonka puitteissa muutenkin organisoidaan toimintaa vaikka millaisten aiheiden ympärillä, kun aihe koetaan yhteiskunnassa tärkeäksi.

        Myös (julkisesti vakavasti otettavan) tietoisuuden levittämisen täytyy lähteä joltakin taholta. Suomessa on miesten asioita ajavina esimerkiksi avioerotilanteessa ja isien oikeuksissa tukevia järjestöpuolen toimijoita, joiden työ pitkäjänteisyydessään varmasti tuottaa jonkinlaista tulosta. On kuitenkin muitakin kuin perheeseen liittyviä miesten ongelmia, ja niihin pitäisi mielestäni jatkossa keskittää enemmän huomiota.

        Vaikka tuolla ylempänä ketjussa uhosin jo kadottaneeni idealismini kokonaan, ei asia ole ihan niin. :) Vaikka en palstalaista suoraan pystyisikään auttamaan, niin ymmärrän heidän ongelmiensa olevan osa isompaa kokonaisuutta, jota ei voi vähätellä.

        Hienoa että joku yrittää parantaa maailmaa. Sen verran sanoisin kun tunnen henkilökohtaisesti miehen sielunelämää, että ongelmat ja niiden ratkaisut ovat usein yllättävänkin yksinkertaisia. Yhteiskunnalla on tietysti oma roolinsa ja tasa-arvoa kaivataan kaikissa asioissa mutta yllättävän usein se ongelma on ihan vain naisseuran puute ja sen saamisen toivottomuus. Ihmisellä pitäisi aina olla toivoa.

        Minä ainakin tiedän että ellen pysty jotenkin ylittämään itseäni ja tekemään jotain rohkeaa ja onnistunutta suoritusta, jään yksin. Se on toivoton tunne. Tavallaan kaikki on omissa käsissä mutta se kaikki painaa liikaa.

      • bivie
        -M- kirjoitti:

        Hienoa että joku yrittää parantaa maailmaa. Sen verran sanoisin kun tunnen henkilökohtaisesti miehen sielunelämää, että ongelmat ja niiden ratkaisut ovat usein yllättävänkin yksinkertaisia. Yhteiskunnalla on tietysti oma roolinsa ja tasa-arvoa kaivataan kaikissa asioissa mutta yllättävän usein se ongelma on ihan vain naisseuran puute ja sen saamisen toivottomuus. Ihmisellä pitäisi aina olla toivoa.

        Minä ainakin tiedän että ellen pysty jotenkin ylittämään itseäni ja tekemään jotain rohkeaa ja onnistunutta suoritusta, jään yksin. Se on toivoton tunne. Tavallaan kaikki on omissa käsissä mutta se kaikki painaa liikaa.

        Niin. Näinhän se käytännössä kai on. Ja silti ongelma on hyvin vaikea. Eihän vaikka ahdistushäiriöistäkään voi käskeä vain relaamaan.

      • tuco-
        bivie kirjoitti:

        Niin. Näinhän se käytännössä kai on. Ja silti ongelma on hyvin vaikea. Eihän vaikka ahdistushäiriöistäkään voi käskeä vain relaamaan.

        Tiedätkös bivie, että lähes kaikki miehet ovat samanlaisia kuin sinä auttamishalussaan ja vastaantulemisessa, mutta vain hyvin harva nainen on tuollainen kuin sinä. Siks meillä on näin paljon ongelmaisia yksinäisiä miehiä..

      • jkjkj
        tuco- kirjoitti:

        Tiedätkös bivie, että lähes kaikki miehet ovat samanlaisia kuin sinä auttamishalussaan ja vastaantulemisessa, mutta vain hyvin harva nainen on tuollainen kuin sinä. Siks meillä on näin paljon ongelmaisia yksinäisiä miehiä..

        VMP.

        Juurihan tässäkin ketjussa on todettu, ettei mies viitsi vaivautua (mihinkään), ellei palkinnoksi ole luvassa piparia.

        Siitä on vilpitön auttaminen kaukana.

        Ja ei, ei se ole naisten vika, että on yksinäisiä miehiä. Se on ihan miesten itsensä vika. Muita ihmisiä ei voi muuttaa, voi muuttaa vain itsensä. Jos on haluton kehittämään itseään sosiaalisuuden saralla, ei voi odottaa historiasta poikkeavaa lopputulosta.

        Mitenkäs se yksi sanonta menikään: vain typerys odottaa samojen toimintojen toistamisen tuottavan erilaisen lopputuloksen. Jos olet ravintolassa juro ja kännissä, etkä saa naista - ohan ihan vitun turha kuvitella, että se seuraavallakaan kerralla onnistuisi yhtään paremmin. Ei. Ainoa vaihtoehto on opetella olemaan sosiaalisempi.

