Olli Rehnin puntit lepattavat kuin haavanlehdet hänen pelätessään Kreikan eroa eurosta. Rehn pakotti EU:n talouskomissaarina suomalaiset tukemaan Kreikkaa hirvittävillä vakuuksilla, joihin Suomella ei olisi missään tapauksessa ollut varaa.
Nyt Rehn ei tiedä, mihin suuntaan lähtisi karkuun, kun Kreikka on selvästi lähtemässä kokonaan ulos euroalueesta. Se tietäisi sitä, että lainat, joille Suomi antoi Kataisen aikana miljardivakuudet, kaatuisivat suomalaisten veronmaksajien maksettaviksi.
Kreikan lainoissa on sama periaate kuin yksityislainoissakin: takaaja maksaa, jos velallinen ei pysty.
Nyt Rehn ei tiedä, mihin suuntaan lähtisi karkuun, kun Kreikka on selvästi lähtemässä kokonaan ulos euroalueesta. Se tietäisi sitä, että lainat, joille Suomi antoi Kataisen aikana miljardivakuudet, kaatuisivat suomalaisten veronmaksajien maksettaviksi.
Kreikan lainoissa on sama periaate kuin yksityislainoissakin: takaaja maksaa, jos velallinen ei pysty.
Vastaukset 19
Vanhimmat
joo tää helvetin vellihousu .sais ampua kuuhun koko äijän helvetin nyhverö
C. Itsenäisyyspuolue kyseenalaistaa eurokriisin takausvastuiden laillisuuden
Suomen kokonaisvastuita ja riskejä eurokriisissä ei ole uskottavasti kerrottu. Kaikkiaan ne ovat kuitenkin kymmeniä miljardeja euroja. Itsenäisyyspuolue kyseenalaistaa eurokriisin takausvastuiden laillisuuden. Jos takausvastuut lankeavat maksettaviksi, kyseessä on niin sanottu kunniaton velka. Vastuu kriisituista kuuluu päättäjille, jotka ovat tehneet sitoumukset kansalaisilta kysymättä ja vastoin kansalaisten selkeän enemmistön tahtoa. Eurokriisin takausvastuiden mahdollisesti langetessa maksettaviksi niitä ei tule suorittaa ilman kansanäänestystä asiasta. Islantilaiset tyrmäsivät keinotelleiden pankkien tappioiden maksattamisen veronmaksajilla omassa kansanäänestyksessään.
http://ipu.fi/eduskuntavaalit-19_4_2015/itsenaisyyspuoleen-eduskuntavaaliohjelmaluonnos-2015/
Monet ovat täällä keskusteluissa sanoneet että olisi moraalitonta
jättää nämä velat maksamatta,
eikö kukaan huomaa miten moraalitonta oli sitoa Suomi
näihin velkoihin?
Jos Kreikka defaulttaisi, niin tulisinhan siitä muutaman sadan miljoonan tappiot Suomelle. Enemmän kylläkin tulisi kerrannaisvaikutuksista. On halvempaa maksaa Kreikan lainat kuin antaa sen kaatua.
Ei Olli Rehn ketään pakottanut mihinkään.
"On halvempaa maksaa Kreikan lainat kuin antaa sen kaatua. "
Joo, on tosiaan halvempaa kustantaa vaikka omassa pesueessa joku ulkopuolinen, joka kiristää ja järjestää taloudellisia ongelmia. Se vaan on kyllä myös totuus, että kiristys jatkuu hamaan tulevaisuuteen. Yleensä lakitupa pystyy perheriidoissa löytämään kehikon ja ratkaisun, miten kiristävästä ja muita syövästä loisesta pääsee laillisesti eroon. EU ei halua päästä eroon loisestaan, vaan se on poliittinen etu, eu-eliitille.
Kreikka pysyy ruodussa.
Ei Kreikka ole edes aikonut lähteä, Saksa vaan vihjasi, että voi lähteä, ellei noudata säästökuuria. Kreikan lainat saavat lisäaikaa, korkoja sovitellaan. Sinne virtaa erinäisiä palkkiota, mm. vakuuskorkoja.
Kuka ruokkivaa kättä katkaisisi? Kärsikää prkl. Kyllä uusliberalisti osaa.
