Keskellä lamaa 1993 vs. 20 vuotta myöhemmin

Makroekonimisesti taantumasta on kysymys, kun bruttokansantuote laskee kahtena peräkkäisen vuosineljänneksenä. Lamasta on kysymys, kun yhtäjaksoinen taantuma on kestänyt kolme vuotta tai kun bruttokansantuote on laskenut 10 prosenttia.

Nykyinen talousahdinko ei ole vielä täyttänyt laman edellytyksiä.
http://www.findikaattori.fi/fi/3

Ei ole syytä avata vuosikertashamppanjoita tilanteen vuoksi, mutta toisaalta ei ole tarvetta sirotella tuhkaakaan päällensä.

Ainakin tästä vuodesta tulee vielä vaikea. Vuosi 2016 näyttää jo vähän paremmalta. Kaikki riippuu myös osittain Venäjän ja muun maailman tilanteen vakautumisesta.

pundit kirjoitti:

Makroekonimisesti taantumasta on kysymys, kun bruttokansantuote laskee kahtena peräkkäisen vuosineljänneksenä. Lamasta on kysymys, kun yhtäjaksoinen taantuma on kestänyt kolme vuotta tai kun bruttokansantuote on laskenut 10 prosenttia.

Nykyinen talousahdinko ei ole vielä täyttänyt laman edellytyksiä.
http://www.findikaattori.fi/fi/3

Ei ole syytä avata vuosikertashamppanjoita tilanteen vuoksi, mutta toisaalta ei ole tarvetta sirotella tuhkaakaan päällensä.

Ainakin tästä vuodesta tulee vielä vaikea. Vuosi 2016 näyttää jo vähän paremmalta. Kaikki riippuu myös osittain Venäjän ja muun maailman tilanteen vakautumisesta.

Lue lisää

Nyt on tammikuu 2015, ja täällä jo julistetaan vuoden 2016 näyttävän paremmalta...
Voi tätä itsepetoksen määrää. Ei varmasti Katainen osannut syksyllä 2008 kuvitellakaan tätä kasvavan työttömyyden ja bkt:n laskun suuntaa. Maailman talousongelmathan ei koske Suomea. Me olemme irrallaan muusta maailmasta. Vaikka toinen planeetta iskeytyisi maahan, Suomi selviytyy iskusta vahingoitta.

pundit kirjoitti:

Makroekonimisesti taantumasta on kysymys, kun bruttokansantuote laskee kahtena peräkkäisen vuosineljänneksenä. Lamasta on kysymys, kun yhtäjaksoinen taantuma on kestänyt kolme vuotta tai kun bruttokansantuote on laskenut 10 prosenttia.

Nykyinen talousahdinko ei ole vielä täyttänyt laman edellytyksiä.
http://www.findikaattori.fi/fi/3

Ei ole syytä avata vuosikertashamppanjoita tilanteen vuoksi, mutta toisaalta ei ole tarvetta sirotella tuhkaakaan päällensä.

Ainakin tästä vuodesta tulee vielä vaikea. Vuosi 2016 näyttää jo vähän paremmalta. Kaikki riippuu myös osittain Venäjän ja muun maailman tilanteen vakautumisesta.

Lue lisää

Laman määritelmä ei ole ihan kiveen hakattu. Jonkun määritelmän mukaan ollaan Suomessa jo lamassa käyty, toisen ei.

Väliähän sillä ei ole. BKT:n lasku ei ole vielä heikentänyt merkittävästi kansan hyvinvointia. Toista oli 90-luvun lamassa. Harva taitaa tällä palstalla sitä muistaa...

sekoomuspolitiikkaa kirjoitti:

Nyt on tammikuu 2015, ja täällä jo julistetaan vuoden 2016 näyttävän paremmalta...
Voi tätä itsepetoksen määrää. Ei varmasti Katainen osannut syksyllä 2008 kuvitellakaan tätä kasvavan työttömyyden ja bkt:n laskun suuntaa. Maailman talousongelmathan ei koske Suomea. Me olemme irrallaan muusta maailmasta. Vaikka toinen planeetta iskeytyisi maahan, Suomi selviytyy iskusta vahingoitta.

Lue lisää

Aika yksioikoinen näkemys sinulla. Et taida osata erottaa politiikkaa ja maailmantaloutta toisistaan niin kuinka osaisit sanoa mitään tästä tai ensi vuodestakaan.

Eiköhän Urpilainen epäonnistunut pahiten. SDP teki hallitusohjelman oletukselle, että maailmantalouden kasvu hoitaa homman kotiin. Ei tullut 100.000 työpaikkaa ja lähes kaikki muutkin vaalilupaukset osoittautuivat sananhelinäksi. Good for You.

sekoomuspolitiikkaa kirjoitti:

Nyt on tammikuu 2015, ja täällä jo julistetaan vuoden 2016 näyttävän paremmalta...
Voi tätä itsepetoksen määrää. Ei varmasti Katainen osannut syksyllä 2008 kuvitellakaan tätä kasvavan työttömyyden ja bkt:n laskun suuntaa. Maailman talousongelmathan ei koske Suomea. Me olemme irrallaan muusta maailmasta. Vaikka toinen planeetta iskeytyisi maahan, Suomi selviytyy iskusta vahingoitta.

Lue lisää

Aivan. Vieläkin hihkutaan 1900-luvun vakiokaavan malliin että nousu on jo ovella. Montako (kymmentä)vuotta pitää lyödä päätä mäntyyn ennen kuin uskotaan että nousua ei vaan kuulu.

The_Rat kirjoitti:

Laman määritelmä ei ole ihan kiveen hakattu. Jonkun määritelmän mukaan ollaan Suomessa jo lamassa käyty, toisen ei.

Väliähän sillä ei ole. BKT:n lasku ei ole vielä heikentänyt merkittävästi kansan hyvinvointia. Toista oli 90-luvun lamassa. Harva taitaa tällä palstalla sitä muistaa...

Lue lisää

No se syy siihen, miksi kansan hyvinvointi ei ole laskenut merkittävästi - VIELÄ - löytyy kyllä tuolta aloittajan kirjoittamasta tekstistä. Suomi elää velaksi, valtio on velkaantunut Kataisen-Stubbin hallituskaudella kymmenien miljardien edestä LISÄÄ. Sama koskee yksityistalouksia, joiden velka laukkaa reilusti 100 miljardin paremmalla puolella. Visat ja Mastercardit viuhuvat ja pikavippiviestejä pukkaa, kun kansa elää ikuista kulutusjuhlaansa.

Sillä velalla on rahoitettu se elintaso, jota on pidetty vastoin talouden laskukautta samana kuin joskus 2000-luvun alkupuolella; autoja on ostettu, mökkiä on rakennettu ja mikäs siinä, kun lainojen korot pysyvät itsepäisesti alhaalla. Kiitos kuuluu EKP:lle, joka ostelee nyt 1000 miljardin euron edestä valtioiden lainakirjoja, lähinnä Etelä-Euroopan roskalainoja, pitääkseen EU-talouden kurssissaan.

Vasta viime vuonna Suomen kotitaloudet, ilmeisesti talouden laskusuhdanteesta säihkähtäneenä, pistivät lainahanat kiinni. Se näkyy jo kotimaisessa kulutuksessa ja viiveellä se näkyy ihan taatusti muuallakin. Kulunut joulu oli ennätyksellisen huono kauppaliikkeille, melkein kuin oltaisiin lamassa.

Työttömyyslukuihin ei nyt usko erkkikään. Katsokaapa sen sijaan niitä tehtyjen työtuntien määriä kansantaloudessa.

Kysymys kuuluukin, onko euroalueen laman syy rakenteellinen vai syklinen. Jos se olisi syklinen, lama olisi jäänyt laskukaudeksi, ja se olisi mennyt menojaan jo vuosia sitten. Suomen kohdalla luhistuva venäjänkauppa ja liitoksissaan natiseva kalliin euron näännyttämä vientisektori ovat kiviriippoja.

Miksi, miksi ja miksi - milloin mitäkin.

Sinä varmaankin olet väittänyt tällä palstalla, että tilanne on PALJON PAHEMPI kuin viime lamassa?

Asuntojen hinnat olivat pohjilla reaalisesti juuri 1993. Työttömyys oli pahimmillaan vuonna 1994.

Konkursseja pantiin vireille eniten vuonna 1992.

Tässä oli sitä vertailutietoa. Eikö kelpaa, kun data kaikessa muussa paitsi kotitalousten velan kokonaismäärässä on paljon parempi kuin 20 vuotta sitten?

pundit kirjoitti:

Miksi, miksi ja miksi - milloin mitäkin.

Sinä varmaankin olet väittänyt tällä palstalla, että tilanne on PALJON PAHEMPI kuin viime lamassa?

Asuntojen hinnat olivat pohjilla reaalisesti juuri 1993. Työttömyys oli pahimmillaan vuonna 1994.

Konkursseja pantiin vireille eniten vuonna 1992.

Tässä oli sitä vertailutietoa. Eikö kelpaa, kun data kaikessa muussa paitsi kotitalousten velan kokonaismäärässä on paljon parempi kuin 20 vuotta sitten?

Lue lisää

No eihän se tilanne vielä niin paha ole kuin viime lamassa, mutta se tulee menemään pahemmaksi kuin viime lamassa. Ei Suomessa vielä olla likikään pohjalla, mutta sinne väistämättä menette, se on ihan selvää.

Suomi on yhteiskunta joka myy kansallisomaisuutensa ulkomaille pilkkahintaan, joka verottaa kaiken hiukankin toimivan henkihieveriin, joka pitää lähes viidesosaa työikäisistä joko kortistossa, tempputyöllistettyinä, orjapajoissa tai höpökursseilla, joka menetti kaikki teollisuutensa kivijalat, joka menetti kauppasuhteensa naapurinsa supervaltaan, joka keskityy viherpipertämiseen, säädösten asettamiseen, yrittäjien piinaamiseen ja josta sekä terävin että vaurain kansanosa on joko lähtenyt tai lähdössä maasta ja joka korvaa heidät Afrikan sarvesta haalittavalla, kolmasosaltaan WHO:n mukaan mielisairaiksi lueteltavalla aineksella.

Kaikki tuo tietää sitä, että te olette vasta kurjistumisen alkuvuosissa ja sen tien päässä ei tällä kertaa enää odota samanmoinen nousu kuin mitä oli viime laman jälkeen.

Mutta kuten sanoin, 1989 vastasi ennemminkin vuotta 2013.

Sinähän olet Haansin kanssa samaa sarjaa. "Vuotta 1989 eletään".

whoknowswins kirjoitti:

No eihän se tilanne vielä niin paha ole kuin viime lamassa, mutta se tulee menemään pahemmaksi kuin viime lamassa. Ei Suomessa vielä olla likikään pohjalla, mutta sinne väistämättä menette, se on ihan selvää.

Suomi on yhteiskunta joka myy kansallisomaisuutensa ulkomaille pilkkahintaan, joka verottaa kaiken hiukankin toimivan henkihieveriin, joka pitää lähes viidesosaa työikäisistä joko kortistossa, tempputyöllistettyinä, orjapajoissa tai höpökursseilla, joka menetti kaikki teollisuutensa kivijalat, joka menetti kauppasuhteensa naapurinsa supervaltaan, joka keskityy viherpipertämiseen, säädösten asettamiseen, yrittäjien piinaamiseen ja josta sekä terävin että vaurain kansanosa on joko lähtenyt tai lähdössä maasta ja joka korvaa heidät Afrikan sarvesta haalittavalla, kolmasosaltaan WHO:n mukaan mielisairaiksi lueteltavalla aineksella.

Kaikki tuo tietää sitä, että te olette vasta kurjistumisen alkuvuosissa ja sen tien päässä ei tällä kertaa enää odota samanmoinen nousu kuin mitä oli viime laman jälkeen.

Mutta kuten sanoin, 1989 vastasi ennemminkin vuotta 2013.

Lue lisää

Paljon on perääkin tuossa. Juuri nämä näkymät pidemmälle tulevaisuuteeen vaikuttavat arvelluttavilta siksi kun väki meillä nyt on pysyvästi valikoitunut paljolti toisenlaiseksikin kuin mitä se ennemmin on ollut tämän jo pitkään harjoitetun sosiaalipolitiikan ja sittemmin maahanmuuttopolitiikan johdosta. Kaikenlaista yksinhuoltaja-akan n.s. äpärää on paljon joilla ei paljon taida edellytyksiä olla mihinkään vaativampaan tehtävään(byrokraateiksi ja johtajiksi tietty sekä baari-yrittäjiksi ym.s, mutta tarkoitankin tässä lähinnä tekniikan puolen juttuja) saati että haluja ja kiinnostusta olisi aina mihinkään vaatimattomampaankaan sen paremmin. Ja sitten tosiaan nämä maahnamuuttajat ovat afrikasta ja basaarimaista. Se lie selvä että ei näistä täälläkään ole muuhun kuin basaarikaupustelijoiksi ja kbab-yrittäjiksi ja taksikuskeiksi y.m.s. ja julkiselle puolelle byrokraattivirkoihin, riskemmistä on urheilijoiksi. Paljon näillä lapsia kyllä on ja sikäli hyvä, mutta mihin näistä heidän lapsistaan täällä on on oma lukunsa.
Itsestäänselvyyksien talousviisauksien pajattajia meillä kyllä riittää valtamedia täynnänsä, ja keskenäisen kamppailun tärkeyden ja positiivisen asenteen perään hekutetaan, mutta ei näilä avuilla eletä. Usko myös siihen on luja, että jos vaan palkansaajaksi ihmisä saadaan tai yrittäjksi niin sillä talous ja hyvinvointi pysyy paljon mitään siitä piittamatta mikä on homman nimi.

whoknowswins kirjoitti:

No eihän se tilanne vielä niin paha ole kuin viime lamassa, mutta se tulee menemään pahemmaksi kuin viime lamassa. Ei Suomessa vielä olla likikään pohjalla, mutta sinne väistämättä menette, se on ihan selvää.

