Helikopterin koneteho

T = 2 * mVi = 2 * roo * pii * r * r * Vi

T = Thrust

Vi = induced velocity

Oletetaan että siivet antavat 3 m säteiselle ilmamassalle alaspäin nopeuden v. Silloin saadaan tasapainoehto M*g = roo*A*v^2. Toisaalta P = v^3*roo*A. Näistä laskien saadaan teho 88 kW.

191 kirjoitti:

Oletetaan että siivet antavat 3 m säteiselle ilmamassalle alaspäin nopeuden v. Silloin saadaan tasapainoehto M*g = roo*A*v^2. Toisaalta P = v^3*roo*A. Näistä laskien saadaan teho 88 kW.

Lue lisää

Eikös tuo dynaaminen voima ole ½ roo*A*v^2 ?

Kopteri tarvitsee leijunnassa t painoaan vastaavan voiman siirtäessään ilmamassaa alaspäin.
;itään väliä ei ole sillä syntyykö tarvittava virtaus painevaikutukseltaan ennen tai jälkeen lapakehää, roottori sen ilmamassan siirtää kummassakin tapauksessa.

191 kirjoitti:

Oletetaan että siivet antavat 3 m säteiselle ilmamassalle alaspäin nopeuden v. Silloin saadaan tasapainoehto M*g = roo*A*v^2. Toisaalta P = v^3*roo*A. Näistä laskien saadaan teho 88 kW.

Lue lisää

Kaksinkertaista tehoa pukkaa täällä (166,5 kW), mutta eikös siitä ilmamassasta osa osu siihen helikopteriin?

3+8 kirjoitti:

Kaksinkertaista tehoa pukkaa täällä (166,5 kW), mutta eikös siitä ilmamassasta osa osu siihen helikopteriin?

Joo kattelin noita roottoreita, eikä siellä juuressa taida siipiä edes ollakaan ja virtausnopeuskin mitätön, mutta toi lasku. Kai se on laskettu Mg=dm/dt*v=roo*A*v^2?
roo*A=34 , v=17, ja ne sijoitetaan P:n lausekkeeseen ?

3+8 kirjoitti:

Joo kattelin noita roottoreita, eikä siellä juuressa taida siipiä edes ollakaan ja virtausnopeuskin mitätön, mutta toi lasku. Kai se on laskettu Mg=dm/dt*v=roo*A*v^2?
roo*A=34 , v=17, ja ne sijoitetaan P:n lausekkeeseen ?

Lue lisää

dm/dt on ½roo*A*v !

Kun ilma kiihdytetään 0 nopeudesta loppunopeuteen niin massa on roo *A * keskinopeus, ei loppunopeus !

Vrt. . Bernoulli - nopeuspaine tai liike-energia.

e.d.k kirjoitti:

dm/dt on ½roo*A*v !

Kun ilma kiihdytetään 0 nopeudesta loppunopeuteen niin massa on roo *A * keskinopeus, ei loppunopeus !

Vrt. . Bernoulli - nopeuspaine tai liike-energia.

Lue lisää

Voima on F = (roo A v) v = roo A v**2
Teho on P = (1/2)( roo A v) v**2 = (1/2) roo A v**3

12315 kirjoitti:

Voima on F = (roo A v) v = roo A v**2
Teho on P = (1/2)( roo A v) v**2 = (1/2) roo A v**3

Siis mielestäsi Bernoullin nopeuspaine ja liike-energian kaavoissa on virhe ?

Korjannet nuo vääryydet myös oppikirjoihin ja muihin sovelluksiin.

e.d.k kirjoitti:

dm/dt on ½roo*A*v !

Kun ilma kiihdytetään 0 nopeudesta loppunopeuteen niin massa on roo *A * keskinopeus, ei loppunopeus !

Vrt. . Bernoulli - nopeuspaine tai liike-energia.

Lue lisää

F = M*g = v*dm/dt = v*roo*A*v.
P=dE/dt=d(mv*2/2)/dt=v^2*(dm/dt)/2=v^3*roo*A/2.

Tuossa siis ajatellaan että ilmamassalle dm nopeus v jolloin syntyy liikemäärä/aikayksikkö v^2*roo*A. Toisaalta kun sen ilmamassan liike-energia derivoidaan saadaan tarvittava teho.

Yks kakkonen pääsi tosiaan unohtumaan.

Laskelma on tietysti ideaalinen, jos siipien tehollinen pinta-ala pienenee, kasvaa tarvittava teho.

12315 kirjoitti:

Voima on F = (roo A v) v = roo A v**2
Teho on P = (1/2)( roo A v) v**2 = (1/2) roo A v**3

Älkää nyt viitsikö kehitellä omia versioita fysiikan ilmiöistä.
Jos asia vaikuttaa vieraalta niin tutustukaa siihen, sen sijaan että esittelette omia tulkintojanne.

http://www.grc.nasa.gov/WWW/k-12/airplane/propth.html

Väärä perustelu kirjoitti:

Kopteri tarvitsee leijunnassa t painoaan vastaavan voiman siirtäessään ilmamassaa alaspäin.
;itään väliä ei ole sillä syntyykö tarvittava virtaus painevaikutukseltaan ennen tai jälkeen lapakehää, roottori sen ilmamassan siirtää kummassakin tapauksessa.

Lue lisää

Ilmamassan siirtämisessä ei synny eikä tarvita voimaa, vaan sen kiihdyttämisessä.
Siispä sillä on huomattavasti väliä onko ilma liikkeessä alaspäin jo ennestään vai ei.

Jos koko ajan kiihdytyät samaa ilmamassaa alaspäin, lähestyy ilman nopeus jossain vaiheessa rajatta valon tyhjiönopeutta, kun voima F jolla kiihdytät pysyy samana.
Jos taas kopteri etenee niin massa vaihtuu, ja kiihdytätkin koko ajan ennestään paikallaan olevaa ilmaa. Tällöin tarvittava teho jää murto-osaan edellisestä tapauksesta.

oikea perustelu kirjoitti:

Ilmamassan siirtämisessä ei synny eikä tarvita voimaa, vaan sen kiihdyttämisessä.
Siispä sillä on huomattavasti väliä onko ilma liikkeessä alaspäin jo ennestään vai ei.

Jos koko ajan kiihdytyät samaa ilmamassaa alaspäin, lähestyy ilman nopeus jossain vaiheessa rajatta valon tyhjiönopeutta, kun voima F jolla kiihdytät pysyy samana.
Jos taas kopteri etenee niin massa vaihtuu, ja kiihdytätkin koko ajan ennestään paikallaan olevaa ilmaa. Tällöin tarvittava teho jää murto-osaan edellisestä tapauksesta.

