Hei. Tuossa otsikossahan se varsinainen kysymys tulikin. Näin tekniikasta kiinnostuneena olen yrittänyt selvittää edellämainittua juttua, mvtta toistaiseksi heikolla menestyksellä. Sen verran olen antanut itseni ymmärtää, että esl on toimintaperiaatteeltaan loisteputki, johon on vain sisäänrakennettuna elektroninen liitäntälaite. Kuitenkin normaali loisteputki jopa perinteisellä sytyttimellä ja kuristimella varustetussa valaisimessakin saavuttaa ainakin omasta mielestäni täyden tehon milteipä heti, kun se on alkuräpsähtelyistään selvinnyt. Jotkin energiansäästölamput taas tuikkivat alussa todella heikosti ennen, kuin saavat itsensä lämmiteltyä. Juuri äsken tuli varta vasten tarkkailtua yhtä. Kytkimen painamisen jälkeen ensin pieni pimeä hetki(eikös se meinaa sitä, että putken elektrodeja esilämmitetään) ja sitten himmeää tuikutusta. Täysi teho tuli vasta parin minuutin kuluttua. Auttaisi varmaan, jos pystyisin tutkimaan rakennekuvia, mutta lähes sokeana(näen vain valoa) ei oikein onnistu. Pahoittelut sekavasta tekstistä, toivottavasti joku saa selvää.
Mistä energiansäästölampun syttymisen hitaus verrattuna tavalliseen loisteputkeen johtuu?
22
239
Vastaukset
- mitoituslämpötila
Ongelma on selvästi pahin lampuissa, joissa loisteputki on niputettu tiukalle sykkyrälle. Nämä on selvästi mitoitettu toimimaan korkeassa lämpötilassa -> valoteho on mallia kynttilä putken ollessa kylmä.
Tod. näk. täysi teho saavutetaan vasta jossain 10-15 min käytön jälkeen, mutta alussa kirkastuminen on nopeinta, joten minuutin tai parin jälkeen muutosta ei enää näe kuin mittalaittein. - K H
Perinteisessä loisteputkessa on sähkömekaaninen sytytin, jonka läpi kulkee lampun elektrodeja esilämmittävä virta. Sytytysvirtaa kuluu paljon, muistaakseni luokkaa 10 tai 20 -kertaisesti lampun palaessaan ottaman virran verran, joten lämpeneminen on nopeaa. Säästölampuissa lampun lämmittämiseen kuluva virta menee lamppuun sisäänrakennetun elektroniikan läpi, eikä tuo elektoniikka kestäisi niin suuria virtoja. Siksi lämpeneminen on hitaampaa. Myös lampuissa on eroja, hitaimmin syttyvät amalgaamia sisältävät lamput.
- Lauhde1
taisin ymmärtää, kiitos. Tehoja siis annetaan vain sen verran, että sähköpurkaus täytekaasussa saadaan aikaan, mutta sytytysvirta ei saa elohopeaa kunnolla höyrystymään. Eikös perinteisissä putkissa olekin esilämmitystä varten erilliset vastukset, joiden läpi menee virtaa, kun sytyttimen kärjet ovat kiinni? Asiasta kukkaruukkuun, mistä sytytin tietää, että putki on syttynyt? Sytkältä varmaao katkaistaan jollakin konstilla virta, ettei kärkien väliin enää lampun sytyttyä tule purkausta, muutenhan se jäisi räpsymään maailman tappiin, mikäli minä mitään ymmärrän.
- 1+2
Lauhde1 kirjoitti:
taisin ymmärtää, kiitos. Tehoja siis annetaan vain sen verran, että sähköpurkaus täytekaasussa saadaan aikaan, mutta sytytysvirta ei saa elohopeaa kunnolla höyrystymään. Eikös perinteisissä putkissa olekin esilämmitystä varten erilliset vastukset, joiden läpi menee virtaa, kun sytyttimen kärjet ovat kiinni? Asiasta kukkaruukkuun, mistä sytytin tietää, että putki on syttynyt? Sytkältä varmaao katkaistaan jollakin konstilla virta, ettei kärkien väliin enää lampun sytyttyä tule purkausta, muutenhan se jäisi räpsymään maailman tappiin, mikäli minä mitään ymmärrän.