      • -M-
        jkjkj kirjoitti:

        VMP.

        Juurihan tässäkin ketjussa on todettu, ettei mies viitsi vaivautua (mihinkään), ellei palkinnoksi ole luvassa piparia.

        Siitä on vilpitön auttaminen kaukana.

        Ja ei, ei se ole naisten vika, että on yksinäisiä miehiä. Se on ihan miesten itsensä vika. Muita ihmisiä ei voi muuttaa, voi muuttaa vain itsensä. Jos on haluton kehittämään itseään sosiaalisuuden saralla, ei voi odottaa historiasta poikkeavaa lopputulosta.

        Mitenkäs se yksi sanonta menikään: vain typerys odottaa samojen toimintojen toistamisen tuottavan erilaisen lopputuloksen. Jos olet ravintolassa juro ja kännissä, etkä saa naista - ohan ihan vitun turha kuvitella, että se seuraavallakaan kerralla onnistuisi yhtään paremmin. Ei. Ainoa vaihtoehto on opetella olemaan sosiaalisempi.

        Jurokin mies voisi saada ravintolasta seuraa jos naiset kehittäisivät sosiaalisuuttaan ja aktiivisuuttaan. Vastuuta pitäisi jakaa vähän nykyistä tasaisemmin. On totta että muita ihmisiä ei juuri voi muuttaa, mutta mitä jos naiset muuttaisivat ihan itse itseään?

      • tuco-
        jkjkj kirjoitti:

        VMP.

        Juurihan tässäkin ketjussa on todettu, ettei mies viitsi vaivautua (mihinkään), ellei palkinnoksi ole luvassa piparia.

        Siitä on vilpitön auttaminen kaukana.

        Ja ei, ei se ole naisten vika, että on yksinäisiä miehiä. Se on ihan miesten itsensä vika. Muita ihmisiä ei voi muuttaa, voi muuttaa vain itsensä. Jos on haluton kehittämään itseään sosiaalisuuden saralla, ei voi odottaa historiasta poikkeavaa lopputulosta.

        Mitenkäs se yksi sanonta menikään: vain typerys odottaa samojen toimintojen toistamisen tuottavan erilaisen lopputuloksen. Jos olet ravintolassa juro ja kännissä, etkä saa naista - ohan ihan vitun turha kuvitella, että se seuraavallakaan kerralla onnistuisi yhtään paremmin. Ei. Ainoa vaihtoehto on opetella olemaan sosiaalisempi.

        Oon samaa mieltä, että mies joutuu kehittämään itseään jos ei ole luonnollisesti jotain saavuttaakseen jotain.
        Mutta kyllä tuo silti totta on mitä sanoin. Jos esimerkkinä annan tähän sulle vaikka nyt sen, että jos tähän tulee kokematon nainen pyytämään jeesiä, niin kauanko tarttee odotella? Kauanko miesten tarttee odotella? Kyllä miesten elämä on näiltä osin haastavampi. Eli edelleen sanon, että jos naiset tulee puoliksikaan samanlailla vastaan kun miehet tulee, niin meillä ei olisi juurikaan kokemattomia miehiä.

      • jkjkj
        tuco- kirjoitti:

        Oon samaa mieltä, että mies joutuu kehittämään itseään jos ei ole luonnollisesti jotain saavuttaakseen jotain.
        Mutta kyllä tuo silti totta on mitä sanoin. Jos esimerkkinä annan tähän sulle vaikka nyt sen, että jos tähän tulee kokematon nainen pyytämään jeesiä, niin kauanko tarttee odotella? Kauanko miesten tarttee odotella? Kyllä miesten elämä on näiltä osin haastavampi. Eli edelleen sanon, että jos naiset tulee puoliksikaan samanlailla vastaan kun miehet tulee, niin meillä ei olisi juurikaan kokemattomia miehiä.

        Käsi sydämelle: mikä on motiivi "jeesata" kokematonta naista miehellä? Aivan. Pipari. Edelleenkin se vilpitön auttaminen on aika kaukana. Turha yrittää pukea sitä auttamiseksi, kun mielessä on kuitenkin seksi.

        Sitten se newsflash: se kokematon nainen EI ole seksin perässä. Kokematon mies on.

        Miesten itsensä vikahan se on: teillehän kelpaa panoreiäksi kuka tahansa. Naisilla on sentään jotain tasoa siinäkin valinnassa.

        Btw, miksi naisten pitäisi muuttua, jos jurojen miesten ei tarvitse? Sysätään vastuuta taas muille, kun ei itsessä ole sen vertaa selkärankaa?

