Juttua vanhoista lähiöistä

No kyllä taidat puhua jostain 60-luvun asuntojen hinnoista jos 25000mk:lla kaksio Mellunmäestä lähti. Ei näitä 70-luvulla rakennettuja silloin uusia asuntoja ole saanut ainakaan 50 tonnillakaan vielä markoissa silloin, ei edes ihan 70-luvun alussa. Näillä asunnoilla oli tuolloin vielä ihan hyvä imagokin. 70-luvun lopulla olivat tällaiset kämpät jo 100 tonnin luokkaa, lähinnä rajun inflaation vuoksi tämä hinnannousu noina aikoina. Toki aina joku yksittäinen asunto jostain tuolloin vanhasta huonossa kunnossa olleesta talosta saattoi löytyä vaikka kymppitonnin hintaisena.

Aika kultaa muistot.

Ei olekaan inflaatiosta johtuvaa kuin osa.

Kysynnän kasvu on yksi syy, asuntokaupan sääntely 70-80-luvuilla toinen ja jos vertaat 90-luvun rotkohintoihin, niin siinä kolmas syy.

Tosiaankin jotain tällaista hintaluokkaa se tuolloin laman tultua oli jostain vanhoista alkuperäiskuntoisita 70-luvun kaksioista. Tosin hintapyynnöt oli kyllä yli tämän mutta tinkaamalla saattoi hivinkin jonkun tällaisen kämpän 150 tonnilla saada, kysyntähän oli tuolloin heikkoa ja ostajat vähissä.

Oli silloin, kun euro tuli. Nyt 1 euro vastaa vain 4.9 markkaa.

Joo, lukihan siellä markka-aikaan euroilla 25 tonnia. En huomannut sitä vaan luin sen markka-aikaan markkoina.

Jostain todella huonossa kunnossa olleesta ikivanhasta talosta saattoi saada 75000mk:lla yksiön 2001, mutta ei varmasti peruskuntoisistakaan 70-luvun taloista, ja näitä samoja asuntoja sai varmasti paljon alle 75000 euron vuonna 2003

Nää Vantaan alueella olevat taajamat eivät oikeastaan ole varsinaisa lähiöitä, ne on pieniä muutaman kymmen tuhannen asukkaan taajamia omine keskuksineen. Tikkurila on vielä Vantaan keskustaajama, joskin suurin taajama asukasluvulla mitaten taitaa olla Myyrmäen taajama-alue.

Kannattaa vähentää ryyppäämistä, sulla tuntuu jo aivot vetelevän viimeisiään.

Tuollaisilla hinnnoilla ei myyty yksiöitä edes 90-luvulla.

se on menoa nyt kirjoitti:

Kannattaa vähentää ryyppäämistä, sulla tuntuu jo aivot vetelevän viimeisiään.

Tuollaisilla hinnnoilla ei myyty yksiöitä edes 90-luvulla.

Vai ei? No mä ostin Tikkurilasta 75 000 markalla yksiön vuonna 2000.
Ja ihan keskustasta. Ei uusi tietenkään, peruskuntoinen.

ssdddcceeerrrrrrrrrr kirjoitti:

Jostain todella huonossa kunnossa olleesta ikivanhasta talosta saattoi saada 75000mk:lla yksiön 2001, mutta ei varmasti peruskuntoisistakaan 70-luvun taloista, ja näitä samoja asuntoja sai varmasti paljon alle 75000 euron vuonna 2003

Lue lisää

Kuten tuohon alemmaksi laitoin, peruskuntoinen, ei huono. 70-luvulla rakennettu.
Ei kannata luottaa luulotteluihin vaan omiin kokemuksiin.

19+1 kirjoitti:

Kuten tuohon alemmaksi laitoin, peruskuntoinen, ei huono. 70-luvulla rakennettu.
Ei kannata luottaa luulotteluihin vaan omiin kokemuksiin.

Sulla on sitten tässä tavalla tai toisella hyvin erikoislaatuisesta tapauksesta kyse. Mä muistan kyllä tilanteen tällaisten talojen asuntojen hintojen suhteen Vantaalla ja Tikkurilassa 90-luvun laman aikaan ja sen jälkimainingeissa 90-luvun lopulla.

Jopa Vuokraturvan Metsolakin olisi tarjonnut vuonna 2001 70-luvun talon yksiöstä Tikkurilassa todennäköisesti 150000mk kuitenkin, ja jos vaikka kuinka kaukana syrjässä(jossain Hiekkaharjun takana tai Simonkylässä) ja pahanlaisessa murjukunnossa niin siltikin 100000mk.

44556663332255666666 kirjoitti:

Sulla on sitten tässä tavalla tai toisella hyvin erikoislaatuisesta tapauksesta kyse. Mä muistan kyllä tilanteen tällaisten talojen asuntojen hintojen suhteen Vantaalla ja Tikkurilassa 90-luvun laman aikaan ja sen jälkimainingeissa 90-luvun lopulla.

Lue lisää

Et tainnut ostaa yhtää asuntoa Tiksistä silloin? Minä ostin ja tiedän, mitä maksoin. Yleinen hintataso yksiöillä ei ollut 2000-luvun alussa vielä 100 000 euroa yksiöiden kohdalla (vanhat).

20+12 kirjoitti:

Et tainnut ostaa yhtää asuntoa Tiksistä silloin? Minä ostin ja tiedän, mitä maksoin. Yleinen hintataso yksiöillä ei ollut 2000-luvun alussa vielä 100 000 euroa yksiöiden kohdalla (vanhat).

Lue lisää

Ja sinä et myynyt sitä asuntoa 2 vuotta myöhemmin kuusinkertaisella hinnalla.

Joku saattoi jostainpäin Vantaata myydä jonkun. Eli paremmalla sijainnilla olleen muutenkin arvokkaamman yksiön kuin sinun ostamasi.

omakas kirjoitti:

Ja sinä et myynyt sitä asuntoa 2 vuotta myöhemmin kuusinkertaisella hinnalla.

Joku saattoi jostainpäin Vantaata myydä jonkun. Eli paremmalla sijainnilla olleen muutenkin arvokkaamman yksiön kuin sinun ostamasi.

Lue lisää

Mistä sinä tiedät, mitä minä yksiöllä tein? Mielenkiintoinen olettamus ilman parempaa tietoa.

4455522663339994447 kirjoitti:

Jopa Vuokraturvan Metsolakin olisi tarjonnut vuonna 2001 70-luvun talon yksiöstä Tikkurilassa todennäköisesti 150000mk kuitenkin, ja jos vaikka kuinka kaukana syrjässä(jossain Hiekkaharjun takana tai Simonkylässä) ja pahanlaisessa murjukunnossa niin siltikin 100000mk.

Lue lisää

Paskan marjat. Hiekkaharjusta sai yksiön 1990-luvun lopulla (huono-peruskuntoinen) 45 000-60 000 markalla. Täällä näyttää kirjoittelevan sellaista porukkaa jolla ei ole mitään omakohtaista kokemusta markkinoista tuolloin. Mutujen esittäjiä näyttävät olevan.

20+12 kirjoitti:

Mistä sinä tiedät, mitä minä yksiöllä tein? Mielenkiintoinen olettamus ilman parempaa tietoa.

Minä tiedän vain sen, että hinnat eivät ole kuusinkertaistuneet kahdessa vuodessa.

omakas kirjoitti:

Minä tiedän vain sen, että hinnat eivät ole kuusinkertaistuneet kahdessa vuodessa.

Eli et tiedä käytännössä mitään,siis. Tiedän montakin tapausta lähipiiristä, joissa markkahinnat muuttuivat suoraan eurohinnoiksi ja nimenomaan Helsinki-Vantaa-Espoo alueella. Sinä voit omalla mutullasi väittää mitä haluat.

4+2 kirjoitti:

Eli et tiedä käytännössä mitään,siis. Tiedän montakin tapausta lähipiiristä, joissa markkahinnat muuttuivat suoraan eurohinnoiksi ja nimenomaan Helsinki-Vantaa-Espoo alueella. Sinä voit omalla mutullasi väittää mitä haluat.

Lue lisää

Joku lähdehän tuollaisesta ihmeestä täytyy olla löydettävissä, muukin kuin vantaalaisen juopon sana.

omakas kirjoitti:

Joku lähdehän tuollaisesta ihmeestä täytyy olla löydettävissä, muukin kuin vantaalaisen juopon sana.

Mikäs helvetin huumehippi sinä sitten olet??? Puhut suulla kovemmalla vaikka sulla ei selvästi ole edes kokemusta asuntokaupan teosta. Kaiva ihan itse taulukkosi esiin ajanjaksolta, jos osaat. Nimenomaan toteutuneet kauppahinnat. Minä tiedän ilman taulukkojakin niitä ihan riittävästi.

Ei tarvitse vastata mitään yhtä typerää kuin edellisessä viestissäsi. Munaat vain itsesi.

15+6 kirjoitti:

Mikäs helvetin huumehippi sinä sitten olet??? Puhut suulla kovemmalla vaikka sulla ei selvästi ole edes kokemusta asuntokaupan teosta. Kaiva ihan itse taulukkosi esiin ajanjaksolta, jos osaat. Nimenomaan toteutuneet kauppahinnat. Minä tiedän ilman taulukkojakin niitä ihan riittävästi.

Ei tarvitse vastata mitään yhtä typerää kuin edellisessä viestissäsi. Munaat vain itsesi.

Lue lisää

Taulukot kertovat vuosittaisen arvonnousun olleen korkeintaan 10%. Kahdessa vuodessa max 20%. Ja sinä ihan pokkana väität arvojen nousseen 500% kahdessa vuodessa. Ei tässä nyt sentään missään inflaatioihme Bantustanissa olla eletty.

omakas kirjoitti:

Taulukot kertovat vuosittaisen arvonnousun olleen korkeintaan 10%. Kahdessa vuodessa max 20%. Ja sinä ihan pokkana väität arvojen nousseen 500% kahdessa vuodessa. Ei tässä nyt sentään missään inflaatioihme Bantustanissa olla eletty.

Lue lisää

Ja omakohtainen kokemuksesi oli missä?
Toteutuneista kauppahinnoista? En usko, että sulla on ajankohdasta omakohtaista tietoa, tosin se ei yllätä kun katsoo tätä yleistä tietotasoa tällä palstalla.

En muuten väittänyt missään tilanteessa, että kyseessä olisi laajempi otanta, kuin oma/tuttavapiirin konkreettinen kaupanteko/markkinakokemus.

17+20 kirjoitti:

Ja omakohtainen kokemuksesi oli missä?
Toteutuneista kauppahinnoista? En usko, että sulla on ajankohdasta omakohtaista tietoa, tosin se ei yllätä kun katsoo tätä yleistä tietotasoa tällä palstalla.

En muuten väittänyt missään tilanteessa, että kyseessä olisi laajempi otanta, kuin oma/tuttavapiirin konkreettinen kaupanteko/markkinakokemus.

Lue lisää

Minä muuten väitän, että Tilastokeskus on "himppasen" parempi lähde tuon ajan ja paikan asunnonhinnoille kuin sinun ja kaljakavereidesi muisti tai minunkaan muistini.

Väitteesi on niin absurdi, että samalla voisin väittää vuonna 2000 tienanneeni trukkikuskina 500 000e vuodessa. Ei tällaista tarvitse normaaliälyisille höpöjutuksi edes perustella.

Tietenkin niitä uskovaisia mummoja voi aina jostain löytyä, jotka höperyyttään myyvät 70-luvun ostohintaan.

omakas kirjoitti:

Minä muuten väitän, että Tilastokeskus on "himppasen" parempi lähde tuon ajan ja paikan asunnonhinnoille kuin sinun ja kaljakavereidesi muisti tai minunkaan muistini.