Lue lisää

Jos kopteri on laskevassa virtauksessa, sen leijuntaan tarvittava teho on tietysti suurempi, mutta stabiilissa massassa kaikki ilman liike on roottorin aiheuttamaa ja synnyttää nostovoimaa.
Korvausilma alipainepuolella täyttyy painevaikutuksen mukaan joka suunnasta ja tilanne on siis aivan sama kuin tuulettimella tai paikallaan puhaltavalla potkurilla, puhallusvoima pysyy ikuisesti samana eli pulmanopeus ei suinkaan kasva ajan mukana kertautuvasti, kuten oletat.

Eipä taida. kirjoitti:

Jos kopteri on laskevassa virtauksessa, sen leijuntaan tarvittava teho on tietysti suurempi, mutta stabiilissa massassa kaikki ilman liike on roottorin aiheuttamaa ja synnyttää nostovoimaa.
Korvausilma alipainepuolella täyttyy painevaikutuksen mukaan joka suunnasta ja tilanne on siis aivan sama kuin tuulettimella tai paikallaan puhaltavalla potkurilla, puhallusvoima pysyy ikuisesti samana eli pulmanopeus ei suinkaan kasva ajan mukana kertautuvasti, kuten oletat.

Lue lisää

Virtausnopeus ei pysy samana vaan kasvaa, jos pilotti pitää nostovoiman samana.
Ei kuitenkaan rajatta, vaan lähestyy jotain raja-arvoa. Tämä johtuu tietenkin ilman viskositeetista ja staattisen ilmanpaineen vaikutuksesta, mikä rajoittaa leijunnassa syntyvän torusvirtauksen painegradientin suuruutta.
Järkevä pilotti laittaa kopterin etenevään liikkeeseen, niin laskeva virtaus heikkenee ja kopteri pysyy ilmassa pienemmällä teholla.
Näin sekä teoriassa että käytännössä.

Vaihtoehtoisesti voidaan leijua alempana lähellä maan pintaa, mikä myös rajoittaa huomattavasti syntyvää torusvirtausta. Sitä kutsutaan maaefektiksi.

oikea perustelu kirjoitti:

Virtausnopeus ei pysy samana vaan kasvaa, jos pilotti pitää nostovoiman samana.
Ei kuitenkaan rajatta, vaan lähestyy jotain raja-arvoa. Tämä johtuu tietenkin ilman viskositeetista ja staattisen ilmanpaineen vaikutuksesta, mikä rajoittaa leijunnassa syntyvän torusvirtauksen painegradientin suuruutta.
Järkevä pilotti laittaa kopterin etenevään liikkeeseen, niin laskeva virtaus heikkenee ja kopteri pysyy ilmassa pienemmällä teholla.
Näin sekä teoriassa että käytännössä.

Vaihtoehtoisesti voidaan leijua alempana lähellä maan pintaa, mikä myös rajoittaa huomattavasti syntyvää torusvirtausta. Sitä kutsutaan maaefektiksi.

Lue lisää

Se raja -arvo saavutetaan jo siinä vaiheessa kun kopteri nousee ilmaan ja pysyy samana ellei korkeutta tai muuta liikehdintää muuteta.
Mitään virtauksen kiihtymistä ei tapahdu vakaassa leijunnassa.

Mieti asiaa kirjoitti:

Se raja -arvo saavutetaan jo siinä vaiheessa kun kopteri nousee ilmaan ja pysyy samana ellei korkeutta tai muuta liikehdintää muuteta.
Mitään virtauksen kiihtymistä ei tapahdu vakaassa leijunnassa.

Lue lisää

Ei ole mitään mietittävää, kun on koko ajan ollut selvää että tuo raja-arvo saavutetaan suunnilleen kymmenessä sekunnissa.
Tarkalleen sitä ei saavuteta ollenkaan sillä virtaus ei todellakaan ole stabiilia, vaan vaihtelee kaoottisesti kopterin leijuessa paikallaan.

Sinulle ei vaan ole tullut selväksi että ketjussa olevat laskelmat eivät laske tuota raja-arvoa, vaan tilannetta jossa ilma on ennestään paikallaan. Se toteutuu vain kun kopteri liikkuu vaakasuunnassa.

Mitään vakaata leijuntaa ei siis ole olemassakaan.

oikea perustelu kirjoitti:

Ei ole mitään mietittävää, kun on koko ajan ollut selvää että tuo raja-arvo saavutetaan suunnilleen kymmenessä sekunnissa.
Tarkalleen sitä ei saavuteta ollenkaan sillä virtaus ei todellakaan ole stabiilia, vaan vaihtelee kaoottisesti kopterin leijuessa paikallaan.

Sinulle ei vaan ole tullut selväksi että ketjussa olevat laskelmat eivät laske tuota raja-arvoa, vaan tilannetta jossa ilma on ennestään paikallaan. Se toteutuu vain kun kopteri liikkuu vaakasuunnassa.

Mitään vakaata leijuntaa ei siis ole olemassakaan.

Lue lisää

Jatkot ketjun alareunaan, jossa valmiina juuri tarkoitukseen sopiva linkki.

Moottorin teho pitäisi olla jotain 160 kW luokkaa sitten. Eli henkilöauton turbokone.

Tehon tarve ei kulje lineaarisesti painon mukaan ja esimerkkisi koneissa on oltava tietty reservi, joten tarvittava moottoriteho on muuta kuin käytössä oleva maksimi ja lapamitta vaikuttaa tarvittavaan tehoon lähes siinä kuin painokin.

Eipä oiota asioita kirjoitti:

Tehon tarve ei kulje lineaarisesti painon mukaan ja esimerkkisi koneissa on oltava tietty reservi, joten tarvittava moottoriteho on muuta kuin käytössä oleva maksimi ja lapamitta vaikuttaa tarvittavaan tehoon lähes siinä kuin painokin.

Lue lisää

Piti vaan päästä ilmaan, reservejä ei silloin tarvita.

Ei ole mitään välimaastoa.
On vain yksi oikea ratkaisu, jos jollain muulla tavalla tulos poikkeaa, lasku tai sen käsittely on väärä.
Liikemäärällä päästään samaan tulokseen kun se ymmärretään oikein, mikään jälkiselittely ei poista virhettä.

Lue uudelleen tämä linkki, jos luulet että liikemääräkaavasi antaa oikeamman tuloksen, niin referoi asia NASA.lle.

http://www.grc.nasa.gov/WWW/k-12/airplane/propth.html

___

Älkää nyt sentään kirjoitti:

Ei ole mitään välimaastoa.
On vain yksi oikea ratkaisu, jos jollain muulla tavalla tulos poikkeaa, lasku tai sen käsittely on väärä.
Liikemäärällä päästään samaan tulokseen kun se ymmärretään oikein, mikään jälkiselittely ei poista virhettä.