Putken palaessa jännite sen yli niin pieni, ettei hohtopurkaus sytyttimessä enää syty.
- Lauhde1
1+2 kirjoitti:
Putken palaessa jännite sen yli niin pieni, ettei hohtopurkaus sytyttimessä enää syty.
kiitos, selvisi tämäkin. Kun täällä tuntuu olevan allekirjoittanutta fiksumpaa porukkaa paikalla, niin heitämpä vielä yhden askarruttamaan ruvenneen loisteputkikysymyksen kehiin. Miksi tasajännitekäyttö tappaa loisteputken kuulemma jopa muutamassa tunnissa? Tuhoaako tasavirta jotenkin elektrodit ja jos näin on, niin mikä tasavirrassa elektrodeja niin suututtaa?
- 1+2
Lauhde1 kirjoitti:
kiitos, selvisi tämäkin. Kun täällä tuntuu olevan allekirjoittanutta fiksumpaa porukkaa paikalla, niin heitämpä vielä yhden askarruttamaan ruvenneen loisteputkikysymyksen kehiin. Miksi tasajännitekäyttö tappaa loisteputken kuulemma jopa muutamassa tunnissa? Tuhoaako tasavirta jotenkin elektrodit ja jos näin on, niin mikä tasavirrassa elektrodeja niin suututtaa?
Tasasähkö siihen on syyllinen, vaikkakin tasasähköllä ei loisteputkia poltetakaan. Tasasähkölläkin toimivissa valaisimissa virta muutetaan putkea varten vaihtosähköksi, mutta halvoissa valaisimissa tämä vaihtosähkö on enemmän tai vähemmän epäsymmetristä. Siis positiivinen ja negatiivinen puolijakso ovat erisuuret, jolloin putken elektrodeista irtoavat hiukkaset kulkeutuvat putken toiseen päähän. Jos putkelle syötettävä vaihtovirta on symmetristä, ei hiukkasten siirtymistä, eikä elektrodin kulumista tapahdu.
- Lauhde1
1+2 kirjoitti:
Tasasähkö siihen on syyllinen, vaikkakin tasasähköllä ei loisteputkia poltetakaan. Tasasähkölläkin toimivissa valaisimissa virta muutetaan putkea varten vaihtosähköksi, mutta halvoissa valaisimissa tämä vaihtosähkö on enemmän tai vähemmän epäsymmetristä. Siis positiivinen ja negatiivinen puolijakso ovat erisuuret, jolloin putken elektrodeista irtoavat hiukkaset kulkeutuvat putken toiseen päähän. Jos putkelle syötettävä vaihtovirta on symmetristä, ei hiukkasten siirtymistä, eikä elektrodin kulumista tapahdu.
tarkoitatko hiukkasilla elektroneita, vai lähteekö elektrodeista ihan silmin havaittavaa tavaraa liikenteeseen?
- 1+2
Lauhde1 kirjoitti:
tarkoitatko hiukkasilla elektroneita, vai lähteekö elektrodeista ihan silmin havaittavaa tavaraa liikenteeseen?
Ihan 'tavaraa'. Siis nopeutettua kulumista.
- Lauhde1
1+2 kirjoitti:
Ihan 'tavaraa'. Siis nopeutettua kulumista.
ok, kiitos kärsivällisyydestä, selvisipähän tuokin. Mielenkiintoinen ilmiö tuo.
- stanan idiootti
Syöksy sementtiin, idiootti!
Nuo "ottaa enemmän virtaa syttyessään" on ihan täyttä urbaaniegendaa eli tarinoita, joilla tyhmiä vedätetään.