Väitteesi on niin absurdi, että samalla voisin väittää vuonna 2000 tienanneeni trukkikuskina 500 000e vuodessa. Ei tällaista tarvitse normaaliälyisille höpöjutuksi edes perustella.

Tietenkin niitä uskovaisia mummoja voi aina jostain löytyä, jotka höperyyttään myyvät 70-luvun ostohintaan.

Lue lisää

Sinä voit tilastoinesi väittää ihan mitä haluat.. Tilastot eivät kerro koskaan koko totuutta, paitsi niihin sokeasti uskoville. Tietysti, kun sinulla ei vielä edes karvat kasvaneet puhuttuna ajankohtana, voi olla hieman vaikea uskoa sitä, mitä sanon.

Tietoni perustuu omakohtaiseen kokemukseen ja näkemääni, ei kaljajuttuihin.
Minulle riittää, että tiedän, mitä pyynnit tuolloin olivat monessa kohteessa.

Omakohtaista kokemusta sinulla ei näyttänyt olevankaan, eli se siitä.

15+9 kirjoitti:

Sinä voit tilastoinesi väittää ihan mitä haluat.. Tilastot eivät kerro koskaan koko totuutta, paitsi niihin sokeasti uskoville. Tietysti, kun sinulla ei vielä edes karvat kasvaneet puhuttuna ajankohtana, voi olla hieman vaikea uskoa sitä, mitä sanon.

Tietoni perustuu omakohtaiseen kokemukseen ja näkemääni, ei kaljajuttuihin.
Minulle riittää, että tiedän, mitä pyynnit tuolloin olivat monessa kohteessa.

Omakohtaista kokemusta sinulla ei näyttänyt olevankaan, eli se siitä.

Lue lisää

13 vuotta Tiksin räkälöissä on tehnyt tehtävänsä.

omakas kirjoitti:

13 vuotta Tiksin räkälöissä on tehnyt tehtävänsä.

Typerä vastaus tilastouskovaiselta.
Mitäpä muutakaan voi odottaa nettiviisastelijalta, jolta puuttuu kosketus todelliseen elämään. Teitä riittää 13 tusinaan.

2+8 kirjoitti:

Typerä vastaus tilastouskovaiselta.
Mitäpä muutakaan voi odottaa nettiviisastelijalta, jolta puuttuu kosketus todelliseen elämään. Teitä riittää 13 tusinaan.

Joo, elämäm koululaisia löytyy Tiksistä. On siellä itsekin sen verran tullut käytyä, että sen tiedän.

2+8 kirjoitti:

Typerä vastaus tilastouskovaiselta.
Mitäpä muutakaan voi odottaa nettiviisastelijalta, jolta puuttuu kosketus todelliseen elämään. Teitä riittää 13 tusinaan.

Tässä kohtaa ne tilastot vaikuttivat sinustakin vielä ihan luotettavilta:

"Kaiva ihan itse taulukkosi esiin ajanjaksolta, jos osaat. Nimenomaan toteutuneet kauppahinnat."

omakas kirjoitti:

Joo, elämäm koululaisia löytyy Tiksistä. On siellä itsekin sen verran tullut käytyä, että sen tiedän.

Kuka on sanonut, että tuttavani asuvat Tikkurilassa? Sinä.
Mulla on sijoitusasuntoja ympäri pks. Että se taas siitä, nettitietäjä.

omakas kirjoitti:

Tässä kohtaa ne tilastot vaikuttivat sinustakin vielä ihan luotettavilta:

"Kaiva ihan itse taulukkosi esiin ajanjaksolta, jos osaat. Nimenomaan toteutuneet kauppahinnat."

Lue lisää

Tilastot valehtelevat aina. Sainpahan vaan tuon kautta selville, mihin tietoon sinä luotat, nettitietäjä. Omaa kokemustahan sulla ei näytä mistään olevankaan.

No tuskin nyt ihan noin sentään. Mutta nämä enrgiatehokkuusvaatimukset miksi asunnoista nyt pitää tehdä tiiveitä vuotamattomia pusseja pistää kyllä mietteliääksi. Homeet ja kosteusvauriot on pidetty loitolla juuri lämmittämisen ja ilman kierron kanssa ja aika vaikea on uskoa että tätä millään muulla systeemillä saataisiin niin hyvin korvattua. No saahan niistä uusista asunnoistakin lämpösyöppöjä kun ikkunoiden raot jättää tiivistämättä.

zzxxcccwwwsssqqqqqqq kirjoitti:

No tuskin nyt ihan noin sentään. Mutta nämä enrgiatehokkuusvaatimukset miksi asunnoista nyt pitää tehdä tiiveitä vuotamattomia pusseja pistää kyllä mietteliääksi. Homeet ja kosteusvauriot on pidetty loitolla juuri lämmittämisen ja ilman kierron kanssa ja aika vaikea on uskoa että tätä millään muulla systeemillä saataisiin niin hyvin korvattua. No saahan niistä uusista asunnoistakin lämpösyöppöjä kun ikkunoiden raot jättää tiivistämättä.

Lue lisää

Niin nykyään on ilmanvaihto tehokas, lämmöntalteenotto ja tulo, sekä poistoilma koneellinen, Suomen ensimmäinen matalaenergia talo valmistui messukohteeksi jo 1994 ja testattu, toimii, eikä kosteutta, ilmanvaihdon pitää toimia.
Varmaankin huonoissa Ok-taloissa näitä kosteusongelmia paljon onkin, vanhat ovat liki kaikki homeessa ja uusissa omistaja säästää ilmanvaihdossa ja hartiapankkityönä huonosti tehty Ok-töllejä.

Mitä tulee äänieristyksee, niin Suomessa uusissa maailman kärkiluokkaan kuuluva äänenristävyys, sen sijaan monessa vanhassa kerrostaloasunnossa, niin huono äänieristys, että nykynormeilla, niitä ei hyväksytä ihmisasunnoiks, kidutusta niissä onkin asua.
Esim 1900 luvun alun Jugendtalot, puinen ohut homeinen välipohja, äänet kantaa, naapureiden välinen seinä neljänneskiven tiiliseinä 10-15 cm, 20-40 luvn taloissa taas seitin ohut Luginomassaseinä ja välipohja ontto alalaattapalkisto, äänet kantaa..
Hometta noissa vanhoissa taloissa on paljon, ilmanvaihto painovoimalla ja kun sisällä suihkutellaan ja pestään pyykkiä, niin ei toimi, koska ei ole siihen aikaan suunniteltu, että asunnoissa olisi suihkua tai pesukonetta.

77888899996 kirjoitti:

Niin nykyään on ilmanvaihto tehokas, lämmöntalteenotto ja tulo, sekä poistoilma koneellinen, Suomen ensimmäinen matalaenergia talo valmistui messukohteeksi jo 1994 ja testattu, toimii, eikä kosteutta, ilmanvaihdon pitää toimia.
Varmaankin huonoissa Ok-taloissa näitä kosteusongelmia paljon onkin, vanhat ovat liki kaikki homeessa ja uusissa omistaja säästää ilmanvaihdossa ja hartiapankkityönä huonosti tehty Ok-töllejä.

Mitä tulee äänieristyksee, niin Suomessa uusissa maailman kärkiluokkaan kuuluva äänenristävyys, sen sijaan monessa vanhassa kerrostaloasunnossa, niin huono äänieristys, että nykynormeilla, niitä ei hyväksytä ihmisasunnoiks, kidutusta niissä onkin asua.
Esim 1900 luvun alun Jugendtalot, puinen ohut homeinen välipohja, äänet kantaa, naapureiden välinen seinä neljänneskiven tiiliseinä 10-15 cm, 20-40 luvn taloissa taas seitin ohut Luginomassaseinä ja välipohja ontto alalaattapalkisto, äänet kantaa..
Hometta noissa vanhoissa taloissa on paljon, ilmanvaihto painovoimalla ja kun sisällä suihkutellaan ja pestään pyykkiä, niin ei toimi, koska ei ole siihen aikaan suunniteltu, että asunnoissa olisi suihkua tai pesukonetta.

Lue lisää

No nuo äänet ja muut naapurien aiheuttamat häiriöt on kyllä myös niin paljon talon asukkaista kiinni. Toki jos on uusi lattialämmitteinen asunto ja vielä ylimmässä kerroksessa niin eipä sinne pienet melut naapureista kuulu ellei ikkunoita auki pidetä ja sitä kautta, kokemusta on tällaisesta. Mutta kyllä sitä voi häiriöttä asumaan päästä vaikka juuri 70-luvun kerrostalossa, jos vaan naapurit ovat asiallisesti käyttäytyviä, tästäkin on kokemusta mulla.

Ja lisäksi noin miljoona ok-tönöä kokee purkukohtalon lähi vuosikymmeninä. Savi autioituu kiihtyvällä tahdilla:

www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/muuttaminen-keskittyy-nurmijarvi-ilmio-hiipuu/4603894

"yli 90 prosenttia Suomen koko maapinta-alasta on muuttotappioaluetta"

44552266333665511144 kirjoitti:

No nuo äänet ja muut naapurien aiheuttamat häiriöt on kyllä myös niin paljon talon asukkaista kiinni. Toki jos on uusi lattialämmitteinen asunto ja vielä ylimmässä kerroksessa niin eipä sinne pienet melut naapureista kuulu ellei ikkunoita auki pidetä ja sitä kautta, kokemusta on tällaisesta. Mutta kyllä sitä voi häiriöttä asumaan päästä vaikka juuri 70-luvun kerrostalossa, jos vaan naapurit ovat asiallisesti käyttäytyviä, tästäkin on kokemusta mulla.

Lue lisää

Nimenomaan naapureista on kiinni uusien talojen äänieristys.

Tuttavani valittaa, kuinka naapurista kuuluu tavallinen puhe, rakennusvuosi on 2001. Itse asun vanhassa talossa, ei täältä mitään kuulu vaikka talossa asuu muusikoita ja muita kaiketi meluisia tyyppejä.

Ei ihme ettei uusissa taloissa ole kunnon äänieristystä, nehän on tehty elementeistä, sellaisista joita ei länsimaissa olla totuttu pitämään lainkaan rakennusmateriaaleina vaan ennemminkin jätteinä.

>>Eiköhän ne pura ensin ne 60-70 luvun talot, joissa oikeasti se huono äänieristys ja ovat homeessa, sen jälkeen purkavat ne 20-50 luvun talot, jotka ovat kaikki homeessa, huono äänieristys kun seinätkin kanankakkaa, välipohja täynnä purua ja sammalta ym

olet ymmärtänyt asian oikein, veliseni

Ei remontoituja taloja puretakaan, vaan epätoivoiset tapaukset.

Tikkurilassa oli se yksi 50-luvun talo, jonka purkamisesta riideltiin vuosikymmenen verran. Niin päin, että asukkaat halusi purkaa ja kaupunki vastusti, kun se oli yksi alueen vanhimmista taloista.

Hissitön talo, epäkäytännölliset asunnot, ahtaat kellaritilat ja kaiken kukkuraksi talon perustukset olivat painuneet, mikä olisi vaatinut ison & kalliin korjauksen. Tähän sitten päälle vielä normi putkiremppa -> touhu olisi hyvinkin voinut maksaa uuden talon verran. Ja kaupunki halusi maksattaa, museoinnin nimissä, lystin asukkailla. Ei sinällään lainkaan outo ilmiö, kuulemma mm. Pihlajamäessä on talojen lisälämmöneristykset yms. torpattu kanssa tällä "asukkaiden kustantama ulkoilmamuseo" -perustelulla.