Suomi on yhteiskunta joka myy kansallisomaisuutensa ulkomaille pilkkahintaan, joka verottaa kaiken hiukankin toimivan henkihieveriin, joka pitää lähes viidesosaa työikäisistä joko kortistossa, tempputyöllistettyinä, orjapajoissa tai höpökursseilla, joka menetti kaikki teollisuutensa kivijalat, joka menetti kauppasuhteensa naapurinsa supervaltaan, joka keskityy viherpipertämiseen, säädösten asettamiseen, yrittäjien piinaamiseen ja josta sekä terävin että vaurain kansanosa on joko lähtenyt tai lähdössä maasta ja joka korvaa heidät Afrikan sarvesta haalittavalla, kolmasosaltaan WHO:n mukaan mielisairaiksi lueteltavalla aineksella.

Kaikki tuo tietää sitä, että te olette vasta kurjistumisen alkuvuosissa ja sen tien päässä ei tällä kertaa enää odota samanmoinen nousu kuin mitä oli viime laman jälkeen.

Mutta kuten sanoin, 1989 vastasi ennemminkin vuotta 2013.

Lue lisää

Kolminkertainen Höpö-huuto. Vuonna 1989 elettiin nousukauden huippua.

Myönnetyt rakennuskuutiometrit 71966, vuonna 1993 (25875),
Konkurssit 2749 kappaletta, vuonna 1993 (6861)
Työttömiä oli vain 89.000, vuonna 1993 (405.000)
Kokonaisviennin määrä 21 miljardia euroa ylittyi seuraavan kerran vasta 1994.
Uusia henkilöautoja rekisteröitiin 177.610, vuonna 1993 (56003)

Vuonna 1989 valtion talouskin oli vahvimmillaan sitten 1970-luvun. Lama alkoi seuraavana vuonna. Työttömyysaste oli 3,5 prosenttia.

zzxxxwwweeeeqqqqqqqq kirjoitti:

Paljon on perääkin tuossa. Juuri nämä näkymät pidemmälle tulevaisuuteeen vaikuttavat arvelluttavilta siksi kun väki meillä nyt on pysyvästi valikoitunut paljolti toisenlaiseksikin kuin mitä se ennemmin on ollut tämän jo pitkään harjoitetun sosiaalipolitiikan ja sittemmin maahanmuuttopolitiikan johdosta. Kaikenlaista yksinhuoltaja-akan n.s. äpärää on paljon joilla ei paljon taida edellytyksiä olla mihinkään vaativampaan tehtävään(byrokraateiksi ja johtajiksi tietty sekä baari-yrittäjiksi ym.s, mutta tarkoitankin tässä lähinnä tekniikan puolen juttuja) saati että haluja ja kiinnostusta olisi aina mihinkään vaatimattomampaankaan sen paremmin. Ja sitten tosiaan nämä maahnamuuttajat ovat afrikasta ja basaarimaista. Se lie selvä että ei näistä täälläkään ole muuhun kuin basaarikaupustelijoiksi ja kbab-yrittäjiksi ja taksikuskeiksi y.m.s. ja julkiselle puolelle byrokraattivirkoihin, riskemmistä on urheilijoiksi. Paljon näillä lapsia kyllä on ja sikäli hyvä, mutta mihin näistä heidän lapsistaan täällä on on oma lukunsa.
Itsestäänselvyyksien talousviisauksien pajattajia meillä kyllä riittää valtamedia täynnänsä, ja keskenäisen kamppailun tärkeyden ja positiivisen asenteen perään hekutetaan, mutta ei näilä avuilla eletä. Usko myös siihen on luja, että jos vaan palkansaajaksi ihmisä saadaan tai yrittäjksi niin sillä talous ja hyvinvointi pysyy paljon mitään siitä piittamatta mikä on homman nimi.

Lue lisää

Positiivinen maahanmuutto lasketaan kansantaloudellisissa laskelmissa plussapuolelle. Siellä ei tehdä eroa sen suhteen, mistä maasta muutto tulee.

Kanadalaisten viranomaislaskelmien mukaan ovat laskeneet yhden muun kuin länsimaalaisen maahanmuuttajan maksavan 6.000 euroa (voi olla kanadan dollareitakin). (Muistikuvani asiasta)

Käsittääkseni on niin, että monien ei-länsimaalaisten maahanmuuttajien jälkikasvulla on vaara syrjääntyä. Syrjääntymisriski on kuitenkin yhtä suuri kuin köyhän kantasuomalaisen jälkikasvulla. Tämä antaa aiheen olettaa, että syrjäytymisriskillä ja taloudellisten resurssien jakamisella on selvä yhteys.

Se on selvää, että maahanmuuttajat tulisi paremmin integroida osaksi yhteiskuntaa, kuin mitä on ehkä tehty. Kansainvälisten velvoitteiden perusteella Suomi ottaa joka vuosi tietyn määrän pakolaisia.

pundit kirjoitti:

Miksi, miksi ja miksi - milloin mitäkin.

Sinä varmaankin olet väittänyt tällä palstalla, että tilanne on PALJON PAHEMPI kuin viime lamassa?

Asuntojen hinnat olivat pohjilla reaalisesti juuri 1993. Työttömyys oli pahimmillaan vuonna 1994.

Konkursseja pantiin vireille eniten vuonna 1992.

Tässä oli sitä vertailutietoa. Eikö kelpaa, kun data kaikessa muussa paitsi kotitalousten velan kokonaismäärässä on paljon parempi kuin 20 vuotta sitten?

Lue lisää

> data kaikessa muussa paitsi kotitalousten velan
> kokonaismäärässä on paljon parempi kuin 20 vuotta sitten?

Minusta myös kotitalouksilla on paremmin velkaa kuin 20 vuotta sitten. Silloinen talouspolitiikka piti huolen siitä, etteivät kotitaloudet pääseet velkaantumaan "tarpeeksi". Toki tuonaikaisen politiikan vallitessa merkittävä velkaantuminen sisälsi suuren riskin, joka aika monella toteutui.

Olellista nykytilanteessa on, että nettovelallisuutta ei löydy juuri keltään. Toisin oli vuonna 1993, jolloin asuntojen hinnat olivat romahtaneet ja moni oli ostanut useammankin kämpän yli 100% -lainalla. Ja vielä valuuttalainalla parhaassa tapauksessa.

pundit kirjoitti:

Positiivinen maahanmuutto lasketaan kansantaloudellisissa laskelmissa plussapuolelle. Siellä ei tehdä eroa sen suhteen, mistä maasta muutto tulee.

Kanadalaisten viranomaislaskelmien mukaan ovat laskeneet yhden muun kuin länsimaalaisen maahanmuuttajan maksavan 6.000 euroa (voi olla kanadan dollareitakin). (Muistikuvani asiasta)

Käsittääkseni on niin, että monien ei-länsimaalaisten maahanmuuttajien jälkikasvulla on vaara syrjääntyä. Syrjääntymisriski on kuitenkin yhtä suuri kuin köyhän kantasuomalaisen jälkikasvulla. Tämä antaa aiheen olettaa, että syrjäytymisriskillä ja taloudellisten resurssien jakamisella on selvä yhteys.

Se on selvää, että maahanmuuttajat tulisi paremmin integroida osaksi yhteiskuntaa, kuin mitä on ehkä tehty. Kansainvälisten velvoitteiden perusteella Suomi ottaa joka vuosi tietyn määrän pakolaisia.

Lue lisää

" Käsittääkseni on niin, että monien ei-länsimaalaisten maahanmuuttajien jälkikasvulla on vaara syrjääntyä. Syrjääntymisriski on kuitenkin yhtä suuri kuin köyhän kantasuomalaisen jälkikasvulla. Tämä antaa aiheen olettaa, että syrjäytymisriskillä ja taloudellisten resurssien jakamisella on selvä yhteys."

No tämä on ainakin vasemmiston ja muidenkin kanta aina ollut, eli se että syrjääntyminen johtuu aina heikoista taloudellisista lähtökohdista. Mutta todellisuudessa sitä syrjäytyy myös vähän varakkaampienkin perheiden lapsia jotka voivat olla myös selvästi lahjakkaitakin, ja toisaalta syrjäytymättä jää agressiivisia ja n.s. sosiaalisesti lahjakkaita köyhempien kotiolojen lapsia. Mutta ei keskenäinen kamppailu ja siinä päteminen ole mitään tuottavaa saati uutta luovaa toimintaa jolla myös vaurauttakin ylläpidetään ja luodaan.

pundit kirjoitti:

Kolminkertainen Höpö-huuto. Vuonna 1989 elettiin nousukauden huippua.

Myönnetyt rakennuskuutiometrit 71966, vuonna 1993 (25875),
Konkurssit 2749 kappaletta, vuonna 1993 (6861)
Työttömiä oli vain 89.000, vuonna 1993 (405.000)
Kokonaisviennin määrä 21 miljardia euroa ylittyi seuraavan kerran vasta 1994.
Uusia henkilöautoja rekisteröitiin 177.610, vuonna 1993 (56003)

Vuonna 1989 valtion talouskin oli vahvimmillaan sitten 1970-luvun. Lama alkoi seuraavana vuonna. Työttömyysaste oli 3,5 prosenttia.

Lue lisää

Kyllä, eli samalla tavalla lama oli edessä 1989 kuin oli 2013.
Moni suomalainen erehtyy siinä asiassa että luuli ja edelleen luulee 2008 olleen pahat ajat. Ei ollut, koska 2008 oli yleismaailmallinen taantuma. Sellainen menee ohi, koska markkinat, tuotantovälineistö ja ostovoima ovat kaikki olemassa sillä alueella, johon taantuma iski.

Tämä mikä nyt Suomessa on, on samanlainen kuin 1990 -luvun lama, paikallinen ja kotitekoinen. Tällä on hyvin vähän tekemistä kansainvälisten markkinoiden kanssa. Kyseessä on puhtaasti Suomessa sössitty tilanne, joka jää yksin suomalaisten kärsittäväksi ja maksettavaksi. Tuotantoa Suomessa juurikaan ei enää ole, palkat ovat verojen vuoksi kovat, julkinen sektori on kaksinkertainen tarpeeseen nähden jne.
Halpenevasta öljystä hyötyvät ulkomaiset kilpailijayritykset suomalaisia enemmän matalamman veroasteen takia. Polttonesteiden kova veroaste siis laimentaa itse raaka-aineen halpenemista. Halpenevasta eurosta hyötyvät myös kilpailijamaat.

whoknowswins kirjoitti:

Kyllä, eli samalla tavalla lama oli edessä 1989 kuin oli 2013.
Moni suomalainen erehtyy siinä asiassa että luuli ja edelleen luulee 2008 olleen pahat ajat. Ei ollut, koska 2008 oli yleismaailmallinen taantuma. Sellainen menee ohi, koska markkinat, tuotantovälineistö ja ostovoima ovat kaikki olemassa sillä alueella, johon taantuma iski.

Tämä mikä nyt Suomessa on, on samanlainen kuin 1990 -luvun lama, paikallinen ja kotitekoinen. Tällä on hyvin vähän tekemistä kansainvälisten markkinoiden kanssa. Kyseessä on puhtaasti Suomessa sössitty tilanne, joka jää yksin suomalaisten kärsittäväksi ja maksettavaksi. Tuotantoa Suomessa juurikaan ei enää ole, palkat ovat verojen vuoksi kovat, julkinen sektori on kaksinkertainen tarpeeseen nähden jne.
Halpenevasta öljystä hyötyvät ulkomaiset kilpailijayritykset suomalaisia enemmän matalamman veroasteen takia. Polttonesteiden kova veroaste siis laimentaa itse raaka-aineen halpenemista. Halpenevasta eurosta hyötyvät myös kilpailijamaat.

Lue lisää

Nytkö olet siis kääntänyt täysin kelkkasi ja väität että elimme nousukautta vielä vuonna 2013. Nyt ohitat ajatuksenjuoksussasi kaiken faktan.

BKT:n kehitys, työttömyys, rakentaminen, uusien autojen rekisteröinti ja valtion sekä kotitalousten valkaantuminen kaikki kertovat että emme elä nousukautta ja sinä väität että elämme.

Mitäpä tässä enää faktoista keskustelemaan DDD:

aawwqqeeessddfffffff kirjoitti:

" Käsittääkseni on niin, että monien ei-länsimaalaisten maahanmuuttajien jälkikasvulla on vaara syrjääntyä. Syrjääntymisriski on kuitenkin yhtä suuri kuin köyhän kantasuomalaisen jälkikasvulla. Tämä antaa aiheen olettaa, että syrjäytymisriskillä ja taloudellisten resurssien jakamisella on selvä yhteys."