Vähemmänhän se virtaa ottaa, kun himmeänä palaakin. Eletrodien hehkutus taas kestää sekunnin verran = ei mitään käytännön merkitystä kulutuksen kannalta. Eikä sekää voi määrättömästi viedä, kun perinteisissä vehkeissä virta tulee aina kuristimen läpi. Ei siitä 20 kertaista virtaa saa läpi menemään, vaikka kytkisi piuhat yhteen. - näillä lähtee
Lauhde1 kirjoitti:
kiitos, selvisi tämäkin. Kun täällä tuntuu olevan allekirjoittanutta fiksumpaa porukkaa paikalla, niin heitämpä vielä yhden askarruttamaan ruvenneen loisteputkikysymyksen kehiin. Miksi tasajännitekäyttö tappaa loisteputken kuulemma jopa muutamassa tunnissa? Tuhoaako tasavirta jotenkin elektrodit ja jos näin on, niin mikä tasavirrassa elektrodeja niin suututtaa?
>Miksi tasajännitekäyttö tappaa loisteputken kuulemma jopa muutamassa tunnissa?
Mietipä vaikka sitä, toimiiko loisteputken kuristin virran rajoittimena, kun sen läpi syötetään tasavirtaa....
ynnä sitä, miksi loisteputkessa täytyy purkausvirtaa rajoittaa! - K H
stanan idiootti kirjoitti:
Syöksy sementtiin, idiootti!
Nuo "ottaa enemmän virtaa syttyessään" on ihan täyttä urbaaniegendaa eli tarinoita, joilla tyhmiä vedätetään.
Vähemmänhän se virtaa ottaa, kun himmeänä palaakin. Eletrodien hehkutus taas kestää sekunnin verran = ei mitään käytännön merkitystä kulutuksen kannalta. Eikä sekää voi määrättömästi viedä, kun perinteisissä vehkeissä virta tulee aina kuristimen läpi. Ei siitä 20 kertaista virtaa saa läpi menemään, vaikka kytkisi piuhat yhteen.Hyvä, muistin siis väärin. Lämmitysvirta on kaksinkertainen (syttymisvirtapiikki on 20-kertainen). Mikä muuttuu?
http://www.electrical-installation.org/enwiki/Electrical_characteristics_of_lamps
Nyt kun täällä on todellinen asiantuntija paikalla, voit varmaan korjata muutkin löytämäsi virheet. Kulutuksesta tässä tosin ei puhuttu mitään. - Lauhde1
näillä lähtee kirjoitti:
>Miksi tasajännitekäyttö tappaa loisteputken kuulemma jopa muutamassa tunnissa?
Mietipä vaikka sitä, toimiiko loisteputken kuristin virran rajoittimena, kun sen läpi syötetään tasavirtaa....
ynnä sitä, miksi loisteputkessa täytyy purkausvirtaa rajoittaa!kyllähän virran rajoittamiseen tasavirrallakin keinoja on. Esimerkiksi ledeissähän tämä taidetaan hoitaa vastuksella.
- Betoniallergikko
stanan idiootti kirjoitti:
Syöksy sementtiin, idiootti!
Nuo "ottaa enemmän virtaa syttyessään" on ihan täyttä urbaaniegendaa eli tarinoita, joilla tyhmiä vedätetään.
Vähemmänhän se virtaa ottaa, kun himmeänä palaakin. Eletrodien hehkutus taas kestää sekunnin verran = ei mitään käytännön merkitystä kulutuksen kannalta. Eikä sekää voi määrättömästi viedä, kun perinteisissä vehkeissä virta tulee aina kuristimen läpi. Ei siitä 20 kertaista virtaa saa läpi menemään, vaikka kytkisi piuhat yhteen."Syöksy sementtiin, idiootti!"
Onpa mukavan rakentava tapa liittyä keskusteluun. Onko käytöstavat ihan vieras käsite? Jutteletko aina tuohon sävyyn? - selittely alkoi
Lauhde1 kirjoitti:
kyllähän virran rajoittamiseen tasavirrallakin keinoja on. Esimerkiksi ledeissähän tämä taidetaan hoitaa vastuksella.
Onko loistevalaisimien liitäntälaitteessa esivastusta?