Lue uudelleen tämä linkki, jos luulet että liikemääräkaavasi antaa oikeamman tuloksen, niin referoi asia NASA.lle.

http://www.grc.nasa.gov/WWW/k-12/airplane/propth.html

Lue lisää

Niinkuin totesin tuossa sinun linkissäsi käsitellään putkivirtausta, tapausta joka on tyypillinen lentokoneen moottoreille. Helikopterin tapauksessa on päivänselvää että potkurien aiheuttama ilmavirtaus leviää myös vaakatasossa, jolloin potkurin ylä- ja alapuolinen paine-ero jää pienemmäksi kuin putkivirtauksessa. Asioita pitää ajatella fysikaalisesti eikä vain soveltaa kaavaa joka ei täysin vastaa tapausta.

1415 kirjoitti:

Niinkuin totesin tuossa sinun linkissäsi käsitellään putkivirtausta, tapausta joka on tyypillinen lentokoneen moottoreille. Helikopterin tapauksessa on päivänselvää että potkurien aiheuttama ilmavirtaus leviää myös vaakatasossa, jolloin potkurin ylä- ja alapuolinen paine-ero jää pienemmäksi kuin putkivirtauksessa. Asioita pitää ajatella fysikaalisesti eikä vain soveltaa kaavaa joka ei täysin vastaa tapausta.

Lue lisää

Mitä ihmeen putkivirtausta ?

vain lapaan vaikuttava paine-ero synnyttää nostovoimaa , se miten virtaus hajautuu lavasta irrottuaan ei enää vaikuta potkurin / roottorin voimaan.

Maavaikutus on taas eri juttu, mutta siitä ei kai nyt ollut edes kyse.

Mieti nyt loppuun kirjoitti:

Mitä ihmeen putkivirtausta ?

vain lapaan vaikuttava paine-ero synnyttää nostovoimaa , se miten virtaus hajautuu lavasta irrottuaan ei enää vaikuta potkurin / roottorin voimaan.

Maavaikutus on taas eri juttu, mutta siitä ei kai nyt ollut edes kyse.

Lue lisää

Jos "vain lapaan vaikuttava paine-ero synnyttää nostovoimaa, se miten virtaus hajautuu lavasta irrottuaan ei enää vaikuta potkurin/roottorin voimaan", miksi sillä maavaikutuksella sitten on merkitystä?

Älkää nyt sentään kirjoitti:

Ei ole mitään välimaastoa.
On vain yksi oikea ratkaisu, jos jollain muulla tavalla tulos poikkeaa, lasku tai sen käsittely on väärä.
Liikemäärällä päästään samaan tulokseen kun se ymmärretään oikein, mikään jälkiselittely ei poista virhettä.

Lue uudelleen tämä linkki, jos luulet että liikemääräkaavasi antaa oikeamman tuloksen, niin referoi asia NASA.lle.

http://www.grc.nasa.gov/WWW/k-12/airplane/propth.html

Lue lisää

Liikemäärä ja energiaperiaate johtavat samaan tulokseen roottoriin kohdistuvalle voimalle kuin Bernoulli eli F= (1/2) roo A v**2.

On kuitenkin huomattava, että tuo voima tekee työtä nopeudella v/2 eli P=F v/2.

kakkonen kummittelee kirjoitti:

Liikemäärä ja energiaperiaate johtavat samaan tulokseen roottoriin kohdistuvalle voimalle kuin Bernoulli eli F= (1/2) roo A v**2.

On kuitenkin huomattava, että tuo voima tekee työtä nopeudella v/2 eli P=F v/2.

Lue lisää

Mielestäni ei. Jos ajatellaan että helikopterin potkuri antaa aikayksikössä ilmamassalle m nopeuden v potkurin pyyhkäisyalalla A, niin m=roo*A*v jolloin syntyy liikemäärä/aikayksikkö v^2*roo*A.

Tuo laskelma ei kuitenkaan ota huomioon syntyviä paine-eroja.

17+4 kirjoitti:

Mielestäni ei. Jos ajatellaan että helikopterin potkuri antaa aikayksikössä ilmamassalle m nopeuden v potkurin pyyhkäisyalalla A, niin m=roo*A*v jolloin syntyy liikemäärä/aikayksikkö v^2*roo*A.

Tuo laskelma ei kuitenkaan ota huomioon syntyviä paine-eroja.

Lue lisää

Onneksi tämä ei ole mielipidekysymys.
Ehdotan että aloitat asian tarkastelun aivan alusta, niin että vakiovoima aloittaa kiihdytyksen nollanopeudesta ja massa kiihtyy ajassa t loppunopeuteen v, ja huomaat toivottavasti miksi tulkitset Newtonia väärin.
Kyseinen kaava ottaa nimen omaan huomioon paine-eron, absoluuttisilla arvoilla ei ole muuta vaikutusta kuin että tiheys muuttuu.

Vielä kerran kirjoitti:

Onneksi tämä ei ole mielipidekysymys.
Ehdotan että aloitat asian tarkastelun aivan alusta, niin että vakiovoima aloittaa kiihdytyksen nollanopeudesta ja massa kiihtyy ajassa t loppunopeuteen v, ja huomaat toivottavasti miksi tulkitset Newtonia väärin.
Kyseinen kaava ottaa nimen omaan huomioon paine-eron, absoluuttisilla arvoilla ei ole muuta vaikutusta kuin että tiheys muuttuu.

Lue lisää

Jos massa m kiihdytetään nopeuteen v, on liikemäärän muutos m*v. Näin minä olen asian oppinut. Ihan siitä riippumatta onko vakiovoima tai ei.

920 kirjoitti:

Jos massa m kiihdytetään nopeuteen v, on liikemäärän muutos m*v. Näin minä olen asian oppinut. Ihan siitä riippumatta onko vakiovoima tai ei.

Niin, mutta voima on kulkenut vain matkan v*t/2 eli väliin on sopinut massaa vain roo*A*v*t/2 .

Joko ymmärsit ?

7+2 kirjoitti:

Jos "vain lapaan vaikuttava paine-ero synnyttää nostovoimaa, se miten virtaus hajautuu lavasta irrottuaan ei enää vaikuta potkurin/roottorin voimaan", miksi sillä maavaikutuksella sitten on merkitystä?

Lue lisää

Maavaikutus vähentää virtausnopeutta roottoritason läpi samalla nostovoimalla.
Samalla nostovoimalla on siis ihan sama paine-ero lapoihin vaikuttamassa, mutta sen muodostamiseen tarvittu teho muuttuu.