No tämä on ainakin vasemmiston ja muidenkin kanta aina ollut, eli se että syrjääntyminen johtuu aina heikoista taloudellisista lähtökohdista. Mutta todellisuudessa sitä syrjäytyy myös vähän varakkaampienkin perheiden lapsia jotka voivat olla myös selvästi lahjakkaitakin, ja toisaalta syrjäytymättä jää agressiivisia ja n.s. sosiaalisesti lahjakkaita köyhempien kotiolojen lapsia. Mutta ei keskenäinen kamppailu ja siinä päteminen ole mitään tuottavaa saati uutta luovaa toimintaa jolla myös vaurauttakin ylläpidetään ja luodaan.

Lue lisää

Syrjäytyminen ei johdu varojen puutteesta, vaan monesta muustakin seikasta. Köyhyys on kuin aivoja syövä loinen. Huoli toimeentulosta laskee merkittävästi testeissä saatuja älykkyyssuorituspisteitä.

Kysymys on monien asioiden yhteissummasta. Tietenkin on väliinputoajia, mutta todennäköisemmin köyhyys iskee työttömään. Vailla mitään ammattitutkintoa olevat joutuvat todennäköisimmin työttömäksi.

Tuo tutkimus mihin viittasi kertoi ainoastaan sen, että maahanmuuttajien lapset syrjäytyvät muita helpommin. Sitten kuitenkin syrjäytymisriski oli sama kuin köyhillä kantasuomalaisilla.

pundit kirjoitti:

Syrjäytyminen ei johdu varojen puutteesta, vaan monesta muustakin seikasta. Köyhyys on kuin aivoja syövä loinen. Huoli toimeentulosta laskee merkittävästi testeissä saatuja älykkyyssuorituspisteitä.

Kysymys on monien asioiden yhteissummasta. Tietenkin on väliinputoajia, mutta todennäköisemmin köyhyys iskee työttömään. Vailla mitään ammattitutkintoa olevat joutuvat todennäköisimmin työttömäksi.

Tuo tutkimus mihin viittasi kertoi ainoastaan sen, että maahanmuuttajien lapset syrjäytyvät muita helpommin. Sitten kuitenkin syrjäytymisriski oli sama kuin köyhillä kantasuomalaisilla.

Lue lisää

Oman elämänkokemukseni pohjalta voin kyllä hyvinkin olla smaa mieltä ainakin siinä, että köyhissä oloissa kasvaneesta pakkaa tulemaan jo pelkästään tämän köyhyysasian vuoksi joko syrjäytynyt tai sitten hyvin häikäilemätön kiipijätyyppi jos uralle pääsee, mistä vaihtoehdoista tämä jälkimmäinen syrjäytymisen välttänyt tyyppi paremminkin silloin jos köyhyyden lisäksi ei lapsuuden olot ole kuitenkaan olleet materiaalisen köyhyyden lisäksi muutenkin kurjat ja jos ei ole ollut luonteeltaan myös n.s. sosiaalisesti huonosti menestyvä. Toki ei tämä nyt mikään sellainen sääntö ole että kaikki näin menisi, mutta paljon tällaista vaan esintyy.

Tähän e.m. asiaan liittyenkin minua on jossainmäärin askaruttanut sellainenkin asia, että miksi oikeastaan kulttuurissamme niin paljon halveksitaan ja erityisesti miksi vielä vihataankin sellaista tyyppiä(tai ehkä nykyoloissa ajatellen enemmänkin vaan mielikuvituksissa luotua tyyppiä) joka on perinyt varallisuutta ja sen kanssa pärjäilee, ja siis nimenomaan sitä varallisuuttaan tuhlaillen pärjäilee. Nimittäin ei kait se ole edes periaatteessa mahdollista selvitä elämästään polkematta ja potkimatta toisia, enemmän tai vähemmän joko suoraan tai epäsuorasti, ellei ole perinyt omaisuutta niin paljon että sitä syöden ja sen koko ajan huvetessa elämänsä sillä klaaraa osallistumatta työyhteisöjen tai bisneksien kamppailuihin. Ainahan myös meillä ihmiset korostavat sitäkin miten ovat omilla työura-tai mbisnesskamppailuillaan pärjäilleet tai vaurastuneet, ja mahdollinen peritty varallisuus ja hyvät lähtökohdatkin halutaan kieltää vaikka sellaisia olisi ollutkin niinkuin usein menestyksessä ainakin osin onkin.

pundit kirjoitti:

Nytkö olet siis kääntänyt täysin kelkkasi ja väität että elimme nousukautta vielä vuonna 2013. Nyt ohitat ajatuksenjuoksussasi kaiken faktan.

BKT:n kehitys, työttömyys, rakentaminen, uusien autojen rekisteröinti ja valtion sekä kotitalousten valkaantuminen kaikki kertovat että emme elä nousukautta ja sinä väität että elämme.

Mitäpä tässä enää faktoista keskustelemaan DDD:

Lue lisää

En väitä että 2013 olisi nousukautta, mutta missään nimessä se ei ollut likikään laman pohjat, kuten sinä vertauksessasi annoit ymmärtää. Muistat varmaan sen, että täälläkin kohkattiin 2013 vielä minimilyhennyksistä, velkavivutuksista, lyhennysrahojen laitosta sijoituksiin ja muuta tyypillistä kuplahypetystä. Vasta 2014 aikana jutut muuttuivat varovaisemmiksi ja viime syksynä sävy oli jo tosissaan toisenlainen.

Toistaiseksi vähty BKT lasku on ollut oikeastaan käsittämättömän hidasta verratuna siihen mitä on jo tapahtunut. Nokia, paperipuoli, risteilijät jne lähtivät. Se ei kerro muusta kuin ylettömästä talouselämän ulkopuolella syntyvästä nimellisestä BKT:stä., eli julmetusta kuntien ja valtion koneistosta. Sitä ylläpidetään velalla. 10 Mrd lisävelka on 8 isoimman Karibianristeilijän hinta joka vuosi. Laivoja pitäisi tehdä 30 vuodessa jotta lisävelkaa ei tarvittaisi. Nyt ei tehdä yhtään. Eikä tehdä yhtään kännykkää eikä ihmeemmin paperiakaan. Ne eivät myöskään koskaan enää Suomeen palaa.
No, en palaa minäkään. Mutta onneksi tajusin AJOISSA.

whoknowswins kirjoitti:

En väitä että 2013 olisi nousukautta, mutta missään nimessä se ei ollut likikään laman pohjat, kuten sinä vertauksessasi annoit ymmärtää. Muistat varmaan sen, että täälläkin kohkattiin 2013 vielä minimilyhennyksistä, velkavivutuksista, lyhennysrahojen laitosta sijoituksiin ja muuta tyypillistä kuplahypetystä. Vasta 2014 aikana jutut muuttuivat varovaisemmiksi ja viime syksynä sävy oli jo tosissaan toisenlainen.

Toistaiseksi vähty BKT lasku on ollut oikeastaan käsittämättömän hidasta verratuna siihen mitä on jo tapahtunut. Nokia, paperipuoli, risteilijät jne lähtivät. Se ei kerro muusta kuin ylettömästä talouselämän ulkopuolella syntyvästä nimellisestä BKT:stä., eli julmetusta kuntien ja valtion koneistosta. Sitä ylläpidetään velalla. 10 Mrd lisävelka on 8 isoimman Karibianristeilijän hinta joka vuosi. Laivoja pitäisi tehdä 30 vuodessa jotta lisävelkaa ei tarvittaisi. Nyt ei tehdä yhtään. Eikä tehdä yhtään kännykkää eikä ihmeemmin paperiakaan. Ne eivät myöskään koskaan enää Suomeen palaa.
No, en palaa minäkään. Mutta onneksi tajusin AJOISSA.

Lue lisää

Silloin oikea vertailuajankohta ei siis voi olla mitenkään 1989. Se oli nousukauden huippu ja kulminaatiopiste. Valtion talouskin oli vahvimmillaan sitten 1970-luvun.

Lisäksi asuntojen hinnoissa ja työttömyydessä laman pohjat elettiin 1994.

Joskus isäntä kirjoitti:

Sinähän olet Haansin kanssa samaa sarjaa. "Vuotta 1989 eletään".

Tämän palstan huurupäät ja muut foliohatut on tosiaan eläneet sitä vuotta -89 jos 15 vuotta....

NAURAN NIILLE :D

whoknowswins kirjoitti:

En väitä että 2013 olisi nousukautta, mutta missään nimessä se ei ollut likikään laman pohjat, kuten sinä vertauksessasi annoit ymmärtää. Muistat varmaan sen, että täälläkin kohkattiin 2013 vielä minimilyhennyksistä, velkavivutuksista, lyhennysrahojen laitosta sijoituksiin ja muuta tyypillistä kuplahypetystä. Vasta 2014 aikana jutut muuttuivat varovaisemmiksi ja viime syksynä sävy oli jo tosissaan toisenlainen.

Toistaiseksi vähty BKT lasku on ollut oikeastaan käsittämättömän hidasta verratuna siihen mitä on jo tapahtunut. Nokia, paperipuoli, risteilijät jne lähtivät. Se ei kerro muusta kuin ylettömästä talouselämän ulkopuolella syntyvästä nimellisestä BKT:stä., eli julmetusta kuntien ja valtion koneistosta. Sitä ylläpidetään velalla. 10 Mrd lisävelka on 8 isoimman Karibianristeilijän hinta joka vuosi. Laivoja pitäisi tehdä 30 vuodessa jotta lisävelkaa ei tarvittaisi. Nyt ei tehdä yhtään. Eikä tehdä yhtään kännykkää eikä ihmeemmin paperiakaan. Ne eivät myöskään koskaan enää Suomeen palaa.
No, en palaa minäkään. Mutta onneksi tajusin AJOISSA.

Lue lisää

Verotusta on kiristelty(alvia ja valmisteverojakin nostelemalla ja kiinteistöveroa y.m. pienempää) joka on valunut hintoihin. Ja äiden lisäksi on myös uutta velkaa paljon otettu. Näillä toimilla on pidetty yllä virkamies-ja byrokraattirälssiä tai ylipäätään julkista sektoria, on jopa lisätty vielä julkisia menoja ja ties mitä tempputyöllistämisiä ja kurssituksia. Kyllä tämä byrokraattirälssi edelleen tulee sinnikkäästi puoliaan pitämään. Politikkojen talouspoliittiset neuvonantajatkin kuuluvat nimenomaan tähän virkamiesbyrokraattirälssiin ja tietty alkavat nyt yhä kiihkeämmin esittää verojen korotuksia ja keksiä kokonaankin uusia veroja, kun ei velkarahaakaan enää voi niin paljon lisää ottaa törsäiltäväksi. Nämähän puhuvat nyt esim. siitä miten alvi-veronelpotukset tulee poistaa ruokatavaroilta ja muiltakin tavaroilta joissa se nyt vielä meillä on alle 24%(huomaa propakandistinen kielenkäyttö tässä, 'verohelpotukset' vaikka veroja on näissäkin jo ennestään ihan hyvin ollut), samoin kiinteistöveroihin ehdotellaan roimia korotuksia. Kokomuspolitiikkokin sanoi uutisissa, että hän haluisi korottaa nimenomaan kiinteistöveroja, ja näitä sekä kokonaan uusia veroja ehdottelevat kovasti nämä talouspoliittiset neuvonanatajatkin. Uuden asumistuloveronkin lanseeraaamista ajavat, ja sanovat sen olevan kauhiastas tieteellisesti perusteltu ja hyvä asia. Minusta se on selvä että tämän verobyrokraattirälssin mielenkiinto nyt kohdistuu ihmisten asumisen verottamiseen, ja myös siihenkin miten ihmisten asuntovarallisuus saataisiin tavalla tai toisella rokotettrua virkamiesbyrokraattien ja julkisten törsäilyjen katteeksi. Näistä tämä viimeksi mainittu temppu ei muuten niin vaan onnistu mitä nämä tässä asiassa hölmöt verotusneuvoantajat kuvittelevat(Ei onnistu siksi kun asuntojen hinnat romahtavat jos ei niitä paljon enää kenekään kannata omistuksessaan pitää kaikkinaisen rokottamisen vuoksi. Yhä kasvava määrä kansasta silloin vaan vaatii näitä n.s. kohtuuhintaisia asuntoja yhteiskunnalta tai yhteiskunnan kustantamaan vuokralla asumisensa). Tämä siis siksi kun ei enää niin paljon tavarantuotantopulelta verotuloa saada eikä uutta velkaakaan enää niin paljon voi ottaa.