Tässä artikkelissa on yli 900 kommenttia, kreikkalaiset eivät ole "ymmärtävinään", mikä on vialla, kun he ovat noudattaneet sääntöjä. Vahva juopa nettomaksajamaiden ja Välimerenmaiden väillä asenteissa ja siinä mistä raha EU:lle otetaan on tarpeeksi suuri, jotta siitä yhteisöstä on syytä alkaa purkaa sopimusteitse valtioita ja kulujaan ulos. Pitäköön välimeren asukaat EU:nsa, maaimaan mahtuu kaikenlaista.
Greece vs Europe: who will blink first?
By Ambrose Evans-Pritchard
8:59PM GMT 05 Jan 2015
http://www.telegraph.co.uk/finance/comment/ambroseevans_pritchard/11325993/Greece-vs-Europe-who-will-blink-first.html
"asprag αντιμημονιακός • 15 hours ago
The contribution to the EU budget is a set percentage of GDP minus rebates and structural funds. Greece has always got out of this fund more than it put in, for example in 2012 it received €4.5 bn NET. Germany on the other hand is a Net contributor and has put into this fund €12 bn, after rebates have been taken into account. I link a table showing the contributions of all Euro members from 2000 - 2012.
http://www.eu-oplysningen.dk/e...
It is of no surprise then that Germans are starting to feel that enough is enough. You should turn to your past politicians and demand where all this money has gone.
Greece now has the chance to leave the eurozone which does not suit them and depend on their own central bank again.
"
Beggar-thy-neighbour watch
Publicado por Cookie Monster on 20 octubre, 2010
Etiquetas: Beggar-thy-neighbour, Brasil, crisis internacional, DINO
http://thenominalratrace.blogspot.fi/2010/10/beggar-thy-neighbour-watch.html
Causes of the Great Depression
http://en.wikipedia.org/wiki/Causes_of_the_Great_Depression
About the Great Depression
http://www.english.illinois.edu/maps/depression/about.htm
Great depression
http://www.encyclopedia.com/topic/Great_Depression.aspx
Causes of the Great Depression
http://www.historylearningsite.co.uk/Causes_of_the_Great_Depression.htm
Smoot-Hawley Tariff Act
http://www.princeton.edu/~achaney/tmve/wiki100k/docs/Smoot-Hawley_Tariff_Act.html
Lyhyet määritelmät:
Great Depression
http://global.britannica.com/EBchecked/topic/243118/Great-Depression
Smoot-Hawley Tariff Act (Vertaa => Venäjä-pakotteet)
http://global.britannica.com/EBchecked/topic/550096/Smoot-Hawley-Tariff-Act
Muita:
Economists Against Smoot-Hawley
http://econjwatch.org/articles/economists-against-smoot-hawley
Peddling Protectionism:
Smoot-Hawley and the Great Depression
Douglas A. Irwin
http://press.princeton.edu/titles/9430.html
Protectionism
The battle of Smoot-Hawley
http://www.economist.com/node/12798595
"All this, of course, is history. There are plenty of reasons to think that the terrible lesson of the 1930s will not have to be learnt again. Governments have reaffirmed their commitment to open trade and the World Trade Organisation (WTO). The complex patterns of cross-border commerce, with myriad stages of production spread over so many countries, would be enormously costly to pull apart."
Elikkä Kreikkaa ei vedätä ulos eurosta koskaan.
EU:n sääntömaailma ja vääränlaiset yhteistyökumppanit tai se, että maat eivät tyytyneet pitäytymään pelkästään tulliliittona, vaan alkoivat rahoittaa myös maksukyvyttömiä maita, johti katastrofiin.