Sitäpä juuri kirjoitti:

Niin, mutta voima on kulkenut vain matkan v*t/2 eli väliin on sopinut massaa vain roo*A*v*t/2 .

Joko ymmärsit ?

En. Ymmärrän massan kulkemisen mutta en voiman kulkemista.

7+1 kirjoitti:

En. Ymmärrän massan kulkemisen mutta en voiman kulkemista.

Ymmärrätkö sitten massan kulkeneen matkan v_keski * delta_t ?
Jossa v_keski on v/2, jossa v on loppunopeus?

Kiitos linkistä.
Kuvasta 6.3 näkyy erittäin selvästi ettei tarvittava teho ole suinkaan minimissä leijuttaessa paikallaan, vaan pienenee selvästi kun vaakanopeus kasvaa saavuttaen jollain nopeudella optimin ja kääntyy sitten uudestaan nousuun.

Lisäksi on syytä huomata että tuo minimi on maaefektin ulkopuolellakin (OGE) pienempi tehovaatimus kuin maaefektissä (IGE) leijunnassa!!!

Tosin tuskimpa nämä palsta hörhöilijät totuutta siltikään uskoo, mutta sillähän nyt ei varsinaisesti ole väliäkään.

oikea perustelu kirjoitti:

Kiitos linkistä.
Kuvasta 6.3 näkyy erittäin selvästi ettei tarvittava teho ole suinkaan minimissä leijuttaessa paikallaan, vaan pienenee selvästi kun vaakanopeus kasvaa saavuttaen jollain nopeudella optimin ja kääntyy sitten uudestaan nousuun.

Lisäksi on syytä huomata että tuo minimi on maaefektin ulkopuolellakin (OGE) pienempi tehovaatimus kuin maaefektissä (IGE) leijunnassa!!!

Tosin tuskimpa nämä palsta hörhöilijät totuutta siltikään uskoo, mutta sillähän nyt ei varsinaisesti ole väliäkään.

Lue lisää

Et taida oikein ymmärtää asiaa.
Olet jotenkin jymähtänyt tuohon kuvitelmaasi että ilman "liike " leijunnassa olisi jokin syy suurempaan tehontarpeeseen kuin vaakaliikkeessä.
Selitys asiaan on hyvin yksinkertainen, nostovoima syntyy liikemäärän mukaan sekä massan nopeudesta että määrästä.
Kun kopterilla on vaakanopeutta, roottorin 'pyyhkäisyala' on suurempi ja näin ollen puhallusnopeutta/ tehoa tarvitaan vähemmän maan vetovoiman voittamiseksi.

Nuo on perusasioita ja kuvittelu että pystyasennossa oleva potkuri toimisi tai puhaltaisi ilmaa jotenkin eri tavalla kuin vaaka-asennossa osoittaa vain tiettyä hapuilua vielä tässä opiskeluvaiheessa.

Uho sentään näyttää olevan reilusti resurssien edellä.

Vaikeaa vain on ede kirjoitti:

Et taida oikein ymmärtää asiaa.
Olet jotenkin jymähtänyt tuohon kuvitelmaasi että ilman "liike " leijunnassa olisi jokin syy suurempaan tehontarpeeseen kuin vaakaliikkeessä.
Selitys asiaan on hyvin yksinkertainen, nostovoima syntyy liikemäärän mukaan sekä massan nopeudesta että määrästä.
Kun kopterilla on vaakanopeutta, roottorin 'pyyhkäisyala' on suurempi ja näin ollen puhallusnopeutta/ tehoa tarvitaan vähemmän maan vetovoiman voittamiseksi.

Nuo on perusasioita ja kuvittelu että pystyasennossa oleva potkuri toimisi tai puhaltaisi ilmaa jotenkin eri tavalla kuin vaaka-asennossa osoittaa vain tiettyä hapuilua vielä tässä opiskeluvaiheessa.

Uho sentään näyttää olevan reilusti resurssien edellä.

Lue lisää

Pyyhkäisyala ei riipu mitenkään vaakanopeudesta, se on pii*r*r ihan vaakanopeudesta riippumatta.

"kuvittelu että pystyasennossa oleva potkuri toimisi tai puhaltaisi ilmaa jotenkin eri tavalla kuin vaaka-asennossa osoittaa vain tiettyä hapuilua vielä tässä opiskeluvaiheessa."
Tuossa olet täysin oikeassa, väärässä olet siinä että se olisin minä joka moista on kuvitellut.

Tehon tarve on voima*nopeus, joten tietysti nopeus asiaan vaikuttaa ja paljon, kun samalla voimalla asiaa tarkastellaan.

Mitäpä jos nyt edes lukisit sen linkin, niin pääsisit perille edes alkeista, jotka olen oppinut vuosikymmeniä sitten ja jotka minulle ovat itsestäänselvyyksiä.

Mistä tuo Vi on peräisin ja mikä nopeus se on.

Aika uskomattomalta tuntuu lukea erilaisia "oikeita" käsityksiä laskukaavojen käytöstä.
Edellisessäkin , sen lisäksi että laskutapa on väärä, on lisäksi kymmenysvirhe nopeutta laskiessa .

Katsokaa mitä nimimerkki "kakkonen kummittelee" kirjoittaa, sijoittakaa luvut ja lopettakaa arvailu.

1910 kirjoitti:

Mistä tuo Vi on peräisin ja mikä nopeus se on.

Vi tulee sanoista velocity induced, ja ilmaisee ilman vertikaalisen nopeuden muutosta.
Edellisessä postauksessa nimimerkki Kauppat. tri ei tajua nopeuden muutoksen ja nopeuden eroa, ja olettaa virheellisesti ilman olevan ennestään paikallaan.

Jos haluat tietää miten asia oikeasti on katso hieman ylempää nimimerkin
Eca Vecara antamasta linkistä. Siinä kaikki on esitetty juuri niinkuin pitääkin.

Sinulla on kirjoitusvihrettä huomioimatta muut arvot oikein mutta olet käyttänyt neljän metrin lapoja. Kun muutat lavat avauksen mukaiseksi 3-metrisiksi, tarvittavaksi leijuttavaksi tehoksi saadaan 113 kW.

Kun edellä esitettyyn liikemäärän kaavaan sijoitetaan annetut arvot
päädytään yhtälöön :

P = 1000*g *sqrt(1000*g / (2*pii*3^2*1.23)) = 116 kW

kaavat :

F = ½½roo*A*v^2
P = F*v/2

( Newton )

Nim. Laskijainen kertoo edellä:

A) Robinson R-22:n paino on 635 kg ja siinä on 93 kW:in kone.