Kyllä ensimmäinen notkahdus tuli silloin 2008 eikä siitä ole toivuttu vieläkään. Velkaa ottaen on pyritty tasmaan laskusuhdannetta(Ihan oikein sinänsä. Se vaan että nousukaudella pitäisi myös maksaa ainakin vanhat velat pois mitä ei meillä tietenkään tehty vaan jopa lisävelkaakin vielä nousukaudella otettiin). Mutta sitten tulikin siihen päälle nämä selvät rakenneongelmat(paperin menekin hiipuminen ja nokia keskeisinä tässä), ja nyt vielä kaiken päälle tämä ukrainan kriisi talouspakotteineen.
Ei muuten telakkateollisuus sentään ollenkaan mihinkään kokonaan poiskuollut ole, eikä ole Nokiakaan koknaan hävinnyt. Upm suunnittelee uutta suurta sellu/kartonki/biojuttu- tehdasta Äänekoskelle ja oliko se Varkauteenkin jotain. Kyllä tässä tulevaisuuden näkymiäkin on monenlaisia. Eikä sitä maailmalla muuallakaan niin hyvin nykyään mene, elikkä ei meillä siksi suhteellisesti ottaen asiat ihan niin huonosti ole menneet. Meillä myös lait ja järjestyksenpito toimivat, mikä ei tämäkään ole ollenkaan mikään itsestäänselvyys niin monissa maissa. Eikä meillä ole vielä kerjäläisiäkään kaduilla muuta kuin jostain Romaniasta tänne tulleita. Kaikille on vielä asunto ja jonkinlainen perustoimeentulo pystytty järkkäämään ja se on jo paljon sekin.

44556633666622222222 kirjoitti:

Oman elämänkokemukseni pohjalta voin kyllä hyvinkin olla smaa mieltä ainakin siinä, että köyhissä oloissa kasvaneesta pakkaa tulemaan jo pelkästään tämän köyhyysasian vuoksi joko syrjäytynyt tai sitten hyvin häikäilemätön kiipijätyyppi jos uralle pääsee, mistä vaihtoehdoista tämä jälkimmäinen syrjäytymisen välttänyt tyyppi paremminkin silloin jos köyhyyden lisäksi ei lapsuuden olot ole kuitenkaan olleet materiaalisen köyhyyden lisäksi muutenkin kurjat ja jos ei ole ollut luonteeltaan myös n.s. sosiaalisesti huonosti menestyvä. Toki ei tämä nyt mikään sellainen sääntö ole että kaikki näin menisi, mutta paljon tällaista vaan esintyy.

Tähän e.m. asiaan liittyenkin minua on jossainmäärin askaruttanut sellainenkin asia, että miksi oikeastaan kulttuurissamme niin paljon halveksitaan ja erityisesti miksi vielä vihataankin sellaista tyyppiä(tai ehkä nykyoloissa ajatellen enemmänkin vaan mielikuvituksissa luotua tyyppiä) joka on perinyt varallisuutta ja sen kanssa pärjäilee, ja siis nimenomaan sitä varallisuuttaan tuhlaillen pärjäilee. Nimittäin ei kait se ole edes periaatteessa mahdollista selvitä elämästään polkematta ja potkimatta toisia, enemmän tai vähemmän joko suoraan tai epäsuorasti, ellei ole perinyt omaisuutta niin paljon että sitä syöden ja sen koko ajan huvetessa elämänsä sillä klaaraa osallistumatta työyhteisöjen tai bisneksien kamppailuihin. Ainahan myös meillä ihmiset korostavat sitäkin miten ovat omilla työura-tai mbisnesskamppailuillaan pärjäilleet tai vaurastuneet, ja mahdollinen peritty varallisuus ja hyvät lähtökohdatkin halutaan kieltää vaikka sellaisia olisi ollutkin niinkuin usein menestyksessä ainakin osin onkin.

Lue lisää

Tähän jälkimmäiseen kappaleeseen vastausta: olisikohan seurausta luterilaisesta filosofiasta, jossa elanto saadaan vasta raadannan kautta. Suomesta on käytännössä puuttunut isompi omistava luokka. Muutamat vanhat aatelissuvut on nekin eläneet kohtaisen hillittyä elämää eikä vaurautta ole juuri näytetty ulospäin.

En tiedä onko muissa kulttuureissa vastinetta sanoille "syntynyt kultalusikka suussa".

44556633228877899999 kirjoitti:

Verotusta on kiristelty(alvia ja valmisteverojakin nostelemalla ja kiinteistöveroa y.m. pienempää) joka on valunut hintoihin. Ja äiden lisäksi on myös uutta velkaa paljon otettu. Näillä toimilla on pidetty yllä virkamies-ja byrokraattirälssiä tai ylipäätään julkista sektoria, on jopa lisätty vielä julkisia menoja ja ties mitä tempputyöllistämisiä ja kurssituksia. Kyllä tämä byrokraattirälssi edelleen tulee sinnikkäästi puoliaan pitämään. Politikkojen talouspoliittiset neuvonantajatkin kuuluvat nimenomaan tähän virkamiesbyrokraattirälssiin ja tietty alkavat nyt yhä kiihkeämmin esittää verojen korotuksia ja keksiä kokonaankin uusia veroja, kun ei velkarahaakaan enää voi niin paljon lisää ottaa törsäiltäväksi. Nämähän puhuvat nyt esim. siitä miten alvi-veronelpotukset tulee poistaa ruokatavaroilta ja muiltakin tavaroilta joissa se nyt vielä meillä on alle 24%(huomaa propakandistinen kielenkäyttö tässä, 'verohelpotukset' vaikka veroja on näissäkin jo ennestään ihan hyvin ollut), samoin kiinteistöveroihin ehdotellaan roimia korotuksia. Kokomuspolitiikkokin sanoi uutisissa, että hän haluisi korottaa nimenomaan kiinteistöveroja, ja näitä sekä kokonaan uusia veroja ehdottelevat kovasti nämä talouspoliittiset neuvonanatajatkin. Uuden asumistuloveronkin lanseeraaamista ajavat, ja sanovat sen olevan kauhiastas tieteellisesti perusteltu ja hyvä asia. Minusta se on selvä että tämän verobyrokraattirälssin mielenkiinto nyt kohdistuu ihmisten asumisen verottamiseen, ja myös siihenkin miten ihmisten asuntovarallisuus saataisiin tavalla tai toisella rokotettrua virkamiesbyrokraattien ja julkisten törsäilyjen katteeksi. Näistä tämä viimeksi mainittu temppu ei muuten niin vaan onnistu mitä nämä tässä asiassa hölmöt verotusneuvoantajat kuvittelevat(Ei onnistu siksi kun asuntojen hinnat romahtavat jos ei niitä paljon enää kenekään kannata omistuksessaan pitää kaikkinaisen rokottamisen vuoksi. Yhä kasvava määrä kansasta silloin vaan vaatii näitä n.s. kohtuuhintaisia asuntoja yhteiskunnalta tai yhteiskunnan kustantamaan vuokralla asumisensa). Tämä siis siksi kun ei enää niin paljon tavarantuotantopulelta verotuloa saada eikä uutta velkaakaan enää niin paljon voi ottaa.

Kyllä ensimmäinen notkahdus tuli silloin 2008 eikä siitä ole toivuttu vieläkään. Velkaa ottaen on pyritty tasmaan laskusuhdannetta(Ihan oikein sinänsä. Se vaan että nousukaudella pitäisi myös maksaa ainakin vanhat velat pois mitä ei meillä tietenkään tehty vaan jopa lisävelkaakin vielä nousukaudella otettiin). Mutta sitten tulikin siihen päälle nämä selvät rakenneongelmat(paperin menekin hiipuminen ja nokia keskeisinä tässä), ja nyt vielä kaiken päälle tämä ukrainan kriisi talouspakotteineen.
Ei muuten telakkateollisuus sentään ollenkaan mihinkään kokonaan poiskuollut ole, eikä ole Nokiakaan koknaan hävinnyt. Upm suunnittelee uutta suurta sellu/kartonki/biojuttu- tehdasta Äänekoskelle ja oliko se Varkauteenkin jotain. Kyllä tässä tulevaisuuden näkymiäkin on monenlaisia. Eikä sitä maailmalla muuallakaan niin hyvin nykyään mene, elikkä ei meillä siksi suhteellisesti ottaen asiat ihan niin huonosti ole menneet. Meillä myös lait ja järjestyksenpito toimivat, mikä ei tämäkään ole ollenkaan mikään itsestäänselvyys niin monissa maissa. Eikä meillä ole vielä kerjäläisiäkään kaduilla muuta kuin jostain Romaniasta tänne tulleita. Kaikille on vielä asunto ja jonkinlainen perustoimeentulo pystytty järkkäämään ja se on jo paljon sekin.

Lue lisää

Valtionjohdon pitäisi erityisesti keskittyä julkisen sektorin tehostamiseen. Enkä tarkoita tällä missään nimessä juustohöylän käyttämistä. Julkisen sektorin palkatkin ovat nousseet viimeisen kymmenen vuoden aikan "kilpailukyky" -perusteella selvästi enemmän kuin yksityisen sektorin palkat. Lomat ovat pidempiä (lauantaita ei lasketa lomapäiväksi) ja virkasuhteet turvatumpia.

On paljon asioita mitä voisi tehdä tehokkaammin. Vasemmistoliitollakin oli joku ehdotus kuntien nykyään pakolla arkistoitavien asiakirjojen järkiperäistämisestä. Tuollakin pystyisi saamaan kymmenien miljoonien säästöjä kenenkään työpaikan vaarantumatta.

Turhien valitusten tekemismahdollisuutta tuomioistuimiin pitäisi rajoittaa. Monessa kohdassa hallintojärjestelmiä pystyttäisiin yksinkertaistamaan ja palvelemaan asiakkaita nykyistä paremmin.

pundit kirjoitti:

Valtionjohdon pitäisi erityisesti keskittyä julkisen sektorin tehostamiseen. Enkä tarkoita tällä missään nimessä juustohöylän käyttämistä. Julkisen sektorin palkatkin ovat nousseet viimeisen kymmenen vuoden aikan "kilpailukyky" -perusteella selvästi enemmän kuin yksityisen sektorin palkat. Lomat ovat pidempiä (lauantaita ei lasketa lomapäiväksi) ja virkasuhteet turvatumpia.

On paljon asioita mitä voisi tehdä tehokkaammin. Vasemmistoliitollakin oli joku ehdotus kuntien nykyään pakolla arkistoitavien asiakirjojen järkiperäistämisestä. Tuollakin pystyisi saamaan kymmenien miljoonien säästöjä kenenkään työpaikan vaarantumatta.

Turhien valitusten tekemismahdollisuutta tuomioistuimiin pitäisi rajoittaa. Monessa kohdassa hallintojärjestelmiä pystyttäisiin yksinkertaistamaan ja palvelemaan asiakkaita nykyistä paremmin.

Lue lisää

Varmasti tehostamisvaraa on julkisella sektorilla paljon, turhaa byrokratiaa ja paperien pyöritystä. Oikeusasteissakin pyörii joutavia juttuja joita vain siksi pyöritetään että saadaan asioita pitkitettyä.

Sellainenkin perusjuttu Suomen köyhyyden surkeutta hekuttavien olisi kyllä syytä huomata, että meillä on sentään melkoiset luonnonvarat suhteessa aikas pieneen väkilukuun. Yhtenä keskeisenä luonnonvarana on tietenkin metsät, jotka ovat vielä uusiutuvaakin luonnonvaraa. Ainakin 50milj. kuutiota vuodessa, eli 10 kuutiota per kansalinen on jo tätä. Tavalla tai toisella tätä luonnonvaraa hyödyntämällä ja jalostamalla saadaan paljon aikaiseksi. Parhaat maat on tietty peltoina, ja niitäkin on vielä aikas paljon, ja niilläkin voidaan kasvattaa yhtä sun toista. Lisäksi järvet ja puhtaat vedet ja maisemat ja paljon muuta.

pundit kirjoitti:

Tähän jälkimmäiseen kappaleeseen vastausta: olisikohan seurausta luterilaisesta filosofiasta, jossa elanto saadaan vasta raadannan kautta. Suomesta on käytännössä puuttunut isompi omistava luokka. Muutamat vanhat aatelissuvut on nekin eläneet kohtaisen hillittyä elämää eikä vaurautta ole juuri näytetty ulospäin.

En tiedä onko muissa kulttuureissa vastinetta sanoille "syntynyt kultalusikka suussa".

Lue lisää

En tuossa poissulkenut raatamista tuon tarkoittamani perinnöillään elelevän tyypin osalta(joka siis jokseenkin fiktiivinen hahmo nykyoloissamme). Enkä poissulkenut sitä että hänen varojaan koko ajan muut ovat pois kuppaamassa tai muutoin hän toisten hyväksikäyttämäksi ja sortamaksikin joutuu, vaan pikemminkin tähän asiaan kuuluvana tällaisia juttuja pidään.
Tuo kultalusikkajuttu nyt on se yleisin meidän puheissamme, mutta muitakin vastaavia on. Muistan kouluajoilta maaseudlla kun jo vähän isompien maatalojen pojillekkin vittuiltiin tyyliin 'on syntynyt rahasäkki seljässä' Eikä tässä siis suinkaan vielä mistään aatelisrälsiin kohdistuneesta vittuilusta kyse ollut. Lisäksi isompien maatalojen lapsilla saattoi olla vielä sisaruksia monia jolloin heidän varallisuutensa ei siten ollut läheskään sitä luokkaa miltä se ehkä näytti.
Mutta tänä päivänä tämä asia näkyy lähinnä siinä, kun puheissa aina pyritään korostamaan sitä, että itse minä kaiken olen itselleni saanut kamppailtua, ja samalla lähtökohtia ylipäätänsäkin pyritään maalailemaan mahdollisimman huonoiksi. No meritokraattinen arvomaaailmakin tähän tietty liittyy, ja arvostettuina meriittinä tässä nimenomaan keskenäiseen amppailuun liittyvät kyvyt ja avut.

whoknowswins kirjoitti:

No eihän se tilanne vielä niin paha ole kuin viime lamassa, mutta se tulee menemään pahemmaksi kuin viime lamassa. Ei Suomessa vielä olla likikään pohjalla, mutta sinne väistämättä menette, se on ihan selvää.