Viimeisin käänne, mitä lehdistä tuli luettua, oli että purkulupa annettiin lopulta ja sinne tosiaan ryhdyttiin puuhaamaan isompaa taloa tilalle. Nykyiset asukkaat saisivat tästä uudet asunnot itselleen ja pikkurahalla, kun lysti kustannettaisiin suurelta osin uusien asuntojen myynnillä.

Harvassa taloyhtiössä tehdään kovinkaan järkevästi remonttisuunnitelmia.

-Ilmanvaihdon tasapainotus ja puhdistus. Parin vuoden kuluttua ikkunaremppa ja laitetaan korvausilmaventtiilit suodattimilla -> korvausilmavirtaukset muuttuu -> iv-tasapainotus uusiksi.
-Patteriventtiilit ja termostaatit uusiksi verkoston huuhtelu ja tasapainotus. Parin vuoden kuluttua julkisivuremppa ja paremmat lämmöneristeet -> lämmityksen tarve muuttuu niissä asunnoissa, joissa paljon seinäpintaa ulkoseinää vasten -> lämmitysverkoston tasapainotus uudelleen.
-Kylppäriremppa. Muutaman vuoden kuluttua perinteinen putkiremppa, ja viemärien uusimisen takia kylppärit taas uusiksi. Joissakin taloissa putkirempat tehdään osissa, eli ensin pelkkä viemäri, jos se on jo valuttanut sonnat rakenteisiin.
Sitten käyttövesiputket, kun ne alkaa tihkua sieltä täältä. Sitten lopuksi uusitaan lämmitysverkosto. Tietenkin pihistellään ja ajetaan lämmönsiirrin vuotopisteeseen, eikä uusita sitä samalla kuin lämmistysputkistoa.
-Kattoon tehdään vain vuotopaikkaukset, ja uusitaan katto sitten siitä vuosi pari myöhemmin kuin julkisivu.
-Kellarissa on tietenkin jo pari kolme kertaa paikattu viemäreitä ennen niiden uusimista.
-Pihan kuivatus, pohjatyöt ja asfaltointi.
-Hissiremppa.
-Sähköt.

Kymmenessä vuodessa saadaan remontteihin uppoamaan 3000-5000 euroa per asuinneliö, ja talo on edelleen wanhanaikainen huonoilla pohjaratkaisuilla. Ahtaat kylppärit, ahdas keittiö. Eteinen pitkä kuin kiitorata.
Pinnat on sitten siistit ja tekniikka pelaa, mutta se pohjaratkaisu. Vaikea myydä. Jos maksetuista rempoista edes puolet saa myydessä takaisin, se on jo jytky myyjälle. Ostaja toki laskee yhteen myyntihinta taloyhtiölaina ja toteaa ettei kannata rahojaan haaskata. Myyjä toteaa ettei myynti kannata, ja tyytyy asumaan siinä hautaan asti ja jättää riesan perikunnalle.

ulkoilmamuseo kirjoitti:

Ei remontoituja taloja puretakaan, vaan epätoivoiset tapaukset.

Tikkurilassa oli se yksi 50-luvun talo, jonka purkamisesta riideltiin vuosikymmenen verran. Niin päin, että asukkaat halusi purkaa ja kaupunki vastusti, kun se oli yksi alueen vanhimmista taloista.

Hissitön talo, epäkäytännölliset asunnot, ahtaat kellaritilat ja kaiken kukkuraksi talon perustukset olivat painuneet, mikä olisi vaatinut ison & kalliin korjauksen. Tähän sitten päälle vielä normi putkiremppa -> touhu olisi hyvinkin voinut maksaa uuden talon verran. Ja kaupunki halusi maksattaa, museoinnin nimissä, lystin asukkailla. Ei sinällään lainkaan outo ilmiö, kuulemma mm. Pihlajamäessä on talojen lisälämmöneristykset yms. torpattu kanssa tällä "asukkaiden kustantama ulkoilmamuseo" -perustelulla.

Viimeisin käänne, mitä lehdistä tuli luettua, oli että purkulupa annettiin lopulta ja sinne tosiaan ryhdyttiin puuhaamaan isompaa taloa tilalle. Nykyiset asukkaat saisivat tästä uudet asunnot itselleen ja pikkurahalla, kun lysti kustannettaisiin suurelta osin uusien asuntojen myynnillä.

Lue lisää

Eiei, mutta moni nyt jo remontoitu talo olisi kannattanut purkaa ennen kuin remontoitiin. Tässä on se yksinkertaisimpia ihmisiä hämäävä näköhäiriö: ajatellaan, että kun pidetään kunnossa eli rempataan ahkerasti, niin omaisuuden arvo säilyy. Nojoo, ainahan vastarempattu on arvokkaampi kuin remppaamaton, mutta onhan siihen remonttirahaa pumpattukin. Yleensä enemmän kuin remontilla saatu arvonnousu on. Usein myös enemmän kuin olisi ollut järkevää vs. talon purkaminen ja uuden rakentaminen tilalle.

Tuo museointi toisten rahoilla on kyllä kanssa sairasta. Maksakoon kunta sitten remontit, jos kerran pitää niitä välttämättöminä.

lihakas kirjoitti:

Harvassa taloyhtiössä tehdään kovinkaan järkevästi remonttisuunnitelmia.

-Ilmanvaihdon tasapainotus ja puhdistus. Parin vuoden kuluttua ikkunaremppa ja laitetaan korvausilmaventtiilit suodattimilla -> korvausilmavirtaukset muuttuu -> iv-tasapainotus uusiksi.
-Patteriventtiilit ja termostaatit uusiksi verkoston huuhtelu ja tasapainotus. Parin vuoden kuluttua julkisivuremppa ja paremmat lämmöneristeet -> lämmityksen tarve muuttuu niissä asunnoissa, joissa paljon seinäpintaa ulkoseinää vasten -> lämmitysverkoston tasapainotus uudelleen.
-Kylppäriremppa. Muutaman vuoden kuluttua perinteinen putkiremppa, ja viemärien uusimisen takia kylppärit taas uusiksi. Joissakin taloissa putkirempat tehdään osissa, eli ensin pelkkä viemäri, jos se on jo valuttanut sonnat rakenteisiin.
Sitten käyttövesiputket, kun ne alkaa tihkua sieltä täältä. Sitten lopuksi uusitaan lämmitysverkosto. Tietenkin pihistellään ja ajetaan lämmönsiirrin vuotopisteeseen, eikä uusita sitä samalla kuin lämmistysputkistoa.
-Kattoon tehdään vain vuotopaikkaukset, ja uusitaan katto sitten siitä vuosi pari myöhemmin kuin julkisivu.
-Kellarissa on tietenkin jo pari kolme kertaa paikattu viemäreitä ennen niiden uusimista.
-Pihan kuivatus, pohjatyöt ja asfaltointi.
-Hissiremppa.
-Sähköt.

Kymmenessä vuodessa saadaan remontteihin uppoamaan 3000-5000 euroa per asuinneliö, ja talo on edelleen wanhanaikainen huonoilla pohjaratkaisuilla. Ahtaat kylppärit, ahdas keittiö. Eteinen pitkä kuin kiitorata.
Pinnat on sitten siistit ja tekniikka pelaa, mutta se pohjaratkaisu. Vaikea myydä. Jos maksetuista rempoista edes puolet saa myydessä takaisin, se on jo jytky myyjälle. Ostaja toki laskee yhteen myyntihinta taloyhtiölaina ja toteaa ettei kannata rahojaan haaskata. Myyjä toteaa ettei myynti kannata, ja tyytyy asumaan siinä hautaan asti ja jättää riesan perikunnalle.

Lue lisää

Turhan paljon kyllä liioittelet(3000-5000€ neliö rempat), mutta periaatteessa tällaista se vähän pakkaa vanhojen talojen remontointi olemaan. Kyllä näissä pitää olla tarkkana sen suhteen miten hintavia remppoja ylipäätään edes kannattaa vanhaan taloon tehdä. Ja sitten nämä ajoitukset tosiaankin ovat tärkeitä, kylppärit uusiksi putkirempan yhteydessä eikä ylipäätään hintavia paikkailuja vähän ennen kuin kuitenkin pitäisi uusiksi laittaa, tosin ihan pakolliset paikkailut pitää aina tehdä huoltotoimenpiteinä.

No jos talo on päältä vähän rapautunut(erityiseti jotain parvekkeen kulmia tuppaa rispaantumaan näistä 70-luvuntaloista ) ja ehkä saumauksetkin kaipaisivat uusimista ja ikkunat ovet pitäisi uusiksi laittaa, niin näistä voi selvitä vielä 200€ neliö tai vähän sen päälle, jos ei minkään raskaamman mallin mukaan näitä remppoja tehdä. Tästä siis jotain vain vähän päälle kymppitonni kaksioon. Ei tämä vielä paha varsinkin jos tässä putkiremppa on vielä jotain 10 vuoden päässä. Se putkiremppa katsotaan sitten taas uudelleen tilanteen mukaan, ja näihin putkiremppoihin voi vielä odottaa tulevan halvempiakin ratkaisuja jotka kestävät nekin kuitenkin taas 10 vuotta ainakin. Aina toki pitää pitää mielessä se onko talon asunnoille kysyntää(ostajia tai vuokraajia) lähitulevaisuudessakin. Ja jos tämä asia näyttä heikolta niinkuin se voi näyttää esim. taantuvilla paikkakunnilla, niin sitten ei muuta kuin mennään vaan ihan pakpolliset huollot tehden niin kauan kuin mennään.

Tuolla toisaalla väitti taloyhtiön rempoille voivan tulla hintaa 3000-5000€ neliö. Ei näin hintavia eikä hevin yli 1000€ neliö remppojakkaan kyllä mitkään pankitkaan lainoita taloyhtiöille vaikka sitten talon sijainti olisi kuinka hyvä.

44555333666999887777 kirjoitti:

No jos talo on päältä vähän rapautunut(erityiseti jotain parvekkeen kulmia tuppaa rispaantumaan näistä 70-luvuntaloista ) ja ehkä saumauksetkin kaipaisivat uusimista ja ikkunat ovet pitäisi uusiksi laittaa, niin näistä voi selvitä vielä 200€ neliö tai vähän sen päälle, jos ei minkään raskaamman mallin mukaan näitä remppoja tehdä. Tästä siis jotain vain vähän päälle kymppitonni kaksioon. Ei tämä vielä paha varsinkin jos tässä putkiremppa on vielä jotain 10 vuoden päässä. Se putkiremppa katsotaan sitten taas uudelleen tilanteen mukaan, ja näihin putkiremppoihin voi vielä odottaa tulevan halvempiakin ratkaisuja jotka kestävät nekin kuitenkin taas 10 vuotta ainakin. Aina toki pitää pitää mielessä se onko talon asunnoille kysyntää(ostajia tai vuokraajia) lähitulevaisuudessakin. Ja jos tämä asia näyttä heikolta niinkuin se voi näyttää esim. taantuvilla paikkakunnilla, niin sitten ei muuta kuin mennään vaan ihan pakpolliset huollot tehden niin kauan kuin mennään.

Tuolla toisaalla väitti taloyhtiön rempoille voivan tulla hintaa 3000-5000€ neliö. Ei näin hintavia eikä hevin yli 1000€ neliö remppojakkaan kyllä mitkään pankitkaan lainoita taloyhtiöille vaikka sitten talon sijainti olisi kuinka hyvä.

Lue lisää

Kyllähän ne yli tonnin per neliö menevät että heilahtaa, kun pelkät putket jo voivat maksaa sen.
Siis kun puhutaan tietenkän remonttien hinnasta elinkaarella tai putkiremonttivälillä, eli ajalla, jolloin kaikki normaalit remontit on jo vähintään kerran tehty.

omakas kirjoitti:

Kyllähän ne yli tonnin per neliö menevät että heilahtaa, kun pelkät putket jo voivat maksaa sen.
Siis kun puhutaan tietenkän remonttien hinnasta elinkaarella tai putkiremonttivälillä, eli ajalla, jolloin kaikki normaalit remontit on jo vähintään kerran tehty.