      • -M-
        jkjkj kirjoitti:

        Käsi sydämelle: mikä on motiivi "jeesata" kokematonta naista miehellä? Aivan. Pipari. Edelleenkin se vilpitön auttaminen on aika kaukana. Turha yrittää pukea sitä auttamiseksi, kun mielessä on kuitenkin seksi.

        Sitten se newsflash: se kokematon nainen EI ole seksin perässä. Kokematon mies on.

        Miesten itsensä vikahan se on: teillehän kelpaa panoreiäksi kuka tahansa. Naisilla on sentään jotain tasoa siinäkin valinnassa.

        Btw, miksi naisten pitäisi muuttua, jos jurojen miesten ei tarvitse? Sysätään vastuuta taas muille, kun ei itsessä ole sen vertaa selkärankaa?

        Kirjoitin että vastuuta pitäisi jakaa nykyistä tasaisemmin. Ei se ollut niin vaikea ilmaisu etteikö siitä voisi ymmärtää kenelle vastuu kuuluu. Kaikille.

      • jkjkj
        -M- kirjoitti:

        Kirjoitin että vastuuta pitäisi jakaa nykyistä tasaisemmin. Ei se ollut niin vaikea ilmaisu etteikö siitä voisi ymmärtää kenelle vastuu kuuluu. Kaikille.

        "Jurokin mies voisi saada ravintolasta seuraa jos naiset kehittäisivät sosiaalisuuttaan ja aktiivisuuttaan. Vastuuta pitäisi jakaa vähän nykyistä tasaisemmin. On totta että muita ihmisiä ei juuri voi muuttaa, mutta mitä jos naiset muuttaisivat ihan itse itseään?"

        Kuules, muru.

        Se vastuu ei kuulu kenellekään muulle kuin henkilölle itselleen kehittää itseään. Silti penäät naisilta muuttumista vastuun jakamis -periaatteella. Aikuisen ihmisen on kyettävä itse ottamaan vastuu itsestään. Jos ei siihen pysty, ei ole aikuisten leikkiareenalle asiaakaan.

        Lisäksi naisilla ei ole mitään motiivia muuttaa nykykäyttäytymistään. Ai miksi? No, miehet ovat jo tyrkyllä meille. Ei ongelmaa --> ei tarvetta muuttua. Miehillähän tässä se ongelma on. Se ihminen, jolla on ongelma, on vastuussa itse ratkaista ongelmansa. EI edellyttää, että muut muuttuvat, jotta hänen ongelmansa ratkeaa laittamatta tikkua ristiin.

        Mietipä lisäksi vähän. Naiset itse asiassa panostavat ihan hemmetisti herättääkseen vastakkaisen sukupuolen kiinnostuksen. Koska miehet ovat visuaalisia, se tapahtuu ensisijaisesti panostamalla ulkonäköön (huomion kiinnitys -vaihe.) Ensikontaktin jälkeen naisenkin pitää tuoda esille sopivaa persoonallisuutta, tai miehen mielenkiinto lopahtaa (= seksi kelpaa, nainen ei). Naiset pääsääntöisesti haluavat parisuhteen, joten seksi ei ole se, mitä nainen miehestä haluaa.

        Edelleenkin, minun vastuullani ei ole repiä sitä juroa ihmistä sieltä baarin nurkasta. En edes ehtisi sinne saakka: sillä 10 metrin matkalla olisi tullut jo tarjouksia komeilta ja sosiaalisilta miehiltä - ja jos näkisin matkalla mielestäni söötin miehen, aloittaisin juttelun hänelle itse.

        Summa summarum: sen jurottajan on itse muututtava, eikä se vastuu ole kenenkään muun.

        Jos haluat saada naisille motiivin muuttaa käyttäytymistään, sinun täytyy ensin saada miehet lakkaamaan aktiivisesti jakamasta huomiota naisille. Vasta huomion lakkaamisen jälkeen naisilla on motiivi. Silloinkin me lähestyisimme luonnollisesti niitä kiinnostavimpia (ei siis edelleenkään jurottajia), aivan kuten miehetkin nyt tekevät lähestyessään niitä kaikkein kauneimpia.

      • -M-
        jkjkj kirjoitti:

        "Jurokin mies voisi saada ravintolasta seuraa jos naiset kehittäisivät sosiaalisuuttaan ja aktiivisuuttaan. Vastuuta pitäisi jakaa vähän nykyistä tasaisemmin. On totta että muita ihmisiä ei juuri voi muuttaa, mutta mitä jos naiset muuttaisivat ihan itse itseään?"

        Kuules, muru.