Suomi on yhteiskunta joka myy kansallisomaisuutensa ulkomaille pilkkahintaan, joka verottaa kaiken hiukankin toimivan henkihieveriin, joka pitää lähes viidesosaa työikäisistä joko kortistossa, tempputyöllistettyinä, orjapajoissa tai höpökursseilla, joka menetti kaikki teollisuutensa kivijalat, joka menetti kauppasuhteensa naapurinsa supervaltaan, joka keskityy viherpipertämiseen, säädösten asettamiseen, yrittäjien piinaamiseen ja josta sekä terävin että vaurain kansanosa on joko lähtenyt tai lähdössä maasta ja joka korvaa heidät Afrikan sarvesta haalittavalla, kolmasosaltaan WHO:n mukaan mielisairaiksi lueteltavalla aineksella.

Kaikki tuo tietää sitä, että te olette vasta kurjistumisen alkuvuosissa ja sen tien päässä ei tällä kertaa enää odota samanmoinen nousu kuin mitä oli viime laman jälkeen.

Mutta kuten sanoin, 1989 vastasi ennemminkin vuotta 2013.

Lue lisää

""mutta sinne väistämättä menette, se on ihan selvää.""

Siis tarkoitat varmaan että me menemme. Oletan että olet Suomessa asuva...

44556633322288888888 kirjoitti:

Varmasti tehostamisvaraa on julkisella sektorilla paljon, turhaa byrokratiaa ja paperien pyöritystä. Oikeusasteissakin pyörii joutavia juttuja joita vain siksi pyöritetään että saadaan asioita pitkitettyä.

Sellainenkin perusjuttu Suomen köyhyyden surkeutta hekuttavien olisi kyllä syytä huomata, että meillä on sentään melkoiset luonnonvarat suhteessa aikas pieneen väkilukuun. Yhtenä keskeisenä luonnonvarana on tietenkin metsät, jotka ovat vielä uusiutuvaakin luonnonvaraa. Ainakin 50milj. kuutiota vuodessa, eli 10 kuutiota per kansalinen on jo tätä. Tavalla tai toisella tätä luonnonvaraa hyödyntämällä ja jalostamalla saadaan paljon aikaiseksi. Parhaat maat on tietty peltoina, ja niitäkin on vielä aikas paljon, ja niilläkin voidaan kasvattaa yhtä sun toista. Lisäksi järvet ja puhtaat vedet ja maisemat ja paljon muuta.

Lue lisää

Ongelmana on, että paperimassasta on ylitarjontaa. Painopaperien kysyntä on vähentynyt jatkuvasti sähköisen median kasvaessa. Monet suomalaiset puulajit ovat yleensä etelän puulajeja hidaskasvuisempaa ja tiheämpiä.

Vastikään kuulin uutisen kai radiosta, että Suomen kallioperässä olisi paljon mineraalivaroja mm. kuparia.

Puhdas vesi voisi olla myyntivaltti, jos osaisi markkinoida. Norjalaiset nuoret miehet brändäsivät purovetensä pulloon ja myyvät sitä Luxus-vetenä. Suomalaiset eivät kyenneet myymään vettä edes arabeille takavuosina.

Suomessa on merkittävät fosfaattivarat, jotka nekin myytiin norjalaisille. Fosfaatti taitaa olla luonnonvaroista ensimmäinen jota uhkaa loppuminen.

whoknowswins kirjoitti:

Kyllä, eli samalla tavalla lama oli edessä 1989 kuin oli 2013.
Moni suomalainen erehtyy siinä asiassa että luuli ja edelleen luulee 2008 olleen pahat ajat. Ei ollut, koska 2008 oli yleismaailmallinen taantuma. Sellainen menee ohi, koska markkinat, tuotantovälineistö ja ostovoima ovat kaikki olemassa sillä alueella, johon taantuma iski.

Tämä mikä nyt Suomessa on, on samanlainen kuin 1990 -luvun lama, paikallinen ja kotitekoinen. Tällä on hyvin vähän tekemistä kansainvälisten markkinoiden kanssa. Kyseessä on puhtaasti Suomessa sössitty tilanne, joka jää yksin suomalaisten kärsittäväksi ja maksettavaksi. Tuotantoa Suomessa juurikaan ei enää ole, palkat ovat verojen vuoksi kovat, julkinen sektori on kaksinkertainen tarpeeseen nähden jne.
Halpenevasta öljystä hyötyvät ulkomaiset kilpailijayritykset suomalaisia enemmän matalamman veroasteen takia. Polttonesteiden kova veroaste siis laimentaa itse raaka-aineen halpenemista. Halpenevasta eurosta hyötyvät myös kilpailijamaat.

Lue lisää

Tosiaankin 'halpenevasta eurosta hyötyvät myös kilpailijamaat' Täsmällisemmin sanottuna kilpailijamaat jotka ovat eurovaluutassa. Miten tämän katsot vaikuttavan esim.metsäsektorilla(Ruotsi ja Norja eivät ole eurossa) metsäkoneteollisuus mukaan lukien(esim. Ponsse), tai vaikkapa jäänmurtajien rakentamiseenkin.
Se oli Atria ja HK jotka nyt saivat Kiinalta luvan viedä sianlihaa sinne. Tämäkin vienti helpottuu euron halpenemisen myötä, nämä tietty pikkujuttuja mutta kuitenkin. Joka tapuksessa Kiinan tuonnin kanssa kilpailevaa kotimaan sektoria palvelevaa teollisuutta tämä euron halpeneminen avittaa. Eikä Venäjäkään eurovaluutassa ole.

Nyt sitten nähdään miten massiivisena EKP tällä kertaa lanseeraa tämän setelirahoituksen. Tarkoituksena on torjua euroalueen ajautumista deflaatiokierteeseen ja inflaationkin pitäminen positiivisena(se jotain 2% tavoiteinflaatio).
Vaikka öljyn halpeneminenkin inflaatiota alas painaa, niin se on erilaista kuin mitä varsinainen kysynnän hiipumisesta johtuva deflaatio tai deflaatiokierre. Deflaatiokierre tunnetusti romuttaa nykyisen kaltaisen kulutukseen perustuvan talouden ja investoinnitkin ja myös verotulopuolen ja julkisen talouden. Öljyn halpeneminen päinvastoin enemmänkin piristää taloutta, joskin meillä nyt venäjän kaupan ja talouspakotteiden vuoksi se lyö myös takaisinkin.

hmmm... kirjoitti:

""mutta sinne väistämättä menette, se on ihan selvää.""

Siis tarkoitat varmaan että me menemme. Oletan että olet Suomessa asuva...

Se on tyhmän kansan valistaja, siis ihan kuin joku entisaikojen kiihkomielinen kommari-propakannan saarnaaja. Nämähän pitivät itseään kauhiastas parempina ja erityisen älykkäinä ihmisinä ja siis kansan yläpuolella olevina eikä kansaan kuuluvina.

Mielenkiintoista minustakin. Historia ei toista itseään, mutta historiasta voi oppia. On ehkä liian raflaavaa väittää, että monet nuoret perheet haluavat kaiken tässä ja nyt. Väitteessä on kuitenkin ainakin osatotuus. On turhan paljon nuoria perheitä, jotka kuluttavat yli varojensa.

Monet ostavat unelmia osamaksulla ja luottokortilla velaksi ostetun asunnon lisäksi.

Hämmästelin sitäkin yhtä nuorta perhettä muutaman vuoden takaa, joka osti kaikilla perintörahoillaan 50.000-60.000 euron auton, vaikka säästöön ei jäänyt kohtalaisen pienistä tuloista kuukausitasolla mitään.

pundit kirjoitti:

Mielenkiintoista minustakin. Historia ei toista itseään, mutta historiasta voi oppia. On ehkä liian raflaavaa väittää, että monet nuoret perheet haluavat kaiken tässä ja nyt. Väitteessä on kuitenkin ainakin osatotuus. On turhan paljon nuoria perheitä, jotka kuluttavat yli varojensa.

Monet ostavat unelmia osamaksulla ja luottokortilla velaksi ostetun asunnon lisäksi.

Hämmästelin sitäkin yhtä nuorta perhettä muutaman vuoden takaa, joka osti kaikilla perintörahoillaan 50.000-60.000 euron auton, vaikka säästöön ei jäänyt kohtalaisen pienistä tuloista kuukausitasolla mitään.

Lue lisää

Näin on. En tarkoittanut, että kaikki ok-talon ostaneet nuoret perheet olisivat langenneet yli-velkaantumiseen. Ja minusta on ihan ok ottaa lainaa esim. asuntoa varten. Monilla, varsinkin nuorilla myös auton osto käteisellä ei välttämättä onnistu, joten sekin on perusteltua ostaa lainarahalla (kunhan tulopuoli on kunnossa). Auto on kuitenkin lähes välttämätön, ainakin meille savella asujille :D

Yksi asia on tuossa Nurmijärvi-ilmiössä sellainen, mitä en itse oikein sulata. Se on kilpavarustelu. Minusta on ihan pöljää kilpavarustella naapurien kanssa, udella mitä hankintoja naapuri on tehnyt, ja sitten "yllättäen" kohta omassa pihassa jöpöttää sama tavara (velkarahalla ostettu). Olen kuitenkin tällaistakin touhua ihan läheltä päässyt seuraamaan, ja tunnistan itse kyllä ilmiön.

Nämä kaikki-minulle-heti-ja-velaksi -tyypit onkin juuri useimmiten myös kilpavarustelijoita. Ei osata enään säästää muutama vuosi hankintaa varten, ja sitten jos ko. asia tuntuu vielä tarpeelliselta, niin ostaa sen käteisellä. Vaan kaikki pitää saada heti, ainakin jos naapurilla on, ettei naapuri vaan saa etumatkaa.

Ja autohan on kyllä tunnetusti huono sijoitus, ja loppumaton rahareikä, siitä ei pääse mihinkään... :D

savieinari kirjoitti:

Näin on. En tarkoittanut, että kaikki ok-talon ostaneet nuoret perheet olisivat langenneet yli-velkaantumiseen. Ja minusta on ihan ok ottaa lainaa esim. asuntoa varten. Monilla, varsinkin nuorilla myös auton osto käteisellä ei välttämättä onnistu, joten sekin on perusteltua ostaa lainarahalla (kunhan tulopuoli on kunnossa). Auto on kuitenkin lähes välttämätön, ainakin meille savella asujille :D

Yksi asia on tuossa Nurmijärvi-ilmiössä sellainen, mitä en itse oikein sulata. Se on kilpavarustelu. Minusta on ihan pöljää kilpavarustella naapurien kanssa, udella mitä hankintoja naapuri on tehnyt, ja sitten "yllättäen" kohta omassa pihassa jöpöttää sama tavara (velkarahalla ostettu). Olen kuitenkin tällaistakin touhua ihan läheltä päässyt seuraamaan, ja tunnistan itse kyllä ilmiön.

Nämä kaikki-minulle-heti-ja-velaksi -tyypit onkin juuri useimmiten myös kilpavarustelijoita. Ei osata enään säästää muutama vuosi hankintaa varten, ja sitten jos ko. asia tuntuu vielä tarpeelliselta, niin ostaa sen käteisellä. Vaan kaikki pitää saada heti, ainakin jos naapurilla on, ettei naapuri vaan saa etumatkaa.

Ja autohan on kyllä tunnetusti huono sijoitus, ja loppumaton rahareikä, siitä ei pääse mihinkään... :D

Lue lisää

Minullakin on keski-ikäinen yrittäjäperhe naapurissa. Pari uudenkarheaa kalliimman luokan autoa pihassa. Minulle ja miehelleni auto on vain käyttötavaraa ja ihan tavallinen keskitasoinen käyttöauto riittää. Yleensä vaihdetaan 1-2 vuoden ikäiseen vaihtoautoon. Kaikki autokaupat on aina tehty käteisellä.

Kilpavarustelu alkaa varhain. Meidän perheen jälkikasvu kuten varmaan kaikissa muissakin perheissä kertoo aina, kuinka kaverit saa sitä ja tätä. Joidenkin lasten kaverien perheet antavat täysin väärän kuvan rahan käytöstä. Yhdenkin lapsen kaverin vanhemmat ovat kummatkin pienituloisia. Lapselle annetaan käyttörahaa käytettäväksi kaikkeen älyttömään (mm. nettipeleihin) ja sitten perhe elää "hernepurkilla" viikonlopun. Asia kävi ilmi, kun tuon perheen äiti pyysi loppukuusta lainaksi rahaa lapsen elokuvalippua varten.

pundit kirjoitti:

Minullakin on keski-ikäinen yrittäjäperhe naapurissa. Pari uudenkarheaa kalliimman luokan autoa pihassa. Minulle ja miehelleni auto on vain käyttötavaraa ja ihan tavallinen keskitasoinen käyttöauto riittää. Yleensä vaihdetaan 1-2 vuoden ikäiseen vaihtoautoon. Kaikki autokaupat on aina tehty käteisellä.