Lue lisää

Näitä on nykyään putkiston ruosteenpoistosysteemejäkin(saksalainen Bauer) joita voidaan putkistoon asentaa, ja ne eivät paljon maksa. Ne voivat lisätä vähän putkien kestoikääkin. Uskon että 10 vuoden sisään tulee halvempia putkirempparatkaisuja, jotka nekin kestävät aika pitkään. Nämä hirmukalliit putkirempat kyllä pitävät sisällään myös kylppärien uusiksi laittamisen.

44555663336622222222 kirjoitti:

Näitä on nykyään putkiston ruosteenpoistosysteemejäkin(saksalainen Bauer) joita voidaan putkistoon asentaa, ja ne eivät paljon maksa. Ne voivat lisätä vähän putkien kestoikääkin. Uskon että 10 vuoden sisään tulee halvempia putkirempparatkaisuja, jotka nekin kestävät aika pitkään. Nämä hirmukalliit putkirempat kyllä pitävät sisällään myös kylppärien uusiksi laittamisen.

Lue lisää

Voi olla niin tai näin. Tämän päivän hintana tonni per neliö on kuitenkin suhteellisen yleistä putkiremontista.

Julkisivut yms. "pienemmät" remontit sitten helposti toinen mokoma siinä 40-50v aikana, jonka putket kestävät.

Ja sitten vielä asunnon omat remontit, keittiöt ja lattiat uusiksi jne.., kai näihinkin siinä 40-50v aikana tonni per neliö hujahtaa monelta. Eli yhteensä 3000€ / m2 tulisi täyteen remontteja putkiremonttivälillä.

No ei nämä kaikki tietenkään ihan siinä 10 vuodessa rämähdä maksuun, josta alunperin tässä ketjussa puhuttiin, mutta suurin osa voi osua 10 vuoden sisään.
Ja vanhan purkamiseen ja uuden rakentamiseen ei voi suoraan verrata, kun joku osa remonteista nyt on kuitenkin kannattavaa tehdä. Ei se talo 40-50 vuotta ihan ilman mitään remontteja taida pystyssä pysyä.

Toisaalta tuossa, että ei tehtäisi putkiremppoja, olisi sekin etu, että sitten voitaisiin käyttää ne putket ihan aidosti loppuun, jolloin niiden käyttöikään voisikin tulla helposti kymmenenkin vuotta lisää, kun ei tarvitsisi pelätä lopullista putkien rapistumista ja vesivahinkoja, kun ajatuksena olisi kuitenkin purkaa koko tönö sitten kun putket eivät enää toimi.

omakas kirjoitti:

Voi olla niin tai näin. Tämän päivän hintana tonni per neliö on kuitenkin suhteellisen yleistä putkiremontista.

Julkisivut yms. "pienemmät" remontit sitten helposti toinen mokoma siinä 40-50v aikana, jonka putket kestävät.

Ja sitten vielä asunnon omat remontit, keittiöt ja lattiat uusiksi jne.., kai näihinkin siinä 40-50v aikana tonni per neliö hujahtaa monelta. Eli yhteensä 3000€ / m2 tulisi täyteen remontteja putkiremonttivälillä.

No ei nämä kaikki tietenkään ihan siinä 10 vuodessa rämähdä maksuun, josta alunperin tässä ketjussa puhuttiin, mutta suurin osa voi osua 10 vuoden sisään.
Ja vanhan purkamiseen ja uuden rakentamiseen ei voi suoraan verrata, kun joku osa remonteista nyt on kuitenkin kannattavaa tehdä. Ei se talo 40-50 vuotta ihan ilman mitään remontteja taida pystyssä pysyä.

Toisaalta tuossa, että ei tehtäisi putkiremppoja, olisi sekin etu, että sitten voitaisiin käyttää ne putket ihan aidosti loppuun, jolloin niiden käyttöikään voisikin tulla helposti kymmenenkin vuotta lisää, kun ei tarvitsisi pelätä lopullista putkien rapistumista ja vesivahinkoja, kun ajatuksena olisi kuitenkin purkaa koko tönö sitten kun putket eivät enää toimi.

Lue lisää

" Toisaalta tuossa, että ei tehtäisi putkiremppoja, olisi sekin etu, että sitten voitaisiin käyttää ne putket ihan aidosti loppuun, jolloin niiden käyttöikään voisikin tulla helposti kymmenenkin vuotta lisää, kun ei tarvitsisi pelätä lopullista putkien rapistumista ja vesivahinkoja, kun ajatuksena olisi kuitenkin purkaa koko tönö sitten kun putket eivät enää toimi. "

No tätä mieltä minäkin olen että joissakin tapauksissa se olisi viisainta antaa vaan remppojen olla tekemättä, vain pakolliset huollot tehtäisiin ja katottaisiin kauanko talo asumiskelpoisena niin mennen kestää. Siinä kävisi niin että vähitellen hoitovastikkeet kasvaisivat niin suuriksi(pienempien pakollisten paikkailujen vuoksi, ja ehkä lopulta siksikin kun talossa alkaisi olla yhtiön haltuun ottamia tyhjiä asuntojakin enemmän) että se päätettäisiin purkaa.
Mutta yritäppä ehdottaa jossain taloyhtiön kokouksessa tällaista, siis kokouksessa missä taloyhtiön vahava jengi on ehdottamassa putkiremppaakin jo kymmenkunta vuotta ennen aikojaan, ja vaikka mitä remppoja muita. Remppoja siinä tietenkin perustellaan asuntojen arvon säilyttämisellä. Varsinkin jos olet vielä vain vuokrakämppää tällaisessa talossa pitävä, niin parempi on olla ehdottelematta remonteista luopumista sillä tällä vaan provosoisit muita ehdotustasi vastaan. No onneksi pankitkaan eivät sentään lähde taloyhtiöille aivan tolkuttoman kalleita remontteja lainoittamaan.

http://keskustelu.suomi24.fi/node/12094481

Näitä Bauer ruosteenpoistolaitteita asennetaan myös kerrostalojen putkistoihin.

44555663336622222222 kirjoitti:

Näitä on nykyään putkiston ruosteenpoistosysteemejäkin(saksalainen Bauer) joita voidaan putkistoon asentaa, ja ne eivät paljon maksa. Ne voivat lisätä vähän putkien kestoikääkin. Uskon että 10 vuoden sisään tulee halvempia putkirempparatkaisuja, jotka nekin kestävät aika pitkään. Nämä hirmukalliit putkirempat kyllä pitävät sisällään myös kylppärien uusiksi laittamisen.

Lue lisää

Ruosteenpoistosysteemit toimii vain teräsputkistossa, eli lämmistysputkistossa. Käyttövedet on sitten kuparia, ne ei ruostu, mutta vedenvirtauksesta ja paineesta johtuen hioutuvat hiljalleen, ja lopulta se putki on niin ohut että naps vaan ja sitten suihkuaa paineella putken kyljestä.
Valurautaviemärit kestää aikansa, sitten nekin syöpyy puhki. Putkiremonteilta ei vältytä millään saksalaisilla lisälaitteilla. Jos lämmistysverkostoon saa muutaman vuoden lisää käyttöaikaa, kannattaa miettiä, onko sen takia järkevää lykätä putkiremppaa siltä osin, jos kaikki muu putkisto talossa on haperoa.

omakas kirjoitti:

Voi olla niin tai näin. Tämän päivän hintana tonni per neliö on kuitenkin suhteellisen yleistä putkiremontista.

Julkisivut yms. "pienemmät" remontit sitten helposti toinen mokoma siinä 40-50v aikana, jonka putket kestävät.

Ja sitten vielä asunnon omat remontit, keittiöt ja lattiat uusiksi jne.., kai näihinkin siinä 40-50v aikana tonni per neliö hujahtaa monelta. Eli yhteensä 3000€ / m2 tulisi täyteen remontteja putkiremonttivälillä.

No ei nämä kaikki tietenkään ihan siinä 10 vuodessa rämähdä maksuun, josta alunperin tässä ketjussa puhuttiin, mutta suurin osa voi osua 10 vuoden sisään.
Ja vanhan purkamiseen ja uuden rakentamiseen ei voi suoraan verrata, kun joku osa remonteista nyt on kuitenkin kannattavaa tehdä. Ei se talo 40-50 vuotta ihan ilman mitään remontteja taida pystyssä pysyä.

Toisaalta tuossa, että ei tehtäisi putkiremppoja, olisi sekin etu, että sitten voitaisiin käyttää ne putket ihan aidosti loppuun, jolloin niiden käyttöikään voisikin tulla helposti kymmenenkin vuotta lisää, kun ei tarvitsisi pelätä lopullista putkien rapistumista ja vesivahinkoja, kun ajatuksena olisi kuitenkin purkaa koko tönö sitten kun putket eivät enää toimi.

Lue lisää

Vai että "helposti 10 vuotta lisää". Etpä paljoa tunnu putkiremonteista tietävän.

Todelllisuudessa putkiremontteja kuitenkin tehdään noin 50 vuoden ikäisiin taloihin ja motivaatio remonttiin syntyy siinä vaiheessa, kun rupeaa vesivahinkosaneeraukset olemaan jokavuotista hupia...

Heikoin lenkki ovat vanhoista taloista löytyvät teräksiset kylmävesijohdot (tunnetaan yleisemmin sinkittyinä johtoina), joille 40-45 vuotta voi jo olla tarpeeksi. Nämä eivät niinkään rupea vuotamaan, vaan menevät ruosteesta tukkoon ruosteinen käyttövesi (joka värjää pyykit yms.) kaupan päälle. Aika usein KV johdot on jouduttu uusimaan jo 10 v ennen putkiremonttia.

Seuraavaksi poksuu kupariset (lämmin)vesijohdot. Voivat syöpyä puhkikin, mutta näissä on myös haurausongelmaa eli poksuu liitoksia auki.

Vanhemmissa taloissa viemärit ovat tuhtia tavaraa ja nämä olisivat se ainoa osa, mikä saattaisi 60 vuoden rajapyykkiin yltää. Muoviviemäritkin ovat yleensä pitkäikäisiä, mutta tuoreemmat valuraudat ei. 80-luvulla on käytetty niin huonoa valurautaa / tehty asennuksia huonosti, että näitä uusitaan jo, vain 30 vuoden ikäisinä.

Eikä vanhimpien talojen ongelmat rajoitu vesi/viemärijärjestelmiin. Esim. 50/60 -lukujen sähköverkkojen mitoitus on "hieman" alakanttiin nykyiseen tarpeeseen verrattuna. Asunnossa voi olla 10 A sulake keittiölaitteille (jos on kaasuhella) ja toinen koko muun asunnon valaistukselle ja pistorasioille. Jos on liesi, niin sitten sille on vielä 20 A paukku, mutta koko kämppä on 25 A sulakkeen takana. Laita sinne sitten pesukonetta ja APK:ta. Autopaikoilla tolpissa 6 A sulakkeet. Kyllähän siitäkin riittää kahdelle lohkolle!

lopun aikoja kirjoitti:

Vai että "helposti 10 vuotta lisää". Etpä paljoa tunnu putkiremonteista tietävän.

Todelllisuudessa putkiremontteja kuitenkin tehdään noin 50 vuoden ikäisiin taloihin ja motivaatio remonttiin syntyy siinä vaiheessa, kun rupeaa vesivahinkosaneeraukset olemaan jokavuotista hupia...