        Se vastuu ei kuulu kenellekään muulle kuin henkilölle itselleen kehittää itseään. Silti penäät naisilta muuttumista vastuun jakamis -periaatteella. Aikuisen ihmisen on kyettävä itse ottamaan vastuu itsestään. Jos ei siihen pysty, ei ole aikuisten leikkiareenalle asiaakaan.

        Lisäksi naisilla ei ole mitään motiivia muuttaa nykykäyttäytymistään. Ai miksi? No, miehet ovat jo tyrkyllä meille. Ei ongelmaa --> ei tarvetta muuttua. Miehillähän tässä se ongelma on. Se ihminen, jolla on ongelma, on vastuussa itse ratkaista ongelmansa. EI edellyttää, että muut muuttuvat, jotta hänen ongelmansa ratkeaa laittamatta tikkua ristiin.

        Mietipä lisäksi vähän. Naiset itse asiassa panostavat ihan hemmetisti herättääkseen vastakkaisen sukupuolen kiinnostuksen. Koska miehet ovat visuaalisia, se tapahtuu ensisijaisesti panostamalla ulkonäköön (huomion kiinnitys -vaihe.) Ensikontaktin jälkeen naisenkin pitää tuoda esille sopivaa persoonallisuutta, tai miehen mielenkiinto lopahtaa (= seksi kelpaa, nainen ei). Naiset pääsääntöisesti haluavat parisuhteen, joten seksi ei ole se, mitä nainen miehestä haluaa.

        Edelleenkin, minun vastuullani ei ole repiä sitä juroa ihmistä sieltä baarin nurkasta. En edes ehtisi sinne saakka: sillä 10 metrin matkalla olisi tullut jo tarjouksia komeilta ja sosiaalisilta miehiltä - ja jos näkisin matkalla mielestäni söötin miehen, aloittaisin juttelun hänelle itse.

        Summa summarum: sen jurottajan on itse muututtava, eikä se vastuu ole kenenkään muun.

        Jos haluat saada naisille motiivin muuttaa käyttäytymistään, sinun täytyy ensin saada miehet lakkaamaan aktiivisesti jakamasta huomiota naisille. Vasta huomion lakkaamisen jälkeen naisilla on motiivi. Silloinkin me lähestyisimme luonnollisesti niitä kiinnostavimpia (ei siis edelleenkään jurottajia), aivan kuten miehetkin nyt tekevät lähestyessään niitä kaikkein kauneimpia.

        Olen sanonutkin että miesten tulisi pidättäytyä aloitteellisuudesta. Muuten asiat tuskin tulevat koskaan muuttumaan tasapuolisempaan suuntaan. Samalla naistenkin tulisi ymmärtää että samassa veneessä tässä yhteiskunnassa kuitenkin ollaan eikä ole kenellekään hyväksi että miehet masentuvat ja rampauttavat itsetuntonsa epäreilujen roolien takia. Jos itsekkäästi ajatellaan, niin naisilla tuskin on motiivia muuttua. Pitäisikö ajatella joskus muullakin tavalla?

      • kummitus
        jkjkj kirjoitti:

        "Jurokin mies voisi saada ravintolasta seuraa jos naiset kehittäisivät sosiaalisuuttaan ja aktiivisuuttaan. Vastuuta pitäisi jakaa vähän nykyistä tasaisemmin. On totta että muita ihmisiä ei juuri voi muuttaa, mutta mitä jos naiset muuttaisivat ihan itse itseään?"

        Kuules, muru.

        Se vastuu ei kuulu kenellekään muulle kuin henkilölle itselleen kehittää itseään. Silti penäät naisilta muuttumista vastuun jakamis -periaatteella. Aikuisen ihmisen on kyettävä itse ottamaan vastuu itsestään. Jos ei siihen pysty, ei ole aikuisten leikkiareenalle asiaakaan.

        Lisäksi naisilla ei ole mitään motiivia muuttaa nykykäyttäytymistään. Ai miksi? No, miehet ovat jo tyrkyllä meille. Ei ongelmaa --> ei tarvetta muuttua. Miehillähän tässä se ongelma on. Se ihminen, jolla on ongelma, on vastuussa itse ratkaista ongelmansa. EI edellyttää, että muut muuttuvat, jotta hänen ongelmansa ratkeaa laittamatta tikkua ristiin.

        Mietipä lisäksi vähän. Naiset itse asiassa panostavat ihan hemmetisti herättääkseen vastakkaisen sukupuolen kiinnostuksen. Koska miehet ovat visuaalisia, se tapahtuu ensisijaisesti panostamalla ulkonäköön (huomion kiinnitys -vaihe.) Ensikontaktin jälkeen naisenkin pitää tuoda esille sopivaa persoonallisuutta, tai miehen mielenkiinto lopahtaa (= seksi kelpaa, nainen ei). Naiset pääsääntöisesti haluavat parisuhteen, joten seksi ei ole se, mitä nainen miehestä haluaa.