Kilpavarustelu alkaa varhain. Meidän perheen jälkikasvu kuten varmaan kaikissa muissakin perheissä kertoo aina, kuinka kaverit saa sitä ja tätä. Joidenkin lasten kaverien perheet antavat täysin väärän kuvan rahan käytöstä. Yhdenkin lapsen kaverin vanhemmat ovat kummatkin pienituloisia. Lapselle annetaan käyttörahaa käytettäväksi kaikkeen älyttömään (mm. nettipeleihin) ja sitten perhe elää "hernepurkilla" viikonlopun. Asia kävi ilmi, kun tuon perheen äiti pyysi loppukuusta lainaksi rahaa lapsen elokuvalippua varten.

Lue lisää

Kaikki vanhemmathan haluavat toki lapsilleen parasta. Mutta nettipelien "lisäukkojen" osto on kyllä sellainen asia (turhuuksien turhuus) mihin ei minulta rahaa tippuisi. :D

Jos tämän nyt jotenkin summaa, niin ei nykytilanne ole omistusasujalle kovinkaan huono verrattuna 20-vuoden takaiseen. Monet asiat on paremmin. Etenkin jos ei ole (yli)velkaantunut ja on vakituiset tulot, vaikka pienemmätkin.

savieinari kirjoitti:

Kaikki vanhemmathan haluavat toki lapsilleen parasta. Mutta nettipelien "lisäukkojen" osto on kyllä sellainen asia (turhuuksien turhuus) mihin ei minulta rahaa tippuisi. :D

Jos tämän nyt jotenkin summaa, niin ei nykytilanne ole omistusasujalle kovinkaan huono verrattuna 20-vuoden takaiseen. Monet asiat on paremmin. Etenkin jos ei ole (yli)velkaantunut ja on vakituiset tulot, vaikka pienemmätkin.

Lue lisää

Kaiken huippu on se, että tuo pienituloinen perhe on kasvattanut lapsensa käyttämään rahaa yli varojensa. Nuori pelaa nettipeleihin koko perheen ruokarahoja.

pundit kirjoitti:

Kaiken huippu on se, että tuo pienituloinen perhe on kasvattanut lapsensa käyttämään rahaa yli varojensa. Nuori pelaa nettipeleihin koko perheen ruokarahoja.

Eli sekä sinua varakkaampi perhe, ne yrittäjät, kuin myös se sinun perhettäsi köyhempi perhe tekevät asiat väärin ja sinä perheinesi ainoana teet oikein. Sillälailla :)

whoknowswins kirjoitti:

Eli sekä sinua varakkaampi perhe, ne yrittäjät, kuin myös se sinun perhettäsi köyhempi perhe tekevät asiat väärin ja sinä perheinesi ainoana teet oikein. Sillälailla :)

Pienituloisen on tyhmää käyttää rahansa nuoren nettipeleihin ja elää loppukuu hernekeitolla tai nähdä nälkää - eikö vain?

Yrittäjäperheelläkin on luultavasti pienemmät tulot kuin meidän perheellä. Ilmeisesti heilläkin oli taloushuolia - kannattaako silloin satsata vähän ennen harmaiden pilvien tuloa kahteen uuteen arvokkaaseen autoon (velkarahalla)?

Sillälailla :)

pundit kirjoitti:

Pienituloisen on tyhmää käyttää rahansa nuoren nettipeleihin ja elää loppukuu hernekeitolla tai nähdä nälkää - eikö vain?

Yrittäjäperheelläkin on luultavasti pienemmät tulot kuin meidän perheellä. Ilmeisesti heilläkin oli taloushuolia - kannattaako silloin satsata vähän ennen harmaiden pilvien tuloa kahteen uuteen arvokkaaseen autoon (velkarahalla)?

Sillälailla :)

Lue lisää

Äläs nyt. Tässäkin ketjussa kerrotaan nettipelien olevan Suomen tulevaisuuden toivo jatkaa samassa höttökuplassa eloa kuin tähänkin saakka. Nyt sitten sanotaankin nettipelien oston olevan vallan tyhmää hommaa.

Omat tenavat muuten aikanaan intoilivat Habbo -hotellista. Ajattelin ensin että onpa tyhmää ostella virtuaalikamaa sinne. Siten tajusin että samalla tavalla jotkut barbit ja leluautot muuttuvat arvottomiksi ja niissä on vielä vaivansa päästä eroon. Eli vaatii asennemuutoksen tuokin juttu. Meidän vanhemmilla oli tunnetusti lapsuudessaan korkeintaan käpylehmiä, meillä kerrassaan matcbox -autoja ja nukketalo, lapsillamme taas nettipelin lisäörkkejä. Menee se maailma sukkelaan suuntaan, eikö?

Ok, yrittäjäperhe on sinun perhettäsi köyhempi. Silloin ei missään nimessä sovi olla uudempia autoja. Yrittäjäperheiden ongelmat tulivat todella äkäisesti ja yllättäen niskaan. Se ei välttämättä ole oma vika

whoknowswins kirjoitti:

Äläs nyt. Tässäkin ketjussa kerrotaan nettipelien olevan Suomen tulevaisuuden toivo jatkaa samassa höttökuplassa eloa kuin tähänkin saakka. Nyt sitten sanotaankin nettipelien oston olevan vallan tyhmää hommaa.

Omat tenavat muuten aikanaan intoilivat Habbo -hotellista. Ajattelin ensin että onpa tyhmää ostella virtuaalikamaa sinne. Siten tajusin että samalla tavalla jotkut barbit ja leluautot muuttuvat arvottomiksi ja niissä on vielä vaivansa päästä eroon. Eli vaatii asennemuutoksen tuokin juttu. Meidän vanhemmilla oli tunnetusti lapsuudessaan korkeintaan käpylehmiä, meillä kerrassaan matcbox -autoja ja nukketalo, lapsillamme taas nettipelin lisäörkkejä. Menee se maailma sukkelaan suuntaan, eikö?

Ok, yrittäjäperhe on sinun perhettäsi köyhempi. Silloin ei missään nimessä sovi olla uudempia autoja. Yrittäjäperheiden ongelmat tulivat todella äkäisesti ja yllättäen niskaan. Se ei välttämättä ole oma vika

Lue lisää

Olkoon uudempia autoja, enemmän ulkomaanmatkoja (ei ole), komeampi puoliso (en ota kantaa) ja hyvätapaisemmat lapset (ei ole). Kysymyshän on siitä, että kuulin perheen taloushuolista.

Minun filosofiani lähtee aina siitä, että "save a little money for a rainy day". Talouteni ei todellakaan kaadu uuden jääkaappi-pakastimen hankintaan. Minulle järkevä rahankäyttö tarkoittaa sitä, että pankkiin ei tarvitse mennä missään muussa asiassa, kuin oman kodin ostossa.

pundit kirjoitti:

Olkoon uudempia autoja, enemmän ulkomaanmatkoja (ei ole), komeampi puoliso (en ota kantaa) ja hyvätapaisemmat lapset (ei ole). Kysymyshän on siitä, että kuulin perheen taloushuolista.

Minun filosofiani lähtee aina siitä, että "save a little money for a rainy day". Talouteni ei todellakaan kaadu uuden jääkaappi-pakastimen hankintaan. Minulle järkevä rahankäyttö tarkoittaa sitä, että pankkiin ei tarvitse mennä missään muussa asiassa, kuin oman kodin ostossa.

Lue lisää

Viisaita sanoja, oikeaa ajattelua.
Yrittäjäasiassa huomautan vielä sen, että keskimäärin yrittäjät ovan vähemmän lukeneita ja enemmän ahneita. Tuo on yhteiskunnallisesti hyvä asia, enemmän verokertymää vähemmillä panoksilla. On myöskin ymmärrettävä se, että kaiken likoon laittavan on oikeasti saatava paremmat autot, mutta matkoihin ei ole aikaa ennen kuin nuorempi polvi astuu remmiin.
Lapset kasvatettaneen usein firman jatkajiksi. Tällöin sosiaalinen kömpelyys on kitketty pois vain siltä alueelta, mikä on nähty olennaiseksi. Meidän vapaille markkinoille lapsensa kasvattavien pitää toimia toisin. Usko pois, niin minäkin olen tehnyt, vaikka itse olenkin jokseenkin mahdoton ;)

whoknowswins kirjoitti:

Viisaita sanoja, oikeaa ajattelua.
Yrittäjäasiassa huomautan vielä sen, että keskimäärin yrittäjät ovan vähemmän lukeneita ja enemmän ahneita. Tuo on yhteiskunnallisesti hyvä asia, enemmän verokertymää vähemmillä panoksilla. On myöskin ymmärrettävä se, että kaiken likoon laittavan on oikeasti saatava paremmat autot, mutta matkoihin ei ole aikaa ennen kuin nuorempi polvi astuu remmiin.
Lapset kasvatettaneen usein firman jatkajiksi. Tällöin sosiaalinen kömpelyys on kitketty pois vain siltä alueelta, mikä on nähty olennaiseksi. Meidän vapaille markkinoille lapsensa kasvattavien pitää toimia toisin. Usko pois, niin minäkin olen tehnyt, vaikka itse olenkin jokseenkin mahdoton ;)

Lue lisää

Olen kuullut,
että tuon yrittäjäperheen vanhempi lapsi haaveilee minun ammatistani :)

Ihan hyviä naapureita minulla on. Tulen ja yritän tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Eihän hyvään naapuruuteen paljon vaadita. Vapaaehtoisesti tarjotulla auttavalla kädellä on ihmeellinen vaikutus.

Yritän myös olla puhumatta pahaa kenestäkään selän takana.

Minusta on itse asiassa ihan kivaa auttaa apua tarvitsevia - ilman mitään rahallista vaikutinta.

Velan suhteen on tärkeätä että sen kasvu saadaan taittumaan,tämä itse velkamäärä ei niinkään haittaa vaikka se aika korkeakin olisi.

Moi, en ollutkaan ilmoittanut euromääriä vuodelta 1993 vaan laskenut paljonko ne olivat suhteessa nousseet. Elinkustannusindeksi oli vastaavalla ajalla noussut vain 38,87 prosenttia.

"Monikin kohta taitaa olla oikein mutta työttömien määrä vuonna 2013 olis ollut 219 000 tuhatta. Todellisuudessa taitaa olla yli 500 000 "

Ei, kyllä niitä työttömiä on ainakin miljoona ja heilläkin on kaikilla omistusasunto(päämärkänä ostettu) ja vähintään syöpä. Tästä ei suomi enää koskaan nouse ja se on menoa nyt.

Vaikka töitä olisikin niin nyt kannattaa muuttaa vuokrakaksioon isommankin perheen kanssa ihan varmuuden vuoksi koska tällä palstalla on niin sanottu ja jotain voi sattua.

Se on menoa nyt sanon minä ja jos jollain on vielä ehjät kengät niin kannattaa toinen kenkä hävittää ja lähteä loskaan kurjistelemaan ja kirjoittamaan kirjaston koneelta Suomi 24.lle..koska se on ihan oikeesti nyt menoa.

veio kirjoitti:

"Monikin kohta taitaa olla oikein mutta työttömien määrä vuonna 2013 olis ollut 219 000 tuhatta. Todellisuudessa taitaa olla yli 500 000 "

Ei, kyllä niitä työttömiä on ainakin miljoona ja heilläkin on kaikilla omistusasunto(päämärkänä ostettu) ja vähintään syöpä. Tästä ei suomi enää koskaan nouse ja se on menoa nyt.

Vaikka töitä olisikin niin nyt kannattaa muuttaa vuokrakaksioon isommankin perheen kanssa ihan varmuuden vuoksi koska tällä palstalla on niin sanottu ja jotain voi sattua.

Se on menoa nyt sanon minä ja jos jollain on vielä ehjät kengät niin kannattaa toinen kenkä hävittää ja lähteä loskaan kurjistelemaan ja kirjoittamaan kirjaston koneelta Suomi 24.lle..koska se on ihan oikeesti nyt menoa.

Lue lisää

Veiolla onkin näköjään sen kirjaston koneen kanssa vaikeuksia. Joutuuko siihen jonottamaan vai mikä on?

Tossa ei tullut nyt verrattua 90-lukuun, vain yleistä lainanotto hidastumista. 2014 näyttää melkein vuodelta 2004 huipun jäädessä 2010-12

"Näin asuntokauppojen näkökulmasta vuodet 1989 ja 2013 ovat siinä samanlaisia, että molemmissa vuosissa mentiin liian lujaa. Asunnot meni kaupaksi kovilla hinnoilla, ja hinnat nousi kuplaan."

Syy 90-luvun lamaan oli ulkomaisen luotonhakemisen vapauttaminen silloin 80-luvulla. Järjestelmämme ei ollut tottunut siihen.

Lisäksi Neuvostoliiton romahdus tuhosi idänkaupan.

Pääkaupunkiseudun hintojen syynä on sinne suuntautuva muuttopaine.

veio kirjoitti:

"Näin asuntokauppojen näkökulmasta vuodet 1989 ja 2013 ovat siinä samanlaisia, että molemmissa vuosissa mentiin liian lujaa. Asunnot meni kaupaksi kovilla hinnoilla, ja hinnat nousi kuplaan."

Syy 90-luvun lamaan oli ulkomaisen luotonhakemisen vapauttaminen silloin 80-luvulla. Järjestelmämme ei ollut tottunut siihen.