- idiotismi on pop
K H kirjoitti:
Hyvä, muistin siis väärin. Lämmitysvirta on kaksinkertainen (syttymisvirtapiikki on 20-kertainen). Mikä muuttuu?
http://www.electrical-installation.org/enwiki/Electrical_characteristics_of_lamps
Nyt kun täällä on todellinen asiantuntija paikalla, voit varmaan korjata muutkin löytämäsi virheet. Kulutuksesta tässä tosin ei puhuttu mitään.Idiootilla on suuruusluokat hakusessa.
Hehkulamputkin ottavat syttyessään 10-15 kertaa nimellisvirtaa/tehoa suuremman piikin, mutta tämähän ei kenellekään ole ongelma eikä energiankulutusta lisää.
Loistelamppujen magneettisilla kuristimilla "ylivirtaa" otetaan 0,01-0,02 s ja kulutus tuon lähteen mukaan pahimmillaan 27x normaali virta. Vaikka tuohon laskisi parin sekunnin hehkutuksenkin päälle, sytyttäminen vie ~saman verran energiaa kuin lampun polttaminen 2 s ajan. Ihan näin päässä laskettuna.
Mutta se ei haittaa. Kaikki nettiviisaat ja essonvaarit aina muistaa isoon ääneen huutaa, että loistelampun sytytys vie yhtä paljon energiaa kuin lampun polttaminen 10 min ajan. Koska ovat joskus tällaisen legendan/vitsin kuulleet eikä äly riitä asian tarkistamiseen eikä suuruusluokkien miettimiseen (millainen teho/virtapiikin pitäisi olla, jotta sekunnin murto-osissa saataisiin kulumaan 600 s normaalikäyttöä vastaava energiamäärä).
Idiootteja kutsun idiooteiksi pääasiassa siitä syystä, että ovat idiootteja. - K H
idiotismi on pop kirjoitti:
Idiootilla on suuruusluokat hakusessa.
Hehkulamputkin ottavat syttyessään 10-15 kertaa nimellisvirtaa/tehoa suuremman piikin, mutta tämähän ei kenellekään ole ongelma eikä energiankulutusta lisää.
Loistelamppujen magneettisilla kuristimilla "ylivirtaa" otetaan 0,01-0,02 s ja kulutus tuon lähteen mukaan pahimmillaan 27x normaali virta. Vaikka tuohon laskisi parin sekunnin hehkutuksenkin päälle, sytyttäminen vie ~saman verran energiaa kuin lampun polttaminen 2 s ajan. Ihan näin päässä laskettuna.
Mutta se ei haittaa. Kaikki nettiviisaat ja essonvaarit aina muistaa isoon ääneen huutaa, että loistelampun sytytys vie yhtä paljon energiaa kuin lampun polttaminen 10 min ajan. Koska ovat joskus tällaisen legendan/vitsin kuulleet eikä äly riitä asian tarkistamiseen eikä suuruusluokkien miettimiseen (millainen teho/virtapiikin pitäisi olla, jotta sekunnin murto-osissa saataisiin kulumaan 600 s normaalikäyttöä vastaava energiamäärä).
Idiootteja kutsun idiooteiksi pääasiassa siitä syystä, että ovat idiootteja.Lukutaito?
Tässä ketjussa ei ole kyse energiankulutuksesta. - Lauhde1
selittely alkoi kirjoitti:
Onko loistevalaisimien liitäntälaitteessa esivastusta?
käsittääkseni ei. Käämi hoitaa kuristamisen. Ledeillä kuristin ei toimi, koska ne pelittävät tasavirralla. Tasavirtaa käytettäessä käämi jarruttaa virran kulkua vain sen, minkä sen johdemateriaali vastustaa.
- Lauhde1
Lauhde1 kirjoitti:
käsittääkseni ei. Käämi hoitaa kuristamisen. Ledeillä kuristin ei toimi, koska ne pelittävät tasavirralla. Tasavirtaa käytettäessä käämi jarruttaa virran kulkua vain sen, minkä sen johdemateriaali vastustaa.
lisäys vielä. Nykyisin virran rajoittaminen toteutetaan usein elektroniikan avulla(elektroninen liitäntälaite). Samalla päästään eroon erillisestä sytyttimestäkin, laite osaa hehkuttaa ja antaa sytyttämiseen tarvittavan jännitepulssin. Lisäbonuksena valo on käytännössä värinätöntä, laite kun nostaa putkelle syötettävän vaihtojännitteen taajuuden verkon noin 50:stä hertsistä kilohertseihin, muistaakseni jonnekin parinkymmenen kilohertsin nurkille.