        Edelleenkin, minun vastuullani ei ole repiä sitä juroa ihmistä sieltä baarin nurkasta. En edes ehtisi sinne saakka: sillä 10 metrin matkalla olisi tullut jo tarjouksia komeilta ja sosiaalisilta miehiltä - ja jos näkisin matkalla mielestäni söötin miehen, aloittaisin juttelun hänelle itse.

        Summa summarum: sen jurottajan on itse muututtava, eikä se vastuu ole kenenkään muun.

        Jos haluat saada naisille motiivin muuttaa käyttäytymistään, sinun täytyy ensin saada miehet lakkaamaan aktiivisesti jakamasta huomiota naisille. Vasta huomion lakkaamisen jälkeen naisilla on motiivi. Silloinkin me lähestyisimme luonnollisesti niitä kiinnostavimpia (ei siis edelleenkään jurottajia), aivan kuten miehetkin nyt tekevät lähestyessään niitä kaikkein kauneimpia.

        Täysin samaa mieltä. Naisilla ei ole mitään syytä muuttaa täysin toimivaa passiivista taktiikkaansa. Ja todellakin, nykyinen parisuhdemarkkinoiden epätasa-arvo on suora seuraus miesten omasta toiminnasta. Pohjimmiltaan kyse on kysynnän ja tarjonnan laeista, ts. naiset ovat halutumpia kuin miehet koska miehet haluavat naisia enemmän kuin naiset miehiä. Läpi historian on kehitetty erilaisia naisia alistavia yhteiskuntamalleja ainoastaan sen tosiseikan peittämiseen, että oikeasti naiset eivät tarvitse miehiä ja ovat mieluummin yksin kuin ei-kiinnostavan miehen kanssa.

        Itse olin hyvinkin aktiivinen nykyisen kihlattuni iskemisessä, mutta palstamiesten kaltaisia jurottajia en olisi lähestynyt koskaan. Ei perimmäinen ongelma ole edes naisten passiivisuus, vaan se, että tietyt miehet eivät vain kiinnosta naisia riittävästi. Oikeasti halutut miehet saavat kyllä lähestymisiä osakseen.

      • Ex PUA
        kummitus kirjoitti:

        Täysin samaa mieltä. Naisilla ei ole mitään syytä muuttaa täysin toimivaa passiivista taktiikkaansa. Ja todellakin, nykyinen parisuhdemarkkinoiden epätasa-arvo on suora seuraus miesten omasta toiminnasta. Pohjimmiltaan kyse on kysynnän ja tarjonnan laeista, ts. naiset ovat halutumpia kuin miehet koska miehet haluavat naisia enemmän kuin naiset miehiä. Läpi historian on kehitetty erilaisia naisia alistavia yhteiskuntamalleja ainoastaan sen tosiseikan peittämiseen, että oikeasti naiset eivät tarvitse miehiä ja ovat mieluummin yksin kuin ei-kiinnostavan miehen kanssa.

        Itse olin hyvinkin aktiivinen nykyisen kihlattuni iskemisessä, mutta palstamiesten kaltaisia jurottajia en olisi lähestynyt koskaan. Ei perimmäinen ongelma ole edes naisten passiivisuus, vaan se, että tietyt miehet eivät vain kiinnosta naisia riittävästi. Oikeasti halutut miehet saavat kyllä lähestymisiä osakseen.

        Täyttä paskaa.

        Ensinäkin tällä, kumoat

        "Naisilla ei ole mitään syytä muuttaa täysin toimivaa passiivista taktiikkaansa."

        tämän:

        "Ja todellakin, nykyinen parisuhdemarkkinoiden epätasa-arvo on suora seuraus miesten omasta toiminnasta."

        Älä ala syyttelemään syrjinnän uhreja, vaan syytä syrjijöitä, joiden itsekin myönnät olevan tarkoituksella itsekkäitä ja ahnaita vallankäyttäjiä.

        Naiset ovat luoneet epätasa-arvon, ja se johtuu heidän omasta seksuaalisesta vallasta ja hypergamiasta.

        "Läpi historian on kehitetty erilaisia naisia alistavia yhteiskuntamalleja ainoastaan sen tosiseikan peittämiseen, että oikeasti naiset eivät tarvitse miehiä ja ovat mieluummin yksin kuin ei-kiinnostavan miehen kanssa."

        Ja kuten itsekin näet, on näille ollut täysin pätevä oikeutus. Nyt kun niistä on luovuttu, on koko läntinen maailma menossa päin helvettiä.

