Mikä helkkarin NAIRU?

Miksi Suomessa on joukkotyöttömyyttä, miksi Ruotsissa on joukkotyöttömyyttä, miksi Tanskassa on joukkotyöttömyyttä, miksi Saksassa on joukkotyöttömyyttä (Saksassa yli 5 miljoonaa työtöntä, yhtä paljon kuin asukkaista Suomessa!)?

Kiittäkää siitä amerikkalaisia professoreja Milton Friedmania ja Edmund Phelspsiä. He keksivät 1968 teorian ”luonnollisesta työttömyydestä”. Sitä kutsutaan talouskielellä myös NAIRU-teoriaksi, ”Non inflation-accelerating Rate of Unempoyment”, ’Ei inflaatiota-kiihdyttävä työttömyystaso’ (minun käännös). Friedmanin ja Phelpsin mukaan on olemassa tarkka taso, jonka alle työttömyys ei voi laskea ilman että kiihtyvä kasvava inflaatio saa alkunsa. Missä tämä taso on, lasketaan monimutkaisten matemaattisten yhtälöiden avulla. Sen jälkeen on vain hallituksen ja valtionpankin pidettävä työttömyys sen lasketun tason yläpuolella (!). Jos työttömyys kuitenkin sattuisi laskemaan liian alhaiseksi, täytyy se nostaa tietyksi ajanjaksoksi reilusti yli NAIRU-tason että inflaatio laskee. Työttömyys nousee yli NAIRU-tason mm. kun valtionpankki nostaa ohjauskorkoa (valtionpankin pankeille lainatun rahan korkoa), koska silloin pankkien yrityksille lainaaman rahan korko nousee ja yritykset siirtävät investointeja tuonnemmaksi, työttömyys nousee.

Työttömyys ei siis ole Friedmanin ja Phelpsin teorian mukaan mikään epäonnistuminen vaan instrumentti, jolla ohjataan inflaatiota. Työttömien tehtävä on kerta kaikkiaan taistella jäljellä olevista vapaista työpaikoista niin raivokkaasti, että palkat pysyvät alhaalla.

Työläisten on siis voitava huonosti. Muuten he eivät kilpaile riittävän epätoivoisesti työpaikoista, mikä Friedmanin ja Phelpsin teorian mukaan johtaa siihen, että vielä useamman on jouduttava työttömäksi. Jos esim. 1000 työtöntä ottaa työttömyyskorvauksensa ja muuttaa metsään, elää kalastuksella, metsästyksellä ja marjoilla ja odottaa parempia aikoja, täytyy vielä 1000 lisää tulla työttömäksi ja ottaa niiden 1000:en paikka taistelussa työpaikoista. Muuten paine työmarkkinoilla laskee ja inflaatio uhkaa.

Friedman ja Phelps propagoivat markkinoiden on oltava täysin vapaat ilman valtiollista tai demokraattista kontrollia (= uusliberalismi). Teoria sai nimen ”Chicago-koulu”. Friedman sai NAIRU-teoriastaan Nobelin palkinnon. Mielenosoitukset olivat kuitenkin niin rajut, että hänet oli kuljetettava sinne poliisien saattamana.

Seitsemänkymmentäluvulla Friedmanin ja Phelpsin teoria sai heikkoa vastakaikua. Mutta kahdeksankymmentäluvulla tapahtui jotain. Yhä useammat taloustieteilijät alkoivat kannattaa Friedmanin ja Phelpsin teoriaa, myöskin Suomessa. Amerikassa Reagan ja Englannissa Thatcher olivat innokkaita Friedmanin ja Phelpsin teorian kannattajia.

NAIRU-teoria on kuitenkin hyvin kiistelty taloustieteilijöiden keskuudessa. Esimerkit osoittavat, että yhteys kiihtyvän inflaation ja alhaisen työttömyyden välillä ei pidä paikkaansa. USA:ssa on esim. työttömyys laskenut NAIRU-tason alapuolelle aloittamatta kuitenkaan kasvavaa inflaatiospiraalia. Monet taloustieteilijät ovat sitä mieltä, että NAIRU-tasoa ei ole olemassakaan. Koulukunta on saanut nimen post-autismi.