10 - 15% tehosta tarvitaan pyrstöroottoriin.

http://en.wikipedia.org/wiki/Robinson_R22

Tuon saman massan 635 kg teoreettinen leijutustehotarve on 57 kW, jos käytämme avauksessa annettuja tietoja. Suhde siis on 57 kW vs. 93 kW.

Todellisuudessa Robinsonissa on lähes neljän metrin lavat (avauksessa 3 metriä), jotka antavat kiekolle 46 m2 pinta-alan. Tällöin tarvittava teoreettinen kantomoottoriteho on 45 kW.

Tästä voi arvuutella suhteita. Osa tehoistahan ohjataan käytännössä erilaisiin lisälaitteisiin, loistehoihin, generaattoreihin, lapojen kulman kääntöihin, pyrstöroottoriin jne.

Eli siis äärettömän pitkällä lavalla äärettömän pieni teho...?

Eitoinytvoinoinolla kirjoitti:

Eli siis äärettömän pitkällä lavalla äärettömän pieni teho...?

Pienehköillä muutoksilla pätee.

http://en.wikipedia.org/wiki/Bell_Boeing_V-22_Osprey

Tässä siivellisessä VTOL-koneessa on aivan älytön kiekon kuormitus eli 129.63 kg/m².

27400 kiloa nostetaan 212 m²:llä kiekkopinta-alaa. Tehoa on yli 9000 kW.

Eitoinytvoinoinolla kirjoitti:

Eli siis äärettömän pitkällä lavalla äärettömän pieni teho...?

Jos:
1) maa olisi äärettömän kokoinen pannukakku, jossa sama putoamiskiihtyvyys kuin maapallolla oikeasti on
2) ilmakehällä on sama tiheys kuin maapallolla
3) helikopterin paino ei kasvaisi äärettömäksi äärettömän pitkillä lavoilla
4) lapojen lujuus ja jäykkyys olisivat riittävät, eli siis äärettömän jäykät ja lujat.

Niin silloin todellakin riittää mikä tahansa nollan ylittävä teho leijuntaan, ellei tuule.

PS. äärettömän pieni = miinus ääretön

Siitä tulee juuri oikea lopputulos. Kokeile vaikka.

kakkonen kummittelee kirjoitti:

Siitä tulee juuri oikea lopputulos. Kokeile vaikka.

Koko farssi on syntynyt väärästä käsityksestä peruskaavojen soveltamisessa.
Helikopterin leijunta on teoreettisesti yksinkertainen vakiovoimalla ilmanopeuden kiihdyttämisestä syntyvä nostovoima, joka on helpoin määrittää esimerkiksi liikemääräyhtälöllä.
Sekaannusta näyttää synnyttäneen keskinopeuden (tehollisen) ja loppunopeuden erottaminen toisistaan ja lisäksi ilmavirtauksesta se onko nopeus jo järjestelmään (propulsioon) saapuvaa, vai sen aiheuttamaa.

Esimerkki on hyvä osoitus, kuinka pelkkä kaavojen opettelu ei riitä ellei ole selvillä mistä ja miten ne on johdettu ja mihin käyttöön.

e.d.k kirjoitti:

Koko farssi on syntynyt väärästä käsityksestä peruskaavojen soveltamisessa.
Helikopterin leijunta on teoreettisesti yksinkertainen vakiovoimalla ilmanopeuden kiihdyttämisestä syntyvä nostovoima, joka on helpoin määrittää esimerkiksi liikemääräyhtälöllä.
Sekaannusta näyttää synnyttäneen keskinopeuden (tehollisen) ja loppunopeuden erottaminen toisistaan ja lisäksi ilmavirtauksesta se onko nopeus jo järjestelmään (propulsioon) saapuvaa, vai sen aiheuttamaa.

Esimerkki on hyvä osoitus, kuinka pelkkä kaavojen opettelu ei riitä ellei ole selvillä mistä ja miten ne on johdettu ja mihin käyttöön.

Lue lisää

e.d.k kirjoitti:"Sekaannusta näyttää synnyttäneen ... ja lisäksi ilmavirtauksesta se onko nopeus jo järjestelmään (propulsioon) saapuvaa, vai sen aiheuttamaa."

Ei suinkaan, vaan se onko järjestelmän synnyttämää nopeutta jo ilman tullessa yläpuolelta roottoriin vai ei.
Näissä kaavoissa : http://en.wikipedia.org/wiki/Disk_loading virheellisesti oletetaan ettei ole, ja nimimerkin Eca Vecara 13.12.2014 23:08 kirjoittamassa viestissä annetussa linkissä todellisuuden mukaisesti todetaan että on.

Yksinkertaisempi esimerkki:
Laita tuuletin suoran putken sisälle ja käynnistä tuuletin. Virtausnopeus tuulettimen kohdalla on v1 ja suurin virtausnopeus v2.
Taivuta sitten putki renkaaksi ja tee koe samalla tuulettimen teholla uudelleen.
Huomaat että virtaus on nyt nopeampaa kuin kumpikaan annetuista arvoista v1 tai v2. Silti kaikki ilman virtaus on edelleenkin tuulettimen aiheuttamaa. Tästä efektistä on kyse myös helikopterin roottorin tapauksessa sen ollessa leijunnassa!
Osa jo ennestään roottorin kiihdyttämästä ilmasta palaa torusvirtauksessa takaisin roottorin yläpuolelle ja kiihtyy lisää mennessään uudelleen roottoritason läpi. Kun tilanne jatkuu jonkin aikaa on virtausnopeus olennaisesti suurempi kuin suorassa putkessa olevan roottorin tapauksessa, ja mikäli työntövoima pidetään samana kasvaa tehontarve suuremmaksi. tulos näkyy selvästi nimimerkin Eca Vecara 13.12.2014 23:08 kirjoittamassa viestissä annetun linkin kuvissa sekä tekstissä. Ei tarvitsisi muuta kuin lukea se, mutta se on selvästikin keskusteluun osallistujien enemmistöltä liikaa vaadittu.

12 + 7 kirjoitti:

e.d.k kirjoitti:"Sekaannusta näyttää synnyttäneen ... ja lisäksi ilmavirtauksesta se onko nopeus jo järjestelmään (propulsioon) saapuvaa, vai sen aiheuttamaa."

Ei suinkaan, vaan se onko järjestelmän synnyttämää nopeutta jo ilman tullessa yläpuolelta roottoriin vai ei.
Näissä kaavoissa : http://en.wikipedia.org/wiki/Disk_loading virheellisesti oletetaan ettei ole, ja nimimerkin Eca Vecara 13.12.2014 23:08 kirjoittamassa viestissä annetussa linkissä todellisuuden mukaisesti todetaan että on.