        Vain naisen itsekkyys teidän femakkojen solipsismissa menee jokaisen muun arvon edelle, mutta teitä ei ole mitään syytä kuunnella, sillä koko yhteiskunnan etu on tärkeämpi kuin tuo naisten etuoikeuksienne haalimisen agenda.

        Myös tuo on tuota samaa feminismeilyä, että naiset eivät muka tarvitse miestä?

        Miehet ovat luoneet koko sivilisaation, sinä tarvitsit miestä jo siihen, että voit ylipäänsä levittää tuota hölynpölyä tänne keskustelufoorumille (tietokone, serverit, tietoverkot, internet jne jne).

        Voidaankin sanoa, että ajatusmallisi on loisen ajatusmaailmasta suoraan.

        Pitää imeä muiden tuomat työntulokset, ja olla itse antamatta mitään takaisin.

        Tosin, kyllähän nainen jalossa hypergamiassaan tietysti antaa pillua miehelle jonka on nainut tämän rahojen vuoksi.

      • ATMaisteri
        kummitus kirjoitti:

        Täysin samaa mieltä. Naisilla ei ole mitään syytä muuttaa täysin toimivaa passiivista taktiikkaansa. Ja todellakin, nykyinen parisuhdemarkkinoiden epätasa-arvo on suora seuraus miesten omasta toiminnasta. Pohjimmiltaan kyse on kysynnän ja tarjonnan laeista, ts. naiset ovat halutumpia kuin miehet koska miehet haluavat naisia enemmän kuin naiset miehiä. Läpi historian on kehitetty erilaisia naisia alistavia yhteiskuntamalleja ainoastaan sen tosiseikan peittämiseen, että oikeasti naiset eivät tarvitse miehiä ja ovat mieluummin yksin kuin ei-kiinnostavan miehen kanssa.

        Itse olin hyvinkin aktiivinen nykyisen kihlattuni iskemisessä, mutta palstamiesten kaltaisia jurottajia en olisi lähestynyt koskaan. Ei perimmäinen ongelma ole edes naisten passiivisuus, vaan se, että tietyt miehet eivät vain kiinnosta naisia riittävästi. Oikeasti halutut miehet saavat kyllä lähestymisiä osakseen.

        "Läpi historian on kehitetty erilaisia naisia alistavia yhteiskuntamalleja ainoastaan sen tosiseikan peittämiseen, että oikeasti naiset eivät tarvitse miehiä ja ovat mieluummin yksin kuin ei-kiinnostavan miehen kanssa."

        Täyttä roskaa. Yhteiskuntamallit kehitettiin jotta naisia ja lapsia pystyttiin suojelemaan. Siksi miehet tekivät töitä kaivoksissa ja menivät sotiin ammuttaviksi, naisten tehdessä töitä kotona. Kun työt muuttuivat vähemmän raskaiksi, yhteiskuntaa muokattiin taas kerran naisten ehdoilla.

        Ainoa kohta jossa osut maaliin on se että miehet haluavat enemmän naisia kuin naiset miehiä. Vaan unohdat semmoisen asian kuin lapset. Entäs sitten kun vauvakuume iskee? Sitten kummasti tarvitaankin miestä?

        Asia onkin päin vastoin, on kehitetty miehiä alistavia malleja jotta nainen ja lapsi saisivat kaiken mitä tarvitsevat. Kun erotaan, nainen saa lapset. Ex-mies ja sinkut maksavat elättämisen julkisista palveluista tulonsiirtoihin.

        Ilman miehiä alistavia malleja nainen olisi lapsineen yksin, tai sitten pitäisi etsiä mies. Vai mahtaisiko kovinkin monella yh:lla olla resursseja kustantaa ihan kaikki sentilleen omasta pussista, ilman tukia? Peruskoulu, terveydenhuolto, päivähoito, puistot, kirjastot, jne?

        Saattaisi käydä niin että jokusen ätminkin kysyntä kasvaisi kummasti.

      • Duu ning
        -M- kirjoitti:

        Jurokin mies voisi saada ravintolasta seuraa jos naiset kehittäisivät sosiaalisuuttaan ja aktiivisuuttaan. Vastuuta pitäisi jakaa vähän nykyistä tasaisemmin. On totta että muita ihmisiä ei juuri voi muuttaa, mutta mitä jos naiset muuttaisivat ihan itse itseään?

        Ei voisi saada seuraa. Juro mies häviää sosiaalisemmille miehille.

        Hush, siitä valittamaan niille miehille, joilla käy flaksi. Mene niille inisemään, etteivät olisi niin sosiaalisia ja hurmaavia, kun - nyyh, nyyh - tuo ujo jurottaja tuolla nurkassa jää ilman naista teidän takia.