Heikoin lenkki ovat vanhoista taloista löytyvät teräksiset kylmävesijohdot (tunnetaan yleisemmin sinkittyinä johtoina), joille 40-45 vuotta voi jo olla tarpeeksi. Nämä eivät niinkään rupea vuotamaan, vaan menevät ruosteesta tukkoon ruosteinen käyttövesi (joka värjää pyykit yms.) kaupan päälle. Aika usein KV johdot on jouduttu uusimaan jo 10 v ennen putkiremonttia.

Seuraavaksi poksuu kupariset (lämmin)vesijohdot. Voivat syöpyä puhkikin, mutta näissä on myös haurausongelmaa eli poksuu liitoksia auki.

Vanhemmissa taloissa viemärit ovat tuhtia tavaraa ja nämä olisivat se ainoa osa, mikä saattaisi 60 vuoden rajapyykkiin yltää. Muoviviemäritkin ovat yleensä pitkäikäisiä, mutta tuoreemmat valuraudat ei. 80-luvulla on käytetty niin huonoa valurautaa / tehty asennuksia huonosti, että näitä uusitaan jo, vain 30 vuoden ikäisinä.

Eikä vanhimpien talojen ongelmat rajoitu vesi/viemärijärjestelmiin. Esim. 50/60 -lukujen sähköverkkojen mitoitus on "hieman" alakanttiin nykyiseen tarpeeseen verrattuna. Asunnossa voi olla 10 A sulake keittiölaitteille (jos on kaasuhella) ja toinen koko muun asunnon valaistukselle ja pistorasioille. Jos on liesi, niin sitten sille on vielä 20 A paukku, mutta koko kämppä on 25 A sulakkeen takana. Laita sinne sitten pesukonetta ja APK:ta. Autopaikoilla tolpissa 6 A sulakkeet. Kyllähän siitäkin riittää kahdelle lohkolle!

Lue lisää

No harvoinpa nykyään putkiremonttia tehdään vasta sitten, kun putket ovat ihan loppu. Jonkun verran vuosittaisiakin vuotokorjauksia on taloudellisempaa sietää kuin tehdä täysi remontti koko taloon.

Sähköjen vanhanaikaisuuskaan ei hoputa remonttiin, kun niillä on kerran tähänkin asti pärjätty.

lopun aikoja kirjoitti:

Vai että "helposti 10 vuotta lisää". Etpä paljoa tunnu putkiremonteista tietävän.

Todelllisuudessa putkiremontteja kuitenkin tehdään noin 50 vuoden ikäisiin taloihin ja motivaatio remonttiin syntyy siinä vaiheessa, kun rupeaa vesivahinkosaneeraukset olemaan jokavuotista hupia...

Heikoin lenkki ovat vanhoista taloista löytyvät teräksiset kylmävesijohdot (tunnetaan yleisemmin sinkittyinä johtoina), joille 40-45 vuotta voi jo olla tarpeeksi. Nämä eivät niinkään rupea vuotamaan, vaan menevät ruosteesta tukkoon ruosteinen käyttövesi (joka värjää pyykit yms.) kaupan päälle. Aika usein KV johdot on jouduttu uusimaan jo 10 v ennen putkiremonttia.

Seuraavaksi poksuu kupariset (lämmin)vesijohdot. Voivat syöpyä puhkikin, mutta näissä on myös haurausongelmaa eli poksuu liitoksia auki.

Vanhemmissa taloissa viemärit ovat tuhtia tavaraa ja nämä olisivat se ainoa osa, mikä saattaisi 60 vuoden rajapyykkiin yltää. Muoviviemäritkin ovat yleensä pitkäikäisiä, mutta tuoreemmat valuraudat ei. 80-luvulla on käytetty niin huonoa valurautaa / tehty asennuksia huonosti, että näitä uusitaan jo, vain 30 vuoden ikäisinä.

Eikä vanhimpien talojen ongelmat rajoitu vesi/viemärijärjestelmiin. Esim. 50/60 -lukujen sähköverkkojen mitoitus on "hieman" alakanttiin nykyiseen tarpeeseen verrattuna. Asunnossa voi olla 10 A sulake keittiölaitteille (jos on kaasuhella) ja toinen koko muun asunnon valaistukselle ja pistorasioille. Jos on liesi, niin sitten sille on vielä 20 A paukku, mutta koko kämppä on 25 A sulakkeen takana. Laita sinne sitten pesukonetta ja APK:ta. Autopaikoilla tolpissa 6 A sulakkeet. Kyllähän siitäkin riittää kahdelle lohkolle!

Lue lisää

70-luvun talojen parkkipaikoilla on yleensä tolpissa 16 ampeerin sulakkeet, ei todellakaan mitään 6 ampeerin sulakkeita. 70 lukua vanhemmissa taloissa taasen ei parkkipaikkoja vielä niin olekkaan.
16 amp. sulake on myös kylppärin maattopistiksessä niinkuin on 16 amp. sulake keittiön maattopistokkeisiin(keittiössä yleensä kaksi pistoketta jääkaappi ja tiskipöydän päällä), valaistuksille on kaksi 10 amp. sulaketta. Ja liedelle sitten se 20amp. sulke. Nämä tällaiset ovat jokseenkin vakiovarustusta 70-luvun pienissä kerrostaloasunnoissa, yksiöissä ja kaksioissa. Kyllä niillä pienissä asunnoissa hyvinkin pärjää. Se on että pistorasioita saisi olla muutama enemmän, mutta voihan niitä aina jakaa. 16 amp sulakkeeseen voit laittaa jo melkein 4 kilovatin laitteen.
TV-antennia ei tule kuin olohuneeseen, mutta senkin voi jakaa siitä antennivahvistimen ja antennikaapelin kanssa toiseen huoneeseen menemään(k.o. vahvistin maksaa jotain 10-15€ eikä kuluta juuri mitään), mikä onkin pakko siihen laittaa jo yhdenkin televison vuoksi jos on talossa antennin kautta kaapelinetti.

Mutta onhan toki uusissa asunnoissa näitä pistorasioita paljon ja kaikki maatettuja niinkuin on se maatto vielä valaisimiinkin. Myös nettikaaapelitkin on pistokkeissa joka huoneessa valmiina, ja tv-pistokkeita 2 ja kolmekin kolmiossa. Ja sitten iso sulaketaulu missä nappuloista väännettävät relesulakkeet. Jos lattialämmitys niin jakokaappi niillekkin hanoille ja venttiileille.

Kyllä se vähän sähkölaskun perusmaksuun tai siirtomaksuihin vaikuttaa jos on potentiaalia isommille kulutuksille vaikka ei niitä käyttäisikään, elikkä ei sitä ylimäärää välttämättä edes kannata pitää, ei varsinkaan pienasunnoissa missä ei mitään suurperhekeittiöitä ja pesuhuoneita eikä saunojakaan tarvita.

lopun aikoja kirjoitti:

Vai että "helposti 10 vuotta lisää". Etpä paljoa tunnu putkiremonteista tietävän.

Todelllisuudessa putkiremontteja kuitenkin tehdään noin 50 vuoden ikäisiin taloihin ja motivaatio remonttiin syntyy siinä vaiheessa, kun rupeaa vesivahinkosaneeraukset olemaan jokavuotista hupia...

Heikoin lenkki ovat vanhoista taloista löytyvät teräksiset kylmävesijohdot (tunnetaan yleisemmin sinkittyinä johtoina), joille 40-45 vuotta voi jo olla tarpeeksi. Nämä eivät niinkään rupea vuotamaan, vaan menevät ruosteesta tukkoon ruosteinen käyttövesi (joka värjää pyykit yms.) kaupan päälle. Aika usein KV johdot on jouduttu uusimaan jo 10 v ennen putkiremonttia.

Seuraavaksi poksuu kupariset (lämmin)vesijohdot. Voivat syöpyä puhkikin, mutta näissä on myös haurausongelmaa eli poksuu liitoksia auki.

Vanhemmissa taloissa viemärit ovat tuhtia tavaraa ja nämä olisivat se ainoa osa, mikä saattaisi 60 vuoden rajapyykkiin yltää. Muoviviemäritkin ovat yleensä pitkäikäisiä, mutta tuoreemmat valuraudat ei. 80-luvulla on käytetty niin huonoa valurautaa / tehty asennuksia huonosti, että näitä uusitaan jo, vain 30 vuoden ikäisinä.

Eikä vanhimpien talojen ongelmat rajoitu vesi/viemärijärjestelmiin. Esim. 50/60 -lukujen sähköverkkojen mitoitus on "hieman" alakanttiin nykyiseen tarpeeseen verrattuna. Asunnossa voi olla 10 A sulake keittiölaitteille (jos on kaasuhella) ja toinen koko muun asunnon valaistukselle ja pistorasioille. Jos on liesi, niin sitten sille on vielä 20 A paukku, mutta koko kämppä on 25 A sulakkeen takana. Laita sinne sitten pesukonetta ja APK:ta. Autopaikoilla tolpissa 6 A sulakkeet. Kyllähän siitäkin riittää kahdelle lohkolle!

Lue lisää

Se tuo Bauer ruosteen poistosysteemi kyllä auttaa ruosteongelmaaan, ei tarvii hanojakaan niin paljon ruosteen vuoksi puhditella. Sanovat että se vähän pidentääkin putkien kestoikää. Ja joka tapauksessa kun se ei paljon maksa niin kannttaa se asentaa. Mulle on laitettu yhteen taloyhtiöön missä minulla kämppä tällainen Bauer noin kymmene vuotta sitten.

silmään lorottelua kirjoitti:

Ruosteenpoistosysteemit toimii vain teräsputkistossa, eli lämmistysputkistossa. Käyttövedet on sitten kuparia, ne ei ruostu, mutta vedenvirtauksesta ja paineesta johtuen hioutuvat hiljalleen, ja lopulta se putki on niin ohut että naps vaan ja sitten suihkuaa paineella putken kyljestä.
Valurautaviemärit kestää aikansa, sitten nekin syöpyy puhki. Putkiremonteilta ei vältytä millään saksalaisilla lisälaitteilla. Jos lämmistysverkostoon saa muutaman vuoden lisää käyttöaikaa, kannattaa miettiä, onko sen takia järkevää lykätä putkiremppaa siltä osin, jos kaikki muu putkisto talossa on haperoa.

Lue lisää

Käyttövesiputkistoja uusitaan paljon erillisenä niin että ei lämmitysputkistoa vielä uusita.
Ei näitä putkiremppoja ainakaan liian aikaisin kannata lähteä tekemään. Myös näitä sukituksiakin tehdään ja nidenkin hinnat voivat tulla alas kun tekniikat kehittyvät. Ja jos saa vaikka 10 vuottakin lisää aikaa kestämään kohtuuhintaan niin se voi olla hyvä ratkaisu johonkin taloon.

silmään lorottelua kirjoitti:

Ruosteenpoistosysteemit toimii vain teräsputkistossa, eli lämmistysputkistossa. Käyttövedet on sitten kuparia, ne ei ruostu, mutta vedenvirtauksesta ja paineesta johtuen hioutuvat hiljalleen, ja lopulta se putki on niin ohut että naps vaan ja sitten suihkuaa paineella putken kyljestä.
Valurautaviemärit kestää aikansa, sitten nekin syöpyy puhki. Putkiremonteilta ei vältytä millään saksalaisilla lisälaitteilla. Jos lämmistysverkostoon saa muutaman vuoden lisää käyttöaikaa, kannattaa miettiä, onko sen takia järkevää lykätä putkiremppaa siltä osin, jos kaikki muu putkisto talossa on haperoa.

Lue lisää

Onhan se nyt paljon isompi homma näiden lämmitysputkistojen ja patterien uusiminen kuin mitä nämä pelkät käyttövesiputket. Jos vaan saa näiden ikää lisättyä niin kait se kannattaa. Ja lisäksi termostaatit ja hanat eivät niin tukkeennu kun ruostetta saadaan sieltä pois. Nämä tukkeumat aiheuttavat häiriöitä lämmittämisessäkin.