Yksinkertaisempi esimerkki:
Laita tuuletin suoran putken sisälle ja käynnistä tuuletin. Virtausnopeus tuulettimen kohdalla on v1 ja suurin virtausnopeus v2.
Taivuta sitten putki renkaaksi ja tee koe samalla tuulettimen teholla uudelleen.
Huomaat että virtaus on nyt nopeampaa kuin kumpikaan annetuista arvoista v1 tai v2. Silti kaikki ilman virtaus on edelleenkin tuulettimen aiheuttamaa. Tästä efektistä on kyse myös helikopterin roottorin tapauksessa sen ollessa leijunnassa!
Osa jo ennestään roottorin kiihdyttämästä ilmasta palaa torusvirtauksessa takaisin roottorin yläpuolelle ja kiihtyy lisää mennessään uudelleen roottoritason läpi. Kun tilanne jatkuu jonkin aikaa on virtausnopeus olennaisesti suurempi kuin suorassa putkessa olevan roottorin tapauksessa, ja mikäli työntövoima pidetään samana kasvaa tehontarve suuremmaksi. tulos näkyy selvästi nimimerkin Eca Vecara 13.12.2014 23:08 kirjoittamassa viestissä annetun linkin kuvissa sekä tekstissä. Ei tarvitsisi muuta kuin lukea se, mutta se on selvästikin keskusteluun osallistujien enemmistöltä liikaa vaadittu.

Lue lisää

Sotket nyt kaksi asiaa toisiinsa.
Se virtaus, joka lähtee lavasta alaviistoon ei palaa uudelleen kuin alipaineen vaikutuksesta ja tämän alipaineen on lapa joutunut synnyttämään, joten se ei vaikuta propulsion teoreettiseen tehoon.
Kuvailemasi "torus"-ilmiö on lavan toiminnasta johtuva 'paineen purkautuminen ei toivottuun suuntaan , ( mm. kärkipyörre), ja se käsitellään, tai sisällytetään lavan / potkurin hyötysuhteeseen.
Täällä kai käsiteltiin pelkän propulsion vaatimaa tehoa, kukaan ei ole edes ajatellut tai tuskin osaisikaan haarukoida muuttuvalla kohtauskulmalla pyörivän tuntemattoman potkurilavan hyötysuhdetta, joten höpinäsi on pelkkää asian vierestä viisastelua.

Väärä perustelu kirjoitti:

Sotket nyt kaksi asiaa toisiinsa.
Se virtaus, joka lähtee lavasta alaviistoon ei palaa uudelleen kuin alipaineen vaikutuksesta ja tämän alipaineen on lapa joutunut synnyttämään, joten se ei vaikuta propulsion teoreettiseen tehoon.
Kuvailemasi "torus"-ilmiö on lavan toiminnasta johtuva 'paineen purkautuminen ei toivottuun suuntaan , ( mm. kärkipyörre), ja se käsitellään, tai sisällytetään lavan / potkurin hyötysuhteeseen.
Täällä kai käsiteltiin pelkän propulsion vaatimaa tehoa, kukaan ei ole edes ajatellut tai tuskin osaisikaan haarukoida muuttuvalla kohtauskulmalla pyörivän tuntemattoman potkurilavan hyötysuhdetta, joten höpinäsi on pelkkää asian vierestä viisastelua.

Lue lisää

Sinä tässä sotket, kun et asiaa osaa etkä viitsi edes annettua linkkiä lukea.

"Se virtaus, joka lähtee lavasta alaviistoon ei palaa uudelleen kuin alipaineen vaikutuksesta ja tämän alipaineen on lapa joutunut synnyttämään, joten se ei vaikuta propulsion teoreettiseen tehoon."
Tuo on pelkkää huuhaata jolla ei ole mitään tekemistä fysiikan kanssa.

"Kuvailemasi "torus"-ilmiö on lavan toiminnasta johtuva 'paineen purkautuminen ei toivottuun suuntaan , ( mm. kärkipyörre), ja se käsitellään, tai sisällytetään lavan / potkurin hyötysuhteeseen."
Ei käsitellä silloin kun tällaisella osaamisella lasketaan:
http://en.wikipedia.org/wiki/Disk_loading
Mutta pitäisi käsitellä jotta saataisiin edes suunnilleen oikea tulos.
Torus ilmiö ei liity lapojen äärellisestä lukumäärästä mitenkään, vaan esiintyy myös teoreettisella actuation disc mallilla oikein. Kärkipyörteestä puhuminen tässä yhteydessä on vain asian vierestä viisastelua, ja osoittaa ettet ymmärrä asiasta juuri mitään. Kyse oli ja on propulsion vaatimasta tehosta, ja leijuvalla kopterilla siihen vaikuttaa oleellisesti torusefekti, koska ilma kiertää roottoritason ulkopuolelta takaisin ylös ja uudestaan roottoritason läpi. Näin kävisi vaikka lapojen määrä roottorissa olisi ääretön.

12 + 7 kirjoitti:

Sinä tässä sotket, kun et asiaa osaa etkä viitsi edes annettua linkkiä lukea.

"Se virtaus, joka lähtee lavasta alaviistoon ei palaa uudelleen kuin alipaineen vaikutuksesta ja tämän alipaineen on lapa joutunut synnyttämään, joten se ei vaikuta propulsion teoreettiseen tehoon."
Tuo on pelkkää huuhaata jolla ei ole mitään tekemistä fysiikan kanssa.

"Kuvailemasi "torus"-ilmiö on lavan toiminnasta johtuva 'paineen purkautuminen ei toivottuun suuntaan , ( mm. kärkipyörre), ja se käsitellään, tai sisällytetään lavan / potkurin hyötysuhteeseen."
Ei käsitellä silloin kun tällaisella osaamisella lasketaan:
http://en.wikipedia.org/wiki/Disk_loading
Mutta pitäisi käsitellä jotta saataisiin edes suunnilleen oikea tulos.
Torus ilmiö ei liity lapojen äärellisestä lukumäärästä mitenkään, vaan esiintyy myös teoreettisella actuation disc mallilla oikein. Kärkipyörteestä puhuminen tässä yhteydessä on vain asian vierestä viisastelua, ja osoittaa ettet ymmärrä asiasta juuri mitään. Kyse oli ja on propulsion vaatimasta tehosta, ja leijuvalla kopterilla siihen vaikuttaa oleellisesti torusefekti, koska ilma kiertää roottoritason ulkopuolelta takaisin ylös ja uudestaan roottoritason läpi. Näin kävisi vaikka lapojen määrä roottorissa olisi ääretön.