Nyt on siellä täällä hajalla suuren laman aineksia:
- maksukyvyttömyys ja niiden maiden lainoitus
=> takaisnmaksukyvyttömyys
=> muiden maiden veronmaksajat joutuvat maksamaan
=> veropakolaisuus kalliiden EU- ja sosiaalikulujen vuoksi
- Venäjän lapsenomainen kinastelu ja pullistelu, saako mm. laajentumiskomissaari, kuten Rehn joskus oli, levittää oppejaan EU:n assosiaatisopimuksista yli "entisten etupiirjakojen"
=> seuraus harjoitettu siviilikriisiyttäminen naapurivaltioissa
=> seuraus Ukrainan sota ehkä muutkin sodat ja jäätyneet konfliktit
- EU ja USA laativat sodan vuoksi pakotteet aivan kuin 1929 tapahtunut vaalilupaus, jossa maanviljelijöille USA:n pressa lupasi, että jos hänet valitaan, hän laittaa korkeita tullimaksuja tuontielintarvikkeille ja maataloustuotteille yms. USA:han tuli tässä yhteydessä hurjat tullimaksut, josta seurarsi:
=> vastatoimia, vastapuolten tullimaksut
=> ennen pitkää mikään ei liikuunut ja maailman kauppa suurinpiirtein tukehtui mahdottomuuteensa n. 1933 mennessä
=> Sen jälkeen niitä maksuja on WTO:n kaltaisten järjestöjen kautta alettu purkaa
Mutta ei tässä kaikki. Eurooopassa kulki rinnan tällaisia tapahtumia:
Weimarin tasavalta
1919−1933
http://opinnot.internetix.fi/fi/materiaalit/hi/hi2/5_maailmansotien_valilla/04_weimarinsaksa1919_33?C:D=gjlN.exU9&m:selres=gjlN.exU9
Weimarin tasavalta
http://fi.wikipedia.org/wiki/Weimarin_tasavalta
Nykyaikaan: Suomessakin Urplainen piti vaalilupauksen ja vaati vakuudet Kreikka-lainoista, nyt olemme myös pakoitteissa mukana. Kaikki ainekset suurtyöttömyys mukaan lukien ovat pikkuhiljaa kasassa. Oletteko ihmiset valmiita tälle "kuumatkalle"?
Kauppa supistui v. 1933 mennessä 1/3 osaa alkuperäisestä tilanteesta 1929.
Kaupan esteitä ja tullimaksuja alettiin purkaa vähitellen pienempien kauppasopimusten kohdalta bilateraalisesti ja myöhemmin on perustettu noita järjestöjä, mm. tätä estämään kai.
Euroopan samanaikaisia tapahtumia.
Weimarin tasavalta
http://fi.wikipedia.org/wiki/Weimarin_tasavalta
Romahdus ja kansallissosialistien nousu 1930–1933
Uskottavuuden menetys
"Weimarin tasavallan viimeisiä vuosia leimasi aikaisempaakin suurempi poliittinen epävakaus. Kenraali Kurt von Schleicherin kuukausia kestäneen lobbauksen jälkeen Paul von Hindenburg nimitti 29. maaliskuuta 1930 valtakunnankansleri Müllerin seuraajaksi talousasiantuntija Heinrich Brüningin. Uudella hallituksella ei ollut enemmistöä valtiopäivillä, joten perustuslain mukaan valtakunnanpresidentille oli annettu tästä syystä ylimääräisiä hätävaltuuksia. Niinpä hallituksen otaksuttiin siirtävän poliittista linjaa konservatiivisempaan suuntaan.
Valtion talouden tasapainottamiseksi tehtiin 18. heinäkuuta 1930 lakiehdotus, joka hylättiin niukasti. Ehdotusta vastaan äänestivät sosiaalidemokraatit, kommunistit ja silloin vielä marginaalisella edustuksella toimineet kansallissosialistit. Hylkäyksen vuoksi Hindenburg otti käyttöön perustuslain hätätilaoikeudet ja teki valtiopäiville presidentin ehdotuksen hajottaa valtiopäivät.
Uudet valtiopäivävaalit pidettiin 14. syyskuuta 1930. Voimasuhteissa tapahtui merkittävä poliittinen muutos: kansallissosialistit saivat 18,3 prosenttia äänistä, eli viisi kertaa enemmän kuin edellisissä vaaleissa 1928. Tällä oli tasavallalle tuhoisia seurauksia, sillä nyt valtiopäivien enemmistönä eivät enää olleet maltilliset puolueet. Tämä rohkaisi kansallissosialisteja ottamaan enemmän valtaa ulkoparlamentaarisin keinoin — pääasiallisesti puolisotilaallisen SA:n voimin. Weimarin tasavalta oli uhkaavasti kulkemassa kohti sisällissotaa.