44556633328888888888 kirjoitti:

70-luvun talojen parkkipaikoilla on yleensä tolpissa 16 ampeerin sulakkeet, ei todellakaan mitään 6 ampeerin sulakkeita. 70 lukua vanhemmissa taloissa taasen ei parkkipaikkoja vielä niin olekkaan.
16 amp. sulake on myös kylppärin maattopistiksessä niinkuin on 16 amp. sulake keittiön maattopistokkeisiin(keittiössä yleensä kaksi pistoketta jääkaappi ja tiskipöydän päällä), valaistuksille on kaksi 10 amp. sulaketta. Ja liedelle sitten se 20amp. sulke. Nämä tällaiset ovat jokseenkin vakiovarustusta 70-luvun pienissä kerrostaloasunnoissa, yksiöissä ja kaksioissa. Kyllä niillä pienissä asunnoissa hyvinkin pärjää. Se on että pistorasioita saisi olla muutama enemmän, mutta voihan niitä aina jakaa. 16 amp sulakkeeseen voit laittaa jo melkein 4 kilovatin laitteen.
TV-antennia ei tule kuin olohuneeseen, mutta senkin voi jakaa siitä antennivahvistimen ja antennikaapelin kanssa toiseen huoneeseen menemään(k.o. vahvistin maksaa jotain 10-15€ eikä kuluta juuri mitään), mikä onkin pakko siihen laittaa jo yhdenkin televison vuoksi jos on talossa antennin kautta kaapelinetti.

Mutta onhan toki uusissa asunnoissa näitä pistorasioita paljon ja kaikki maatettuja niinkuin on se maatto vielä valaisimiinkin. Myös nettikaaapelitkin on pistokkeissa joka huoneessa valmiina, ja tv-pistokkeita 2 ja kolmekin kolmiossa. Ja sitten iso sulaketaulu missä nappuloista väännettävät relesulakkeet. Jos lattialämmitys niin jakokaappi niillekkin hanoille ja venttiileille.

Kyllä se vähän sähkölaskun perusmaksuun tai siirtomaksuihin vaikuttaa jos on potentiaalia isommille kulutuksille vaikka ei niitä käyttäisikään, elikkä ei sitä ylimäärää välttämättä edes kannata pitää, ei varsinkaan pienasunnoissa missä ei mitään suurperhekeittiöitä ja pesuhuoneita eikä saunojakaan tarvita.

Lue lisää

Yritä nyt ensi alkuun ymmärtää, että 50 luku 70-luku.

Ja noissa 70-luvunkin taloissa ainakin pienempiin asuntoihin tulee pelkkkä 1-vaihesähkö eli koko kämppä on 25 A sulakkeen perässä. Siinä ei paljoa lämmitä, että on pyykinpesukoneelle ja keittiölaitteille 16 A paukut tämän päälle pari 10 A paukkua muille tiloille 20 A liedelle. Noista tulee yhteensä 72 A, mikä on melkein kolminkertainen lukema pääsulakkeen kestoon verrattuna.

Laita tuollaiseen kämppään sitten vielä astianpesukonetta tai rakenna sauna....

44552266339999999999 kirjoitti:

Se tuo Bauer ruosteen poistosysteemi kyllä auttaa ruosteongelmaaan, ei tarvii hanojakaan niin paljon ruosteen vuoksi puhditella. Sanovat että se vähän pidentääkin putkien kestoikää. Ja joka tapauksessa kun se ei paljon maksa niin kannttaa se asentaa. Mulle on laitettu yhteen taloyhtiöön missä minulla kämppä tällainen Bauer noin kymmene vuotta sitten.

Lue lisää

Vielä kun joku osaisi selittää, miten tuo vekotin toimii. Kuulostaa lähinnä homeopatialta - vettä kutitallaan magneettikentällä, jolloin se tulee hyvälle tuulelle -> vedestä ei saostu kalkkia, putkien syöpyminen loppuu jne.

Mutta onhan siinä vekottimessa sentään hienosti vilkkuvia ledejä!

44552233665554444444 kirjoitti:

Onhan se nyt paljon isompi homma näiden lämmitysputkistojen ja patterien uusiminen kuin mitä nämä pelkät käyttövesiputket. Jos vaan saa näiden ikää lisättyä niin kait se kannattaa. Ja lisäksi termostaatit ja hanat eivät niin tukkeennu kun ruostetta saadaan sieltä pois. Nämä tukkeumat aiheuttavat häiriöitä lämmittämisessäkin.

Lue lisää

Lämmitysputket kestää hyvin sata vuottakin. Ilman mitään muovipurkkeja, joissa on vilkkuvia ledejä. Kunhan vaan pidetään systeemi kunnossa eli ei päästetä happea verkostoon (ei vuotoja, paisunnat toimii jne ettei koko ajan tarvi vettä lisätä).

Ja kannattaa pysytellä erossa myös niistä stabilointiaineista yms.

rahanhukkaa kirjoitti:

Lämmitysputket kestää hyvin sata vuottakin. Ilman mitään muovipurkkeja, joissa on vilkkuvia ledejä. Kunhan vaan pidetään systeemi kunnossa eli ei päästetä happea verkostoon (ei vuotoja, paisunnat toimii jne ettei koko ajan tarvi vettä lisätä).

Ja kannattaa pysytellä erossa myös niistä stabilointiaineista yms.

Lue lisää

Ei aina kaikkia uusia syteemejä pidä tuomita kelvottomiksi. Ttietty se on että vasta se todistaa niiden kelvollisuuden kun niistä on käytännössä kokemusta karttunut. Mun tietääkseni esim. näitä Bauer ruosteenpoistolaitteita on Saksassa ja keskieuroopassa aika paljon käytetty. Ei kait ne niin tyhmiä siellä ole, että antaisivat itseään pitkäänkin huijata kelvottomilla vekottimilla. Mä en ole kyllä yhtään itse perhtynyt k.o. laitteeseen tai systeemiin, vain sen tiedän että yhteen taloyhtiöön missä mulla vuokrakämppä asennettiin tällainen laite putkistoon noin 10 vuotta sitten eikä se paljon kustantanut. Oli siinä osakkaille esityslehtisiä ja laitteesta kertovia juttuja, mutta en niitäkään tarkemmin tutkinut.

Kyllä näihin vanhoihin kerrostaloihin kaivattaisiin kovasti putkien osalta sellaista jotain nopeasti ja helposti tehtävää suht. halvaksi tulevaa korjausmenetelmää jolla päästäisiin edes joku 15 vuottakin taas eteenpäin. Se on sitten uusi tilanne talolle sen jälkeen kun taas tämä jatkoaika putkille on kulunut. Talokohtaisesti sitten arvioitaisiin mitä tehdään, ja joitakin taloja varmasti purettaisiinkin jos siinä vielä muutenkin huonoksi olisi mennyt tai ei olisi asunnoille enää niin kysyntää.
Näiden käyttövesiputkien osalta olen sellaistakin ajatellut, että miksi ei kukaan ole kehittänyt jotain talon rapun kautta helposti ja noppeasti huoneistoihin vedettäviä putkia, sellaisia jotain pintaan seiniin vaan kiinni. Nää viemärijutut on isompi ja hankalampi asia, toivottavasti jotain helppoja ja halpoja sukituksia tulee joilla saadaan ainakin jatkoaikaa.

44552223336666666666 kirjoitti:

Ei aina kaikkia uusia syteemejä pidä tuomita kelvottomiksi. Ttietty se on että vasta se todistaa niiden kelvollisuuden kun niistä on käytännössä kokemusta karttunut. Mun tietääkseni esim. näitä Bauer ruosteenpoistolaitteita on Saksassa ja keskieuroopassa aika paljon käytetty. Ei kait ne niin tyhmiä siellä ole, että antaisivat itseään pitkäänkin huijata kelvottomilla vekottimilla. Mä en ole kyllä yhtään itse perhtynyt k.o. laitteeseen tai systeemiin, vain sen tiedän että yhteen taloyhtiöön missä mulla vuokrakämppä asennettiin tällainen laite putkistoon noin 10 vuotta sitten eikä se paljon kustantanut. Oli siinä osakkaille esityslehtisiä ja laitteesta kertovia juttuja, mutta en niitäkään tarkemmin tutkinut.

Kyllä näihin vanhoihin kerrostaloihin kaivattaisiin kovasti putkien osalta sellaista jotain nopeasti ja helposti tehtävää suht. halvaksi tulevaa korjausmenetelmää jolla päästäisiin edes joku 15 vuottakin taas eteenpäin. Se on sitten uusi tilanne talolle sen jälkeen kun taas tämä jatkoaika putkille on kulunut. Talokohtaisesti sitten arvioitaisiin mitä tehdään, ja joitakin taloja varmasti purettaisiinkin jos siinä vielä muutenkin huonoksi olisi mennyt tai ei olisi asunnoille enää niin kysyntää.
Näiden käyttövesiputkien osalta olen sellaistakin ajatellut, että miksi ei kukaan ole kehittänyt jotain talon rapun kautta helposti ja noppeasti huoneistoihin vedettäviä putkia, sellaisia jotain pintaan seiniin vaan kiinni. Nää viemärijutut on isompi ja hankalampi asia, toivottavasti jotain helppoja ja halpoja sukituksia tulee joilla saadaan ainakin jatkoaikaa.

Lue lisää

Häh? Sehän ei todellakaan ole hirmuisen iso operaatio vetäistä uusia vesijohtonousuja porrashuoneen nurkkaan! Näitä tehdään ja touhua varten on merkkinoilla putkikoteloita, joissa on eristeet, vuodonilmaisimet yms. valmiina.

Mitään muoviletkuja ei porrashuoneisiin voi viritellä kun sattuvat olemaan poistumisteitä. Siis kaikki palava materiaali on pannassa tai tulee ainakin koteloida palonkestävästi.

Kyllä ne vanhojen talojen ongelmat ovat enempi siellä kylppärien päässä - puolet kylppäreistä usein "alkuperäiskuntoisia", kolmannes remontoitu joskus 80/90 -luvulla lätkimällä laatat vaan seinille (= vesieristys puuttuu tai vesieristeenä se 70-luvun muovitapetti) ja vain joka viides kylppäri on OK eli rempattu & laitettu vesieristeet .... joilla on vielä elinikääkin >10 vuotta jäljellä.

Plus tähän päälle epäkäytännölliset/rupsahtaneet yhteistilat, viimeisiään vetävät antenniverkot, ylikuormitetut sähkönousut yms.

rahanhukkaa kirjoitti:

Häh? Sehän ei todellakaan ole hirmuisen iso operaatio vetäistä uusia vesijohtonousuja porrashuoneen nurkkaan! Näitä tehdään ja touhua varten on merkkinoilla putkikoteloita, joissa on eristeet, vuodonilmaisimet yms. valmiina.

Mitään muoviletkuja ei porrashuoneisiin voi viritellä kun sattuvat olemaan poistumisteitä. Siis kaikki palava materiaali on pannassa tai tulee ainakin koteloida palonkestävästi.

Kyllä ne vanhojen talojen ongelmat ovat enempi siellä kylppärien päässä - puolet kylppäreistä usein "alkuperäiskuntoisia", kolmannes remontoitu joskus 80/90 -luvulla lätkimällä laatat vaan seinille (= vesieristys puuttuu tai vesieristeenä se 70-luvun muovitapetti) ja vain joka viides kylppäri on OK eli rempattu & laitettu vesieristeet .... joilla on vielä elinikääkin >10 vuotta jäljellä.