Lisäksi Neuvostoliiton romahdus tuhosi idänkaupan.

Pääkaupunkiseudun hintojen syynä on sinne suuntautuva muuttopaine.

Lue lisää

Järjestelmänne ei myöskään ole tottunut nollakorkoihin eikä valuuttaan jota ei voi devalvoida. Nokian, telakkateollisuuden ja metsäteollisuuden romahdus tuhosivat ulkomaankaupan.
Pääkaupunkiseudun muuttopaine ei ole työperäistä.

Ja tapahtui niinä päivinä - Olet täysin hakoteillä.

Asuntokauppojen näkökulmasta katsoen todellakaan tilannetta ei voi verrata. Keskeisin mittari on kotitalouksien käytettävissä olevat tulot. Vuonna 1989 asuntojen hinnat olivat nousseet huippuunsa kotitalousten käytettävissä oleviin tuloihin nähden.

Kotitalousten reaalitulot ovat nousseet ao. ajankohdasta 60,44 prosenttia, mutta asuntojen reaalihinnat vain 7,06 prosenttia.

Keskipalkkaisella henkilöllä asunto vaati siis vuonna 1989 kotitalouden reaalituloista 13,9 vuoden nettotulot kaksioon Helsingissä, mutta vuonna 2013 vain 9,3 vuotta. Tästä on juuri kysymys eli kotitalouden käytettävissä olevista tuloista suhteessa asuntojen hintoihin. Tämä on myös syy, miksi asuntojen hintaromahdus tapahtui 1990-luvun vaihteessa ja miksi romput näkee samasta asiasta vain märkiä päiväunelmia.

pundit kirjoitti:

Ja tapahtui niinä päivinä - Olet täysin hakoteillä.

Asuntokauppojen näkökulmasta katsoen todellakaan tilannetta ei voi verrata. Keskeisin mittari on kotitalouksien käytettävissä olevat tulot. Vuonna 1989 asuntojen hinnat olivat nousseet huippuunsa kotitalousten käytettävissä oleviin tuloihin nähden.

Kotitalousten reaalitulot ovat nousseet ao. ajankohdasta 60,44 prosenttia, mutta asuntojen reaalihinnat vain 7,06 prosenttia.

Keskipalkkaisella henkilöllä asunto vaati siis vuonna 1989 kotitalouden reaalituloista 13,9 vuoden nettotulot kaksioon Helsingissä, mutta vuonna 2013 vain 9,3 vuotta. Tästä on juuri kysymys eli kotitalouden käytettävissä olevista tuloista suhteessa asuntojen hintoihin. Tämä on myös syy, miksi asuntojen hintaromahdus tapahtui 1990-luvun vaihteessa ja miksi romput näkee samasta asiasta vain märkiä päiväunelmia.

Lue lisää

1989 tuollainen kaksio ostettiin maksimissaan 8 vuoden lainalla ja 12 v oli isojen asuntojen maksimimaksuaika. Nyt maksatte kaksiota 15 vuotta ja isompia 25 vuotta ja velkaantumisasteenne on kaksinkertainen.
Väittäisin työläisillä olevan selkeästi nihkeämmin rahaa nyt kuin 1989 tai koskaan sen jälkeen. Duunia sai tehdä minkä ikinä jaksoi. Itsenikin imaistiin opiskelujen ohella tekemään iltaa ja viikonloppua. Tavaraa nyt on enem,än, mutta valtaosalla se on arvoaan menettävää elektroniikkarojua Kiinasta tai autontekeleitä Tsekeistä.

whoknowswins kirjoitti:

1989 tuollainen kaksio ostettiin maksimissaan 8 vuoden lainalla ja 12 v oli isojen asuntojen maksimimaksuaika. Nyt maksatte kaksiota 15 vuotta ja isompia 25 vuotta ja velkaantumisasteenne on kaksinkertainen.
Väittäisin työläisillä olevan selkeästi nihkeämmin rahaa nyt kuin 1989 tai koskaan sen jälkeen. Duunia sai tehdä minkä ikinä jaksoi. Itsenikin imaistiin opiskelujen ohella tekemään iltaa ja viikonloppua. Tavaraa nyt on enem,än, mutta valtaosalla se on arvoaan menettävää elektroniikkarojua Kiinasta tai autontekeleitä Tsekeistä.

Lue lisää

Niin, lainat maksettiin nopeasti pois, kun pitkiä lainoja ei saanut!

Ja sitten olikin vyö tiukalla - etenkin korkojen noustessa (ja nehän kanssa nousi!). Tuohon aikaan kaikilla "piti" olla ns. jännä asuntolaina, missä lyhennyserä on vakio ja korot päälle. Alkuvaiheessa maksettiin pääasiassa korkoa ja siihen repas koron nousu päälle -> lainakulut kasvoivat paljon ennakoitua suuremmiksi.

Tuossa paineessa viina rupes maistumaan yhdelle jos toisellekin....

Nykyinen systeemi on paljon parempi. Korkojen nousu tuntuu vain paperilla eli siinä, onko lainan viimeinen maksupäivä 2022 vai 2032.

whoknowswins kirjoitti:

1989 tuollainen kaksio ostettiin maksimissaan 8 vuoden lainalla ja 12 v oli isojen asuntojen maksimimaksuaika. Nyt maksatte kaksiota 15 vuotta ja isompia 25 vuotta ja velkaantumisasteenne on kaksinkertainen.
Väittäisin työläisillä olevan selkeästi nihkeämmin rahaa nyt kuin 1989 tai koskaan sen jälkeen. Duunia sai tehdä minkä ikinä jaksoi. Itsenikin imaistiin opiskelujen ohella tekemään iltaa ja viikonloppua. Tavaraa nyt on enem,än, mutta valtaosalla se on arvoaan menettävää elektroniikkarojua Kiinasta tai autontekeleitä Tsekeistä.

Lue lisää

Nyt ehkä päiväunelmoit tai muistelet omia tulojasi.

Eihän keskituloiselle olisi mitenkään ollut mahdollista maksaa korkeiden korkojen aikaan reaalituloihinsa nähden selkeästi nykyistä korkeampia asuntojen hintoja selkeästi nykyistä lyhyemmässä ajassa pois.

Asuntolainojen keskipituus taitaa olla tällä hetkellä n. 17 vuotta.

whoknowswins kirjoitti:

1989 tuollainen kaksio ostettiin maksimissaan 8 vuoden lainalla ja 12 v oli isojen asuntojen maksimimaksuaika. Nyt maksatte kaksiota 15 vuotta ja isompia 25 vuotta ja velkaantumisasteenne on kaksinkertainen.
Väittäisin työläisillä olevan selkeästi nihkeämmin rahaa nyt kuin 1989 tai koskaan sen jälkeen. Duunia sai tehdä minkä ikinä jaksoi. Itsenikin imaistiin opiskelujen ohella tekemään iltaa ja viikonloppua. Tavaraa nyt on enem,än, mutta valtaosalla se on arvoaan menettävää elektroniikkarojua Kiinasta tai autontekeleitä Tsekeistä.

Lue lisää

"1989 tuollainen kaksio ostettiin maksimissaan 8 vuoden lainalla ja 12 v oli isojen asuntojen maksimimaksuaika. Nyt maksatte kaksiota 15 vuotta ja isompia 25 vuotta ja velkaantumisasteenne on kaksinkertainen."

Ennen laina-ajat olivat lyhempiä mutta käsiraha todella paljon isompi. Käsirahaa säästettiin pitkään vuokranmaksun yhteydessä mikä ei ole halpaa lystiä.

"Väittäisin työläisillä olevan selkeästi nihkeämmin rahaa nyt kuin 1989 tai koskaan sen jälkeen."

Väitä mitä väität mutta "työläiset" esim matkustelevat ja viettävät vapaa-aikaansa paljon monipuolisemmin nyt kuin vuonna -89.

Oletko kuullut että elintaso on noussut aika pirusti 80-luvusta?

whoknowswins kirjoitti:

Järjestelmänne ei myöskään ole tottunut nollakorkoihin eikä valuuttaan jota ei voi devalvoida. Nokian, telakkateollisuuden ja metsäteollisuuden romahdus tuhosivat ulkomaankaupan.
Pääkaupunkiseudun muuttopaine ei ole työperäistä.

Lue lisää

"Pääkaupunkiseudun muuttopaine ei ole työperäistä."

Porukka muuttaa tänne nimenomaan koska maaseudulla ei ole töitä kaikille.

veio kirjoitti:

"Pääkaupunkiseudun muuttopaine ei ole työperäistä."

Porukka muuttaa tänne nimenomaan koska maaseudulla ei ole töitä kaikille.

Ei ole töitä sieläkään. Pääkaupunkiseutunne työttömyys on tällä hetkellä rajuimmassa kasvussa Suomessa. No, OK, muualla se on jo tapissa.

Yhteiskunnallisesti fiksuinta lienee kasata elättisakki Hanko-Hyvinkää-Porvoo -tien sisälle kuin ruokkia peiton alle jossakin Ähtävällä. Sama mulle.

veio kirjoitti:

"1989 tuollainen kaksio ostettiin maksimissaan 8 vuoden lainalla ja 12 v oli isojen asuntojen maksimimaksuaika. Nyt maksatte kaksiota 15 vuotta ja isompia 25 vuotta ja velkaantumisasteenne on kaksinkertainen."

Ennen laina-ajat olivat lyhempiä mutta käsiraha todella paljon isompi. Käsirahaa säästettiin pitkään vuokranmaksun yhteydessä mikä ei ole halpaa lystiä.

"Väittäisin työläisillä olevan selkeästi nihkeämmin rahaa nyt kuin 1989 tai koskaan sen jälkeen."

Väitä mitä väität mutta "työläiset" esim matkustelevat ja viettävät vapaa-aikaansa paljon monipuolisemmin nyt kuin vuonna -89.

Oletko kuullut että elintaso on noussut aika pirusti 80-luvusta?

Lue lisää

On eri asia säästää kuin ottaa suoraan hillitön kuplavelka loppuiäkseen.

Tiedä sitten noista matkoista nyt ja silloin. Itse lähdin seuramatkalle 1988. Ensin skimbattiin viikko Jackson Hole'ssa ja sen päälle surffausta Kaliforniassa viikko. No sen surffiviikon meitsi veti keittoa San Diegossa. Sitten lento takas SovjetFinlandiin. Että kyllä juppiaikana hilloa oli ja reissua tehtiin vaikka olin 20v.

Mä luulen että moni teistä ei ollenkaan tajua miten joskus on eletty.

whoknowswins kirjoitti:

On eri asia säästää kuin ottaa suoraan hillitön kuplavelka loppuiäkseen.

Tiedä sitten noista matkoista nyt ja silloin. Itse lähdin seuramatkalle 1988. Ensin skimbattiin viikko Jackson Hole'ssa ja sen päälle surffausta Kaliforniassa viikko. No sen surffiviikon meitsi veti keittoa San Diegossa. Sitten lento takas SovjetFinlandiin. Että kyllä juppiaikana hilloa oli ja reissua tehtiin vaikka olin 20v.

Mä luulen että moni teistä ei ollenkaan tajua miten joskus on eletty.

Lue lisää

"On eri asia säästää kuin ottaa suoraan hillitön kuplavelka loppuiäkseen."

Keskimääräinen laina-aika on 17 vuotta.

"Tiedä sitten noista matkoista nyt ja silloin. Itse lähdin seuramatkalle 1988. Ensin skimbattiin viikko Jackson Hole'ssa ja sen päälle surffausta Kaliforniassa viikko. No sen surffiviikon meitsi veti keittoa San Diegossa. Sitten lento takas SovjetFinlandiin. Että kyllä juppiaikana hilloa oli ja reissua tehtiin vaikka olin 20v."

Mutta kysehän oli työväestä yleensä jos ymmärrät. Jos sinä olet tehnyt seuramatkan vuonna -88 ei kerro yleistä tilannetta jos ymmärrät.

80-luvulla asioita tehtiin paljon velkahillolla ja moni joutui pulaan.

whoknowswins kirjoitti:

Ei ole töitä sieläkään. Pääkaupunkiseutunne työttömyys on tällä hetkellä rajuimmassa kasvussa Suomessa. No, OK, muualla se on jo tapissa.

Yhteiskunnallisesti fiksuinta lienee kasata elättisakki Hanko-Hyvinkää-Porvoo -tien sisälle kuin ruokkia peiton alle jossakin Ähtävällä. Sama mulle.

Lue lisää

"Pääkaupunkiseutunne"

"Järjestelmänne"

veio kirjoitti:

"On eri asia säästää kuin ottaa suoraan hillitön kuplavelka loppuiäkseen."

Keskimääräinen laina-aika on 17 vuotta.

"Tiedä sitten noista matkoista nyt ja silloin. Itse lähdin seuramatkalle 1988. Ensin skimbattiin viikko Jackson Hole'ssa ja sen päälle surffausta Kaliforniassa viikko. No sen surffiviikon meitsi veti keittoa San Diegossa. Sitten lento takas SovjetFinlandiin. Että kyllä juppiaikana hilloa oli ja reissua tehtiin vaikka olin 20v."

Mutta kysehän oli työväestä yleensä jos ymmärrät. Jos sinä olet tehnyt seuramatkan vuonna -88 ei kerro yleistä tilannetta jos ymmärrät.

80-luvulla asioita tehtiin paljon velkahillolla ja moni joutui pulaan.