Vuosien 1930 ja 1932 välillä Brüning yritti hallita ja vakauttaa valtiota ilman parlamentin enemmistöä käyttäen apunaan presidentti Hindenburgin hätätilaoikeuksia. Samaan aikaan suuri lama saavutti huippukohtansa. Liberalistista talousteoriaa seuraten Brüning leikkasi valtion menoja, mukaan lukien sosiaalisektoria. Hän oletti, että taloudellinen lama pahentuisi entisestään, ennen kuin talous kääntyisi taas nousuun. Valtio lakkasi muun muassa tukemasta pakollista työttömyysvakuutusta, mikä tarkoitti enemmän menoja työtä tekeville ja vähemmän etuja työttömille. Tämä johti kasvavaan tyytymättömyyteen hallitusta kohtaan.
NSDAP:n kannatus valtiopäivävaaleissa 1924–1933
Taloudellinen lasku jatkui vuoden 1932 toiselle puoliskolle ennen kuin merkkejä toipumisesta näkyi. Tässä vaiheessa Weimarin tasavalta oli kuitenkin menettänyt kaiken luottamuksensa Saksan kansan enemmistön silmissä. Historioitsijat ovat eri mieltä siitä, miten Brüningin talouspolitiikkaa tulisi arvioida, mutta on kuitenkin selvää, että tehdyt ratkaisut murensivat tasavaltaa syömällä sen kansansuosion.
Brüning erosi virastaan 30. toukokuuta 1932 menetettyään Hindenburgin tuen. Viisi viikkoa aikaisemmin Hindenburg oli valittu uudelleen valtakunnanpresidentiksi Brüningin aktiivisella tuella vaalikamppailussa Hitleriä vastaan suorassa kansanäänestyksessä. Hindenburg nimitti valtakunnankansleriksi Franz von Papenin, joka sai Hitlerin tuen, mutta ei ehdoitta. Vastineeksi Hitler halusi, että valtiopäivät hajotettaisiin uudestaan ja pidettäisiin vaalit, SA:n lakkautusjulistus tulisi peruuttaa ja Preussin sosiaalidemokraattinen hallitus pitäisi erottaa hätätilaoikeuksilla."
Jatkuu osassa 2.
Osa 2.
Heinäkuun 1932 vaalit
"Yleiset vaalit 31. heinäkuuta 1932 antoivat kansallissosialisteille 37,2 % äänisaaliin, mikä teki kansallissosialistisesta puolueesta valtiopäivien selvästi suurimman puolueen. Hitler vaati nyt valtakunnankanslerin paikkaa. Presidentti Hindenburg kuitenkin tarjosi hänelle vain hallituspaikkaa. Monet natsit vaativat vallankaappaukseen ryhtymistä, mutta Hitler halusi saada vallan laillista tietä. Hitleriä vastustavat puolueet juonivat uudet vaalit, joiden toivottiin heikentävän tämän asemaa.[1]
Uudet vaalit järjestettiin 6. marraskuuta 1932. Ne antoivat kansallissosialisteille 33,1 % äänistä. Franz von Papen erosi virastaan valtakunnankanslerina, ja hänen seuraajakseen tuli kenraali von Schleicher. Hän suunnitteli valtiopäiväenemmistöä yhdistämällä useiden puolueiden ammattiyhdistyssiivet ja kansallissosialistien vasemmistosiiven eli strasserilaiset. Hallitusta ei saatu kokoon.[1]
Hitler ja von Papen tapasivat salaa 4. tammikuuta 1933 ja sopivat muodostavansa yhdessä uuden hallituksen, jossa olisi Hitlerin lisäksi vain kaksi muuta kansallissosialistia, Wilhelm Frick ja Hermann Göring. Hitleristä tulisi valtakunnankansleri ja von Papenista varavaltakunnankansleri. Tämä suunnitelma esiteltiin Hindenburgille. Vaikka hän vastusti jyrkästi kansallissosialisteja ja oli voittanut presidentinvaalit, hän hyväksyi vastentahtoisesti von Papenin teorian NSDAP:n katoavasta kansansuosiosta ja siitä, että valtakunnankanslerina Hitler olisi kontrolloitavissa.[1] Hindenburg nimitti Hitlerin uudeksi valtakunnankansleriksi 30. tammikuuta 1933. Tätä päivämäärää pidetään yleisesti kansallissosialistisen Saksan alkuna ja natsipropagandassa sitä kutsuttiin Machtergreifungiksi, vallanotoksi.[2]"
Hitler valtakunnankanslerina
"Vain viikko Adolf Hitlerin valtaantulon jälkeen uusi hallitus oli alkanut rajoittaa opposition toimintaa. Vasemman siiven puolueiden kokoukset kiellettiin, ja useiden puolueiden jäseniä uhkailtiin. Saksan valtiopäivätalo paloi raunioiksi 27. helmikuuta 1933. Hitler syytti teosta kommunisteja ja pidätytti puolueen johdon. Hän myös julisti maan hätätilaan ja taivutti presidentti Hindenburgin allekirjoittamaan määräyksen (Reichstagsbrandverordnung), joka peruutti suurimman osan 1919 perustuslaissa säädetyistä ihmisoikeuksista. Maaliskuussa 1933 säädettiin valtalaki, joka myönsi hallitukselle neljäksi vuodeksi oikeuden säätää lakeja ilman valtiopäivien suostumusta."