Plus tähän päälle epäkäytännölliset/rupsahtaneet yhteistilat, viimeisiään vetävät antenniverkot, ylikuormitetut sähkönousut yms.

Lue lisää

"Viimeisiään vetelevät antenniverkot"

Antenniverkot eivät tietääkseni kulu käytössä, mutta kapasiteetiltaan datalle voivat sopimattomiksi käydä. Tosin mullakin on 50MZ DNA velhonetti eräässä 70-luvun puolenvälin talon antenniverkossa.

77755566699955522222 kirjoitti:

"Viimeisiään vetelevät antenniverkot"

Antenniverkot eivät tietääkseni kulu käytössä, mutta kapasiteetiltaan datalle voivat sopimattomiksi käydä. Tosin mullakin on 50MZ DNA velhonetti eräässä 70-luvun puolenvälin talon antenniverkossa.

Lue lisää

Ja mitä tulee näihin antennkaapeleihin niin ne nyt ainakin on helppo vetäistä pintaan, ja sähköjodotkin voidaan pinta-asennuksena uusia. Ei näistä mahdottomia kustannuksia tule.

77755566699955522222 kirjoitti:

"Viimeisiään vetelevät antenniverkot"

Antenniverkot eivät tietääkseni kulu käytössä, mutta kapasiteetiltaan datalle voivat sopimattomiksi käydä. Tosin mullakin on 50MZ DNA velhonetti eräässä 70-luvun puolenvälin talon antenniverkossa.

Lue lisää

Sun tietämiset on jo nähty. Kaapeloinnit on mitä on - eihän näistä aina saatu edes digiTV-lähetyksiä menemään läpi... ja se suurin ongelma on ketjutus. Jos ja kun joku asukas menee oman asutonsa antennirasiaa räpeltämään (esim vetää sieltä haaroituksen toiseen huoneeseen "kyllä mä osaan" -periaatteella), piemenee alapuolisten asuntojen verkko täysin. Nimim. kokemusta on.

Uudet systeemit tehdään aina tähtiverkkona, jolloin ropaaja ampuu vain itseään nilkkaan.

näillä alkuun kirjoitti:

Sun tietämiset on jo nähty. Kaapeloinnit on mitä on - eihän näistä aina saatu edes digiTV-lähetyksiä menemään läpi... ja se suurin ongelma on ketjutus. Jos ja kun joku asukas menee oman asutonsa antennirasiaa räpeltämään (esim vetää sieltä haaroituksen toiseen huoneeseen "kyllä mä osaan" -periaatteella), piemenee alapuolisten asuntojen verkko täysin. Nimim. kokemusta on.

Uudet systeemit tehdään aina tähtiverkkona, jolloin ropaaja ampuu vain itseään nilkkaan.

Lue lisää

Siihen antennihaaroitukseen laitetaan semmoinen laite kuin antennivahvistin joka maksaa jotain 15€. Tässä vahvistimessa on tasan tarkkaan sama impedanssi mitä yhdessä televisiossa mihin nämä kaapelit on impedanssiltaan suunniteltu. Elikkä ei ole todellakaan mitään häikkää tässä syteemissä kun se näin tehdään. Tämä antennivahvistin ei kuluta juuri mitään sähköä. Mä laitoin yhteen kämppään juuri tällaisen systeemin antennipistokkeeseen. Siihen antennipistokkeeseen tulee myös se DNA:n velhonetti. Kuormana siinä pistokkeessa on siis tämä velhon kaapelimodeemi ja yksi televiso, ja nyt sitten television sijaan se antennivahvistin mikä ajaa saman asian kuormana. Datamodeemista ja antennivahvistimesta sitten vedin pinta-asennuksena kaapelit makuuhuoneeseen.

Hyvin se datanetti on pelannut siinä talossa, jotain 5-6- vuotta sitten muistan sen asennetun. Sanovat että on tosinopea, ja olen minä siellä kerran käynyt itsekkin ja läppärini siihen laitoin ja selvästi nopea oli.

lopun aikoja kirjoitti:

Yritä nyt ensi alkuun ymmärtää, että 50 luku 70-luku.

Ja noissa 70-luvunkin taloissa ainakin pienempiin asuntoihin tulee pelkkkä 1-vaihesähkö eli koko kämppä on 25 A sulakkeen perässä. Siinä ei paljoa lämmitä, että on pyykinpesukoneelle ja keittiölaitteille 16 A paukut tämän päälle pari 10 A paukkua muille tiloille 20 A liedelle. Noista tulee yhteensä 72 A, mikä on melkein kolminkertainen lukema pääsulakkeen kestoon verrattuna.

Laita tuollaiseen kämppään sitten vielä astianpesukonetta tai rakenna sauna....

Lue lisää

Jos siinä talossa on 60v eletty ilman saunaa, niin eiköhän pärjätä vielä 10 vuotta lisääkin.

näillä alkuun kirjoitti:

Sun tietämiset on jo nähty. Kaapeloinnit on mitä on - eihän näistä aina saatu edes digiTV-lähetyksiä menemään läpi... ja se suurin ongelma on ketjutus. Jos ja kun joku asukas menee oman asutonsa antennirasiaa räpeltämään (esim vetää sieltä haaroituksen toiseen huoneeseen "kyllä mä osaan" -periaatteella), piemenee alapuolisten asuntojen verkko täysin. Nimim. kokemusta on.

Uudet systeemit tehdään aina tähtiverkkona, jolloin ropaaja ampuu vain itseään nilkkaan.

Lue lisää

Se on voimajohtopuolella kun näitä tähtikytkentöjä tehdään. Kuormat kytketään 3 vaihejohdolla ja sitten nollajohto siitä.

hienot valoefektit kirjoitti:

Vielä kun joku osaisi selittää, miten tuo vekotin toimii. Kuulostaa lähinnä homeopatialta - vettä kutitallaan magneettikentällä, jolloin se tulee hyvälle tuulelle -> vedestä ei saostu kalkkia, putkien syöpyminen loppuu jne.

Mutta onhan siinä vekottimessa sentään hienosti vilkkuvia ledejä!

Lue lisää

Siinä on vaihdettava suodatin. Toimii ok kun se on lämmitysverkostossa, koska se sama vesi kiertää siellä suodattimen läpi jatkuvasti. Käyttövesipuolella sillä ei ole paskankaan väliä, koska käyttövesi ehtii virrata vain kerran sen suodattimen läpi, matkalla päävesimittarilta suihkuhanalle ja pytylle. Lisäksi en ole koskaan kuullut että kupariset vesiputket ruostuu, mutta nuo bauerin myyntitykit keksii varmasti faktoja, jolla näin tapahtuu ;)
Saman asian käyttövesipuolella ajaa, kun laittaa päävesimittarin viereen raamatun ja kynttilän, vedestä poistuu kaikki synti ja sonta. Jos oikein lujasti uskoo, vesi voi muuttua jopa viiniksi.

suodatinjeesus oy kirjoitti:

Siinä on vaihdettava suodatin. Toimii ok kun se on lämmitysverkostossa, koska se sama vesi kiertää siellä suodattimen läpi jatkuvasti. Käyttövesipuolella sillä ei ole paskankaan väliä, koska käyttövesi ehtii virrata vain kerran sen suodattimen läpi, matkalla päävesimittarilta suihkuhanalle ja pytylle. Lisäksi en ole koskaan kuullut että kupariset vesiputket ruostuu, mutta nuo bauerin myyntitykit keksii varmasti faktoja, jolla näin tapahtuu ;)
Saman asian käyttövesipuolella ajaa, kun laittaa päävesimittarin viereen raamatun ja kynttilän, vedestä poistuu kaikki synti ja sonta. Jos oikein lujasti uskoo, vesi voi muuttua jopa viiniksi.

Lue lisää

No se on kaiketi juuri lämmitysputkiverkostoihin kun näitä asennetaan. Onhan siinä sekin kun termostaattiventtiileihin ja hanoihin ja muualle pakkaa kasaantumaan ruostetta niin vaikeutuu myös se veden kierto. Lämmitysputkistot ja patterit kun joutuu uusimaan niin se onkin isompi lasku siitä, käyttövesiputkien uusinta on pikkujuttu siihe verraten.

lopun aikoja kirjoitti:

Yritä nyt ensi alkuun ymmärtää, että 50 luku 70-luku.

Ja noissa 70-luvunkin taloissa ainakin pienempiin asuntoihin tulee pelkkkä 1-vaihesähkö eli koko kämppä on 25 A sulakkeen perässä. Siinä ei paljoa lämmitä, että on pyykinpesukoneelle ja keittiölaitteille 16 A paukut tämän päälle pari 10 A paukkua muille tiloille 20 A liedelle. Noista tulee yhteensä 72 A, mikä on melkein kolminkertainen lukema pääsulakkeen kestoon verrattuna.

Laita tuollaiseen kämppään sitten vielä astianpesukonetta tai rakenna sauna....

Lue lisää

Kurmitusta 72 A. Se tekee 240 voltilla 17 kilowattia. Eihän näitä tällaisia kuormituksia tavallisessa kerrostaloyksiössä tai kaksiossa ikinä yhtä aikaa päällä pidetä, eikä näitä tehoja tarvita vielä isommissakaan asunnoissa. Saunat on niitä tehosyöppöjä, mutta kerrostalo/rivari-saunojen kiukaatkin ovat vain 6 kilowattia teholtaan.
En usko että monellakaan 70-luvun kerrostaloissa asuvista on käynyt niin että sähkötehot osoittautuisvat riittämättömiksi, siis normaaili asumiskäytössä. Se tiskikone saa kyllä ihan hyvin olla, ei se niin paljon sähköä syö.

rahanhukkaa kirjoitti:

Häh? Sehän ei todellakaan ole hirmuisen iso operaatio vetäistä uusia vesijohtonousuja porrashuoneen nurkkaan! Näitä tehdään ja touhua varten on merkkinoilla putkikoteloita, joissa on eristeet, vuodonilmaisimet yms. valmiina.

Mitään muoviletkuja ei porrashuoneisiin voi viritellä kun sattuvat olemaan poistumisteitä. Siis kaikki palava materiaali on pannassa tai tulee ainakin koteloida palonkestävästi.

Kyllä ne vanhojen talojen ongelmat ovat enempi siellä kylppärien päässä - puolet kylppäreistä usein "alkuperäiskuntoisia", kolmannes remontoitu joskus 80/90 -luvulla lätkimällä laatat vaan seinille (= vesieristys puuttuu tai vesieristeenä se 70-luvun muovitapetti) ja vain joka viides kylppäri on OK eli rempattu & laitettu vesieristeet .... joilla on vielä elinikääkin >10 vuotta jäljellä.

Plus tähän päälle epäkäytännölliset/rupsahtaneet yhteistilat, viimeisiään vetävät antenniverkot, ylikuormitetut sähkönousut yms.

Lue lisää

Mutta kun ne alkuperäiskunnossa olevat kylppäritkin kelpaisivat vielä sellaisenaan niin monelle näissä kerrostaloissa asuville, varsinkin vanhemmille jotka ovat tottuneet niiden kanssa pelamaan. Siis omistusasujille näin, vuokralaiset kyllä pakkaavat repimään kylppärin seinät ja lotraavat vettä ympäriinsä, ja sitä homettakin sitten niin mennen saadaan tulemaan. Eniten näidenkin kelvottomuudesta mouruavat juurikin firmat jotka haluaisvat päästä rahastamaan hirmuhintavilla remonteillaan, ja politikot myös tätä haluvat jotta saisivat työllistettyä ja kasvatettua bk:tä ja kehitettyä verotuloa.