Lue lisää

Väitän kivenkovaan että nimenomaisesti työmiesammateissa, rekkahommissa, metsäkonehommissa, rakennusalalla jne. tienattiin suhteessa paremmin 80 -luvulla kuin nyt. Töitä sai tehdä minkä ikinä pää kesti, taksanpolkijoita ei tuotettu ulkoa ja työsuhteet olivat pitkiä, luottamusta antavia.

Tiedätkö sanoa että onko tuo 17 vuoden laina-aika per henkilö vai per laina? Jos 25 -vuotiaana ostaa kaksion ja 35 -vuotiaana okt:n, tuntuu että vasta viisikymppisenä on velaton. Mutta lainat ovat vain 10 ja 15 -vuotiset kokonaisvelka-ajan ollessa 25 vuotta.

Olihan niitä matkoja jos jonkinmoisia. Jenkkimatkat olivat eniten kiinni markan kulloisestakin arvosta, dollarin ostoon vaadittiin alimmillaan muistini mukaan 3,5 mk ja kovimmillaan yli 7 mk. Neukuissa reissasivat monet ja Kanaria alkoi olla ihan tavanomainen kohde.

whoknowswins kirjoitti:

Väitän kivenkovaan että nimenomaisesti työmiesammateissa, rekkahommissa, metsäkonehommissa, rakennusalalla jne. tienattiin suhteessa paremmin 80 -luvulla kuin nyt. Töitä sai tehdä minkä ikinä pää kesti, taksanpolkijoita ei tuotettu ulkoa ja työsuhteet olivat pitkiä, luottamusta antavia.

Tiedätkö sanoa että onko tuo 17 vuoden laina-aika per henkilö vai per laina? Jos 25 -vuotiaana ostaa kaksion ja 35 -vuotiaana okt:n, tuntuu että vasta viisikymppisenä on velaton. Mutta lainat ovat vain 10 ja 15 -vuotiset kokonaisvelka-ajan ollessa 25 vuotta.

Olihan niitä matkoja jos jonkinmoisia. Jenkkimatkat olivat eniten kiinni markan kulloisestakin arvosta, dollarin ostoon vaadittiin alimmillaan muistini mukaan 3,5 mk ja kovimmillaan yli 7 mk. Neukuissa reissasivat monet ja Kanaria alkoi olla ihan tavanomainen kohde.

Lue lisää

"Tiedätkö sanoa että onko tuo 17 vuoden laina-aika per henkilö vai per laina?"

Henkilöä kohti koska kun muutetaan isompaan niin lainan maksu ei ala alusta vaan lainapääoma on pienentynyt ja vanhasta saatu myyntivoitto on myös lisävarallisuutena.

"Väitän kivenkovaan että nimenomaisesti työmiesammateissa, rekkahommissa, metsäkonehommissa, rakennusalalla jne. tienattiin suhteessa paremmin 80 -luvulla kuin nyt"

Käytettävissä olevat tulot ovat kasvaneet 80-luvusta ja silloin jokakesäinen ulkomaanmatka olisi ollut monelle utopiaa. Me käymme perheemme kanssa ulkomailla ainakin kerran vuodessa ja olemme keskituloisia.

Jos nyt matkustelusta puhutaan niin se on tullut useamman ulottuville.

Kanarialla suomalaiset kävivät 80-luvulla mutta nykyään lennetäänkin mieluummin thaimaahan. Venäjä on ihan kaikkien ulottuvilla sinne kun pääsee junallakin muutamassa tunnissa.

Kerro, kerro kuvastin :)

Ei näin vanhoja tietoja netistä löydä. Niitä löytää vain kirjahyllyn pölyttyneistä tilastokatsauskirjoista. Tilastokeskus julkaisee niitä vuosittain - ne on kokoluokkaa vanha puhelinluettelo.

Suomen Tilastollisen vuosikirjan perusteella. Tuota vanhempia kirjoja ei ole minullakaan.

Kotitalousten luottojen määrä oli

223667 miljoonaa markkaa vuonna 1990
227215 miljoonaa markkaa vuonna 1991
220060 miljoonaa markkaa vuonna 1992
207794 miljoonaa markkaa vuonna 1993
197717 miljoonaa markkaa vuonna 1994
189349 miljoonaa markkaa vuonna 1995
183211 miljoonaa markkaa vuonna 1996

Asuntoluottoja oli

166405 miljoonaa markkaa vuonna 1990
174405 miljoonaa markkaa vuonna 1991
178754 miljoonaa markkaa vuonna 1992
177273 miljoonaa markkaa vuonna 1993
179024 miljoonaa markkaa vuonna 1994
177213 miljoonaa markkaa vuonna 1995
178311 miljoonaa markkaa vuonna 1996

Epäilen että näissä asuntoluotoissa on muitakin kuin kotitalousten asuntoluottoja. Se ei käy ilmi tuosta sarakkeesta.

Tällainen vuosien 2005-2012 tilasto löytyi netistä:
http://tilastokeskus.fi/til/lkan/2012/04/lkan_2012_04_2013-03-22_tau_002_fi.html

Kiire on, eikä yhtään helpota kiirettä tänne kirjoittelu, vaikka auttaakin keskittymään varsinaiseen asiaan. Tutkimusten perusteella ihminen ei jaksa keskittyä kuin 20 minuuttia kerrallaan ja sitten taas olisi hyvää pitää tauko.

Kansainvälisissä vertailuissa ja Euroopan unionissa käytetään Tilastokeskuksen tietoja. Työnvälitystilaston työttömyysluku ei ole kansainvälisesti vertailukelpoinen, koska eri maiden työvoimahallinto poikkeaa toisistaan.

http://www.stat.fi/til/tyti/tyti_2006-02-07_men_002.html

Lamavuonna 1993 Tilastokeskuksen mukaan työttömiä oli 405.000 nyt samalla tilastoinnilla 232.000.

Työministeriön mukaan vuonna 1993 työttömiä oli melkein 500.000, nyt työministeriön mukaan työttömiä oli joulukuussa 363.000.

https://www.tem.fi/files/41931/TKAT_joulu_2014.pdf

pundit kirjoitti:

Kansainvälisissä vertailuissa ja Euroopan unionissa käytetään Tilastokeskuksen tietoja. Työnvälitystilaston työttömyysluku ei ole kansainvälisesti vertailukelpoinen, koska eri maiden työvoimahallinto poikkeaa toisistaan.

http://www.stat.fi/til/tyti/tyti_2006-02-07_men_002.html

Lamavuonna 1993 Tilastokeskuksen mukaan työttömiä oli 405.000 nyt samalla tilastoinnilla 232.000.

Työministeriön mukaan vuonna 1993 työttömiä oli melkein 500.000, nyt työministeriön mukaan työttömiä oli joulukuussa 363.000.

https://www.tem.fi/files/41931/TKAT_joulu_2014.pdf

Lue lisää

Sain tuosta temmin taulukosta noin 470 000 oikeasti työtöntä olleen nyt joulukuussa. Silloin mukana ovat eri tavoin koulutukseen ja tempputyöllisyystöihin laitetut. Työttömyys kuitenkin on näidenkin henkilöiden kohdalla perussyy toimenpiteisiin.
Kumma kun 1993 nuo tilastojen erot ovat noin pienet ja nyt ero on ihan tolkuton. Tuo 232 000 on kyllä naurettava lukema, lienee tarpeen jollekin luottoluokitusten säilyttämiselle tms.

"Jos ihmisiä 5,5 miljoonaa, joista 2,5 miljoonaa töissä, eikä kikkailla kaikenlaisia opiskeluilla ja eläkkeillä ja pistetään vain ne ketkä ovat töissä, niin 5,5 - 2,5 =3 miljoonaa työtöntä. Oliskohan toi nyt 60% työttömyysprosentti miten se nyt laskettiinkaan."

Ehtaa suomi 24 tilastointia jossa lapset,eläkeläiset ja opiskelijat lasketaan työvoimaan mukaan.

veio kirjoitti:

"Jos ihmisiä 5,5 miljoonaa, joista 2,5 miljoonaa töissä, eikä kikkailla kaikenlaisia opiskeluilla ja eläkkeillä ja pistetään vain ne ketkä ovat töissä, niin 5,5 - 2,5 =3 miljoonaa työtöntä. Oliskohan toi nyt 60% työttömyysprosentti miten se nyt laskettiinkaan."

Ehtaa suomi 24 tilastointia jossa lapset,eläkeläiset ja opiskelijat lasketaan työvoimaan mukaan.

Lue lisää

Juuri niin. Perusasioiden hahmottaminen auttaa. Asioille on omat terminsä. Työvoiman ulkopuolella olevien ja työvoiman vertailu kuvaa huoltosuhdetta.

Kuva huoltosuhteen kehittymisestä on tässä http://www.findikaattori.fi/fi/32

Ennusteen mukaan Euroopan maista Suomi ottaa ensimmäisenä vastaan suuren joukon ikääntyneitä suhteessa työssäkäyviin. Ennusteen mukaan Suomen huoltosuhde on EU:n heikoin vuonna 2030.

Mitä sillä työttömyysprosentilla tai eläkkeillä. Pitää pohtia sitä, paljonko sitä työtä on tehty kokonaisuudessaan ja onko se ollut tuottavaa työtä.

Helsingissä on paljon kotitalouksia, joissa tehdään muutama tunti töitä viikossa. Eiväthän ne itseään elätä, vaan ovat hakemassa tukia aivan kuin muut sosiaalin asiakkaat. Tilastot toki näyttävät kauniilta ja niiden myös pitää näyttää, jotta politiikot saavat pitää hyväpalkkaiset hommansa.

Kannattaa myös huomata, että Suomesta on lähtenyt paljon tuottavaa työtä, paperimiehen hommia, telakkahitsaajia ja IT-puolen ohjelmistoarkkitehtejä. Kaikki töitä, joista on maksettu pitkästi yli 2000 euron palkkoja, jopa 3000-4000 euroa kuukaudessa. Niistä on kertynyt muhkea potti verovaroja valtion taskuun.

Vaan mitä on saatu tilalle? Osa-aikaisia kaupan kassoja ja siivoojia, itäblokista rakennusmiehiä 8 euron tuntipalkalla, pizzanpaistoa ja sun muuta. Ei näiden alojen kitupalkoista perittävillä verotuloilla tämän maan sairaanhoitoa, teitä ja kouluja ylläpidetä.

Kulisseja on pidetty yllä velaksi. Valtion velka on kasvanut Kataisen-Stubbin aikana yli kymmenellä miljardilla eurolla. Kotitalouksien velkataakka laukkaa 100 miljardin paremmalla puolella. Raha on halpaa ja olemattomat korot ovat mahdollistaneet nykyisen kehityksen ja kupla senkun jatkaa kasvuaan.

pundit kirjoitti:

Juuri niin. Perusasioiden hahmottaminen auttaa. Asioille on omat terminsä. Työvoiman ulkopuolella olevien ja työvoiman vertailu kuvaa huoltosuhdetta.

Kuva huoltosuhteen kehittymisestä on tässä http://www.findikaattori.fi/fi/32

Ennusteen mukaan Euroopan maista Suomi ottaa ensimmäisenä vastaan suuren joukon ikääntyneitä suhteessa työssäkäyviin. Ennusteen mukaan Suomen huoltosuhde on EU:n heikoin vuonna 2030.

Lue lisää

Tuon tilastohimmelin pölkkypäisyys tulee esiin siinä, että se ei jaottele sitä, tekeekö ihminen neljätuntista työpäivää tai vajaata työviikkoa. Helsingissä joka neljäs kotitalous nostaa jonkin sortin tukia, mutta työttömyys ei nouse sitten millään.

Onko sillä lopujen lopuksi väliä, tekeekö yh-äiti satunnaisia siivouskeikkoja SOL:llille, jos se kuitenkin joutuu elämään enemmän tai vähemmän tukien varassa? Ihan samalla tavalla se luetaan siinä huoltosuhteessa huollettaviin, vaikka käykin Suomen pölkkypäätilastojen mukaan töissä ja siten luetaan huoltosuhteessa sinne tuottavien piiriin.

Ihmekös politiikot ovatkin olleet niin kovin innokkaita puhumaan vuokratyövoiman puolesta, koska siellä jos missä näitä osa-aikaisuuksia on tarjolla. Ei tarvitse enää puhua työn jakamisesta ja lyhennetystä työviikosta, kun sitä on käytännössä edellisellä tavalla tehty kulissien takana jo toista vuosikymmentä.

Joskus entisaikaan VATT:n sivuilta löytyi tämä tilasto tehdyistä kokonaistyötunneista Suomen kansantaloudessa. Väitän, että se on ainoa tapa selvittää, missä mennään työllisyyden suhteen. Niitä tehtyjä työtunteja oli vuonna 1989 noin 5 miljardia. Vuonna 1992 vajaa 4 miljardia. Vuonna 2003 4.5 miljardia. Samaan aikaan työikäisten ja -kykyisten määrä on kasvanut sadoilla tuhansilla. Kaiken järjen mukaan kahdeksantuntisiksi työpäiviksi muutettuna Suomen työttömyyslukujen pitäisi heilua jossain 16% pinnassa.

Mitä se on nyt? Tilasto katosi vuosia sitten VATT:n sivuilta, enkä löydä edes Googlella sitä.