Lue lisää

Mieti nyt hyvä mies mitä oikein puhut.
Liikkuipa ilma mielestäsi mihin suuntaan tahansa, sen liikesuuntaa ja nopeutta muuttaa vain vallitseva paine-ero ja stabiilissa ilmassa leijuvan kopterin ympärillä liikkuva ilma ja sen liike-energia, liikkuipa se mihin tahansa on muodostettu potkurilavassa syntyvällä paine-erolla, jonka vastavoima on nostovoima.
Vain potkurin hyötysuhteesta mm esitetty kärkipyörre , aiheuttaa virtausta, jonka vastavoimana ei ole nostovoima !

Onko tämän tajuaminen ylivoimaista, kun jaksat siitä urputtaa.

Anna jo olla kirjoitti:

Mieti nyt hyvä mies mitä oikein puhut.
Liikkuipa ilma mielestäsi mihin suuntaan tahansa, sen liikesuuntaa ja nopeutta muuttaa vain vallitseva paine-ero ja stabiilissa ilmassa leijuvan kopterin ympärillä liikkuva ilma ja sen liike-energia, liikkuipa se mihin tahansa on muodostettu potkurilavassa syntyvällä paine-erolla, jonka vastavoima on nostovoima.
Vain potkurin hyötysuhteesta mm esitetty kärkipyörre , aiheuttaa virtausta, jonka vastavoimana ei ole nostovoima !

Onko tämän tajuaminen ylivoimaista, kun jaksat siitä urputtaa.

Lue lisää

Et siis edes ymmärrä lukemaasi.

En ole missään väittänyt, ettei liikemäärän muutosnopeus ajansuhteen vastaisi nostovoimaa, enkä kiistänyt ettei voimalla olisi vastavoimaa.
Kyse oli tehosta eikä voimasta, ja se voidaan laskea voiman ja roottorin läpi virtaavan ilman vauhdin tulosta, kun vauhti mitataan roottoritasolla.
Tuo vauhti riippuu voiman lisäksi siitä kuinkan kauan voima on vaikuttanut.
Kun ilma kiertää useampaan kertaan saadaan paljon suurempi vauhti kuin yhdellä kerralla.

Opettelepa ensin fysiikan alkeet peruskoulupohjalta ja palaa vasta sitten asiaan kun ymmärrät voiman ja tehon eron.

12 + 7 kirjoitti:

Et siis edes ymmärrä lukemaasi.

En ole missään väittänyt, ettei liikemäärän muutosnopeus ajansuhteen vastaisi nostovoimaa, enkä kiistänyt ettei voimalla olisi vastavoimaa.
Kyse oli tehosta eikä voimasta, ja se voidaan laskea voiman ja roottorin läpi virtaavan ilman vauhdin tulosta, kun vauhti mitataan roottoritasolla.
Tuo vauhti riippuu voiman lisäksi siitä kuinkan kauan voima on vaikuttanut.
Kun ilma kiertää useampaan kertaan saadaan paljon suurempi vauhti kuin yhdellä kerralla.

Opettelepa ensin fysiikan alkeet peruskoulupohjalta ja palaa vasta sitten asiaan kun ymmärrät voiman ja tehon eron.

Lue lisää

Liikemäärän muutos siis vaatii ulkoista voimaa, jonka vastavoima on se helikopteria kannattava nostoviima.
Liikemäärän muutoksen voima on m(t)*(v2-v1), jossa v2 on kiihdytetty nopeus ja v1 on saapuvan liikemäärän nopeus.
Jos saapuva nopeus on 0, potkuri kiihdyttää ilmaa siten että syntyvä alipaine saa (tyhjiön) täyttymään joka suunnasta suunnilleen samalla nopeudella ja tämä "korvausilman " nopeus on osa juuri sitä massan nopeuden lisäystä, se tapahtuu suurimmalta osaltaan juuri ennen potkuria, potkuri synnyttää vain alipaineen , joka aiheuttaa kiihtyvyyden eli tämä nopeus EI ole kaavassa esiintyvä v1.

Väitteesi että potkurin jälkeen alaspäin virtaava ilmamassa palautuisi takaisin kiertoon, voi hyvinkin pitää paikkansa, mutta liikemäärään se vaikuttaisi vain jos sillä olisi virtaussuuntaan liike-energiaa (muuta kuin em. alipaineen aiheuttamaa), eli se olisi liikkeessä ulkopuolisen voiman aiheuttamalla nopeudella.
Kun ohitetaan edellä esitetty kärkipyörre, niin toiminnassa olisi oltava jokin voima, joka kääntäisi virtauksen ensin vastakkaiseen suuntaan takaisin lapojen yläpuolelle ja sitten antaisi sille nopeutta lapoihin päin !
Tähdennetään vielä että nämä ulkoiset virtaista kääntävät voimat on oltava muta kuin potkurin synnyttävä alipaine.
Tuo kertautuva kierto muistuttaa ikiliikkuja kehitelmien toivetapahtumaa, ja pysynee sellaisena jos ei ole osoitettavissa mitään ulkoista voimaa tai energialähdettä, joka kiihdyttää ilmamassaa tai muuttaa sen suuntaa .

Aiemmin esittämäsi putkivertaus puhaltimen nopeuden kasvattamiseen toimii, koska putken pinta toimii ohjaimena ja tukivoimana suunnan muutokselle, ilmamassa itse ei voi toimia samanlaisena vastavoimana koska paine purkautuu samalla voimalla joka suuntaan.

Ilmeisesti olet ymmärtänyt jonkin asian väärin tai esittänet perusteet ja laskukaavat teoriasi tueksi, pelkkä lukukehotus ei selvitä tätä mystiikkaa.

Että kun liike on kiihtyvää, niin ds/dt ei ole sama kuin loppunopeus.

Ja tässä tapauksessa kun F on vakio ja nopeus kasvaa lineaarisesti 0...v,

P = F*v/2

Toki toki kirjoitti:

Ja tässä tapauksessa kun F on vakio ja nopeus kasvaa lineaarisesti 0...v,

P = F*v/2

Voi sen noinkin intuitiivisesti ajatella, mutta liikemäärä- ja energiaperiaatteen soveltaminen johtaa samaan tulokseen. Asia on käsitelty tuolla edellä "disk-loading" linkissä.

Eli nopeus v saadaan ratkaistua kaavasta F = A 0.5 roo v**2, kun F=mg.
Teho on sitten P=F v/2.