Adolf Hitler
http://fi.wikipedia.org/wiki/Adolf_Hitler
Vain 6 vuotta suuren laman virallisesta päättymisesta alkoi maailmanlaajuinen konflikti.
Miten en toinen maailmansota alkoi?
http://www.annefrankguide.net/fi-FI/bronnenbank.asp?oid=151556
Toinen maailmansota
http://fi.wikipedia.org/wiki/Toinen_maailmansota
Kaksi muuta ketjua, joissa kommentteja kreikkalaisilta ja briteiltä ym.
http://keskustelu.suomi24.fi/node/13261296
http://keskustelu.suomi24.fi/node/13236195#comment-76502226
Muu:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/13260954#comment-76509969
Iltapäivälehdet odottelevat uutistulvaa Kreikan "lähdöstä", jota ei todennäköisesti tule koskaan tapahtumaan.
Kreikan lähtölaskenta alkanut - Saksa ja markkinat varautuvat eroon eurosta
Iltasanomat 7.1.2015 11:27
http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-1420543079806.html?pos=ok-trm-uutu
Jan H yrrin haastattelu Iltasanomissa.
Kreikan kriisi käymässä kalliiksi Suomelle - pettivätkö poliitikot äänestäjänsä?
Iltasanomat: 7.1.2015 15:02
http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-1420549572475.html
Minkä tahansa maan jäsenyys euroalueessa on peruuttamaton, totesi Euroopan komission edustaja Annika Breidthardt maanantaina, kun tältä kysyttiin Brysselissä Kreikan mahdollisesta erosta.
http://www.hs.fi/talous/a1305914355190
No, ei tuo voi olla noin. Siinä vaan on vaara tartunnalle. Mutta tottakai joka sopimuksen mihin on suostunut täytyy voida laillisesti purkaa. Yleensä sopimuksiin tuleekin tiedot, missä olosuhteissa ja millä ehdoilla sopimus voidaan purkaa tai se ei enää ole voimassa. Pankillakin on mm. force major -sääntö ja tämähän alkaa jo olla monelle valtiolle kynnyskysymys jatkaa valuuttaunioinissa. EU:ssa oleminen on vielä helpompi purkaa kuin rahaliitossa, koska ei ole velkasitoumuksia.
Tämä Breidthardtin uhkailu on vain ennalta siksi, ettei kukaan sortuisi eroon. Kyllä kaikki ihmisen tekemä on purettavissa. Eikä Merkel (Saksan liittokansleri) anna julksuuteen uutista, että "Kreikka lähtee, jos ei kelpaa täky".
Täytyy löytää keinot purkaa, rahasta tässä on kyse. Lakimiehiä tarvii, eikä Kreikka nyt lähde, mutta ne kommentit, joita nuoren polven kreikkalaisilla on telegraphin jutuissa ovat täysin ristiriidassa siihen, että nettomaksaja-maiden verovelvolliset ovat kypsyneet riistoverotukseen ja nuo sitten puolestaan vetovat vaan johonkin olemattomaan EU:n yhteiseen "kassaan". EU:lla ei ole teollisuutta eikä tuotantoa, pelkkää hallintoa, jota voi pitää yllä, jos on rahaa.
se kuuri vasta onkin. Kreikkaan verrattuna.