- idiotismi on pop
K H kirjoitti:
Lukutaito?
Tässä ketjussa ei ole kyse energiankulutuksesta.No, tässä on vieläkin pahempi idiotismi taustalla.
Sinä & kaverisi näytätte kuvittelevan, että joidenkin loistelamppujen hidas valovirran kasvu johtuu siitä, että niitä pitää hehkuttaa pitkään ja hartaasti - siis että hehkutus jatkuisi vielä lampun sytyttyäkin ja päättyisi vasta sen saavutettua täyden kirkkauden. Tähän päälle höpinät tasavirralla polttamisesta yms. Melkolailla täydellisen kuutamolla ollaan, joten siitä on hyvä jatkaa... - K H
idiotismi on pop kirjoitti:
No, tässä on vieläkin pahempi idiotismi taustalla.
Sinä & kaverisi näytätte kuvittelevan, että joidenkin loistelamppujen hidas valovirran kasvu johtuu siitä, että niitä pitää hehkuttaa pitkään ja hartaasti - siis että hehkutus jatkuisi vielä lampun sytyttyäkin ja päättyisi vasta sen saavutettua täyden kirkkauden. Tähän päälle höpinät tasavirralla polttamisesta yms. Melkolailla täydellisen kuutamolla ollaan, joten siitä on hyvä jatkaa..."All compact fluorescent lamps require a slight warm-up time for the electrical current to fully heat the cathodes and reach their full lumen output"
http://www.litetronics.com/lighting-technology/why-do-covered-cfls-have-a-long-warm-up-time.html - eljii
Lauhde1 kirjoitti:
lisäys vielä. Nykyisin virran rajoittaminen toteutetaan usein elektroniikan avulla(elektroninen liitäntälaite). Samalla päästään eroon erillisestä sytyttimestäkin, laite osaa hehkuttaa ja antaa sytyttämiseen tarvittavan jännitepulssin. Lisäbonuksena valo on käytännössä värinätöntä, laite kun nostaa putkelle syötettävän vaihtojännitteen taajuuden verkon noin 50:stä hertsistä kilohertseihin, muistaakseni jonnekin parinkymmenen kilohertsin nurkille.
Joskus virranrajoitus on NTC-vastus (resistanssi alenee lämmetessä)
Virranrajoituksen modernein muoto tosiaan on tiheä katkominen. Tässäkin kuten monessa muussakin uudessa sovellutuksessa.
Tähän läppäriin muuntaja syöttää 19:ää volttia. Oikeast käyttöjännite on alempi. Tähän saatavista akuistakin voi päätellä: Sarjaan kytkettyjen kennojen määrästä riippuen n. 10 tai 14 volttia
_ _ _
Kaveri kyseli kauan sitten Airamilta. Nopea syttyminen lyhentää ikää.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 972763
Jotain puuttuu
Kun en sinua näe. Et ehkä arvaisi, mutta olen arka kuin alaston koivu lehtiä vailla, talven jäljiltä, kun ajattelen sinu1042350- 912110
- 161894
Hei A, osaatko
sanoa, miksi olet ihan yhtäkkiä ilmestynyt kaveriehdotuksiini Facebookissa? Mitähän kaikkea Facebook tietää mitä minä en441741- 381735
- 781706
Persuilla ja Saksi-Riikalla meni sitten pornon levittämiseksi koko touhu.
Onko kenellekään yllätys?1141699Synnittömänä syntyminen
Helluntailaisperäisillä lahkoilla on Raamatunvastainen harhausko että ihminen syntyy synnittömänä.1301491Mitä tämä tarkoittaa,
että näkyy vain viimevuotisia? Kirjoitin muutama tunti sitten viestin, onko se häipynyt avaruuteen?411294