"Aina pätee P(t) = F(t) v(t) "

Niin päteekin, mutta kaava on käyttäjälleen hyödytön jos ei ymmärrä että v(t) saa samaan aikaan eri arvoja myös paikasta rippuen.
Eli virtausnopeus on sekä ajan että paikan funktio, kun kyse on leijunnasta.
Jos helikopteri on ollut nousussa jo jonkin aikaa voidaan virtausnopeutta pitää suunnilleen ajasta riippumattomana, mikäli paikka koordinaatit ovat suhteessa kopteriin eikä ilman tiheyden muutosta huomioida. Virhe on kuitenkin olennaista suuruusluokkaa.
Käytännössä on parempi lentää vaakalentoa roottoritaso kallistettuna, jolloin virtaus tason läpi ei ole käytännössä aika riippuvaa eikä myöskään tiheys oikeasti muutu.

12 + 3 kirjoitti:

"Aina pätee P(t) = F(t) v(t) "

Niin päteekin, mutta kaava on käyttäjälleen hyödytön jos ei ymmärrä että v(t) saa samaan aikaan eri arvoja myös paikasta rippuen.
Eli virtausnopeus on sekä ajan että paikan funktio, kun kyse on leijunnasta.
Jos helikopteri on ollut nousussa jo jonkin aikaa voidaan virtausnopeutta pitää suunnilleen ajasta riippumattomana, mikäli paikka koordinaatit ovat suhteessa kopteriin eikä ilman tiheyden muutosta huomioida. Virhe on kuitenkin olennaista suuruusluokkaa.
Käytännössä on parempi lentää vaakalentoa roottoritaso kallistettuna, jolloin virtaus tason läpi ei ole käytännössä aika riippuvaa eikä myöskään tiheys oikeasti muutu.

Lue lisää

Alkuperäinen viesti koski paikallaan leijuvaa helikopteria, jolloin vain ilmaa liikkuu. Jos myös kopterikin liikkuu, menevät nuo liikemäärä, liike-energia, voima ja teholaskut aika monimutkaisiksi.

102 kirjoitti:

Alkuperäinen viesti koski paikallaan leijuvaa helikopteria, jolloin vain ilmaa liikkuu. Jos myös kopterikin liikkuu, menevät nuo liikemäärä, liike-energia, voima ja teholaskut aika monimutkaisiksi.

Lue lisää

Ei vaan juuri päinvastoin.
Leijunnassa laskut ovat niin monimutkaisia että vaativat tietokoneella suoritettua numeerista laskentaa.
Liikkuvassa kopterissa saa vajaan 5% virhemarginaalilla oikean tuloksen hyvin yksinkertaisilla laskelmilla.

Oikea vastaus on 113,47 kW, edellyttäen että seuraavia lähtötietoja käytetään:

Siirrettävän ilman tiheys = 1.293 kg/m3

Lapojen muodostaman kiekon pinta-ala = 28.27 m2

Massa = 1000 kg

Paino = 9800 N = tarvittava nosto-, työntö- tai leijutusvoima

Aikaansaatava ilman nopeus = 11.53 m/s

Tarvittava leijutusteho = tarvittava nostovoima * ilman nopeus = 9800 * 11,58 = 113,47 kW

Kaavat:

http://en.wikipedia.org/wiki/Disk_loading

Eca Vecara kirjoitti:

Oikea vastaus on 113,47 kW, edellyttäen että seuraavia lähtötietoja käytetään:

Siirrettävän ilman tiheys = 1.293 kg/m3

Lapojen muodostaman kiekon pinta-ala = 28.27 m2

Massa = 1000 kg

Paino = 9800 N = tarvittava nosto-, työntö- tai leijutusvoima

Aikaansaatava ilman nopeus = 11.53 m/s

Tarvittava leijutusteho = tarvittava nostovoima * ilman nopeus = 9800 * 11,58 = 113,47 kW

Kaavat:

http://en.wikipedia.org/wiki/Disk_loading

Lue lisää

11.53 m/s p.o. 11,58 m/s.

Korjaus kirjoitti:

11.53 m/s p.o. 11,58 m/s.

Miksi käytät ilman tiheyttä 0 asteessa ?
Jos ilman lämpötila olisi 15 astetta, jota yleensä pidetään normaali-arvona, tiheys olisi 1.23 kg/m^3 ja teho silloin 116 kW.

Eca Vecara kirjoitti:

Oikea vastaus on 113,47 kW, edellyttäen että seuraavia lähtötietoja käytetään:

Siirrettävän ilman tiheys = 1.293 kg/m3

Lapojen muodostaman kiekon pinta-ala = 28.27 m2

Massa = 1000 kg

Paino = 9800 N = tarvittava nosto-, työntö- tai leijutusvoima

Aikaansaatava ilman nopeus = 11.53 m/s

Tarvittava leijutusteho = tarvittava nostovoima * ilman nopeus = 9800 * 11,58 = 113,47 kW

Kaavat:

http://en.wikipedia.org/wiki/Disk_loading

Lue lisää

Kun kaavaan sijoitetaan g 2 numeron tarkkuudella ja tiheys 3 numeron, niin tuloksen tarkkuus on tietenkin 5 numeroa.

Matematiikkaa parhai kirjoitti:

Kun kaavaan sijoitetaan g 2 numeron tarkkuudella ja tiheys 3 numeron, niin tuloksen tarkkuus on tietenkin 5 numeroa.

Et sitten keksinyt mitään vähäpätöisempää huomautettavaa vai etkö osaa itse pyöristää?

g = 9.800 (mm. Ateena, Madrid, San Fransisco)

http://en.wikipedia.org/wiki/Theoretical_gravity

> jota yleensä pidetään normaali-arvona.

Ai jaa.

http://fi.wikipedia.org/wiki/NTP

Kuumassa konekkaan kehitä samaa tehoa kuin kylmässä. ja on tullut noita kopterien putoamisia lämpötilan noustessa päivän kuluessa.

Putoamisella tarkoitan että pieni asia johtaa toiseen joka lopultaan johtaa koneen hallitsemattomaan laskuun.

Samaan autiotalon pihaan tipahti yhtenä vuotena kaksi kopteria. toinen johtui tästä nopeasti lämmenneestä säästä. Aamulla kaikki meni hyvin. Oli sitten taukoa ja kuskin lähtiessä samalla tavalla kuin aamulla, lannoitekuuppa osuikin pensaisiin ihan pihapiirissa. Teho oli juuri sen verran heikentynyt ettei noussut suunnitellusti kuten aamulla.
Toinen tipahti sitten pari kuukautta pyöhemmin kun tyhjä suursäkki tuli talon avoimesta ikkunasta roottoriin. Oli varastoitu sisälle noita tyhjiä säkkejä heittämällä ikkunasta huoneeseen.