        Mietis nyt itse. Jos saat valita, otatko Ferrarin, Bemarin, Avensiksen vai Ladan - minkä ottaisit? Sen Ladan? I don't think so. Kas, reaalimaailmassa toimii ihan sama laki. Ensin yritetään Ferraria. Jos ei onnistu, sitten Bemara. Jos ei sitäkään saa, voi tyytyä Avensikseen. Jos taas vain Lada on tarjolla, on mieluummin ilman.

        Jos aikoo saada sen Ladansa kaupaksi, on syytä tuunata sitä huolella - tai vielä parempi, kehittää siitä se Bemari tai Ferrari.

    • HC-ATM

      Ei oikeasti ruma mies tule saamaan naista vaikka kävisikin sinun kanssasi kahvilla. Bivien neuvot saattaisivat tehota jos olisi edes taviksen näköinen, mutta aidosti epämuodostuneet kasvonpiirteet, hörökorvat, kiero nenä, iso pää, apinaturpa, kaljuuntunut jne. eivät valitettavasti aja pitkälle naisten kanssa. Ulkonäköä pitää olla edes jonkun verran.

    • Ex PUA

      Hmm.

      Hyvä ajatus vaiko jotain kyynisempää, kuten:
      99% tätimäistä alentuvaisuutta, yhdistettynä tirkistelynhaluun jossa "autettava" on kuin jokin yksinkertainen, friikkisirkus yhdelle, jota sitten ihmetellään ja opastetaan.
      1% yritystä auttaa ja totuttaa toimimaan kahden vastakkaisen sukupuolen kanssa.

    • outsider1

      Väkisin väännettyä "kritiikkiä". Joku voi tuosta jutusta hyötyäkin, eikä edes maksa mitään. Se, että se ei ratkaise kaikkia ongelmia, on hölmö kritisointisyy. Ei pidä katsoa lahjahevosen suuhun.

      • 25+2

        No Bivien tarjoushan on edelleen voimassa. Siitä vain yhteyttä ottamaan, kuka estää?

      • outsider1
        25+2 kirjoitti:

        No Bivien tarjoushan on edelleen voimassa. Siitä vain yhteyttä ottamaan, kuka estää?

        Jos minua tarkoitit, niin en taida olla varsinaisesti kohderyhmää, ja Bivie näyttää asuvan aika kaukana.

    • Asmin

      Valtalinjasta poikkeavaa hyvää keskustelua kaikesta huolimatta, bivie!
      Tavallaan tulosta 'ylösnostaa' osaltaan tuo vastapuolen "väkisin väännetty kritiikki" (outsider1), jota vastaan joudut perustelemaan ja jota lähinnä nikit ready to go ja kunhan mietin jaksavat vääntää suojakseen ihan betoniseinäksi asti. Kun asenne on ennalta jämähtänyt ja kyynisyys iskenyt päälle, niin johan puolustus pitää vaikka lieneekin sitten poteroissaan kalseahko olo :)

      Olen silloin tälläin silmäillyt palstan otsikoita, ja muutaman kerran kommentoinutkin. Noin vuosi sitten laillasi laitoin kommenttia eräälle kokkolan miehelle, kun kovasti valitteli ankeaa osaansa. Kaikki koulut ja aloitetut kurssit olivat jääneet kesken luonteen lyhytjänteisyyden ja impulsiivisuuden takia, ja oli siten sosiaalitoimen asiakas huolimatta teknistyyppisestä älykkyydestään lyhyen hetken mittaisissa tilanteissa. Arvioin, mitä hänen tulisi tehdä.
      Vastaus oli, että harvinaisen typerää tekstiä, on hän noita kuullut... auttaako se naisen (so.pilden) saantiin takuulla... ei hän jaksa epävarman päälle mitään kursseja väsämään... miksi naiset eivät kelpuuta häntä sellaisenaan...
      No, tulkitsin että ei siis parisuhdekelpoinen ainakaan ennen asenneremonttia ja
      toiseksi, meillä vielä on ollut toistaiseksi vastikkeeton sosiaaliturvatakuu valtion puolesta kaikille, lähinnä kuitenkin rahallisessa muodossa... :D