44552233666229999999 kirjoitti:

Siihen antennihaaroitukseen laitetaan semmoinen laite kuin antennivahvistin joka maksaa jotain 15€. Tässä vahvistimessa on tasan tarkkaan sama impedanssi mitä yhdessä televisiossa mihin nämä kaapelit on impedanssiltaan suunniteltu. Elikkä ei ole todellakaan mitään häikkää tässä syteemissä kun se näin tehdään. Tämä antennivahvistin ei kuluta juuri mitään sähköä. Mä laitoin yhteen kämppään juuri tällaisen systeemin antennipistokkeeseen. Siihen antennipistokkeeseen tulee myös se DNA:n velhonetti. Kuormana siinä pistokkeessa on siis tämä velhon kaapelimodeemi ja yksi televiso, ja nyt sitten television sijaan se antennivahvistin mikä ajaa saman asian kuormana. Datamodeemista ja antennivahvistimesta sitten vedin pinta-asennuksena kaapelit makuuhuoneeseen.

Hyvin se datanetti on pelannut siinä talossa, jotain 5-6- vuotta sitten muistan sen asennetun. Sanovat että on tosinopea, ja olen minä siellä kerran käynyt itsekkin ja läppärini siihen laitoin ja selvästi nopea oli.

Lue lisää

Siihen antennihaaroitukseen juu tarvitaan, mutku se maksaa. Tee se itse mies avaa kanneen ja totetaa, että sinne tulee 2 johtoa. Toisen kun irrottaa, oma telkkari pimenee. Mutta toisen kun irrottaa, niin eipä näy haittaavan -> tästä liittimestä voi vetää piuhan uudelle rasialle.

Myös niitä on, jotka uusii sen antennirasian. Vaikka kaikki puihat kytkisi oikein, niin pileen menee. Ketjutetussa verkossa jokainen rasia on verkon haarautumispiste ja siinä pitää olla sopiva vaimennus, ettei antennisignaali rupea kimpolemaan haarojen välillä miten sattuu. Ja, tottakai, ketjun viimeinen rasia on taas erilainen, päätevaimennuksella varustettu. Näitä kun ropataan ja korvataan marketista käteen osuneilla, niin kylläpä menee hienosti kuva solmuun. Myös huonot, häiriösignaaleja verkkoon vuotavat laitteet sotkevat naapurien kuvaa. Onhan sitä joskus netissäkin nähty hienoja ohjeita, miten TV-peli tms liitetään ihan haaroituskappaleella TV:n antennijohtoon. Muuten hyvä, mutta tällaisella kytkennällä se TV peli syöttää signaaliaan paitsi telkkariin, myös sinne yhteisantenniverkkoon.

BTW antennivahvistin auttaa liian heikkoon signaaliin. Siis jos telkkarin/digiboxin vastaanotin on liian epäherkkä. Mutta se vahvistaa yhtälailla häiriöt eli signaalin laatu (kohinasuhde) ei parane yhtään, päinvastoin. Digivehkeet tietty toimii niin kauan, kun ollaan tietyn tason yli ja virheenkorjaus hanskaa tilanteen. Analogiaikaan sai aina ihastella hentoa vinoraidoitusta, haamukuvia yms.

77889955666666666666 kirjoitti:

Kurmitusta 72 A. Se tekee 240 voltilla 17 kilowattia. Eihän näitä tällaisia kuormituksia tavallisessa kerrostaloyksiössä tai kaksiossa ikinä yhtä aikaa päällä pidetä, eikä näitä tehoja tarvita vielä isommissakaan asunnoissa. Saunat on niitä tehosyöppöjä, mutta kerrostalo/rivari-saunojen kiukaatkin ovat vain 6 kilowattia teholtaan.
En usko että monellakaan 70-luvun kerrostaloissa asuvista on käynyt niin että sähkötehot osoittautuisvat riittämättömiksi, siis normaaili asumiskäytössä. Se tiskikone saa kyllä ihan hyvin olla, ei se niin paljon sähköä syö.

Lue lisää

Ei vai? Lieden levyt (pikalevyt) reilun kW/kpl, uuni lienee pari kW -> 2 levyä uuni päällä = 4-5 kW, kaikki levyt uuni päällä virrankulutus on (1-vaihekytkennällä) yli 20 A, senhän takia hellat kytketäänkin 2x16 A syötöllä aina kun mahdollista!

Pesukone/kuivausrumpu/APK yleensä 10 A/2,2 kW ottoteho (lämmitysvastuksen ollessa päällä ... eli aika pitkiä aikoja).

Vedenkeitin, mikro yms. kilowatin luokkaa, pölynimurit puolitoista - kaksi kW.

Näihin voi vielä laskea päälle pikku hiluja, esim. KPH lattialämmitys 200 W, jääkaappi 100 W, valaistukset pari sataa wattia, samoin telkkari. Äkkiä näistäkin tulee yhteensä puoli kW = 5 A, vaikkei nuo jääkaapit yms. koko aikaa virtaa hotkikaan.

Siis nuo hilut 5 A, uuni päällä 9 A, PK päällä 10 A ja kaiken kukkuraksi imuroidaan (7 A). Yht. 31 A. Juuei pala pääsulake, koska ne kestää pientä ylikuormaa aika pitkäänkin. Mutta koko ajan pitää tällaisessa kämpässä miettiä, että nyt kuin on hella ja pesukone jo päällä ja imuria pitää heilutella, niin nyt ei enää kannata laittaa astianpesukonetta päälle, Sen kanssa menisi kulutus jo yli 40 A.

44556633322211111111 kirjoitti:

No se on kaiketi juuri lämmitysputkiverkostoihin kun näitä asennetaan. Onhan siinä sekin kun termostaattiventtiileihin ja hanoihin ja muualle pakkaa kasaantumaan ruostetta niin vaikeutuu myös se veden kierto. Lämmitysputkistot ja patterit kun joutuu uusimaan niin se onkin isompi lasku siitä, käyttövesiputkien uusinta on pikkujuttu siihe verraten.

Lue lisää

Asennetaan noita käyttävesijohtoihinkin - on tullut jokunen nähtyä. Tiedän myös kokeineita suunnittelijoita, jotka laitteen nimeen vannovat. Mutta edelleenkään kukaan, edes valmistaja, ei osaa selittää, mihin ilmiöön toiminta perustuu. Siis muutakuin homeopatialta haiskahtava "vedellä on muisti". Siis että vesimolekyylit voi magneettikentällä ohjelmoida tekemään haluttu temppu.

Suodattimien toiminta sentään on selitettävissä...

etpä paljoa tiedä kirjoitti:

Siihen antennihaaroitukseen juu tarvitaan, mutku se maksaa. Tee se itse mies avaa kanneen ja totetaa, että sinne tulee 2 johtoa. Toisen kun irrottaa, oma telkkari pimenee. Mutta toisen kun irrottaa, niin eipä näy haittaavan -> tästä liittimestä voi vetää piuhan uudelle rasialle.

Myös niitä on, jotka uusii sen antennirasian. Vaikka kaikki puihat kytkisi oikein, niin pileen menee. Ketjutetussa verkossa jokainen rasia on verkon haarautumispiste ja siinä pitää olla sopiva vaimennus, ettei antennisignaali rupea kimpolemaan haarojen välillä miten sattuu. Ja, tottakai, ketjun viimeinen rasia on taas erilainen, päätevaimennuksella varustettu. Näitä kun ropataan ja korvataan marketista käteen osuneilla, niin kylläpä menee hienosti kuva solmuun. Myös huonot, häiriösignaaleja verkkoon vuotavat laitteet sotkevat naapurien kuvaa. Onhan sitä joskus netissäkin nähty hienoja ohjeita, miten TV-peli tms liitetään ihan haaroituskappaleella TV:n antennijohtoon. Muuten hyvä, mutta tällaisella kytkennällä se TV peli syöttää signaaliaan paitsi telkkariin, myös sinne yhteisantenniverkkoon.

BTW antennivahvistin auttaa liian heikkoon signaaliin. Siis jos telkkarin/digiboxin vastaanotin on liian epäherkkä. Mutta se vahvistaa yhtälailla häiriöt eli signaalin laatu (kohinasuhde) ei parane yhtään, päinvastoin. Digivehkeet tietty toimii niin kauan, kun ollaan tietyn tason yli ja virheenkorjaus hanskaa tilanteen. Analogiaikaan sai aina ihastella hentoa vinoraidoitusta, haamukuvia yms.

Lue lisää

Siis tämä antennivahvistin minkä minäkin ostin eräästä elektroniikkaliikkeestä ja laitoin mainitsemaani kämppään on sisäänmenoimpedanssiltaan samanlainen kuin mitä mikä tahansa yksi televisio, jos se sattuisi olemaan toisenlainen niin sitä voisi olla yhtä hyvin joku siihen kytketty kaupasta ostettu televisio. Minä muuten satun tietämään sen varsin hyvin, että antennivahvistin vahvistaa myös häiriöt siinä missä itse singnaalinkin, ja että ei siitä siksi monissakaan yhteyksissä mitään hyötyä ole. Olen muutenkin näistä elektroniikapuolen jutuista varmasti enemmän perillä kuin mitä osiaisit kuvitellakkaan. Se vaan että näihin ihan viimeaikaisiin digilähetyksiin liittyviin komponentteihin en ole mitenkään tottunut tai niihin perehtynyt. En tässä sitä vahvistinta niin vahvistamisen takia siihen laittanutkaan, vaan siksi että se oli siihen kuormana kuin yksi telkku, ja että siitä sai ulos kahteen telkkuun, toisen kaapelia myöden pidemmälle makuuhuoneeseen mihin kyllä se pieni vahvistuskin voi paremmin paikallaan olla. Siinä vahvistimessa oli säädettäväkin se vahvistus. Tuskin tällaisesta yksinkertaisesta antennivahvistimesta mitään häiriösingnaalejakaan verkkoon päin vuotaa sen enempää kuin mitä jostain televison esiasteista. Jos epäilet tätä niin kerro miksi sinun mielestäsi niin vuotaisi.
DNA-kaupasta hain sen modeemin ja jakokappaleen mikä nähtävästi sen talon antennisysteemeihin sopivaksi oli katsottu. Siinä oli se jako mistä toinen meni velhon koaksiaalikaapelia pitkin siihen velhon modemiin(siinä joku palakin mikä nähtävästi joku impedanssisovitus tai vahvaus sitä modemia varten) ja toinen oli yhdelle televisiolle, johon televison liittimeen tuikkasin sen antennivahvistimen kiinni. Modeemista vedin myös telkkuantennin rinnalle sen datakaapelin makuuhuoneeseen, ja hyvin siitä toimivat telkku ja netti niin olohuoneessa kuin makuuhuoneessa.

Kyllähän näitä antennijohtosysteemejä on tietääkseni 70- ja 80 luvun asunnoista tai taloista jo päivitelty näiden digilähetysten tultua. Muistan että tuossa y.m. talossakin oli kerran yhtiökokouksessa päätös näiden päivittämisestä(ei mikään hintava juttu se ollut). Itse asiassa minä luulin että ne johonkin pintaan vedettäisiin kokonaan uudet antennijohdot, mutta eihän siellä sitten pintaan ollut mitään vedetty. Ei vedetty pintaan uusia minun edellisessä rivarikämpässänikään kun siihen jo reilutkin kymmen vuotta sitten näitä antennijuttuja päivitettiin, vanhaa koaksiaalikaapelia olivat ottaneet sieltä kuitenkin kieppejä pois ja uutta tilalle, en siis kuitenkaan ollut siinäkään paikalla katsomassa mitä ja miten sen tekivät.

Useinhan putkiremontinkin alta pitää muuttaa pois. Kuka minnekin.

Sukitettiinko myös vesijohdot, sähköjohdot ja, varmaankin, sukka sujautettiin myös KPH laatoitusten alle, korvaamaan alkup. muovitapetteja, joiden saumat ratkeilee jo vanhuuttaan auki?