      On kai se niin tavatonta po.palstaympäristössä, että heti tulee mieleen sairaalloisesti arvuutella motiiveja (nautinta toisen kustannuksella), jos jotain pientäkin avuksi tulkittavaa on tarjolla. Toki muistan, kun isovanhempani aikanaan eivät uskoneet lääkäreihinkään, vaan kylän kupparimummo oli ehdottomasti paras eri asioitten tietäjä myös taudeissa ja vaivoissa. Tänä päivänä kyynisyys (ja asenne sen alla tieten) voi aiheuttaa sen, että asiallinenkin aputarjous voi tulla tulkituksi ilkeilynä; toisaalta tälläkin palstalla keskinäinen ns.vertaistuki näyttää vaikuttavan enemmänkin käänteisesti eli alaspäin, vaikka elävässä elämässä sille monesti on voimaannuttavana tekijänä ilman muuta paikkansa ja tehtävänsä. Ei terapeutti tai lääkäri ylemmyyden tunteen motiivilla ammattiaan harjoita; ennen vanhaan kupparimummon tai kanan sisälmyksistä tulevaisuutta katsovan kohdalla sekin oli mahdollista.

      Aloittajan innoitteena ollut ketju on näköjään mennyt jatkossa turhaksi herjan heitoksi; apua kaipaavat miehet voisivat olla tyytyväisiä ylipäätään siitä, että palstalla edes muutama nainen on jaksanut kirjoitella kaiken töryn keskellä teräviäkin huomioita ja kommentteja opiksi ja ajattelun aineksiksi. Osa miehistähän ei poteroasemansa vuoksi ulospäin niitä tunnusta, mutta näyttää siltä että entistä aneemisemmaksi sisältö käy keskinäisesti, jos joku nainen ei joskus inspiraatiota vaikka sitten kuorohaukuntaan anna.

      Kuten aloittaja taitaa jossain viitata, tällä ongelma-alueella tehtävää riittää ammatiksi asti. Kukaan yksittäinen persoona henk.koht. panoksella ei jaksa pitemmästi sitä kivirekeä (aloittajan ilmaus:), miksi kohdeyleisö sen (osin vastahakoisuuttaan?!) automaattisesti kuormittaa. Siitä pieni kokemusesimerkki itsellänikin tuossa edellä
      Muuten jo trollien määrä ja muu kohkaaminen kertoo, että henkistä pahoinvointia on, sitä ei käy kieltäminen.

    • Arvokas

      Voisin käydä hyvää hyvyyttäni bivien kanssa kahvilla, mutta en viitsi lähteä Keski-Suomeen.

    • miehän en lähe!

      Lähtekää nyt joku kaffelle bivien kanssa! Vaikette haluaisikaan, niin periaatteesta! Sitä paitsi bivien sädekehä kaipaa kiillottamista!

      • bivie

        Tänne vain. Lupaan sitten tulla tänne retostelemaan altruismini hedelmillä, jotka epäilemättä ovat ihan käänteentekevää sorttia. : |

      • pete_pjn

        Voin vahvistaa että olen tarttunut vieheeseen, niellyt koukun ja siiman. :D

      • Hyvä te!
        pete_pjn kirjoitti:

        Voin vahvistaa että olen tarttunut vieheeseen, niellyt koukun ja siiman. :D

        Ihanaa, että tulee tapaamisia. :)

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. Haluaisitko nähdä

      Hänet alastomana?
      Ikävä
      74
      3310

    2. Hilirimpsistä

      Hyvää huomenta ja kivaa päivää. Ilmat viilenee. Niin myös tunteet. 🧊☕✨🍁❤️
      Ikävä
      201
      2862

    3. Nainen lopeta pakoon luikkiminen?

      Elämä ei oo peli 😔😟
      Ikävä
      24
      2699

    4. Älä elättele

      Toiveita enää. Ihan turhaa. Sotku mikä sotku.
      Ikävä
      49
      2638

    5. Olet täällä. Mutta ei minulle.

      Nyt olen tästä 100% varma. Satuttaa. T: V
      Ikävä
      21
      2524

    6. Kuule rakas...

      Kerrohan minulle lempivärisi niin osaan jatkaa yhtä projektia? Arvaan jo melkein kyllä toki. Olethan sinä aina niin tyyl
      Ikävä
      41
      2355

    7. Miten hitsissä ulosoton asiakas?

      On tää maailma kumma, tässä haisee suuri kusetus ja ennennäkemättömän törkeä *huijaus*! Miten to.monen kieroilu on edez
      Kotimaiset julkkisjuorut
      210
      1823

    8. Törmättiin tänään

      enkä taaskaan osannut reagoida fiksusti. Menen aina lukkoon. Yksi asia on varma: tunteeni sinua kohtaan ovat edelleen v
      Ikävä
      24
      1757

    9. Vieläkö sä

      Rakastat mua?❤️😔
      Ikävä
      37
      1630

    10. Dear mies,

      Hymyiletkö ujosti, koska näet minut? 😌
      Ikävä
      18
      1486
    Aihe
    TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt